Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teernijärvi (Nokia) rantakaava"

Aila Härkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, LAIHIA gsm jari.venetvaara@svk.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava Johdanto Mari Sipilä tilasi luontoselvityksen (kasvit ja eläimet) Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky:ltä omistamalleen ranta alueelle Teernijärven rannalla, Teernijärventien alueelle, erilliselle karttaan rajatulle suunnittelualueelle (kartta 1). Maanomistajan tavoitteena on saada rakennuslupa Teernijärventien ja rannan väliselle alueelle suunnittelualueen itäisimpään osaan. Kaikki työt teki biologi, FM Jari Venetvaara. Menetelmät Maastotyö tehtiin yhden päivän aikana Koko ranta alue käveltiin huolellisesti läpi ja se ulotettiin myös Teernijärventien yläpuolelle järvenrannasta m:n päähän. Maastotyössä katsottiin ajankohtana näkyvä kasvillisuus sekä kuultu ja näkyvä linnusto. Lisäksi etsittiin merkkejä Liito oravasta ja arvioitiin rannan vesialueen soveltuvuutta viitasammakon esiintymiselle. Liito oravakartoitus tehtiin etsimällä papanoita varsinkin kuusten ja muiden suurten puiden juurilta. Viitasammakkokartoitusta ei voitu tehdä kevään myöhäisen ajankohdan vuoksi, sillä sen paras havainnointiaika eli kutuaika olisi ollut huhtikuun puolivälin tienoilla (alkukevät 2015 oli hyvin aikainen). Tulokset Kartoitetulta alueelta ei löytynyt yhtään harvinaista tai rauhoitettua kasvilajia. Harvinaisin kasvilaji oli isoalvejuuri (Dryopteris expansa), joka on Pirkanmaalla jokseenkin yleinen. Laji esiintyy lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa sekä kivikoissa. Alueelta löytyi metsälain 10 :n tarkoittama rantaluhta, joka sijoittuu kartalla alueelle R1 ja sen sekä R2 väliin (kartta 1 ja kuva 1). Se ei kuitenkaan pienialaisuutensa vuoksi täytä metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeänä elinympäristönä pidettävän statusta, mutta on silti metsälain 10 :n tarkoittama paikallisesti arvokas elinympäristö, jonka ominaispiirteiden säilyttämisestä vastaa maanomistaja hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Muita arvokkaita metsälain tarkoittamia elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltuja elinympäristöjä ei alueella ole. Linnusto: Laulujoutsen (lahdella, ei tietoa pesäpaikasta), peippo, räkättirastas, uunilintu, lehtokurppa, sirittäjä, punakylkirastas, laulurastas, kalalokki (pesä ison vesikiven päällä rantaluhdan edustalla, kivisymboli näkyy kartassa 1). Näistä EU:n direktiivilajeja ovat laulujoutsen ja kalalokki. Niiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Liito oravasta tai sen läsnäolosta ei saatu havaintoja. Suunnittelualueella on silti lajille sopivaa elinympäristöä erityisesti alueella M7 (kartta 1). Viitasammakolle ainoa sopiva elinympäristö on ranta alueella R1 oleva rantaluhta (kartta 1). 8

fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava Johdanto Mari Sipilä tilasi luontoselvityksen (kasvit ja eläimet) Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky:ltä omistamalleen ranta alueelle Teernijärven rannalla,

2 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Johtopäätökset ja suositukset Kasvillisuus tai eläimistö ei aseta rajoituksia hankealueen suunnittelulle. Sen sijaan rantaluhdan alue (kartalla alue R1, kartta 1) on metsälain tarkoittama paikallisesti arvokas elinympäristö, joka tulee ottaa huomioon. Laulujoutsen ja kalalokki ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Niiden pesimäympäristö on myös otettava huomioon suunnittelussa. Kartta 1 Kartalla paksunnoksena R1, joka on metsälain 10 :n tarkoittama paikallisesti arvokas elinympäristö. Luhta jatkuu koko lahdelman alueen ja jatkuu rannan kohdalla jossa Teernijärven tie kulkee rannassa sen myötäisesti melkein alueelle R2. Punaiset neliöt kartalla ovat isoalvejuuren (Dryopteris expansa) kasvupaikat. Muut rajaukset: M1, M2, M3, M4, M5, M6, M7 ja M8. Niistä erilliset selostukset valokuvaliitteessä. 9

Laulujoutsen ja kalalokki ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Niiden pesimäympäristö on myös otettava huomioon suunnittelussa.

3 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Laihialla Lähteet: FM Jari Venetvaara, biologi Direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta 1979, Euroopan neuvosto Meriluoto, Markku ja Soininen, Timo: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsälehti Kustannus Tapio, Helsinki. Karisto Oy, Hämeenlinna s. LIITE valokuvat 1 10 selosteineen 10

1979, Euroopan neuvosto Meriluoto, Markku ja Soininen, Timo: Metsäluonnon arvokkaat

4 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET LIITE Kuva 1 Selite: Runsaus asteikolla 1 5, 1 = havainto, 2 = siellä täällä, 3 = sirotellusti, 4 = runsas, 5 = hyvin runsas ja ( ) = hyvin paikallisesti. R1. Metsälain tarkoittama rantaluhta, joka ei kuitenkaan pieni alaisuutensa vuoksi täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön vaatimuksia, mutta on paikallisesti arvokas elinympäristö. Tärkeimmät kasvilajit: Tervaleppä 3, suomyrtti 2, kiiltopaju 3, järvikorte 4, järviruoko 4, suovehka 4, myrkkykeiso 3, pullosara 3, keltakurjenmiekka 2, kurjenjalka 3, terttualpi 2, raate 3, ulpukka 4, leveäosmankäämi 2 sekä okarahkasammal, kalvakkarahkasammal ja haprarahkasammal ym. Kuva 2 R2. Uimakivi. Vanha kylän epävirallisen uimarannan kohta. Rantatörmä ja pohja kivennäismaata. Tärkeimmät kasvilajit: raate 1, myrkkykeiso 1, järvikorte 2, järviruoko 2, pullosara 3, terttualpi 2, ulpukka 3. 11

Metsälain tarkoittama rantaluhta, joka ei kuitenkaan pieni alaisuutensa vuoksi täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön vaatimuksia, mutta on paikallisesti arvokas elinympäristö.

5 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Kuva3 M1.Tuorettakangasta,mustikka tyyppi.tärkeimmät kasvilajit:hieskoivu 4ø 60cm,mänty3ø 50cm, kuusi1 4ø20cm,pihlaja3,kataja2,mustikka5,puolukka 3,seinäsammal 5,kerrossammal, karhunsammal Kuva4 M2. Vanhaa metsittynyttä peltoa (ojat näkyvissä vielä ja puutarhan vanhoja hyötykasveja jäljellä), joka muuttunut kuivaksi rinnelehdoksi. Tärkeimmät kasvilajit: kuusi 4ø 40cm,hieskoivu 3ø 60cm, raita 3, tuomi (4), pihlaja 3, harmaaleppä5, valkovuokko(4), sinivuokko (4), oravanmarja(4), kielo (4), käenkaali(3), kultapiisku3, metsäalvejuuri 3, lillukka2, kevätpiippo2, metsä orvokki3, paatsama2, imikkä2,nurmirölli. 12

Vanhaa metsittynyttä peltoa (ojat näkyvissä vielä ja puutarhan vanhoja hyötykasveja jäljellä), joka muuttunut kuivaksi rinnelehdoksi.

6 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Kuva5 M3. Tuore kuusivaltainen kangas, mustikka tyyppi. Harvennushakkuutehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit:raitaø 30cm,kuusiø 45cm,hieskoivuø 50cm,mänty1,kataja2,valkovuokko (5), sinivuokko(3), oravanmarja (5), käenkaali(3), ahomansikka (3), metsätähti(4), vanamo(3), metsä orvokki 2, metsä imarre 3, sudenmarja 2, kevätpiippo 2, metsäkastikka 4, kerrossammal, seinäsammal, karhunsammal. Kuva6 M4.Tuoretta kangasmetsää, oravanmarjatyypin jamustikkatyypin sekamuotoa. Harvennushakkuu tehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: kuusi 4 ø40 cm, mänty 3 ø 30 cm, hieskoivu 4 ø cm, haapa, raita,kataja,mustasaracarexnigra(2),isoalvejuuri 2 kasvustoa,vadelma(4),valkovuokko 2, sinivuokko 2, metsälauha 3, metsä orvokki 2, metsäriidenlieko 1, metsäkastikka 3, metsä imarre 3, sudenmarja 1,lehväsammal (3),kerrossammal (3). 13

metsä imarre 3, sudenmarja 2, kevätpiippo 2, metsäkastikka 4, kerrossammal, seinäsammal, karhunsammal. Kuva6 M4.Tuoretta kangasmetsää, oravanmarjatyypin jamustikkatyypin sekamuotoa.

7 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Kuva7 M5. Tärkeimmät kasvilajit: Kuusivaltainentuorekangas, mustikka tyyppi.harvennushakkuutehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: raita ø 30cm,kuusi ø 45cm,hieskoivu ø 50cm, mänty 1,kataja 2, valkovuokko (5),sinivuokko(3),oravanmarja (5),käenkaali(3),ahomansikka (3),metsätähti(4), vanamo(3),metsäkastikka. Kuva8 M6. Tärkeimmät kasvilajit: Kuusivaltainentuorekangas, mustikka tyyppi.harvennushakkuutehty 4 vuotta sitten. Tärkeimmät kasvilajit: raita ø 30cm, kuusi ø 45cm,hieskoivu ø 50cm, haapa 3,mänty 1,kataja2,karhunputki 2,valkovuokko (5),sinivuokko (3),oravanmarja (5),käenkaali (3),ahomansikka (3),metsätähti (4),vanamo(3),metsäkastikka. 14

vanamo(3),metsäkastikka. Kuva8 M6. Tärkeimmät kasvilajit: Kuusivaltainentuorekangas, mustikka tyyppi.harvennushakkuutehty 4 vuotta sitten.

8 RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET Kuva9 M7. Kuusivaltainen tuorekangas, mustikkatyypin ja käenkaalityypin vuorottelua, osittain harvennettu. Tärkeimmätkasvilajit:kuusi 5 ø 5 30cm, raita 3 ø 20cm, hieskoivu3 4ø 50cm, mänty 2 ø 55 cm, mustikka 3, käenkaali 3, kielo 2, sananjalka 3, ahomansikka 2, kultapiisku 2, lillukka 2, aivan rannassa tervaleppä 3. Kuva10 M8. Harventamatonta talousmetsää (kuvassa takana, etualalla harvennettua puustoa), puusto enimmäkseen nuorta kuusta jamäntyä (puolukka jamustikka tyypinkankaita). Tärkeimmät kasvilajit: : Tärkeimmät kasvilajit: raita2ø 10cm,kuusi4ø 35cm,hieskoivu ø 40cm,haapa2,mänty 3,kataja2, valkovuokko (5),sinivuokko (3),oravanmarja (5),käenkaali (3),metsätähti (4),vanamo (3),kultapiisku 2,lillukka2,metsä imarre,metsä alvejuuri,seinäsammal. 15

tervaleppä 3. Kuva10 M8. Harventamatonta talousmetsää (kuvassa takana, etualalla harvennettua puustoa), puusto enimmäkseen nuorta kuusta jamäntyä (puolukka jamustikka tyypinkankaita).

Samankaltaiset tiedostot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 27.4.2016, 24.1.2017, 22.2.2017 Teernijärvi KAAVASELOSTUS 27.4.2016,