Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )"

Kaisa Ketonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Tmi Mira Ranta Rokantie SASTAMALA p

TYÖN TAUSTAA Työn tarkoituksena oli selvittää Pälkäneen kunnassa sijaitsevan alueen luontoarvot ranta-asemakaavan laatimista varten, eli selvittää onko alueella luonnonsuojelulain, metsälain,

Tekijänä toimi Tmi Mira Ranta/Mira Ranta, koulutukseltaan ympäristöinsinööri ja luontokartoittaja. Työn tilaajana maanomistaja Kari Kataja.

2 TYÖN TAUSTAA Työn tarkoituksena oli selvittää Pälkäneen kunnassa sijaitsevan alueen luontoarvot ranta-asemakaavan laatimista varten, eli selvittää onko alueella luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja jotka tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Maastotyöt tehtiin Tekijänä toimi Tmi Mira Ranta/Mira Ranta, koulutukseltaan ympäristöinsinööri ja luontokartoittaja. Työn tilaajana maanomistaja Kari Kataja. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Pälkäneellä, Laitikkalan kylässä, Onkkaalan kuntakeskuksesta kaakon suuntaan. Alue on kooltaan noin 17 hehtaaria. Pohjoisrajaltaan ja pieneltä osin länsireunaltaan alue rajautuu Pintelejärveen. Pohjoisrajan tuntumassa vesistö muuttuu Kyllönjoeksi joka on yhteydessä Ilmoilanselkään. Itäsuunnassa aluetta rajaa pelto ja Hämeenlinnantie, etelässä Unnaanmäentie ja lännessä Hepolahdentie. Alueella sijaitsee Katajan tilakeskuksen lisäksi kaksi kesäasuntoa. Suurin osa alueesta on viljelykäytössä olevaa peltoa. Maastoltaan alue on tasaista, mutta laskeutuu jyrkkänä rantatöyräänä järveen Hepolahden rannalla ja alueen pohjoisimmassa kärjessä. MML/90/52/2007 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti suhteessa Pälkäneen kuntakeskukseen 1:

KASVILLISUUSKUVIOT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitteenä olevan kartan

Lehto Pintelen Hepolahden rantaan rajoittuva osa alueesta on rantalehtoa.

kasvuston jonka alla varjossa ei kasva juuri lainkaan alkuskasvillisuutta.

mökin pihojen laidoilla. Kuva 2. Kapea rantalehtokaistale.

3 KASVILLISUUSKUVIOT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitteenä olevan kartan numerointia. 1. Lehto Pintelen Hepolahden rantaan rajoittuva osa alueesta on rantalehtoa. Puustoinen kaistale on kapea pellon ja vesistön välillä, pelto ulottuu rantatöyrään reunalle asti. Harmaaleppä, koivu ja vaahtera muodostavat yhdessä tuomen ja pihlajan kanssa tiheän kasvuston jonka alla varjossa ei kasva juuri lainkaan alkuskasvillisuutta. Valopaikoissa niukasti nokkosta, punaherukkaa, käenkaalia, hiirenporrasta ja sudenmarjaa. Töyräällä on myös kulttuurivaikutteista kasvillisuutta kuten jättipalsamia ja seljaa. Lehtokasvillisuutta on kapealti myös pohjoisimmassa alueen osassa olevien kahden mökin pihojen laidoilla. Kuva 2. Kapea rantalehtokaistale. Pellon reunasta maa laskee jyrkkänä töyräänä veden tasolle. 2. Lehtomainen kangasmetsä Hepolahdentien varrella on varastorakennuksen ympärillä pieni saareke metsää. Puuna kasvaa mäntyä ja koivua, pensaana runsaasti pihlajaa ja harmaaleppää sekä nuorta kuusta. Aluskasvillisuudessa ahomansikkaa, niittynurmikkaa, nurmitädykettä, lillukkaa, mustikkaa ja ahomataraa. Kuva 3. Lehtomaista kangasmetsää Hepolahdentien varrelta.

3. Pajukko Pohjoisrannalla oleva rakentamaton osa

Itäisimmässä kulmassa on säilytetty pajua, leppiä

ranta-alpia, rönsyleinikkiä, punaherukkaa,

läheisyydessä on vesikasvillisuutta niukasti;

Pohjoisrannalla ranta on ruopattu siten että

4 3. Pajukko Pohjoisrannalla oleva rakentamaton osa rantaa on suurimmaksi osaksi ruopattu ja tasattu. Itäisimmässä kulmassa on säilytetty pajua, leppiä ja pihlajaa kasvava, kausikostea ja läpipääsemätön pensaikko. Aluskasvillisuus on rehevää; mesiangervoa, ranta-alpia, rönsyleinikkiä, punaherukkaa, rantakukkaa ja vadelmaa. Kuva 4. Pajukkoa alueen pohjoisrannalta. 4. Vesikasvillisuus Hepolahden rantaviivan läheisyydessä on vesikasvillisuutta niukasti; kapealehtiosmankäämiä ja järviruokoa harvakseltaan. Pohjoisrannalla ranta on ruopattu siten että rantaviivan ja ruovikon väliin jää muutaman metrin levyinen vapaa vesiväylä. Sen ja Kyllönjoen venereitin väliin jää järviruokoa kasvava tiheä ruovikko. 5. Pelto Kuva 5. Ruopattua pohjoisrantaa. Taustalla ruovikkoa. Valtaosa alueesta on viljelyssä olevaa peltoa.

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Alueen pohjoisranta ei enää ole luonnontilassa eikä mahdollinen lisärakentaminen vaikuta merkittävästi alueen vesilinnuston elinolosuhteisiin tai Kyllönjoen virkistyskäyttöön ja maisemaan.

Samankaltaiset tiedostot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin