UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 1 UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky

2 2 Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ja Ari Parviainen Kansikuva: tyypillistä rantaa Kurkilahden pohjoisrannalla (kuva A. Parviainen) Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO

3 3 TAUSTA Suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen kunnassa Aittojärven rannalla. Aittojärvi sijaitsee noin viiden kilometrin päässä itärajasta Suomussalmen kirkolta noin 26 km itäkoilliseen. Selvitysalueeseen kuului pääosa järven itärannasta, kaikkiaan noin 3,5 km rantaviivaa. Kaavoitettavan alueen yleispiirteinen sijainti näkyy oheisesta kartasta (Kuva 1). Rantakaava-alue on UPM Oyj:n omistuksessa. Rantakaava-alueen sisälle jää kaksi kaavaan kuulumatonta kiinteistöä, joilla on loma-asunto. Muilta osin kaavoitettava alue on rakentamatonta. Suunnittelualeen metsät ovat kauttaaltaan aktiivisessa metsätalouskäytössä olevia mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Suoalueet ovat luonnontilaisia; niitä ei ole ojitettu. Lopussa olevassa kartassa on esitetty luontoselvityksen perusteella havaitut huomionarvoiset kohteet. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti. Rantavyöhykkeen metsät ovat enimmäkseen nuorehkoja männiköitä ja mäntytaimikoita. Vanhempaa mäntyvaltaista havupuustoa on hyvin kapealti pitkin rantaviivaa ja vähän laajemmalti Hamppulahden pohjoispuolisessa niemessä, jossa on myös jonkin verran vanhempaa kuusikkoa. Suurehkoja, lähes rantaan ulottuvia hakkuuaukkoja on Aittomäen alueella ja Kurkiniemellä. Kurkiniemellä lähes koko niemen sisäosa on avohakattu. Linnustollisesti alue on vaatimatonta. Selvitysalueella havaittujen reviirien kokonaissumma oli n. 30 paria/reviiriä. Lintuja oli koko alueella harvakseltaan, mutta melko tasaisesti hakkuuaukkoalueita lukuun ottamatta. Alueen luonto- ja linnustoselvityksestä vastasivat Jari Hietaranta ja Ari Parviainen. Linnustoraportti pohjautuu pääasiassa yhden aamun maastokäyntiin Muuta luontoa ja samalla myös linnustoa koskeva selvitys toteutettiin Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että rannat käveltiin pohjoisesta etelään. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Alueen linnustosta on laadittu erillinen raportti (Parviainen 2015). Tässä raportissa on lisäksi esitetty linnustoselvityksen keskeisimmät tulokset.

4 4 Tunnetut ja maastotyössä löydetyt kasvillisuudeltaan arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin havaittujen luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Linnuston osalta pääpaino oli alueella pesivän lajiston selvittämisessä sekä EU:n lintudirektiivi-, uhanalais- ja Suomen erityisvastuulajistossa. Esitetyt parimäärät ovat vain suuntaa-antavia, eivät tarkkoja lukuja, ja ainakin osa niistä on hyvin todennäköisesti myös aliarvioita. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA Topografia on kauttaaltaan ranta-alueella tasaista. Relatiiviset korkeuserot Aittojärven pintaan jäävät laajasti alle 5 m. Topografiansa puolesta aluetta voidaan luonnehtia kankaremaaksi. Geomorfologian kannalta kaava-alueen läntisille osille on tyypillistä laajojen lohkareiden sijoittuminen niemien kärkialueille. Maasto on paikoin melko vaikeakulkuista. Kurkilahdella lohkareisuus vähenee. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei kaavoitettavalla ranta-alueella esiinny. Muodostuvat ovat pääosin pohjamoreenin päällä olevia ablaatiomoreenikumpareita tai pohjamoreenin paksunnoksia. Näitä esiintyy esimerkiksi Kurkiniemessä ja Hamppuniemessä. Ranta-alueet ovat lohkareisia: aalto- ja rantatoiminta sekä ns. routimiseen liittyvä vuotomaailmiö ovat kuljettaneet hienomman aineksen pois ja jäljelle on jäänyt vain kaikkein kookkain aines. Pinnanmuotojen tasaisuudesta johtuu, että soistuminen on laajaa; etenkin Hamppuniemen Kurkiniemen välisellä alueella peittää pohjamoreenia vaihtelevan paksuinen eloperäinen aines. Etenkin mainittujen niemien välistä laskevan joen ympäristössä on turvekerroksen paksuus huomattava.

5 5 Kuva 1. Suunnittelualueen rantavyöhykkeellä on runsaasti lohkareikkoa ja myös avokalliota on näkyvissä. ALUEEN LUONTO Inventointi aloitettiin suunnittelualueen pohjoisosasta paikallistien lounaispuolen uoman varsialueelta. Puronvarsialue on kuusi-koivukorpea. Metsälauhaa, mesiangervoa, mansikkaa, metsäalvejuurta on kenttäkerroksen lajistossa. Maapuita tai pökkelöitä on runsaasti. Puusto on eri-ikäistä ja monilatvuksista. Kuva 2. Suunnittelualueen pohjoisosan uoman varren koivukorpea Puronvarsialueen eteläpuolella alkaa laaja avohakkuualue. Rannassa on hakkaamaton suojavyöhyke. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rhododendron tomentosum, suopursu 1 Calluna vulgaris, kanerva 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2

6 6 Hakkuualuetta reunustaa nuori mänty-koivu sekapuusto, joka pohjukassa muuntuu koivukorpeen ja päättyy mänty-koivurämeeseen (ks. kuvat 3 ja 4) ja joka edelleen Hamppulahden pohjoispuolen niemessä muuntuu varttuneeseen tuoreeseen kuusikankaaseen (ks. kuva 5). Hamppuniemen tausta-alueet aina Kurkiniemeen asti ovat mäntyrämettä, osin puutonta tai vähäpuustoista. Matalanjoen suisto on kortteinen. Kuva 3. Rannan suojapuustoa Aittomäen hakkuualueen reunoilla. Kuva 4. Kosteaa nuorta rantakoivikkoa, osin ruoholehtokorpimaista Aittomäen hakkuualueen lounaispuolella.

7 7 Kuva 5. Melko järeää tuoretta kuusikangasta Hamppulahden pohjoispuolen niemessä. Reunoilla on koivua jonkun verran sekapuuna. Hamppuniemen kärkialue on kivinen ja lohkareinen, osin kallioinen. Puusto on verraten nuorta koivua ja mäntyä. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuva 6. Kuva kohti Hamppuniemen kärkeä. Lohkareet näkyvät maisemakuvassa selvästi.

8 8 Kuva 7. Hamppulahden pohjukan luhtarantaa. Lahti on myös maisemallisesti kaunis Kuva 8. Hamppulahden pohjoisrannan lohkareita ja avokalliota.

9 9 Kuva 9. Matalanjoen suistoa (kuva A. Parviainen) Kurkiniemen alue on kasvillisuudeltaan samantyyppistä; niemen sisäosissa on toteutettu laaja aukkohakkuu ja niemen ranta-alueita reunustava suojapuusto on mänty-koivu sekapuustoa. Lohkareisuus on tälläkin alueella huomionarvoista. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Rhododendron tomentosum, suopursu 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Kurkilahden pohjoisranta on paikoin lievästi soistuvaa: mänty ja koivu ovat vallitsevat puulajit. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Hieman ennen kaavan ulkopuolisia kiinteistöjä (29:9 ja 29:8) muuntuu ranta-alue mäntyrämeeksi. Kurkilahden pohjukka on noin vuotiasta tasaikäistä männikköä. Tämä tuoreehko kangas jatkuu aina pohjukkaan laskevalle uomalle. Uoman suuosaan on muodostunut räme ja sen eteläpuolella kasvillisuus aina suunnittelualueen rajalle asti on tasaikäistä, nuorta mäntykangasta. Uoma ei liene metsälain mukainen kohde.

10 10 Kuva 10. Kurkilahden pohjoisrantaa. LINNUSTO Ranta-asemakaava alueelta laadittiin erillinen linnustoselvitys kesäkuun lopussa (Parviainen 2015). Aittojärven itärannalla havaitut lajit (16) ja arvioidut parimäärät/reviirit (n. 30) olivat: Laji pari-/reviirimäärä Kuikka (Gavia arctica) (DIR) 0-1 Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) 3 Metsäviklo (Tringa ochropus) 1 Kalatiira (Sterna hirundo)(dir, EVA) 1 Naurulokki (Larus ridibundus) (NT) 12 yks., ei pesi Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 3 Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) 1 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 6 Hippiäinen (Regulus regulus) 1 Talitiainen (Parus major) 1 Kuukkeli (Perisoreus infaustus) (NT, RT) 0? Korppi (Corvus corax) 1 Peippo (Fringilla coelebs) 5 Järripeippo (Fringilla montifringilla) 2 Vihervarpunen (Carduelis spinus) 3 Pohjansirkku (Emberiza rustica) (VU) 1 Alueella havaittiin kesäkuun 2015 maastotöiden aikana 7 suojelullisesti merkittävää lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin kaksi, (kuikka ja kalatiira), Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) havaittiin kolme (rantasipi, kalatiira ja leppälintu), Punaisessa kirjassa (Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010, 330) mainitusta uhanalaislajistosta havaittiin yksi vaarantunut (VU) (pohjansirkku) ja kolme silmälläpidettävää (NT) lajia (rantasipi, naurulokki ja kuukkeli), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin, ja

11 11 alueellisesti uhanalaisista lajeista (RT) tavattiin kuukkeli (Taulukko 1). Suojelullisesti merkittävien lajien tapaamispaikat löytyvät jäljempänä olevasta liitekartasta 2. Parviainen (2015) mainitsee omassa raportissaan selvitysalueen ulkopuolella, järven lounaisrannan mökkien pohjoispuolella, näkynyt iso risupesä lähellä rantaviivaa. Pesä vaikutti asumattomalta, mutta varmuutta siitä ei ole, koska sitä ei käyty selvitysalueen ulkopuolisen sijainnin ja ajanpuutteen vuoksi lähempää tarkastamassa. Pesän likimääräinen sijainti on merkattu liitekarttaan. Luontoselvityksen maastotöiden aikana Hamppuniemen rannan männyn latvasta nousi lentoon maakotka. Se suuntasi kulkunsa itään poispäin Aittojärveltä. MAISEMAKUVA Alueen topografia on tasainen, mutta rantavyöhykkeen, erityisesti Hamppuniemen ja Kurkiniemen lohkareikot ja avokalliot muodostavat vesialueelta käsin kauniin maisema-alueen. Ranta-alueella näkymät ovat puoliavoimet tai avoimet johtuen harvennuksista ja avohakkuista. Uomien läheisyydessä on myös paikoin kauniita näkymiä. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita, suojeluohjelmiin tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet

12 12 letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Kurkiniemen ja Hamppuniemen rantalouhikoita ja pieniä avokalliopaljastumia voitaneen pitää metsälain mukaisina pienkohteina (nro 2) ja Matalanjoen jokivarsiluhtaa ja suistoaluetta (nro 3) myös metsälain kohteena. Heinäkorpea esiintyy myös suunnittelualueen pohjoisosassa (nro 1). Liitekartalle on rajattu laajahko alue molempiin niemiin, koska alueet muodostavat yhtenäisen maisemallisen kokonaisuuden. Varsinaiset metsälain kohteet ovat suppeampia. Yksittäisiä rakennuksia voitaneen sijoittaa harkinnanvaraisesti. C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään 10 hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Pieniä louhikoita ja kivikoita (nro 2) esiintyy Hamppuniemen ja Kurkiniemen kärkialueilla. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella ei ole edellä mainittuja muita huomionarvoisia kohteita. F. Uhanalaiset kasvillisuustyypit Raunion et.all (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä.

13 13 EU:N LINTUDIREKTIIVIN LAJIT; UHEX-LAJIT, EVA-LAJIT JA RT-LAJIT Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, RT = alueellisesti uhanalainen, * = ei pesine alueella DIR UHEX EVA RT Kuikka Gavia arctica X Rantasipi Actitis hypoleucos NT X Kalatiira Sterna hirundo X X *Naurulokki Larus ridibundus NT Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X *Kuukkeli Perisoreus infaustus NT X Pohjansirkku Emberiza rustica VU Yhteensä 2 1 VU, 3 NT 3 1 Alueella ei esiinny liito-oravalle tai viitasammakolle tyypillisiä elinympäristöjä. Ainoastaan Aittomäen järeää kuusta kasvava alue on potentiaalinen kohde (ks. kuva 5 edellä), mutta sieltä ei löydetty kesän inventointikäyntien yhteydessä mitään merkkejä liito-oravasta. SUOSITUKSET JA YHTEENVETO Luontoselvityksen perusteella tulisi Hamppuniemen ja Kurkiniemen niemien lohkareiset kärkialueet jättää rakentamisen ulkopuolelle (nro 2). Ne ovat maisemallisesti huomionarvoisia ja osaksi myös metsälakikohteita. Yksittäisiä loma-asuntoja voidaan harkinnanvaraisesti sijoittaa niemien kärkialueiden ulkopuolelle. Myös suunnittelualueen pohjoisrajalla (nro 1) sekä Kurkilahden pohjukassa (nro 4) sijaitseva uomat lähiympäristöineen tulisivat jättää rakentamisen ulkopuolelle. Hamppuniemen ja Kurkiniemen väliseen pohjukkaan laskeva Matalanjoen joenvarsi- ja suistoalue (nro 3) tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. 1. pohjoinen uomanvarsialue; korpimainen maapuita (paikallinen kohde) (MU tai luo, ML) 2. lohkareiset kapeat niemialueet (paikallinen kohde) (ma, ML) 3. Matalanjoen luhtaranta (paikallinen kohde) (MU tai luo, ML) 4. Kurkilahden pohjukka (paikallinen kohde) (MU tai luo) LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Alueellisesti uhanalaiset lintulajit: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: Luontodirektiivi. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. EYVL L 206, Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Karisto Oy. Hämeenlinna.

14 14 Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: A B%7D/ Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen. A., Lehtiniemi, T.,Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. ja Valkama, J.(2015). Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus. Helsinki, 49s ja liitteet. UPM-Kymmene Oyj (2016). Ote kuviokirjasta ja kartasta. saatu , 15 sivua. LIITTEET Liitekartta 1 Alueen luontotyypit ja erityiskohteet

15 15 Liitekartta 2 Aittojärven selvitysalueen rajaus sinisellä viivalla ja suojelullisesti huomioitavien lajien tapaamispaikat värillisillä pallukoilla esitettyinä. Länsirannan punaisen katkoviivan alueella oli iso risupesä. Kesäkuussa 2015 luontoselvityksen teon yhteydessä Hamppuniemen rantapuustosta lennähti ilmaan maakotka.