Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys"

Elli Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS 2 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 3 5 MAASTOTYÖN TULOKSET 3 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LÄHTEET LIITTEET Ympäristöselvitykset Kaava-apu FM Jari Vesterinen

3 1 JOHDANTO 1 Luonto- ja maisemaselvityksessä osoitetaan alueen luonnonympäristön perustekijät, määritellään luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä esitetään suosituksia maankäytöstä. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Metsälaissa asetetaan arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisen velvoitetaso. Jos elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla (MetsäL). Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia (MetsäL per). Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla rotkot ja kurut jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät karukkokankaita puutuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Luonnonsuojelulain 29 tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Edellä mainittujen metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelulain suojeltujen luontotyyppien lisäksi muita arvokkaita elinympäristöjä ovat mm. vanhat havu- ja sekametsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, hakamaat ja metsäniityt.

4 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Kokkolan tila (rekisterinumero ) sijaitsee Joensuun Kiihtelysvaaran Uskaljärven eteläpään länsirannalla. (Kuva 1.) Tilalle on suunnitteilla kaavamuutos, jossa vanhat rakennukset purettaisiin pois ja niiden sijaan rakennettaisiin uusille paikoille päärakennus, rantasauna ja traktoritalli-/talousrakennus. Rantasauna tulisi lähelle Uskaljärven rantaa, päärakennus siitä ylemmäs rinteeseen noin 50 metriä lounaaseen ja traktoritalli-/talousrakennus siitä noin 100 metrin päähän lähelle nykyisen tien kääntöpaikkaa. (Liite 1.)

5 3 Uskaljärvi on luonnontilainen, karu ja kirkasvetinen järvi, jonka vedenlaatu on erinomainen. Järven pinta-ala on 1,63 neliökilometriä ja se kuuluu Jänisjoen vesistöalueeseen. Osittain suorantainen Kokonlampi on vajaa puoli kilometriä pitkä ja noin sata metriä leveä kirkasvetinen lampi. Sen rannat ovat matalat mutta keskiosassa on vettä jopa 15 metriä. Vanhan pihapiirin huonokuntoisia rakennuksia ympäröi villiintynyt niitty, jossa kasvaa muun muassa päivänkakkaraa, apiloita, horsmaa, ohdakkeita, niittynätkelmää, virnoja sekä useita putki-, heinä- ja kellokasveja. Pihassa kasvaa iso tuomi, syreenipensas, omenapuita sekä muutamia vanhoja komeita kuusia. 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusalueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä sekä karttamateriaalien, kirjallisuuden ja arkistomateriaalien perusteella. Maastossa kirjattiin maiseman peruspiirteet, kasvillisuuden yleiskuva ja linnusto sekä arvokkaat kulttuuri-, luonnonmaisema- ja luontokohteet. 5 MAASTOTYÖN TULOKSET Tilan kaavamuutosalueelta esitän maiseman yleiskuvauksen, erityispiirteet, kasvillisuuden yleiskuvan, arvokkaat luontokohteet ja Uskaljärven kalaston sekä kaikki maastokäynnillä havaitut lintu- ja nisäkäslajit. Rantasaunan paikan ranta on kivikkoinen ja jyrkästi syvenevä, jossa ei ole kasvillisutta. Rannan puusto on keski-ikäistä sekametsää, jossa kasvaa mäntyä, kuusta, koivua ja pihlajaa. (Kuva 2.) Mahdollinen päärakennuksen paikka on tuoretta kangasta, joka on tällä hetkellä taimettunutta aukkoa. Puustona kasvaa pihlajaa, koivua, mäntyä ja pajua. Aluskasvillisuutena on pääasiassa mustikkaa, kanervaa ja oravanmarjaa. (Kuva 3.) Ylemmäksi lounaaseen tulevan traktoritallin-/talousrakennuksen paikalla maasto on muutoin samanlaista, mutta aluskasvillisuutena on myös sananjalkaa. Kokonlammen rannan puustona on pajua, koivua ja mäntyä sekä muuna kasvillisuutena raatetta. Vesikasvillisuutena on pääasiassa ulpukkaa, kortetta ja saroja. Lammen rannalla on joskus aiemmin ruokaillut majava. Lammen koillisrannan rinteellä kasvaa kuusia ja keski-ikäistä istutuskoivikkoa. (Kuva 4.) Metsälailla suojellun lähteisen kosteikkopaikan aluskasvillisuutena on saniaisia, mesimarjaa, metsäkortetta, käenkaalia, mesiangervoa, kurjenpolvea, hevonhierakkaa, korpipaatsamaa, vadelmaa, punaherukkaa ja nokkosta. Puustona kasvaa harmaaleppää, koivua, kuusta, pihlajaa ja raitaa. (Liite 2.) Uskaljärven kalastoon kuuluvat alkuperäisinä lajeina ahven, hauki, säyne ja särki sekä siirrettynä kantana kuore ja muikku. Järveen on istutettu kuhaa ja planktonsiikaa. Uskaljärvessä on myös

6 4 jokirapuja. Kokkolan tilan alueella havaittiin karhun jäljet sekä jäniksen ja teeren jätöksiä. Maastokäynnillä havaittiin kaikkaan 14 lintulajia: Kuikka (pari), varpushaukka, sepelkyyhky, käpytikka, räkättirastas, mustarastas, punakylkirastas, punarinta, lehtokerttu, hernekerttu, peukaloinen (2 koirasta), tiltaltti, pajulintu ja vihervarpunen. Näistä peukaloiset lauloivat suojellulla lähdekosteikolla ja kuikkapari oleili Uskaljärven rannassa. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Alueelta ei löydetty jo suojeltua lähdekosteikkoa lukuun ottamatta luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella havaituista nisäkkäistä (jälkiä) Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Punaisessa kirjassa karhu on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) ja metsäjänis silmälläpidettäväksi (NT). Linnuista teeri on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Alueella havaituista lajeista karhu on Euroopan Unionin luontodirekiivin liitteen IV tiukasti suojeltu laji ja kuikka ja teeri ovat Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I uhanalaisia lajeja, joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuva 2. Rantasaunan nykyinen paikka

7 Kuva 3. Uskaljärven rantaa. Kuva 4. Päärakennuksen paikka 5

8 Kuva 5. Vanhaa pihapiiriä Kuva 6. Kokonlammen itärantaa 6

9 LÄHTEET Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit s. Kirjahtymä Oy, Rauma. Meriluoto, M., Soininen T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. - Metsälehti Kustannus Tapio, Helsinki. Rassi, P., E. Hyvärinen, A. Jyslen & I. Mannerkoski (toim.) Helsinki 2010: Punainen kirja Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus. LIITTEET Kartat 2 kappaletta merkintöineen

10 LIITE 1. KOKKOLAN KARTTA

11 LIITE 2. METSÄLIITON KARTTA SUOJELUKOHTEESTA

Samankaltaiset tiedostot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013