Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava"

Transkriptio

1 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI Ekotoni Ky KimmoKaava

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: kuva Hiekkaniemestä Huuhilonvaaran harjurinteeltä Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Vitikkalantie 4, SAUVO Y-tunnus

3 3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää rantakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollisesti suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että ranta-asemakaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan huomionarvoisten alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaavoitettavalla alueella. Kuhmon kaupungissa sijaitseva alue on Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennusalue. Vuonna inventoitiin Kellojärven, Korpijärven ja Kuivajärven rannoilla sijaitsevat alueet usealla eri käynnillä. Lisäksi Tulilahden aluetta on entuudestaan inventoitu luonnon osalta vuonna 2001, jolloin suunniteltiin kaavoitusta alkuperäisen rantakaavan yhteydessä. Kaavan laajennusalueista kaksi sijaitsee Kellojärvellä (Hiekkaniemi ja Kelloperä). Kuivajärvellä kaava laajenee Tulilahden alueelle. Nämä ovat yksityisomistuksessa. Lisäksi kaavaan liittyi UPM:n alueita Kuivajärven eteläpäässä ja Korpijärven pohjoispäässä. UPM:n alueiden luontoselvitys (Laajennus II) on esitetty erikseen liitteessä 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta pääasiassa ja Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa kaikkiaan 10 h. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että Hiekkaniemen, Kelloperän ja Tulilahden - Kotaniemen alueet käveltiin rantoja mukaillen. UPM:n alueiden osalta suoritettiin erillinen maastokäynti Myös kaavoittajan käynneillä alueilla on luonto-oloihin kiinnitetty huomiota ja toimitettu kohteita kuvaavia valokuvia, karttoja, ilmakuvia jne. Inventoinnissa käytettiin apuna tavanomaista kenttävälineistöä: sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueista on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen alueellisesta vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsänhoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne, kerroksellisuus ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)

4 4 Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 3. LUONTOINVENTOINTI 3.1 Topografia ja geomorfologia Tulilahti-Kotaniemen osa-alue (Kuivajärvi) Osa-alueen relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset; suurimmillaankin korkeuserot alueella jäävät alle 5 m. Aluetta voidaan täten luonnehtia tasankomaaksi. Tasaisuus on aikaansaanut lievää soistumista koko suunnittelualueen osalle, erityisesti Tulilahden pohjukan ympäristöön. Varsinaisia suo-alueita ei kuitenkaan ole Tulilahden ympäristöä tai Kotaniemen etelärannan luhtaa (ks. kuva 1 alla). lukuun ottamatta, mutta eloperäinen aines (turve) peittää ohuelti pohjamoreenia, joka on vallitseva maalaji alueella. Glasifluviaalista tai fluviaalista aineista ei osa-alueella esiinny. Geomorfologisia muodostumia ei myöskään alueella esiinny. Kuva 1. Kotaniemen eteläpuolen luhtaa. Maa-alueella eloperäistä ainesta on niukalti. Hiekkaniemen osa-alue (Kellojärvi) Tällä osa-alueella esiintyy huomattavan suuria relatiivisia korkeusvaihteluita. Hiekkaniemen korkeimmat kohdat ovat yli 181 mpy ja Kellojärven pinta on noin 162 mpy, joten relatiiviset korkeuserot ovat noin 20 m. Aluetta voidaan kutsua jyrkäksi mäkimaaksi. Harjun itäpuolelle jää harjun ja Kellojärven väliin laaja rantaterassi, joka on syntynyt muinaisen jääjärven kuluttaessa harjun tyveä. Alueen pohjoisosa on otettu viljelykseen (Huuhilonkylän pellot) ja eteläosa on kapeaa vanhaa peltokaistaletta lukuun ottamatta, metsäinen. Hiekkaniemen etelärannalla on resenttisen ranta- ja aaltotoiminnan muovaavaa rantatörmää. Harjualueen maaperä on lajittunutta hiekkaa tai soraa ja mainitulle rantatasanteelle on myös kerrostunut lajittuneita aineksia, myös hienompaa ainesta (ks kuva 2 alla). Koillisrinteellä on havaittavissa joitain vanhoja rantaterasseja. Eloperäisiä aineksia esiintyy vain kahdella alueella: Hamppulammen rannan ympäristössä ja aaltotoiminnan ja

5 5 rantavirtausten kerrostamaan hienoa eloperäistä ainesta Hiekkaniemen kärjen ympäristössä. Eloperäinen aines on täällä sekoittunut hiekkaan. Huuhilonvaara (jonka jatke sisältyy kaavoitettavaan osa-alueeseen) on Kainuun ympäristökeskuksen mukaan (1996) geologian ja maiseman kannalta arvokas harjujakson osa (ks. kartta jäljempänä tekstissä). Kuva 2. Huuhilonvaaran harjurinnettä. Rinteessä on muinaisrantoja ja terasseja. Kuva 3. Hamppulampi on pieni soistuvarantainen lampi harjun rantaterassilla. Kelloperä (Kellojärvi) Kelloperän alueen relatiiviset korkeuserot ovat suurimmillaan noin 7 m luokkaa. Tämän perusteella aluetta voidaan luonnehtia kankaremaaksi. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei ole; pohjamoreeni peittää alueetta kauttaaltaan. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei esiinny lukuun ottamatta Kellojoen muodostamaa muinaista deltaa; joen nykyisen uoman itäpuolella on laaja soistunut alue, joka lienee ainakin osaksi muodostunut joen kuljettamasta aineksesta. Kellojoen uoman suu on myös vaihtanut paikkaa. Kellojoen ympäristön ohella eloperäistä aineista on ainoastaan osa-alueen itäosan rannan tuntumassa. Muilta osin eloperäinen aines peittää pohjamoreenia vain ohuelti.

6 6 3.2 Vesistöt Kellojärvi Kellojärvi on säännöstelemätön verraten suuri järvi. Veden humuspitoisuus on ollut Kainuun järviä keskimääräistä pienempi. Veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan hyvä. Nykyisellään järveen ei kohdistu merkittävää kuormitusta. Erityisesti järven rapukantaa on pidetty hyvänä. Niille hiekkaiset pohjat tarjoavat erinomaisia elinpaikkoja. Ranta-alueet ovat pääsääntöisesti karuja ja hiekkaisia. Kellojärven-Korpijärven pinta-ala on 22,315 km2 ja suurin syvyys 25,2 m. Rantaviivan pituus 90,94 km. Kalastus on lähinnä kotitarve ja virkistyskalastusta. Tärkeimmät saaliskalat ovat siika ja hauki ja ahven. Kuivajärvi Kuivajärven pinta-ala on n. 366 ha ja suurin syvyys n. 30,7 m. Rantaviivan pituus n. 26 km. Järven vedenlaatu on hyvä. 3.3 Kasvillisuus Tulilahti-Kotaniemi (Kuivajärvi) Inventointi maastossa aloitettiin Kotaniemeltä. Niemi on metsätyypiltään kuivahkoa mäntyvaltaista sekapuustoa. Lievää maaperän soistumista esiintyy paikka paikoin etenkin ranta-alueen tuntumassa. Näillä alueilla esiintyy koivua, harmaaleppää sekä kuusta paikoin runsaastikin (ks. kuva 4 alla). Myös kenttäkerroksen lajistoa eroaa kosteimmilla paikoilla tavanomaisesta mustikka-puolukkavariksenmarja tyypistä. Pohjakerroksessa on runsaammin rahkasammalta ja kenttäkerroksessa esiintyy vaivaiskoivua, suopursua, jopa juolukkaa. Puusto on tasaikäistä ja verraten nuorta iältään. Lehtipuusto on havupuustoa nuorempaa. Valtapuusto on yksilatvuksista. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Niemen rantavyöhyke etenkin etelärannaltaan on soistunutta luhtarämettä ja etenkin pohjukka on luhtarantainen (ks. kuva 1 edellä). Isokoskelo uiskenteli poikasineen lahdella. Kotaniemen pohjoispuolen kasvillisuus on samantapaista kuin edellä, mutta puusto on nuorempaa ja alueella on toteutettu harvennushakkuita. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny ja puusto on tasaikäistä. Rantavyöhyke Kotaniemestä pohjoiseen aina suunnittelualueen rajalle on myös lievästi soistunutta ja tämä ilmenee rämelajiston runsastumisena. Pohja- ja kenttäkerroksen lajistoa Kotaniemen alueella Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-3 Rubus saxatilis, lillukka 1 Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri 2 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Cornus suecica, ruohokanukka 2 Deschampsia flexuosa,metsälauha 1 Trientalis europaea,metsätähti 1 Rubus idaeus, vadelma 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Melica nutans, nuokkuhelmikkä 1 Maianthemum bifolium,oravanmarja 1 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2 Thelypteris phegopteris, korpi-imarre 2 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Epilobium angustifolium, maitohorsma 1

7 7 Kuva 4. Kotaniemen pohjoispuolen nuorta metsäpuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuva 5. Kuva kohti Tulilahden pohjukkaa. Ranta-alueet ovat soistuneet Hirsilahden pohjukka on kosteaa soistuvarantaista sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny, mutta puusto on aivan rannan tuntumassa lievästi monikerroksellista ja nuorta lehtipuuta esiintyy kohtuullisesti. Kun kuljetaan rantaa pitkin itään, on rannan tuntumassa koivukorpialue. Puusto on pienellä alalla lähes puhdasta vaihtelevan ikäistä koivua. Kenttäkerroksessa on variksenmarjaa, lakkaa, karpaloa, ruohokanukkaa, jokapaikansaraa, tähtisaraa ja harmaasaraa. Myös vehkaa esiintyy sekä suo-orvokkia jne. Niemen pohjoispuolella (Tulilahden puolella) puusto muuntuu uudelleen edellä kuvatun kaltaiseksi nuorehkoksi sekapuustoksi. kenttäkerros on variksenmarja mustikkatyyppiä ja nuoren lehtipuuston osuus on melko vähäinen. Kenttä- ja pohjakerroksen lajistoa Tulilahden pohjukan ympäristössä: Vaccinum myrtillus mustikka 3-4 Rubus chanaemorus, lakka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Calluna vulgaris, kanerva 3-5 Juncus filiformis jouhivihvilä 1-2 Ledum palustre, suopursu 1-2

8 8 Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Vaccinium uliginosum, juolukka Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Potentilla erecta rätvänä 1 Kun kuljetaan kohti Tulilahden pohjukkaa, muuntuu sekapuusto hieman kuusivaltaiseen suuntaan. lehtipuuston sekä maapuiden ja pystypökkelöiden määrä pysyy vähäisenä. Tulilahden pohjukka on soistuva ja luhtarantainen (ks. kuva 5 edellä). Pohjukkaan laskee uoma. Sen läheisyydessä on nuorta lehtipuustoa hieman muuta ympäristöä runsaammin. Pohjukan poikki kulkee sähkölinja. Soistuva rantavyöhyke reunustaa myös Tulilahden pohjoisrantaa. Hieman etäämpänä rannasta on kasvillisuus nuorehkoa mäntyvaltaista sekapuustoa. Puustoa on harvennettu. Myös pohjoisrannalla laskee Tulilahteen uoma, mutta tämäkään uoma ei ole luonnontilainen. Kun edelleen siirrytään itään kohti Kotaniemeä, muuntuu puusto uudelleen mäntyvaltaiseen suuntaan ja puusto on ollut talousmetsäkäytössä. Kuva 6. Hirsilahden pohjoisrannan muusta alueen metsäkasvillisuudesta poikkeavaa tuoretta ja osin jopa korpimaista kangasta. Kasvillisuutta Hirsilahden pohjoispuolelta Empetrum nigrum, variksenmarja 2-3 Rubus chanaemorus, lakka 1 Vaccinum myrtillus mustikka 3-4 Trientalis europaea metsätähti 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1-2 Potentilla erecta rätvänä 2 Viola palustris suo-orvokki 1 Pyrola sp., talvikki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Carex echinata tähtisara 1-2

9 9 Hiekkaniemi (Kellojärvi) Kellojärven kaava-alueeseen sisältyy Huuhilonkylässä oleva osa-alue. Alueen pohjoisosassa on toimivia maatiloja. Peltoalueita reunustaa lähes kauttaaltaan nuorta mänty-lehtipuulajistoa. Peltoalueet ovat lähinnä laidunniittyä. Maantien ja lammen kohdalla tien reuna-alueet kasvavat koivua ja haavikkoa. Hamppulammen pohjoispuoli on soistunutta ojikkoa. Kuva 7. Umpeenkasvavaa vanhaa laidunaluetta osa-alueen pohjoisosassa Kuva 8. Pitkänomainen vanha peltoalue harjun (vasemmalla) ja Kellojärven (oikealla) välissä. Kiinteistöjen 17:46 ja 17:20 peltoalueet ovat jo vähitellen umpeen kasvamassa (ks. kuva 7 yllä). Voimakas ihmistoiminnan vaikutus ilmenee alueen kasvillisuudessa aina lähelle Hiekkaniemen kärkeä. Hamppulammen eteläpuolella kulkee pohjoisluode-etelä-kaakko suuntainen pitkittäisharju, joka levenee Hiekkaniemellä. Kasvillisuus on Hamppulammen, maantien ja Kellojärven rajaamalla alueella kuivaa mäntyvaltaista kangasta. Mänty muodostaa käytännössä yksistään puukerroksen. Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Ledum palustre, suopursu 1

10 10 Calluna vulgaris, kanerva, 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Ainoastaan rantojen läheisyydessä on hieman lehtipuuta (koivu, harmaaleppä) sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puusto on lähes kauttaaltaan yksilatvuksista. Kenttäkerros koostuu mustikasta, kanervasta, puolukasta ja variksenmarjasta. Alaosassa harjua mustikka vallitsee. Harjun tyvellä sijaitseva pitkänomainen viljelyalue ei enää ole aktiivisessa käytössä kuin pieneltä osaltaan (ks. kuva 8). Kuvat 9ab. Vasemmalla tyypillistä nuorta tasaikäistä männikköä, paikoin puusto on hieman kookkaampaa, mutta tasaikäistä (ks esim. kuva 2). Oikealla Hiekkaniemen kärkialuetta. Kärjen molemmin puolin on hiekkarantaa. Kuva kärjen pohjoisrannalta. Niemen kärki ei kuulu kaava-alueeseen Harjun eteläosan lakialueen puusto on aika järeää. Metsäalueet eivät ole luonnontilaisia. Hiekkaniemen etelärannalla on olemassa olevaa loma-asutusta. Niemen kärjen molemmin puolin on hiekkarantaa. (ks. kuva 9b edellä). Niemen kärjen läheisyydessä se on hieman liettynyttä, mutta tonteilla 878:2, 17:45 ja 17:20 on hiekkaranta komeasti näkyvissä; se on tosin ainoastaan melko kapea reunus eroosiotörmän alapuolella. Sen leveys tuskin ylittää 5m, mutta pituus kiertämällä niemialueen kärki ylittää 100 m. Törmän yläosassa molemmin puolin niemen kärkeä on mustikkatyyppiä, paikoin kasvaa mm metsäkurjenpolvea, metsälauhaa, punanataa, käenkaalta, korpi-imarretta, talvikkia, leinikkiä (sp.) kultapiiskua jne. Hiekkaniemen etelärannan keskiosassa eroosiotörmän alapuolella kasvaa kahdella pienellä kasvupaikalla luhtakuusiota (ks. kuva 10 alla). Kun siirrytään länteen kohti maantietä 19271, on kasvillisuus tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat variksenmarja, puolukka ja mustikka ja kanervaa on runsaasti.

11 11 Kuva 10. Luhtakuusio kasvoi Hiekkaniemen etelärannan liettyneellä eroosiotörmällä. Kelloperä (Kellojärvi) Maastokäynti aloitettiin suunnittelualueen keskeltä rantaan johtavan tien läheisyydestä. Tien ympäristössä on kasvillisuus verraten kookasta kuusivaltaista tuoretta kangasta, jossa on nuorta lehtipuuta jonkin verran sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri 2 Cornus suecica, ruohokanukka 1 Trientalis europaea,metsätähti 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium,oravanmarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Epilobium angustifolium, maitohorsma 1 Kun siirrytään länteen kohti Kellojokea, muuntuu metsäkasvillisuus nuoreksi sekapuustoksi, jossa mänty ja koivu muodostavat valtapuuston. Lisäksi on paikka paikoin harmaaleppää. Kenttäkerros on paikka paikoin lievästi soistuvaa ja maaperä on kangasturvemainen. Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Ledum palustre, suopursu 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Luzula pilosa, kevätiippo 1

12 12 Kellojoen läheisyydessä on myös kookasta männikköä ja kuusikkoa. Maapuita tai pystykeloja ei ole tälläkään alueella. Kuvat 11ab. Tyypillistä ihmistoiminnan muokkaamaa kasvillisuutta Kelloperän alueelta. Vasemmalla kuva suunnittelualueen keskiosista ja oikealla keskiosan niemialueelta. Kuvat 12ab. Vasemmalla harvennettua tasaikäistä mäntykangasta niemialueelta. Oikealla rantaan johtavan tien ympäristön sekakangasta. Kun siirrytään mainitun tien itäpuolelle, on puusto edellä kuvatun kaltaista kuusivaltaista sekapuustoa (ks. kuva 12 b yllä). Puusto on verraten nuorta joskin suunnittelualueen keskellä olevalla niemellä on kookasta puuta kasvava männikkö. Puusto on harvennettu. (ks. kuva 12a yllä) Niemeltä itään aina suunnittelualueen rajalle asti on puusto nuorehkoa mäntyvaltaista puustoa, jossa männyn ohella esiintyy koivua ja kuusta. Kenttäkerros on tavanomainen; mustikka muodostaa ehdottaman valtalajin ja sen ohella esiintyy puolukkaa, variksenmarjaa, kangasmaitikkaa ja mm kultapiiskua. Huomionarvoinen alue sijaitsee suunnittelualueen itärajalla, jossa sijaitsee soistunut niemialue, joka lienee ainakin osaksi useasti veden vaivaamaa aluetta. Ranta-alueet ovat soistuneet ja luhtaiset. Alue lienee vesilinnuston kannalta osa-alueen potentiaalisin alue. 3.4 Maisema Tulilahti-Kotaniemi (Kuivajärvi) Suunnittelualueen maisemakuva on verraten tavanomainen; maisemakuvassa ei erotu varsinaisia kiintopisteitä. Ranta-alueella on maisemakuva suljettu tai puoliavoin harvahkon puuston takia. Maankamara on tasainen. Hiekkaniemi (Kellojärvi) Suunnittelualueen pohjoisosa on maisemakuvaltaan kaunista aktiivikäytössä olevaa viljelymaisemaa ja maantieltä ja toisaalta Kellojärveltä avautuu kaunis viljely- ja

13 13 kulttuurimaisema. Ihmistoiminnan aktiivinen vaikutus ilmenee selvästi. Osa-alueen keskiosa on myös kaunista ihmistoiminnan muokkaamaa viljelymaisemaa, mutta lievä avoimen maiseman umpeenkasvu, pensoittuminen, vähentää alueen maisemakuvallista arvoa. Huuhilonharjun tyvellä oleva umpeen kasvavana kapea rannan suuntainen peltoalue on maisemakuvaltaan kaunis, koska viereinen nouseva harjurinne lännessä ja Kellojärvi idässä muodostavat kauniin kokonaisuuden ja kauniita näkymäsuuntia avautuu useaankin suuntaan. Myös tämä pelto on kasvamassa umpeen, koska se ei ole viljelykäytössä. Hiekkaniemen eteläosassa on myös kauniita näkymiä vesialueelle ja pitkin harjun kuvetta joskin olemassa oleva asutus huonontaa harjumaisemaa. Kelloperä (Kellojärvi) Maisemakuva Kellojoen itäpuolisella osa-alueella on tavanomaista peitteistä rantaa. Ranta-alue on selvää luonnonmaisemaa, jossa ihmistoiminnan vaikutus ilmenee vain metsänhoitotoimina. Rantaalueen sisällä on maisema suljettu tai paikoin puoliavoin. Maininnan ansaitsee osa-alueen keskellä sijaitseva niemi, joka erottuu kookkaan mäntypuustonsa johdosta muusta tasaikäisestä rantapuustosta. Kellojoki muodostaa erilaisen maisemakuvallisen elementin, mutta se ei erityisen hyvin erotu peitteisessä ja suljetussa maisemakuvassa. 3.5 Linnusto Tulilahti-Kotaniemi (Kellojärvi) Maastokäynnin yhteydessä tehtiin havainnot seuraavista lajeista; kuikka Kotaniemen eteläpuolella, tukkakoskelo perhe uiskenteli Hirsilahdella ja vesialueen yllä kaarteli ainakin 2 kalalokkia ja kalatiira. Hiekkaniemi (Kellojärvi) Hiekkaniemen alueen ranta-alueen linnusto vaikutti melko tavanomaiselta, tosin pohjoisosan talojen läheisyydessä ei havaintoja tehty. Muutama haarapääsky ainakin lenteli pohjoisosan laidunniittyjen yllä, samoin kalatiira. Hamppulampi vaikutti olevan kokonaan tyhjä vesilinnuista. Varpus- ja muu metsälinnusto on alueelle tyypillistä Rantahaavikoissa ja pajukoissa oli kuitenkin runsaasti räkättirastaita, laulurastaita, pajulintuja ja ainakin metsäkirvinen, harmaasieppo, hömö- ja talitiainen ja peippo. Harjualueen varpuslinnusto oli melko tavanomaista ja vaatimatonta. Hiekkaniemen eteläosan rannat ovat karuja ja vesilintuja ei tavattu lainkaan. Hiekkaniemen itäkärjessä (etelärannalla) on kuitenkin luhtaisuutta ja ruovikkoa, minkä luulisi tarjoavan vesilinnustolle soveliasta elinympäristöä. Lokkilinnuista kalalokki kierteli niemen yllä ja kahlaajista ainoa on rantasipi, jota pesinee 1-2 paria niemen molemmin puolin. Kelloperä (Kellojärvi) Kelloperän inventointiajankohta ajoittui myöhään kesään ja alueen linnustosta on varmuudella vaikea sanoa. On ilmeistä, että suunnittelualueen itäosan niemimäinen, veden vaivaama alue on vesilinnuston kannalta potentiaalinen elinympäristö. Alueen kasvillisuus on hyvin tyypillistä nuorta tai nuorehkoa mäntyvaltaista kangasta tai mänty-kuusi sekapuustoa. Erityisiä luontotyyppejä ei esiinny. Myöskään maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Kellojärvi on karu, säännöstelemätön järvi, jonka veden laatu on hyvä. Alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä, jossa paikoin tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Nämä seikat aiheuttavat kasvillisuuteen erityisiä piirteitä. Kellojärvellä on lähinnä paikallista virkistyskäyttöä ja kotitarvekalastusta. Natura-alueen lähellä harjoitetaan myös kalankasvatusta.

14 14 Vuolukiven louhinta Natura-alueeseen välittömästi rajautuvilla alueilla on suunnittelussa huomioon otettava erityiskysymys, vaikka louhintaa ei nyt harjoiteta. Natura-alueella (FI ) esiintyy myyränporrasta ja kiiltosirppisammalta (luontodirektiivin liite II). Kiiltosirppisammal on myös uhanalainen rehevien soiden laji. Muuta uhanalaista lajistoa on putkilokasvien ja jäkälien ryhmissä (mm. röyhysara, metsänemä ja rotkokehräjäkälä). Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset serpentiinipikkutervakko ja tunturihärkki. Linnustoon kuuluu sekä lintudirektiivin liitteen I lajistoa että uhanalaisia lajeja. Koodi: FI Kunta Pinta-ala: Aluetyyppi: Kuhmo 1395 ha SCI Alueen kuvaus: Kellojärvi on vesiluonnoltaan karu, suurehko järvi, jonka alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä. Kasveille mahdollisesti haitallisten raskasmetallien suuri pitoisuus antaa kasvillisuuteen karun leiman. Paikoin serpentiniittiin liittyvissä kivissä tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Serpentiniittijuoni kulkee järven itärantaa pohjoiseen ja on useilla paikoilla avokallioina näkyvissä. Kellojärven rannat ovat pääasiassa huuhtoutuneita kivikkorantoja ja jyrkänteisiäkin kalliorantoja. Järven poikki kulkeva harjujakso muodostaa joitakin vähäisiä hiekkarantoja. Järvimaisemaa kehystävät loivapiirteiset vaarat ja mäet. Kellojärvi on säännöstelemätön. Veden humuspitoisuus on Kainuun järviä keskimääräisesti pienempi, ja veden laatu on hyvä. Alue koostuu useista erillisistä ranta-alueista Kellojärven eteläosasta Kuivajärvelle. Yleensä rannat ja kalliot ovat kituliaita kalliomänniköitä, joissa kasvaa sekapuuna hieskoivua ja kuusta. Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset/silmälläpidettävät viherraunioinen, pikkutervakko ja tunturihärkki. Kasvillisuudessa on erikoista esimerkiksi siniheinän ja mähkän kasvaminen kallioilla. Rantakivikoissakin kasvaa suokasveja, mm. keltasaraa ja siniyökönlehteä. Rantakasvisto poikkeaa lajistoltaan tyypillisestä korte-ruokojärven lajistosta. Joukossa on eteläisiä lajeja, mm. ratamosarpio, piukkasara, hernesara ja rantakukka. Pohjoista lajistoa edustavat mm. nuijasara, vilukko, kaarlenvaltikka ja pohjanpaju. Lähde- ja suopaikoilla tavataan hyvinkin vaateliasta kasvilajistoa, joukossa Kainuussa uhanalaisia lajeja. Sammal- ja jäkälälajistoon kuuluu myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Eläimistöltään Kellojärvi on tyypillinen Kainuun suuri ja karu järvi. Natura-alue rajautuu kaivospiiriin. Kaivospiirin alueelle on tieyhteys Natura-alueen poikki. Alueella olevat kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät voimaan. Kellojärven tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi ultraemäksinen serpentiniittikallioperä sekä siihen liittyvä erikoinen kasvillisuus ja kasvilajisto. Vastaavia näin laajoja ultraemäksisestä kallioperästä muodostuneita ranta-alueita on hyvin vähän Suomessa. Pyyliönniemen tyvellä rantojensuojeluohjelmaa on täydennetty ultraemäksisiä kallioita sisältävällä alueella, jolla kasvavat mm. serpentiinipikkutervakko ja viherraunioinen. Rantojensuojeluohjelman luontotyyppejä on täydennetty kohteeseen liitettävillä rehevillä, rannanläheisillä soilla, joita ovat Matonevansuo (kaksiosainen rajaus, eteläisempi osa soidensuojeluohjelmassa; suotyypit rimpilettoja ja lettorämeitä; uhanalaista lajistoa puna- ja verikämmekkä, velttosara, lettopaju) ja Konnunsuo (lettorämettä, verikämmekän kasvupaikka).

15 15 Suojelutilanne: Ei suojeltu 98 % Yksityinen luonnonsuojelualue 2 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suurin osa Natura-alueesta alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Matonevansuon eteläisempi osa. Vahvistettujen suojeluohjelmien ulkopuolisia alueita ovat Pyyliönniemen tyven kalliot, Matonevansuon pohjoinen osa-alue sekä Konnunsuo. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Yksityisiä luonnonsuojelualueita on perustettu yht. 24,2 ha (Hukanlampi, Niittylahden eteläranta, Niittylahden pohjoisranta; 3 päätöstä rantojensuojeluohjelman alueella). Osa rantojensuojeluohjelman alueesta on hankittu valtiolle. Luontodirektiivin luontotyypit: Vaihettumissuot ja rantasuot 0% Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0% Letot 2% Kasvipeitteiset silikaattikalliot 5% Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-veronicion dillenii) 0% * Puustoiset suot 1% * priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Drepanocladus vernicosus Diplazium sibiricum Dichelyma capillaceum Lintudirektiivin liitteen I linnut: Sterna hirundo Gavia arctica Sterna paradisaea Muuta lajistoa: Larus fuscus Rosa acicularis Salix myrsinites Ramalina thrausta Epipogium aphyllum Thelypteris palustris Lychnis alpina Dactylorhiza incarnata incarnata Lecanora epanora Carex appropinquata Heterodermia speciosa Cerastium alpinum Carex laxa Dactylorhiza incarnata cruenta Asplenium viride kiiltosirppisammal myyränporras hiuskoukkusammal kalatiira kuikka lapintiira selkälokki karjalanruusu lettopaju lupporustojäkälä metsänemä nevaimarre pikkutervakko punakämmekkä rotkokehräjäkälä röyhysara siimesjäkälä tunturihärkki velttosara verikämmekkä viherraunioinen

16 16 Kuva 12. FI (Kellojärvi-Kuivajärvi) Natura-alueen sijoittuminen suhteessa nyt kaavoittaviin alueisiin (punainen väri). Kainuun ympäristökeskuksen (1996) mukaan Huuhilonvaara ja Aaposärkkä ovat maisemallisesti arvokas harjujakson osa, joka liittyy olennaisesti maa- ja vesimaisemaan. Nyt suunnittelun kohteena oleva osa on kuitenkin rajattu em. harjujensuojelunohjelman alueen ulkopuolelle. Rajana kulkee maantie (ks kuva 13). Alue muodostaa kauniin maisemakuvan ja on arvokas niin maisemallisesti kuin geologisesti. Kotitarveotto ja rakentaminen tulee toteuttaa maisemaan sopeutuen. Metsänkäsittelytoimet tulee toteuttaa harvennushakkuin ja luonnonhoitometsänä.

17 17 Kuva 13. Huuhilonvaaran ja Aaposärkän harjualuerajaus. Lähde: Kainuun Ympäristökeskus (1996). Violetilla värillä suunnittelun kohteena oleva rantaalue. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueen hiekkarantaa voidaan pitää LSL tarkoittamana elinympäristönä, mikäli kriteerinä pidetään 50 m x 5 m kokoa. Hiekkaniemen pohjoisranta, kärkialue ja eteläranta on

18 18 laajasti hiekkainen (ks. kuva 14 alla). Suurelta osaltaan hiekkaranta on pysynyt paljaana mökkiläisten raivauksen ansiosta. Kuva 14. Hiekkaniemen etelärantaa Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet ja metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Suunnittelualueella ei ole ML tarkoittamia elinympäristöjä. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueella ei ole VL tarkoittamia elinympäristöjä. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueelta ei löydetty edellä esitettyjä arvokkaita elinympäristöjä tai luontotyyppejä.

19 19 Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Suunnittelualueelta ei löydetty direktiivi- tai uhanalaislajistoa. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohde 1.Huuhilonvaara ja Hiekkaniemen hiekkaranta alue Maankäyttösuositus luonnontilainen ja hyvin säilynyt jääkauden loppuvaiheen muodostuma ; MY ja luo 2-rajaus 2. Hirsilahden korpi kosteahko kuusi-valtainen painanne; MY-rajaus 3. Kotaniemen luhta laaja luhtainen ranta-alue; luo2-rajaus Huuhilonvaaran laajasta harjukompleksista osa sijaitsee suunnittelualueella. Hiekkaniemen alueella on nähtävissä geomorfologista muodostumista jääjärvisyntyisiä muinaisterasseja, pitkittäisharju sekä rantatasanne. Paikallistien länsipuoleinen osa on määritelty arvoluokkaan III (alueellisesti arvokas). Suunnittelualueella, aluerajauksen ulkopuolella, on olemassa olevaa lomaasutusta. Alueen maisema-geomorfologinen merkitys on hieman heikentynyt. Lisärakentamista ei tulisi osoittaa niemen kärkialueelle ja sen välittömään läheisyyteen (ks. rajaus). Lisärakentamista tulisi myös pyrkiä välttämään topografian ylemmille tasoille. Kelloperän osa-alueen osalta luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät erityisiä rajoituksia alueen rakentamiseen. Rakentamista tulisi ehkä välttää Kellojoen suuosan deltamuodostumalle (ks. teksti edellä). Pääosa osa-alueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi tai melko tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana.

20 20 Kotaniemen osa-alueelle ei rakentamisen rajoittamiseen ole tarvetta Hirsilahden pohjoisrannan pientä korpinaista painannetta lukuun ottamatta. Samoin Kotaniemen etelärannan luhta-alue on säilyttämisen arvoinen (ks kartta). Muut alueet ovat tavanomaista talousmetsää, jossa maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Tulilahden pohjukka on melko soistunutta aluetta ja täten ei ole rakentamiseen erityisen soveltuva. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kotaniemen alue sijaitsee lähellä Kellojärven Kuivajärven Natura-aluetta. Lyhimmillään etäisyys Natura-alueseen (Tulisaari) on noin 50 m ja alueen keskiosassa se on noin m. Lisääntyvä rantarakentaminen tulee jossain määrin lisäämään vesialueen kuormitusta, mutta mikäli kiinteistökohtainen jäteveden käsittely toteutetaan, ei lisärakentamisen aiheuttamaa haittaa Naturaalueen ympäristöarvoihin voida pitää merkittävänä. Erillistä Natura arviointia ei ole tarpeen tehdä. Luontodirektiivin liitteen I linnuista kalatiira ja lapintiira ovat kuitenkin suhteellisen yleisiä ja kolmantena lajina mainittu kuikka ei Kotaniemen osa-alueella pesi. Tiirat eivät ole erityisen häiriöherkkiä ihmistoiminnasta. Lisääntyvä vesiliikenne voi jossain määrin kuikkaa häiritä. Naturaalueen luontotyyppeihin, mm silikaattikalliot, ei osa-alueelle rakentaminen vaikuta. Mikäli direktiivin II liitteen lajistoa esiintyy mm Tulisaaresssa, voidaan sille maihinnousu estää. Hiekkaniemen osa-alue on osa maisemallisesti kaunista Huuhilonvaaran pitkittäisharjun loppupäätä, jossa rakentamien ei vaikuta Kellojärven - Kuivajärven Natura-alueen luontoarvoihin. Naturaalueen raja kulkee vesialueella Hiekkaniemestä itään. Hiekkaniemen alueella on entuudestaan olemassa olevaa pysyvää ja loma-asutusta. Huuhilonvaaran alueellisesti merkittävien geomorfologisten maisemallisten arvojen takia mahdollinen lisärakentaminen tulisi osoittaa topografian alemmille tasoille kuten olemassa oleva rakentamien on sijoitettu. Ainoastaan Hiekkaniemen kärkialueelle ja sen välittämään lähiympäristöön ei tulisi lisärakentamista sijoittaa. Kelloperän osa-alue sijoittuu lähimmästä Natura-alueesta länteen. Mahdollinen lisärakentaminen alueelle ei aiheuta haittaa Natura-alueelle. Ranta-alueen luonnonympäristö on verraten tavanomaista ja ainoastaan Kellojoen ympäristöön ei tulisi lisärakentamista sijoittaa. Sauvossa 14. helmikuuta 2015 EKOTONI KY

21 Hiekkaniemen alue Kellojärvellä 21

22 22 Kelloperän alue Kellojärvellä Tulilahden alue Kuivajärvellä

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet

Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet 1 liite 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus luontoselvitys Laajennus II UPM:n alueet Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys 1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys 201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys

Kuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM SUOMUSSALMEN KUNTA Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS

KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS 1 Raportti 16.12.2010, 15.9.2015 KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS

Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky KimmoKaava 10.10.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi

Lisätiedot

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys

LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 1. TAUSTA Jokoslahden ranta-asemakaavan muutoksen ohella, kaava-aluetta laajennettiin

Lisätiedot

KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki

KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki 110317 KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki EKOTONI KY KIMMOKAAVA KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi

KUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi 1 KUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi luontoselvitys Ekotoni Ky Kimmokaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

METSÄHALLITUS. Posion kunta. Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys

METSÄHALLITUS. Posion kunta. Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Luonnos 141214 METSÄHALLITUS Posion kunta Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2

Lisätiedot

OSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS. Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta

OSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS. Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta 4.2.2018 täydennetty 24.5.2018 OSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS

SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

KIMMOKAAVA EKOTONI KY. UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys

KIMMOKAAVA EKOTONI KY. UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS OSA-ALUE

Lisätiedot

UPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2

Lisätiedot

PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS

PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS Ranta-aluetta suunnittelualueen eteläosasta KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys 271213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO-

Lisätiedot

YLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki

YLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki 101217 YLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

UPM OYJ. Lieksan kaupunki. Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM OYJ. Lieksan kaupunki. Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys UPM OYJ Lieksan kaupunki Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos. Luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava

Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos. Luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

Kuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos. luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava

Kuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos. luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava Kuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

EKOTONI KY KIMMOKAAVA. UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys

EKOTONI KY KIMMOKAAVA. UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2

Lisätiedot

UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA

UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj KARKKILA. Ali-Paastonjärvi ym. (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki)

UPM-Kymmene Oyj KARKKILA. Ali-Paastonjärvi ym. (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki) 1 UPM-Kymmene Oyj KARKKILA Ali-Paastonjärvi ym (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki) 2 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MUSTALAMMI 3.2 ALI-PAASTONJÄRVI

Lisätiedot

EKOTONI KY KIMMOKAAVA. SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys

EKOTONI KY KIMMOKAAVA. SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet

SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015 oheisilla

Lisätiedot

RANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys

RANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys 1 RANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys KimmoKaava Ekotoni Ky 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja

ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja 1 260317 050417 muokattu ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja Taivalkosken kunta LUONTOSELVITYKSEN

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys

PALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 PALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys KimmoKaava Ekotoni 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ 3.2 VESISTÖT 3.3

Lisätiedot

Kartoituksessa alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit.

Kartoituksessa alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit. 1 TAIVASSALON KUNTA HAKKENPÄÄ luontoselvitys Väänänen 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Taivassalon kunnassa Hakkenpään niemen alueella. Luontoselvityksen tavoitteena on ollut hankkia tietoja

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet

SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA

ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 1 140417 ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Sisällysluettelo LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS JA LINNUSTO MAISEMA SUOJELUALUEET,

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Ekotoni Ky KimmoKaava. Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys

Ekotoni Ky KimmoKaava. Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kallioniemen etelärannan pieni lahdelma Yhteystiedot: Jari Hietaranta,

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS

UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS 1 UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky 2 Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ja Ari Parviainen Kansikuva: tyypillistä rantaa Kurkilahden pohjoisrannalla (kuva

Lisätiedot

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

EMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT

EMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT 1 EMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT luonnos 09.09.2017 päivitys18.09.2017 päivitys 22.09.2017 täydennys 02.10.2017 täydennys 15.10.2017

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

UPM OYJ. Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava. Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi

UPM OYJ. Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava. Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi UPM OYJ Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA

Lisätiedot

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,

Lisätiedot

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys 2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

UPM OYJ. Virtain kaupunki Luontoselvitys. Vuoden 2015 lisäalueet

UPM OYJ. Virtain kaupunki Luontoselvitys. Vuoden 2015 lisäalueet 12.12.2015 UPM OYJ Virtain kaupunki Luontoselvitys Vuoden 2015 lisäalueet EKOTONI KY 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. JÄRVIKUVAUKSET 3.1 Tiravinjärvi 3.2 Kortesjärvi 3.3 Sutikka 3.4 Ahvenlampi

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot