Erikoissairaanhoidon tuotteistuksen käsikirja

Transkriptio

1 1 (83) Erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja v FCG Tietjhtaminen Oy Osmntie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Ktipaikka Helsinki

2 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 2 (83) 1 JOHDANTO ERIKOISSAIRAANHOIDON TUOTTEISTUS SAIRAANHOIDON TOIMINTA DRG, DIAGNOSIS RELATED GROUPS SUORITEKÄSIKIRJA ASIAKKAAT Asiakasta kskevat käsitteet Asiakasta kskevat ilmitukset HOITOON JA HOITOPROSESSIIN LIITTYVÄT KÄSITTEET Hidn käynnistyminen PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Avhitn liittyvät käsitteet Vudesasthitn liittyvät keskeiset käsitteet Timenpiteisiin liittyvät käsitteet Labratrin ja radilgian käsitteet Muut palvelut KIRJAAMISEN OHJEISTUS KIRJAAMISEN MERKITYS DRG -TUOTTEISTUKSESSA KIRJAAMISVASTUUT Tallentamisvastuut KIRJAAMISOHJEET KIRJAAMISEN LAADUNSEURANTA KUSTANNUSLASKENNAN KÄSIKIRJA KUSTANNUSLASKENNAN YLEISKUVAUS KOKONAISKUSTANNUSLASKENTA Hitpalveluiden ulkpulelle jätettävät kustannukset Hitpalveluihin sisällytettävät kustannukset Päivystystiminnan kulujen kattaminen VÄLISUORITELASKENTA Laskentamenetelmät Laskentakhteet KUSTANNUSLASKENTA JA LASKUTUS HINNOITTELU Variaatikertimeen phjautuva laskenta VÄLISUORITTEIDEN KOHDISTUSSÄÄNNÖT PAINOKERTOIMET DRG -painkertimet Painkertimiin liittyvät käsitteet TIETOJÄRJESTELMÄT KERTAKIRJAAMINEN JÄRJESTELMISTÄ POIMITTAVAT TIEDOT Kustannuslaskennan tarvitsemat kustannustiedt Laskutuksen tarvitsemat tiedt RAPORTOINTI/RAPORTOINNIN KÄYTTÖ Yleiset raprtintimallit Käyttäjäryhmät Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

3 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 3 (83) 1 Jhdant Erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja n laadittu DRG:n kansallisen käyttöhankkeen tutksena. Käsikirjaa ylläpidetään ja kehitetään Kansallisen DRG keskuksen timesta ja se päivitetään vusittain. Vuden 2014 aikana Erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja tullaan muuttamaan DRG ppaaksi. Terveydenhulln laitksen hjeistukset (HILMO, AvHILMO, Erikissairaanhidn hitnpääsyn seuranta) vat lakisääteisiä ja ne vat ensisijaisia, jita sairaanhitpiirien n nudatettava. Mikäli Erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirjan ja THL:n hjeissa n ristiriitaisuuksia, THL:n hjeita nudatetaan. 2 Erikissairaanhidn tutteistus 2.1 Sairaanhidn timinta Sairaalan timintaa vidaan seurata mnella tarkkuustaslla. Yksittäiset hitkntaktit ja niihin liittyvät suritteet ja diagnsit yhdistetään erikisalahitjaksiksi, useat erikisalahitjakst yhdistetään sairaalahitjaksiksi ja useat sairaalahitjakst samassa tai eri yksiköissä samaa ngelmaa käsitteleviksi episdeiksi. Kustannusten khdentamiseen ja laskutukseen liittyvät sairaalan timinnan seuraamistarpeet vat erilaisia kuin esimerkiksi sairaaliden kliinisen timinnan vertailu. Kustannusten ikean ptilaskhtaisen khdentamisen ja laskutuksen tavitteena n taata ptilaan hitn sallistuville yksiköille ikeudenmukainen krvaus käytetyistä resursseista. Khdentamisen tteuttamiseksi n usein tarpeen tarkastella jpa pienempiä kknaisuuksia kuin kliinisen timinnan analysinnissa. Khdentaminen perustuu ptilaan hidn yhteydessä tutettuun dkumentaatin, jta analysidaan mnin tavin. Laskutusta, jhtamista ja palvelututannn seurantaa varten käsitellään suuria määriä ptilaskhtaista tieta, jnka avulla ptilaat mm. ryhmitellään hidn sisällön mukaan DRG -ryhmiin ja päätellään hidn vaatimat resurssit. Tietjärjestelmät eivät pysty autmaattisesti tulkitsemaan tekstiä, eivätkä ne saa lukea kuvia, jten ptilaan hidn sisällön tiivis kuvaus mudstuu sen sijaan kdatusta tiedsta. Js ptilaan hidsta kirjatut kdit eivät kuvaa ptilaan hita asianmukaisesti, vääristyy sekä sairaalan timinnan seuranta että laskutus ja vertailut muihin sairaalihin, kuten myös tieteelliset tutkimukset, jtka käyttävät samaa tieta. Siirryttäessä DRG -perusteiseen kuntalaskutukseen tulee kirjaamiseen (ja ryhmittelylgiikkaan) kiinnittää humita. Tutteistusjärjestelmä lu perustan palvelujen tilaamiselle, tutetuista palveluista laskuttamiselle ja laskutuksen ikeellisuuden arviimiselle sekä timinnan laadun ja tehkkuuden arviinnille. Sairaaliden timinta vidaan tutteistaa useilla eri tavilla, jista ptilaiden ryhmittely diagnseihin ja timenpiteisiin perustuen (DRG, Diagnsis Related Grups) n kansainvälisesti käytetyin malli. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

4 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 4 (83) Palvelun tuttamisen ja hankkimisen kannalta keskeinen käsite n tute, jka määrittää mitä tutetaan ja mitä hankitaan. Sairaanhidssa tutteet sisältävät erilaisia suritteita, jtka jaetaan tyypillisesti alaryhmiin, kuten perussuritteet ja välisuritteet. Perussurite n pliklinikkakäynti tai hitjaks. Myös ulkpulisen rganisaatin tilaama knsultaati n perussurite. Välisuritteet vat perussuritteisiin suraan tai välillisesti khdistettavia suritteita. Tute n ulkisesti laskutettava surite: jk perussurite tai välisurite. Tute vi lla DRG -tute, hitpäivä, läpilaskutettava välisurite, tms. 2.2 DRG, Diagnsis Related Grups DRG n erikissairaanhidn ptilaslukittelujärjestelmä, jnka avulla pystytään tutteistamaan ja hinnittelemaan erikissairaanhidn palvelut sekä seuraamaan erikissairaanhidn kustannuksia ja laatua. DRG -ryhmittelijä n tietknehjelma, jka käyttää hyväkseen sairaalan eri tietjärjestelmiin ptilaasta kirjattua tieta (periaatteessa rutiinisti kirjattu tiet). Ryhmittely tapahtuu autmaattisesti hitjaksn tai käynnin päätyttyä. DRG -tutteita n nin tuhat sisältäen sekä avhidn että vudesasthidn ryhmät (NrdDRG Full ja NrdDRG Classic). DRG -ryhmittely perustuu päädiagnsiryhmiin (MDC), jtka jakautuvat päädiagnsien mukaisiin alaryhmiin. DRG -ryhmien sisältö n määritelty ryhmäkhtaisesti. Osa ryhmistä n nk. kmplisituneita tai ngelmallisia DRG -ryhmiä, jtka vat kustannuksiltaan ja hinnaltaan krkeampia kuin ei-kmplisituneet DRG -ryhmät. Kmplisivia tekijöitä vivat lla ptilaan sivudiagnsit, päivystys- tai hätäleikkaus, sydänhätätilanne ja jissakin tapauksissa leikkauksen kest. Esimerkkeinä pimituista kdeista vat diagnsit, leikkaussalitimenpiteet, radilgiset tutkimukset ja timenpiteet. Plikliinisen timinnan kannalta vivat lla merkityksellisiä sellaisetkin timenpiteet, jilla ei le merkitystä vudesastn timinnassa, esimerkiksi tähystykset, radilgiset tutkimukset sekä pientimenpiteet. NrdDRG n Phjismaiden ylläpitämä järjestelmä, jnka ylläpidsta vastaa Phjismainen lukittelukeskus Nrdic Casemix Centre. Sumessa DRG:n mistaa Kuntaliitt ja sitä hallinni FCG Tietjhtaminen Oy, jssa timii Kansallinen DRG -keskus. Kansallisen DRG -keskuksen tehtävänä n timia NrdDRG -järjestelmän sumalaisena saamiskeskuksena, ylläpitää ja kehittää DRG -järjestelmää sumalaisesta näkökulmasta. Ryhmittelijästä julkaistaan vusittain uusi versi ja Sumen eri sairaanhitpiireissä n käytössä eri vusien versiita. Nrdic Casemix Centre -timintaan vit tutustua sitteessa Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

5 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 5 (83) 3 Suritekäsikirja Suritekäsikirjassa määritellään keskeiset käsitteet tutteistukseen, timinnan- ja taluden seurantaan ja erikissairaanhidn valtakunnalliseen vertailuun. Sen avulla vidaan yhtenäistää yhteisesti ja laajasti käytössä levia käsitteitä, jiden phjalta tietjärjestelmät rakennetaan ja jihin suritteiden ja kustannusten kirjaaminen timintayksiköissä perustuu. Käsitteiden yhtenäistämisellä parannetaan laskutuksen ja raprtinnin lutettavuutta sekä timinta- ja taluslukujen vertailukelpisuutta eri timintayksiköiden ja sairaanhitpiirien välillä. Suritekäsikirja n riippumatn kussakin rganisaatissa käytettävästä tietjärjestelmästä. Suritekäsikirjassa käsitteet n jaettu asiakkaisiin, palvelujen järjestämiseen ja tuttamiseen, avhitn, vudesasthitn ja sairaanhidllisiin palveluihin sekä ptilasmaksuihin liittyviin käsitteisiin. Käsitteitä vidaan käyttää hitpalvelujen kuvaamisessa ja terveyssuunnittelun, timinnan ja taluden suunnittelun, hjaamisen, jhtamisen sekä seurannan tunnuslukuina ja spimussuureina. Kussakin sairaanhitpiirissä n ma tutteistuksensa. Suritekäsikirjassa ei säädetä tutteistuksen rakennetta eikä määritellä tutteita. Kansallinen suritekäsikirja n tehty phjaksi sairaanhitpiirien mia suritekäsikirjja varten. Suritekäsikirja jakaa käsitteet klmeen ryhmään: Asiakas > Asiakkaaseen liittyvät käsitteet. Hitprsessi > Hitprsessiin liittyvät käsitteet: hidn käynnistyminen. Palveluiden järjestäminen > Palveluiden järjestämiseen liittyvät käsitteet: Avhit- ja Vudesasthit -käsitteistö sekä Timenpiteeseen, Radilgiaan ja Labratrin liittyvät käsitteet. Kuva. Suritekäsikirjaan sisältyvät käsitteet ja rakenne. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

6 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 6 (83) 3.1 Asiakkaat Asiakasta kskevat käsitteet Asiakas palvelujen tai tutteiden vastaanttaja. Asiakas vi lla yksittäinen henkilö, henkilöryhmä, rganisaati, rganisaatin sa, kunta, kuntayhtymä, valti, vakuutusyhtiö, yritys tai säätiö. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Asiakassuhde palvelujen käynnistämisen seurauksena syntyvä asiakkaan ja palveluntuttajan tai palvelunantajan välinen vurvaikutussuhde. Ptilas palveluja käyttävä tai muuten niiden khteena leva henkilö. Terveydenhulln asiakas n ptilas. Ptilas-termin käyttö ei edellytä, että henkilö käy sairauden takia, vaan ptilas n rli terveydenhulln asiayhteydessä. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Opetusptilas n lupautunut vapaaehtisesti sallistumaan lääketieteelliseen tai hittieteelliseen petustimintaan. Tutkimusptilas n lupautunut vapaaehtisesti tutkimuksen khteeksi ja hänet kutsutaan hityksikköön nimenmaan sairauteensa liittyvää tieteellistä tutkimusta varten. Päivystysptilas n tullut ilman ennalta varattua aikaa tai ilman erillistä spimusta lähetteellä tai ilman lähetettä äkillisen hidn tarpeen vuksi. Päivystysptilaaksi katstaan myös henkilö, jka n siirretty tisen laitksen päivystyspisteestä tiseen ensimmäisen hitvurkauden aikana. Päivystysptilaiksi katstaan myös vastasyntyneet, jtka n siirretty vudesasthitn. Samin yhteispäivystyspisteen kautta ilman lähetettä tai ajanvarausta sastlle tettu ptilas kirjataan päivystysptilaaksi. Myös ns. vihreän linjan leikkausptilaat (ptilaan tdettu vamma ei edellytä välitöntä leikkaushita ja hän vi dttaa timenpiteeseen pääsyä ktna 1-7 vurkauden ajan) vat päivystysptilaita, vaikka lisivat lleet ktna dttamassa timenpiteeseen pääsyä. Kehenkilö henkilöllä ei le sellaista sairautta, jka edellyttäisi kyseiseen tutkimukseen liittyen tutkimusta tai hita sairaalassa, mutta hän n lupautunut vapaaehtisesti tutkimuksen khteeksi. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

7 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 7 (83) Vastasyntynyt ptilas n vastasyntynyt vauva, jka n synnyttäneiden sastlla. Vauva kirjataan sisään ptilaaksi. Terveestä vastasyntyneestä ei tehdä hitilmitusta THL:n rekisteriä varten. Siirtviiveptilas ptilas, jsta hitava lääkäri n tehnyt päätöksen, että erikissairaanhidn vudesasthidn tarve n päättynyt. Tuntematn ptilas ptilaan henkilöllisyyttä ei pystytä tunnistamaan. Elimenluvuttaja Kullut elimenluvuttaja (Dnr) kullut elinluvuttaja identifiidaan kaikissa tilanteissa man henkilötunnuksensa mukaan. Dnr-ptilaita ei kskaan sisäänkirjata eikä näin llen kirjata hitjaks- tai käyntisuritteita. Kustannukset n humiitu elinsiirttimenpiteen hinnassa. Js elimenluvuttaja n llut sisäänkirjattuna, hänet ulskirjataan lääkärin tteamalla kulinhetkellä. Elävä elimen, luuytimen tai veren kantaslujen luvuttaja hittapahtumat kirjataan nrmaalisti luvuttajan man henkilötunnuksen mukaan. Elimen luvutukseen liittyvä hitjaks kirjataan maksutn kaikille. Hidn kuntasuus n humiitu elinsiirttimenpiteen hinnassa. Luvuttajan pre- ja pstperatiiviset käynnit kirjataan maksutn ptilaalle, ja kuntasuuden maksaja n luvuttajan ktikunta. Pitkäaikaisen laitshidn ptilas henkilö, jlle n tehty pitkäaikaishitpäätös, kska laitshidn n arviitu kestävän j hidn alkaessa yli klme kuukautta tai henkilö, jka n llut laitksessa j klme kuukautta ja jnka timintakyky n heikentynyt niin, että häntä tämän vuksi n hidettava edelleenkin laitksessa. Kriminaaliptilas kriminaaliptilaalla tarkitetaan sellaista henkilöä, jka n jätetty ymmärrystä vailla levana rangaistukseen tumitsematta ja määrätty tutkittavaksi, ja jnka Ssiaali- ja terveysalan lupa ja valvntavirast (VALVIRA) n määrännyt psykiatriseen sairaalahitn tahdstaan riippumatta. Henkilötunnus henkilötunnus n merkkijn, jka yksilöi palvelun saajan. Mikäli henkilötunnus ei le tiedssa, tai henkilöä ei le kirjattu väestötietjärjestelmään, vidaan tietjärjestelmään kirjata väliaikainen henkilötunnus. Väliaikaisen henkilötunnuksen lu hjelmist ja/tai tuttaa tiedlle ISO OID-tunnuksen. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

8 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 8 (83) Sukupuli kdaamisessa hyödynnetään kansallisen standardin SFS 4182 mukaista lukitusta. [9] Riskitiet tiet ptilaan aikaisemmasta sairaudesta, taudista tai muusta tekijästä, jnka humitta jättäminen aiheuttaa riskin jk ptilaan tai henkilökunnan terveydelle ja ympäristölle ja jiden takia ptilaan hit tai tutkimukset saatetaan jutua tteuttamaan tavanmaisesta pikkeavasti. Turvakielt js henkilöllä n perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, maistraatti vi pyynnöstä määrätä, ettei tieta hänen ktikunnastaan eikä siellä levasta asuinpaikastaan tai pstisitteestaan saa luvuttaa muille kuin viranmaisille. [10] Muu asiakas Jäsenkunta perusspimuksessa määrätty kunta ja kuntayhtymän mistaja. Ktikunta henkilön ktikunta n se kunta, jssa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen ktikunta n se kunta, jssa hänen äidillään n ktikunta lapsen syntyessä. Js henkilöllä n käytössään useampia asuntja tai js hänellä ei le käytössään asunta lainkaan, hänen ktikuntansa n se kunta, jta hän perhesuhteidensa, timeentulnsa tai muiden vastaavien seikkjen jhdsta itse pitää ktikuntanaan ja jhn hänellä n edellä mainittujen seikkjen perusteella kiinteä yhteys. Js henkilön maa käsitystä ktikunnastaan ei le vitu selvittää, hänen ktikuntansa n se kunta, jhn hänellä n katsttava levan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, timeentulnsa ja muiden vastaavien seikkjen jhdsta. [11] Sumeen ulkmailta tulleen ja täällä asuvan henkilön ktikunta ja siellä leva asuinpaikka määräytyy tämän lain säännösten mukaisesti, js: 1) hän n Sumen kansalainen; 2) hänellä n ulkmaalaislaissa tarkitettu vimassa leva jatkuvaan tai pysyvään leskeluun ikeuttava lupa [12]; 3) hän n Eurpan uninin jäsenmaan, Islannin, Liechtensteinin, Nrjan tai Sveitsin kansalainen ja hän n ulkmaalaislain säännösten mukaisesti rekisteröinyt leskeluikeutensa Sumessa, js häneltä edellytetään tällainen rekisteröinti; 4) hän n sellaisen henkilön perheenjäsen, jlla n Sumessa tässä laissa tarkitettu ktikunta; taikka 5) hänellä n ulkmaalaislaissa tarkitettu vimassa leva vähintään yhden vuden tilapäiseen leskeluun ikeuttava lupa ja hänellä n lisäksi tarkitus lsuhteet kknaisuudessaan humin ttaen jäädä Sumeen vakinaisesti asumaan Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

9 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 9 (83) Edellä 1 mmentin 5 khdassa tarkitettuina henkilön asumisen vakinaisuutta sittavina seikkina tetaan humin muun muassa, että: 1) hän n sumalaista syntyperää; 2) hänellä n aiemmin llut Sumessa tässä laissa tarkitettu ktikunta; 3) hänellä n vimassa leva työspimus tai muu siihen rinnastettava selvitys Sumessa tehtävää vähintään kaksi vutta kestävää työtä tai piskelua varten; taikka 4) hänellä n llut tilapäinen asuinpaikka Sumessa yhtäjaksisesti vähintään yhden vuden ajan maahanmuutn jälkeen Asiakasta kskevat ilmitukset Henkilöllä, jka n vieraan valtin diplmaattisen edustustn tai sellaiseen rinnastettavan muun edustustn taikka lähetetyn knsulin virastn palveluksessa, ei kuitenkaan le ktikuntaa Sumessa, ellei hän le Sumen kansalainen tai ellei hänellä le ennestään ktikuntaa Sumessa. Ktikuntaa ei myöskään le tässä mmentissa tarkitetun henkilön perheenjäsenellä eikä hänen yksityisessä palveluksessaan levalla, ellei tämä le Sumen kansalainen tai ellei tällä le ennestään ktikuntaa Sumessa. Ktikunnan kdina käytetään Väestörekisterikeskuksen antamia kuntien numertunnuksia. Ulkmaalaisen, jlla ei le ktikuntaa Sumessa, kuntanumer n 200. Js ktikunta n tuntematn, merkitään numerksi 000. Ulkkuntalainen ptilaan ktikunta n muu kuin jäsenkunta. Ulkmailla asuva henkilöllä ei le ktikuntaa Sumessa. Ulkmailla asuvaksi rinnastetaan sellainen Sumen kansalainen, jnka ktikunta n ulkmailla ja häneen svelletaan hänen uuden ktimaansa kansalaisten hitn pääsyä ja laskutusta kskevia säännöksiä. Käsitteiden määrittelyt n HILMO ppaassa, Hitilmitus (= HILMO) asiakaskhtainen, rekisterinpitäjää varten annettava tiet, jka kskee ptilasta, palvelun antajaa, hita ja sen päättymistä. HILMO tiedt kirjataan hitjaksn päättyessä sekä vuden lpussa laitksissa sisällä levista ptilaista. [2] Tiedt ktaan ssiaali- ja terveydenhulln laitshidsta, päiväkirurgiasta, avhitkäynneistä, asumispalveluista sekä säännöllisestä ktihidsta. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

10 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 10 (83) Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Ptilaslaskenta ptilaslaskenta tehdään kaikissa sairaalissa ja terveyskeskuksissa kirjilla levista ptilaista. Myös lmalla levat ptilaat tetaan mukaan laskentaan. Ptilaslaskenta tehdään vuden viimeisenä päivänä siten, että perustietlmakkeelta täytetään kaikki muut tiedt paitsi pistumistiedt psykiatrian lisälehti täytetään hidn tarpeen arvi kskee laskentapäivän tilannetta tarkituksenmukaisen hitpaikan arvi tehdään laskentapäivän tilanteen mukaisesti pistuneet ptilaat eivät kuulu ptilaslaskentaan. Vuden lpussa (31.12.) terveydenhultlaitksissa sisällä levista ptilaista n tehtävä hitilmitus. Sen avulla saadaan hitilmitusjärjestelmään vusittaisessa tarkastelussa mukaan myös ne ptilaat (erityisesti pitkäaikaisptilaat), jtka vat edelleen hidssa terveydenhultlaitksissa. Ptilaslaskentaa varten diagnsitiedt tulee lla kirjattuna sisällä levista ptilaista vuden vaihteessa. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Asiakaslaskenta Vuden lpussa (31.12.) ssiaalihulln laitksissa tai asumispalveluyksiköissä levista asiakkaista tehtävä hitilmitus. Sen avulla saadaan hitilmitusjärjestelmään vusittaisessa tarkastelussa mukaan myös ne ptilaat (erityisesti pitkäaikaisptilaat), jtka vat hidssa ssiaalihulln laitksissa tai asumispalveluyksiköissä. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Ktihidn asiakaslaskenta Parittmina vusina (30.11.) tehtävä hitilmitus ktipalvelu-, ktisairaanhit- ja päiväsairaanhitpalveluasiakkaista. Laskentaan tetaan mukaan henkilöt, jilla n laskentapäivänä vimassa leva palvelu- ja hitsuunnitelma tai jtka muuten saavat säännöllisesti vähintään kerran viikssa ktipalvelua, ktisairaanhita tai päiväsairaanhit-palveluja. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Hitn ja hitprsessiin liittyvät käsitteet Hit ssiaali- ja terveydenhulln timet, jtka tähtäävät asiakkaan hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitn sekä turvallisuudentunteen säilyttämiseen ja vahvistamiseen tai hänen terveydentilaansa kskevien ngelmien tutkimiseen, lievittämiseen ja pistamiseen. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

11 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 11 (83) Palvelukknaisuus yhden tai useamman terveydenhulln palvelujen antajan tuttamien palvelutapahtumien yksilöity kknaisuus. Episdi episdi tarkittaa ptilaan kk hitprsessia, eli kaikkia hitkntakteja mukaan lukien päiväkirurgian hitjakst ja avhitkäynnit, timenpiteet ja muut suritteet, jtka n tehty ptilaan terveysngelman ratkaisemiseksi. Tuttajakhtainen episdi Tuttajakhtaisessa tarkastelussa episdiin lasketaan ptilaan saman sairauden vuksi yksittäisessä sairaalassa annettu kk hit. Hitkknaisuutta tarkastellaan tällöin sairaalakhtaisesti. Alue-episdi Alueellisessa tarkastelussa episdiin lasketaan ptilaan saman sairauden vuksi erikissairaanhidssa annettu kk hit riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhitpiirissä hit n annettu. Näkökulma n tällöin väestölähtöinen. Hitkknaisuus Hitkknaisuus vi kstua yhdestä tai useammasta avhitkäynnistä tai yhdestä tai useammasta laitshidn hitjakssta. Hitkknaisuudella tarkitetaan ptilaan kk hitprsessia yhden rekisterinpitäjän alaisuudessa eli kaikkia vudesasthitjaksja, avhitkäyntejä, timenpiteitä ja muita suritteita, jtka n tehty ptilaan nimetyn terveysngelman ratkaisemiseksi. Uusi hitkknaisuus alkaa, kun: ptilaasta tulee uusi ulkpulinen lähete ptilaalla n päivystyskäynti uuden ngelman/sairauden vuksi kyseessä n prjekti/tutkimusptilas (= muu) ja palvelut/hidt eivät liity ptilaan muuhun hitn ptilaasta tulee sisäinen lähete uuden sairauden/ngelman takia, jka ei liity aikaisempaan hitn Hitkknaisuus päättyy, kun ptilaan hit kyseisen terveysngelman takia päättyy kyseisessä rganisaatissa. Organisaatin sisällä tapahtuvat sisäiset lähetteet (erikisalasiirrt, sastsiirrt, tulsaluesiirrt) eivät alita uutta hitkknaisuutta sillin, kun kyseessä n ptilaan saman terveysngelman hitaminen. Myöskään ulkpulelta tulevat kiirehtimislähetteet yms. eivät alita uutta hitkknaisuutta. Saman terveysngelman hitamisessa vi esiintyä useita jatkkäyntejä lähetteillä tai ilman lähetettä. Hitkknaisuuteen vi liittyä yksi alkuperäinen lähete ja useampia sisäisiä ja kiirehtimislähetteitä. Hitkknaisuuden tila Avin; hitkknaisuus n avin ptilaan tietyn ngelman pistamiseksi tarkitetun hidn ajan. Hitkknaisuus avautuu lähetteellä, päivystyksenä, kun kyseessä prjekti/tutkimusptilas tai ptilaan ngelma muuttuu hidn aikana. Suljettu; hitkknaisuus päättyy vasta, kun kaikki siihen Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

12 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 12 (83) liittyvät palvelut n annettu eli ptilaan hit n päättynyt. Suljettu tila vidaan kuitenkin avata, js saman ngelman takia hita judutaan myöhemmin jatkamaan. Sen vi myös sulkea, js ptilas ilmittaa, että hän ei tule hitn. Myyntikknaisuus ptilaalle yhdessä laitksessa tutettavien palvelujen kknaisuus sillin kun hitvastuu n man rganisaatin ulkpulella. Hitsuhde tiettyyn hitvastuuseen liittyvä ptilaan/asiakkaan ja hita antavan ssiaali- ja terveydenhulln ammattihenkilön välinen vurvaikutussuhde. Hitjaks Kats kappaleet Avhitn liittyvät keskeiset käsitteet (2.3.1) ja Vudesasthitn liittyvät keskeiset käsitteet (2.3.2). Hitvastuu ssiaali- tai terveydenhulln ammattihenkilön tai rganisaatiyksikön vastuu siitä, että asiakkaalle laaditaan hitsuunnitelma ja annetaan suunnitelman mukaista hita. Erikissairaanhidssa hitvastuu alkaa siitä kun lähete n käsitelty ja ptilaalle n tehty hitsuunnitelma tai päivystysptilas saapuu sairaalaan. Hitvastuu päättyy kun ptilaan hitkknaisuus suljetaan. Knsultaatiiden yhteydessä hitvastuu säilyy knsultaatita pyytävällä tahlla. Hitkäytäntö asiakkaiden hidssa nudatettava käytännön timintatapa. Hitkäytäntöjä vidaan ssiaali- ja terveydenhullssa kehittää valtakunnallisesti, alueellisesti, rganisaatiiden sisällä tai rganisaatiiden välillä. Hit-hjelma paikallisesti laadittu ja paikallisiin lihin svellettu hitsusitukseen perustuva yleislunteinen suunnitelma terveydenhulln hitkäytännöistä. Hitsusitus terveydenhulln asiantuntijiden järjestelmällisesti laatima ja tieteellisesti perustelema kannantt tutkimus- ja hitvaihtehtihin ja niiden vaikuttavuuteen. Hitsusituksissa pyritään kuvaamaan esimerkiksi terveysngelmien ehkäisyn, diagnstiikan, hidn, seurannan tai kuntutuksen erilaisia vaihtehtja, niiden käyttökelpisuutta ja vaikuttavuutta. Hitpalaute ptilaan hidsta vastanneen yksikön antama palaute asiakkaan hitprsessin eri vaiheista, hidn tteutumisesta ja jatkhit-hjeista. Hitpalaute liittyy lähete-hitpalautetietjärjestelmään tai yleisemmin hitprsessin tai -ketjun eri vaiheiden tteutumisen suunnitteluun, hjaukseen ja seurantaan. Hitpalaute annetaan svituista Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

13 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 13 (83) hitprsessin vaiheista ptilaalle, svituille timintayksiköille (useimmiten palveluntilaajalle) tai ammattihenkilöille. Väliarvi; välipalaute; väliepikriisi; siirtepikriisi lausunt, jnka terveydenhulln ammattihenkilö laatii ptilaan tutkimisesta ja hidsta saman erikisalan hitjaksn aikana. Lppulausunt; epikriisi; hitpalaute; hittiivistelmä lausunt, jnka terveydenhulln ammattihenkilö laatii ptilaan tutkimisesta ja hidsta (erikisalan) hitjaksn päätyttyä. Lppulausunt n laadittava viivytyksettä, viimeistään viiden (5) vurkauden kuluessa, ptilaan pistuttua vastaantlta tai kun tapahtumapalvelu päättyy. Hitprsessi saman asiakkaan tiettyyn ngelmakknaisuuteen khdistuvien hittapahtumien mudstama suunnitelmallinen timintsarja. Hitsuunnitelma tietyn hitketjun tai hitprsessin tteuttamista varten tehty asiakaskhtainen suunnitelma. Hittapahtuma hita antavan ssiaali- ja terveydenhulln ammattihenkilön ja asiakkaan välinen yksittäinen vurvaikutustilanne. Hidn haittavaikutus käytetään hidn haittavaikutusten esiintymisen tilastintiin. Hidn haittavaikutus tarkittaa terveydenhulln ammattihenkilön antamaan hitn tai surittamaan timenpiteeseen liittyvää seuraamusta, jka aiheuttaa nrmaaliin hitn verrattuna ptilaalle bjektiivista haittaa, hidn kestn pidentymistä tai lisääntyneitä hitkustannuksia. Operatiivisessa hidssa haittavaikutus n erityisesti myös myöhempi suunnittelematn samaan vaivaan tai sairauteen liittyvä uusintatimenpide. Hidn haittavaikutuksen tilastinti mahdllistaa saltaan ptilashidn laadun ja turvallisuuden seurannan. Haittavaikutusten kirjaamisen tarkituksena n kerätä tieta hidn laadun ja ptilasturvallisuuden kehittämiseksi sekä vaikuttavien ja turvallisten hitkäytäntöjen edistämiseksi. Haittavaikutuksina ilmitetaan myös hitn liittyvät infektit. Samin ilmitetaan hitjaksn aikana tapahtuneet hitn tai timenpiteeseen liittymättömät tapahtumat, kuten sängystä putamiset tai kaatumiset Kirjaamisessa ei teta kantaa siihen, lisik haittavaikutus llut estettävissä tisin timimalla. Haittavaikutusten kirjaamisella ei teta kantaa siihen, nk kyseessä ptilasvahink tai muu ptilasvakuutuksen krvauksen piiriin kuuluva tapahtuma. 0 Hitjaksn tai käyntiin ei liity haittavaikutusta Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

14 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 14 (83) 1 Uusi haittavaikutus Hitjaksn tai käynnin aikana annettuun hitn liittyy haittavaikutus. Haittavaikutuksiin sisällytetään myös jaksn tai käynnin aikaiset haittatapahtumat esimerkiksi kaatuminen, pyörtyminen tms. 2 Tdettu aikaisempaan hitn liittyvä haittavaikutus. Hitjaksn tai käynnin aikana hidetaan aikaisempaan hitn liittyvää haittavaikutusta hitjaksn tai käynnin pääasiallisen muun syyn lisäksi 4 Aikaisemman haittavaikutuksen vuksi annettu hit Hitjaksn tai käynnin pääasiallisena syynä n aikaisempaan hitn liittyvä haittavaikutus Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Maksusitumus asiakirja, jlla palvelunjärjestäjä situtuu maksamaan asiakkaan saaman palvelun tai hidn kustannukset palvelun tuttajalle. Maksusitumuksista n käytävä ilmi, mitä hitja situmuksen antaja lupaa maksaa sekä se, että stajana/tilaajana perii ptilaalta ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen mukaiset maksut. Maksusitumuksen vi antaa mm. tinen sairaanhitpiiri, vakuutuslaits, sairaus-vakuutustimist, työnantaja tai ssiaalitimist. Menettelytapa: Maksusitumusta ei tarvita seuraavissa tapauksissa: mikäli maksusitumuksesta n svittu yleisen palveluspimuksen piirissä päivystysptilas, työssä vieraalla paikkakunnalla, piskelee vieraalla paikkakunnalla, muu välttämätön seikka (syy kirjattava sairauskertmukseen). Sekä erityistasn että ei-erityistasn ulkkuntalaisista ptilaista tulee saada maksusitumus jäljempänä mainituin pikkeuksin. Tämä kskee sekä pliklinikkakäyntejä että vudesasthitja. Perusterveydenhulln tai sairaanhitpiirin lähete timii yleensä maksusitumuksena. Js maksusitumusta ei le, se tulee pyytää sairaanhitpiirin maksusitumuslmakkeella a. keskussairaalan a. ylilääkäriltä. Kiireellisissä tapauksissa hit alitetaan, vaikkei maksusitumusta lisikaan. Maksusitumus n ensi tilassa pyydettävä puhelimitse. Näin saatu situmus n myöhemmin vahvistettava kirjallisesti. Maksusitumuskäytännöt n säädetty erikseen TÄKY-ptilaiden salta. TÄKY-ptilaita vat vakuutusyhtiöiden täyskrvauksen piiriin kuuluvat liikenne- ja työtapaturmat sekä ammattitautiepäilyt ja -hidt. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

15 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 15 (83) Diagnsilukitukset diagnsi ( taudinnimi ) ilmaisee lääketieteelliseen tietn perustuvan käsityksen terveysngelman syystä. Päädiagnsi diagnsit merkitään sen arvin mukaan, jka n tehtävissä hidn päättyessä. Hitjaksn tai hitkntaktin päättyessä hidsta vastaava lääkäri määrittää hitjaksn diagnsit ja niiden järjestyksen. Päädiagnsiksi merkitään se sairaus (tauti, vika, vamma tai kemiallisen aineen haittavaikutus), jka n vaatinut eniten vimavarja hitjaksn aikana. Menettelytapa ja tarkemmat hjeet diagnsien kirjaamiseksi n kuvattu kappaleessa Kirjaamishjeet (3.3). Sivudiagnsit: sivudiagnseiksi kirjataan perussairaudet ja muut liitännäissairaudet sekä kmplikaatit, jtka esiintyvät samanaikaisesti päädiagnsin kanssa ja vaikuttavat ptilaan hitn. Hyvä tapa lisi tarkistaa, että ptilaan pysyvälle lääkitykselle n kirjattu lääkityksen syy ptilaan diagnsilistaan. Diagnsilukitukset: Erikissairaanhit ICD-10 kdist Perusterveydenhult ICPC-2 kdist Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, [2] Käyntisyy terveydenhitn liittyvistä kntakteista kirjataan käyntisyy. Myös muut terveydenhulln ammattihenkilöt kuin lääkärit kirjaavat käyntisyyn (diagnsin) käyttäen ICD-10 tai ICPC-2 -kdista. Kdistpalvelimelle n ICD-10 -kdien muunttaulukk ICPC-2 kdeiksi. Taulukk määrittelee lisäksi jkaiselle ICPC-2 kdille sitä useimmiten vastaavan ICD-10 -kdin. Haluttaessa vidaan käyntisyystä/diagnsista lähettää siirttietueessa mlempien lukitusten mukaiset kdit edellyttäen että hidsta vastaava henkilö n hyväksynyt vastaavuuden. Ulkinen syy ulkinen syy n ICD-10 -lukituksessa diagnsimerkinnän lisäkdi, jka ilmaisee sairaustilan aiheuttaneen ulkisen tekijän. Varsinainen diagnsi kskee useimmiten ryhmiä vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkisten syiden aiheuttamat seuraukset, jiden kdit kuuluvat ryhmiin S00-T98. Tärkeää n merkitä sekä vamman tai muun terveysngelman lunnetta kuvaava diagnsi että sen ulkinen syy. Käyttötarkituksena ulkisen syyn kirjaamiselle n tapaturmatilastinti, jnka tieta vidaan käyttää tapaturmien trjuntatyössä. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Tapaturmatyyppi tapaturmatyyppi ilmaisee ulkiseen syyhyn liittyneen timinnn ja tapahtumapaikan. Kdeja tulee käyttää ennen kaikkea erilaisten Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

16 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 16 (83) tapaturmien yhteydessä (W00-X59). Liikennetapaturmien khdalla (V00- V99) lisäkdeja ei kuitenkaan tarvita. Käyttötarkitus: Tapaturmatilastinti, jnka tieta vidaan käyttää tapaturmien trjunta-työssä. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Hidn käynnistyminen Lähete Käsitteen määrittely n Erikissairaanhidn hitnpääsyn seuranta hjeistuksessa. [4] Kiireettömän hidn perusteet Kiireettömän hidn perusteet -lukitusta käytetään kiireettömän hidn perusteiden tteutumisen lukittamiseen. Kiireettömän hidn perusteiden tarkituksena n seurata hitn pääsyn tteutumista samanlaisin perustein ptilaan hitpaikasta riippumatta. 1. Kiireettömän hidn perusteet tteutuivat Hitpäätöstä tehtäessä ja / tai hidn tteutuessa n käytetty kiireettömän hidn perusteita. 2. Kiireettömän hidn perusteita ei le käytettävissä Hitpäätöstä tehtäessä ja / tai hidn tteutuessa kiireettömän hidn perusteita ei llut käytettävissä 3. Kiireettömän hidn perusteet eivät tteutuneet Hitpäätöstä tehtäessä ja / tai hidn tteutuessa ei le käytettykiireettömän hidn perusteita Yhtenäiset kiireettömän hidn perusteet löytyvät STM:n sivuilta sitteesta: Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Hidn kiireellisyys kuvaa aikaa, jnka kuluessa asiakkaan hit n alitettava. Arvi tehdään lääketieteellisin perustein. Lukittelun avulla saadaan selville mm. kiireellisten ptilaiden määrä ajanvarausvastaanttjen lmassa sekä kiireettömien ptilaiden määrä päivystysvastaantilla. Lukittelua vidaan käyttää myös laatukriteerinä jälkikäteen ja tarkastella suhteessa diagnsiin, arviitiink hidn tarve ikein. Lukat ja kdit: välitön hidn tarve: hidn tarve n välitön, js hit n alitettava kahden tunnin sisällä kiireellinen hidn tarve: hidn tarve n kiireellinen, js hit n alitettava vurkauden sisällä ei-kiireellinen hidn tarve: hidn tarve n ei-kiireellinen, js hidn alitus vi dttaa yli vurkauden. Käsitteen määrittely n AvHILMO ppaassa Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

17 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 17 (83) Lähetteen kiireellisyyslukka kuvaa ptilaan hittarpeen kiireellisyyttä sekä lähettävän että vastaanttavan tahn näkökulmasta. Lähetteen vastaanttavan lääkärin tulee merkitä ma arvi hidn kiireellisyydestä. Kiireellisyystiet kirjataan lähetetietihin, js ptilas tetaan hitn. Lähetetyypit lähetetyypit kuvaavat sitä, mistä lähete n tullut ja minkälaisesta palveluntarpeesta n kyse. Ulkinen lähete (= alkuperäinen) tulee palveluntuttajalle sairaalan ulkpulisesta rganisaatista tai työterveyshullsta. Ulkinen lähete vi lla elektiivinen, päivystys- tai knsultaatilähete. Sisäinen lähete n sillin, kun ptilaan hidsta vastuullinen yksikkö siirtää kknaan tai sittain hitvastuun tiselle saman rganisaatin yksikölle. Js kysymyksessä n eri sairauden hit, niin hitvastuu siirtyy sisäisellä lähetteellä ainastaan kyseisen sairauden salta tiselle erikisalalle, ja muu hit jatkuu entisellä erikisalalla. Päivystyslähete lähettävä lääkäri n määritellyt lähetteen kiireellisyyslukalla päivystys, jllin ptilas tarvitsee välitöntä hita. Päivystyslähete n vimassa klme päivää (= kirjittamispäivä + kaksi päivää). Js ptilas tulee neljäntenä päivänä, kirjataan ptilas ilman lähetettä saapuneeksi. Kiireellisen sairaanhidn tarpeessa levalle henkilölle n annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hit välittömästi. Muutin henkilön ttaminen sairaalaan sairaanhita varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Lähetteen saapumispäivä päivä, jllin tietyn ptilaan tietty terveysngelma tulee ensimmäistä kertaa kyseisen laitksen tai erikissairaanhidn rganisaatin piiriin arviintia varten. Saapuva lähete kskee kyseiseen terveysngelmaan liittyvää ensimmäistä lähetettä. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Käsitellyt lähetteet lähetteet jihin lääkäri n ttanut kantaa ja tehnyt arvin jatkhidsta (hidn tarpeen arviinti alkaa). Käsitteen määrittely n Erikissairaanhidn hitnpääsyn seuranta hjeistuksessa. [4] Lähetteen käsittelypäivämäärä lähetteen käsittelypäivä n se päivä, jllin lääkäri ttaa kantaa lähetteeseen ja tekee suunnitelman jatktimista. Lääkäri vi hyväksyä lähetteen, lääkäri vi siirtää lähetteen tiseen yksikköön tai edelleen hjata sen ulkpulelle tai palauttaa lähetteen lähettäjälle. Lähetteen käsittelyn jälkeen ptilasta n välittömästi infrmitava jatkhitsuunnitelmasta ja tutkimusten tai hitn pääsyn ajankhdasta. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

18 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 18 (83) Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Lähetteen erikisala jkaiselle lähetteelle sekä knsultaatipyynnölle kirjataan erikisala ja se määräytyy vastaanttavan lääkärin erikisalan mukaan. Ptilaan infrmintipäivä päivämäärä, jllin ptilaalle lähetetään kirjallinen palaute tai hän saa tiedn muulla tavalla (esim. puhelimella) häntä kskevasta terveydenhulln yksikköön saapuneesta lähetteestä ja siitä seuranneista timenpiteistä. Lähetteen tila tiet päätellään ptilastietjärjestelmän lähetteen tilan, tilan tarkenteen ja vastaanttajan kiireellisyystietjen perusteella. Hitjn mudstuu palveluja tarvitsevista ptilaista, jtka vat timintayksikön vimavarjen vuksi asetettu dttamaan palvelujen saamista. Jnttamisen syyt HILMO-hjeistuksen [2] mukainen lukitus dttamisen syistä n: 0) Sairaalan resurssit (kuuluu hittakuun piiriin) ptilaat dttavat hita sairaalasta jhtuvista syistä. Mikäli ptilas ei le vinut ttaa tarjttua hitaikaa vastaan lääketieteellisistä tai muista perustelluista syistä, muutetaan jnn asettamispäivä siksi päiväksi, jllin ptilas n peruuttanut tarjtun hitajan. A) Hidn tarpeen arviinti (kuuluu hittakuun piiriin) ptilas dttaa hidn tarpeen arviintia. Hidn tarpeen arviinnissa selvitetään yhteydentn syy, sairauden ireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys yhteydenttajan kertmien esitietjen tai lähetteen perusteella. Js hidn tarpeen arviinti edellyttää erityisiä kuvantamistai labratritutkimuksia tai lääkärin tai muun terveydenhulln ammattihenkilön arviintia, asetetaan ptilas hitjnn dttamaan hidn tarpeen arviintia. Hidn tarpeen arviinti edellyttää, että terveydenhulln ammattihenkilöllä n asianmukainen kulutus, työkkemus ja yhteys hita antavaan timintayksikköön sekä käytettävissään ptilasasiakirjat. Vastaanttkäynnin yhteydessä terveydenhulln ammattihenkilö vi kulutuksensa, työkkemuksensa ja timintayksikössä svitun työnjan perusteella tehdä hidn tarpeen arviinnin ptilaan kertmien esitietjen ja hänestä tehtyjen riittävien selvitysten perusteella. Hidn tarpeen arviinti vidaan tehdä myös puhelinpalveluna. 2) Ptilaan päätös. ptilas n kieltäytynyt (perunut) hänelle tarjtusta hitajasta ja hänen kanssaan n svittu hit yli pulen vuden päähän. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

19 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 19 (83) 3) Lääketieteelliset syyt. hidn antamispäivä määräytyy lääketieteellisistä syistä tiettyyn ajankhtaan. 5) Tistuva hit tai seuranta. ptilasta hidetaan tai hänen sairauttaan seurataan tietyin määräajin. 6) Muu syy. dttamiselle n muihin lukkiin sveltumatn syy. 7) Päivystys. ptilas n tullut sairaalaan äkillisen hidn tarpeen vuksi ilman ennalta varattua aikaa jk lähetteellä tai ilman lähetettä. Ptilaan hita ei vi siirtää ilman varaa seuraavaan vurkauteen. 8) Kiireellinen hit. hit katstaan kiireelliseksi, mikäli lääkäri arvii, että ptilas pitää hitaa 1-30 päivän kuluessa siitä, kun hänet asetetaan hitjnn. Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Hidn tarpeen arviinti Hidn tarpeen arviinnissa selvitetään yhteydentn syy, sairauden ireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys yhteydenttajan kertmien esitietjen tai lähetteen perusteella. Js hidn tarpeen arviinti edellyttää erityisiä kuvantamis- tai labratritutkimuksia tai lääkärin tai muun terveydenhulln ammattihenkilön arviintia, asetetaan ptilas hitjnn dttamaan hidn tarpeen arviintia. Hidn tarpeen arviinti edellyttää, että terveydenhulln ammattihenkilöllä n asianmukainen kulutus, työkkemus ja yhteys hita antavaan timintayksikköön sekä käytettävissään ptilasasiakirjat. Vastaanttkäynnin yhteydessä terveydenhulln ammattihenkilö vi kulutuksensa, työkkemuksensa ja timintayksikössä svitun työnjan perusteella tehdä hidn tarpeen arviinnin ptilaan kertmien esitietjen ja hänestä tehtyjen riittävien selvitysten perusteella. Hidn tarpeen arviinti vidaan tehdä myös puhelinpalveluna. Hidn tarpeen arviinnin tulksena vi lla jkin seuraavista: 1. Ptilas ei tarvitse erikissairaanhita. Lähettävälle tahlle annetaan palaute, tarvittaessa hit-hjein. 2. Ptilas asetetaan hitjnn dttamaan hita (jnttamisen syykdi sairaalan resurssit tai kiireellinen hit). 3. Ptilaalle varataan aika lisäselvityksiä/tutkimuksia varten, js sairaudesta tai diagnsista jhtuen kaikkia tarvittavia tutkimuksia ei le mahdllista tehdä lakisääteisessä kuuden viikn/klmen kuukauden enimmäisajassa (jnttamisen syykdi lääketieteelliset syyt). Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx

20 FCG TIETOJOHTAMINEN OY 20 (83) 4. Ptilas ei tarvitse nyt hita, mutta hänen tilaansa seurataan, esim. vuden välein (jnttamisen syykdi tistuva hit tai seuranta). Käsitteen määrittely n Erikissairaanhidn hitnpääsyn seuranta hjeistuksessa. [4] Hidn tarpeen arviinnin alittamisen dtusaika lähetteen saapumispäivän ja lähetteen käsittelypäivän (päivä, jllin lääkäri käsittelee lähetteen ja tekee samalla arvin ptilaan hidntarpeesta) välinen aika. Käsitteen määrittely n Erikissairaanhidn hitnpääsyn seuranta hjeistuksessa. [4] Hitpäätös päätös hittimenpiteestä, apuvälineestä tai knservatiivisesta hidsta, jka edellyttää hitjaksa tai käyntejä erikissairaanhidssa tai päätös, ettei ptilas tarvitse erikissairaanhita. Hitjnn asettamispäivä päivä, jllin hitpäätös n tehty (=hidn tarve n arviitu) ja ptilas kirjataan dttamaan hita, leikkausta tai timenpidettä. Varsinaisiin hitjnihin ei myöskään kirjata ptilaita, jtka masta tivmuksestaan haluavat hidn yli 6 kuukauden päähän siitä, kun hitpäätös n tehty (kirjataan HILMO-hjeistuksen mukaisesti dtustapa 2). Käsitteen määrittely n HILMO ppaassa, Hidnvaraus (= ajanvaraus) ptilaalle n varattu henkilökhtainen aika hitn, tutkimukseen tai timenpiteeseen. Hitn pääsyn dtusaika (tteutunut) aika, jnka asiakas n jutunut dttamaan ennen svitun palvelun saamista. Odtus-aika n lääkärin tekemän hitpäätöspäivän (= hitjnn asettamispäivän) ja hitn saapumispäivän välinen aika. Hita dttavien dtusaika hitjnn asettamispäivän (= lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen hidn hitpäätös tehty) ja tietyn pikkileikkauspäivän välinen aika. Tteutuneen ensikäynnin dtusaika dtusaika lasketaan lähetteen käsittely- eli hyväksymispäivän ja tteutuneen ensikäynnin välisestä ajankhdasta. Ensikäynnille dttavat lääkäri n tehnyt päätöksen lähetteen perusteella ensimmäisestä käynnistä ja ptilaalle n jk varattu aika tai tullaan varaamaan aika ensimmäiselle käynnille, jka ei vielä le tteutunut. Ensikäynnille dttavalla tarkitetaan ptilasta, jlle n tehty hidn tarpeen arviinti ja sen tulksena hitn/tutkimuksiin ttpäätös, mutta jnka käynti ei le vielä tteutunut. Kansallinen DRG -keskus_erikissairaanhidn tutteistuksen käsikirja_v dcx