KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 1 Raportti , KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS 3.4 MAISEMA 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET 6. UHANALAISLAJISTO 7. LUOKITUS JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET

3 3 1. Tausta Ranta-asemakaavan suunnittelualue sijaitsee Kuusamon kaupungissa Kantojärven luoteisrannalla järven ja Juuman maantien välisellä kankaalla. Luontoselvityksen tavoitteena on selvittää alueen luonnonympäristöä tulevan saunakulttuurikeskuksen rakentamisesta varten. Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta elokuun 12. päivänä 2010 sekä kaavan laajennusalueilla kesällä Luonto- ja kasvillisuusinventoinnin tavoitteena oli kartoittaa maankäytön suunnittelun kannalta merkittävien luontokohteiden ja alueiden esiintyminen alueella. Luonnonsuojelulainsäädännön mukaiset kohteiden ohella huomiota kiinnitettiin myös luonnon monimuotoisuuteen yleisemmin sekä maisemallisiin ja ekologisiin kysymyksiin. Luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta, jolla on kokemusta erilaista ympäristöselvityksistä yli 20 vuoden ajalta. Tekijä on laatinut selvityksiä kaikkialla Suomessa ja myös Baltiassa. 2. Tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tämäntyyppinen luontoselvitys on olennainen osa nykyaikaista maankäytön suunnittelua. Tavoitteena oli ensisijaisesti kartoittaa mahdollisten LSL, ML ja VL mukaisten ns. lakikohteiden esiintyminen suunnittelualueella. Lisäksi pyrittiin kartoittamaan ja rajaamaan kartalle sellaiset muut luontotyypit, jotka inventoijan käsityksen mukaan tulisi pyrkiä huomioimaan kaavoituksessa ja rakentamisen sijoittelussa. Tällöin huomiota kiinnitettiin mm Meriluoto & Soininen (1998) mainitsemiin metsäluonnon luontotyyppeihin, joihin tulisi maankäytön suunnittelun yhteydessä kiinnittää huomiota. Inventoinnin perusteella laadittiin kasvillisuuskartta, joka perustuu pääosin maastossa havaittuihin metsätyyppeihin ja kasvilajistoon. Metsätyyppiluokitusta tarkennettiin yksityiskohtaisimmilla kasvilajitiedoilla, mikäli oli tarpeen esim. tarkemman rajauksen ja esimerkiksi alueen tai rakentamisen ulkopuolelle jättämisen perustelemiseksi. On kuitenkin huomattava, että tekstissä esitetyt lajistotiedot kattavat usein melko suuren alueen ja lajien runsaussuhteiden vaihtelu pienelläkin alueella voi olla suurta, joskin tällä alueella riski on pieni, koska kasvillisuus oli homogeenista koko alueella. Lajistotiedot tukevat kuitenkin metsätyyppiluokitusta antamalla yksityiskohtaisempaa tietoa alueen kasvillisuudesta ja ekologista. Runsaussuhdetiedot ovat luonnollisesti tekijän arvioita, ja ne vaihtelevat, kuten todettua, mm topografian ja maalajinkin mukaan voimakkaasti pienellä alueella. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita jo epäedullisesta ajankohdasta johtuen. Maastossa ei havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni- tai jäkälälajistoa. Elolliseen luontoon liittyvää tietoa on täydennetty mm maankamaraa ja maisemaa liittyvillä inventointitiedoilla. Myös näiden elementtien mahdolliseen arvoon on otettu tarvittaessa kantaa. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Muusta luonnonympäristöstä erottuvat alueet esim. rehevyytensä johdosta, inventoitiin muuta aluetta tarkemmin. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus, mikäli oli tarpeen: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset

4 4 VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Luontoselvitys toteutettiin siten, että ensin alue käveltiin suunniteltujen tonttien länsipuolelta ja sen jälkeen käveltiin etelästä pohjoiseen rannan ja olemassa olevien rakennusten välistä. Samalla tavalla inventoitiin laajennusalueet. Alueen linnustoa ei systemaattisesti selvitetty. Kasvillisuuden ja tehtyjen hajahavaintojen perusteella lajisto on tyypillinen kuivahkolle kankaalle. 3. Luontoselvitys 3.1 Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen relatiiviset korkeuserot ovat melko vähäiset. Aluetta voidaan luonnehtia kankaremaaksi, jossa relatiiviset korkeuserot ovat alle 10 m. Suunnittelualueen korkeimmat kohdat ovat noin 255 mpy ja pääosin koko alue on 250 mpy. Suunnittelualeen itäpuolella on Peuravaaran kohouma, jossa korkeimmat kohdat nousevat hieman yli 260 mpy. Kuva 1. Koko suunnittelualue on lähes tasaista tai vain loivasti kumpuilevaa tasanko- tai kankaremaata. Maaperä on pinnaltaan glasifluviaalista hiekkaa Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan laajalla glasifluviaalisella muodostumalla. Koko alue lienee aikoinaan syntynyt glasifluviaalisen työn tuloksena. Pinnassa saattaa lisäksi olla eolisen (tuuli) toiminnan aikaansaamaa muodostumaa. Maaperä on karua hiekkaa. Glasifluviaalista hiekkaa peittää vain ohut maannos. Eloperäisiä maalajeja ei esiinny. 3.2 Vesistöt Suunnittelualueella ei ole pysyviä vedenjuoksu-uomia. Kantojärvi on karu ja kirkasvetinen ja vähähumuksinen. Näkösyvyys voi olla jopa 6.5m. Järven happitilanne on ollut talvellakin hyvä. Vedenlaatuluokituksen mukaan järven vedenlaatua voidaan pitää erinomaisena Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuus on kokonaisuudessaan mäntyvaltaista kuivahkoa tai jopa kuivaa kangasta. Mänty muodostaa ehdottaman valtalajiston koko suunnittelualueelle. Vain pihapiirien läheisyydessä ja paikoin rannan tuntumassa on yksittäisiä lehtipuita, lähinnä koivua. Hieman enemmän

5 5 lehtipuustoa on Teerilammen rannalla toisen vaiheen laajennusalueella. Puusto on harvennettua tasaikäistä männikköä. Paikoin kenttäkerros on kulunutta (ks kuva 2). Rannassa ei ole lehtipuuvaltaista vyöhykettä vaan mäntykangas alkaa heti rannasta. Männikkö on tasaikäistä kauttaaltaan; pohjoisempana on hieman nuorempaa puustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Paikoin jäkälikköä on runsaasti (ks kuva 2). Kenttä- ja pohjakerroksen lajistoa: Luzula pilosa kevätpiippo 1 Rubus chanaemorus, lakka 1(rannan tuntumassa) Calluna vulgaris, kanerva 1-3 Vaccinum myrtillus mustikka 1-2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Empetrum nigrum, variksenmarja 2-4 Ledum palustre, suopursu 1(rannassa) Vaccinium uliginosum, juolukka 1 (rannassa) Pteridium aquilinum sananjalka 1 Potentilla erecta rätvänä 1 Kuva 2. Suunnittelualueen pohjoisosaa. Puusto on pääosin nuorehkoa männikköä. Pystypökkelöitä ja maapuita esiintyy muutamia. Kuva 3. Suunnittelualueen lähialueelle rakennetaan vilkkaasti.

6 6 3.4 Maisema Alueen sisällä maisemakuva on puoliavoin harvahkosta mäntykankaasta johtuen. Ihmistoiminnan elementtejä ovat alueen sisällä ja reunavyöhykkeillä kulkevat tiet, pihat ja maa-aineksen ottoalueet sekä sähkölinja. Aluetta voitaneen kuitenkin vielä pitää puhtaana luonnonmaisemana huolimatta melko voimakkaasta ihmistoiminnan vaikutuksesta. Varsinaisia maiseman vauriokohteita ei esiinny. Kuva 4. Näkymä rannalta yli Kantojärven. Ranta-alue on hiekkaa Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia tai alueellisissa inventoinneissa mainittuja alueita. Myöskään Naturaverkostoon kuuluvia alueita ei ole alueella tai sen läheisyydessä. 5. Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset elinympäristöt Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt

7 7 Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella ei esiinny metsälain mukaisia kohteita. Vesilain 15a ja 17a nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen tulee säilyttää: alle hehtaarin suuruiset fladat kluuvijärvet ja lähteet taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat Suunnittelualueella ei esiinny vesilain mukaisia kohteita. Muita huomionarvoisia metsäluonnon luontotyyppejä ja lajistoa Muista luontotyypeistä on pyritty huomioimaan myös seuraavia metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä, joita esimerkiksi Meriluoto ja Soininen (1998) ovat kuvanneet. Huomiota kiinnitettiin seuraaviin tyyppeihin: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueelta ei löydetty edellä mainittuja luontotyyppejä. 6. Uhanalaislajisto Aikaisempien tietojen valossa alueella ei ole tunnettuja direktiivilajiston tai uhanalaisluokituksen lajeja. Luontoinventoinnissa ei myöskään löydetty direktiivi- tai uhanalaislajistoa. 7. Luokitus ja maankäyttösuositukset Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaa luontoarvojen perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, puusto ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja näiden yhteisvaikutusta. Käytetyt luokat ovat:

8 8 arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä tai merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) Toteutetun maastoinventoinnin ja aikaisempien tietojen perusteella voidaan todeta, että suunniteltava alue on luonnonolosuhteiltaan ja maisemakuvaltaan tavanomaista (arvoluokka 1). Ranta-alueelta avautuva maisema yli Kantojärven on kaunis ja huomionarvoinen. Ranta on jo lähes kauttaaltaan rakennettu. Saunakulttuurikeskuksen alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Lähialueelle on myös jo entuudestaan rakennettu loma-asuntoja. Saunakulttuurikeskuksen rakentaminen käytössä olleen alustavan luonnoksen mukaisena ei aiheuta merkittävää muutosta tai lisähaittaa alueen nykyiselle luonnolle. Erityisiä suojelumerkintöjä ei ole tarpeen osoittaa. Kaavanmuutos laajentui vuosina Teerilammen pohjoisrannalla oleva alue on rakennettua lomakiinteistöä. Myös lammen ranta on jo käsiteltyä aluetta. Peuravaaran puolella sisämaa on täysin edellä kuvatun kaltaista erittäin tasalaatuista mäntykangasta. Rannalla on kolme rakennettua lomarakennusta talousrakennuksineen. Alueelle johtaa vain yksi tie, joka rannan lähellä haarautuu mökeille. Myös tämän alueen luontoarvot ovat tavanomaiset eikä erityiskohteita ole. Sauvossa, 16. joulukuuta 2010, täydennetty Jari Hietaranta Vitikkalantie 4, SAUVO

9 9