Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio"

Tarja Elstelä
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 1 Sami Mäkikyrö Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto Suojelualueet ja -ohjelmat Luonnonsuojeluohjelmat Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat Kasvillisuus Uhanalaiset kasvilajit Eläimistö 5 6. Johtopäätökset Lähteet 7 Liite Kartta

Kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat....4 4. Kasvillisuus...4 4.1 Uhanalaiset kasvilajit.

3 3 1. Johdanto Torniossa on kaupungin väestön kasvaessa tarve uusille rakennuspaikoille. Ainolanvainion alue on Länsi-Lapin seutukaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja Tornion yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, mutta toistaiseksi osasta Ainolanvainiota puuttuu asemakaava. Tämä luontoselvitys on osa alueen tulevaan asemakaavoitukseen liittyvää perustutkimusta. Samalla selvitetään mahdollinen Natura-arvioinnin tarve, sillä alue rajoittuu pohjoisosaltaan Kirkkoputaaseen, joka on osa Tornionjoen-Muonionjoen Natura-aluetta. Asemakaava koskee Tornion kaupungin Pirkkiön kaupunginosassa Kromitien länsipuolella olevaa, itä- ja pohjoisosistaan osin rakennettua pelto- ja metsäaluetta. Tähän työhön liittyen maastoa ja eläimistöä selvitettiin Suojelualueet ja ohjelmat 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat Kaavoitettava alue rajoittuu pohjoisosaltaan Kirkkoputaaseen, joka on osa Tornionjoen- Muonionjoen Natura-aluetta. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue on Suomen puolella laajuudeltaan ha. Alue edustaa Naturassa luontotyyppiä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja on suojeltu ns. SCI-alueena. Lisäksi suojelun perustana on luontodirektiivin liitteen II lajin, saukon, esiintyminen alueella. Muita merkittäviä lajeja ovat harjus, merilohi, meritaimen, nahkiainen, siika, kelluskeiholehti ja vesisara. Suojelu toteutetaan Ruotsin ja Suomen välisen rajajokisopimuksen määräysten mukaan ja vesilain avulla Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Alueella ei ole luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia suojeltavia kohteita. Kirkkoputaan varrella on pienialaisesti luhtaista rantaa ja metsikköä, minne vesi nousee joen tulviessa. Rantaluhta on metsälain 10. pykälän tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, jota käsiteltäessä tulee huomioida luonnonympäristön säilyminen.

asemakaava. Tämä luontoselvitys on osa alueen tulevaan asemakaavoitukseen liittyvää perustutkimusta.

4 4 3. Kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat Alueella ei ole kulttuuriympäristöohjelmiin kuuluvia tai perinnemaisemakohteita. 4. Kasvillisuus Luonnonmaantieteellisesti Tornion seutu sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä ja Suomen aluejaon mukaan Pohjanmaan kasvillisuusvyöhykkeellä. Asemakaava-alueen luontoa leimaa kulttuurivaikutus. Luonnontilaista aluetta löytyy kapealti Kirkkoputaan rannasta ja metsää alueen itäosasta, Kromitiehen rajoittuvalta osalta. Alueen kaakkoisnurkka, Kirkkoputaaseen ja Kromitiehen rajoittuva metsikkö, on vanhalle niitylle syntynyt, pääosin lehtipuuta kasvava sekametsä. Puusto on koivua ja kuusta, joiden seassa kasvaa myös haapaa, pihlajia ja tuomia. Puustoa on harvennettu. Kenttäkerroksen kasvillisuus on erityisesti joen läheisyydessä rehevää. Yleisiä kasvilajeja ovat esimerkiksi nokkonen, metsäkurjenpolvi, maitohorsma, koiranputki, sudenmarja, mustikka, pihatähtimö, korpiorvokki, korpi-imarre ja vadelma. Pensaista esiintyy mm. punaherukkaa. Siirryttäessä Kirkkoputaan rannan läheisyydestä etelään päin maasto kuivuu ja metsä muuttuu tuoreeksi VMT-tyypin (Puolukka-mustikkatyyppi) kankaaksi, jonka pääpuulaji on kuusi. Kuusien seassa kasvaa runsaasti koivua ja jonkin verran mäntyä. Kenttäkerroksessa vallitsee mustikka. Lisäksi esiintyy puolukkaa, metsäimarretta, oravanmarjaa ja pihlajan taimia. Alueen koillisreunalla on Kromitien suuntainen pienehkö harju, jonka maaperä on kivikkoista. Harjulla pääpuulaji on mänty, mutta myös kuusta ja koivua kasvaa yleisenä. Kenttäkerroksen yleisimmät lajit ovat puolukka ja mustikka. Kirkkoputaan kasvillisuus on rehevää sekä rannalla että joen pehmeäpohjaisilla osilla. Rannoilla kasvavat pajut sekä heinät ja ruohot. Yleisiä lajeja ovat mm. kiiltopaju, mesiangervo, vesisara, kastikat, ruokohelpi, koiranputki, rantakukka, rentukka, kurjenjalka, ojakärsämö, keltaängelmä ja vesihierakka. Joessa on paikoin laajoja Sagittaria-suvun kasvin esiintymiä. Kyseessä on lehden muodon perusteella todennäköisimmin uhanalaisen kelluskeiholehden ja yleisen pystykeiholehden risteytymä. Muita yleisiä vesikasveja ovat vesirutto ja järvikorte.

Asemakaava-alueen luontoa leimaa kulttuurivaikutus. Luonnontilaista aluetta löytyy kapealti Kirkkoputaan rannasta ja metsää alueen itäosasta, Kromitiehen rajoittuvalta osalta.

5 5 4.1.Uhanalaiset kasvilajit Tutkitulla alueella on Suomen uhanalaisuusluokituksessa vuodelta 2010 luokkaan silmälläpidettävät kuuluvan jokipajun esiintymä. Kirkkoputaan sillan korvan läheisellä rantaniityllä on kaksi suurta ja yksi pienempi pajupensas ja läheisestä metsänrajasta löytyi useita kasvin taimia. Kasvi ei ole nähtävästi vaarassa hävitä alueelta. 5. Eläimistö Kaavoitettavalle alueelle tehdyillä maastokäynneillä havaittiin seuraavia lintulajeja: varis, lehtokurppa, räkätti- ja punakylkirastas, västäräkki, talitiainen, hippiäinen, haarapääsky ja valkoviklo. Tavatut linnut kuuluvat yleisinä ja enimmäkseen runsaslukuisina seudulla esiintyviin lajeihin. Kaavoitettavalla alueella käytiin myös 24. ja välisenä yönä tarkoituksena selvittää, esiintyykö alueella pohjanlepakoita. Sää oli kyseisenä yönä tuuleton ja lämpötila C, eli olosuhteet olivat lähes täydelliset lepakoiden havainnointiin. Käytetty laitteisto oli CIEL-electronique CDB301r3 detektori, joka muuttaa lepakoiden ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Alue käytiin läpi kattavasti, mutta lepakoista ei saatu havaintoja. Lepakoiden sijaan alueella havaittiin siili.

Kasvi ei ole nähtävästi vaarassa hävitä alueelta. 5.

6 6 6. Johtopäätökset Arvokkain kohde kaavoitettavalla alueella on Kirkkopudas rantoineen. Kirkkopudas on Tornionjoen suistoon kuuluva uoma ja siten osa Tornionjoen-Muonionjoen Natura-aluetta. Pudas on säilynyt kaavoitettavalla alueella luonnontilaisena ja uomassa esiintyy runsaasti yhtenä suojeluohjelmaan kuulumisen perusteena mainittua kelluskeiholehteä, vaikkakin todennäköisesti risteytymäkantana. Lisäksi rannoilla kasvaa yleisenä suojelukaavakkeessa mainittu vesisara ja ainakin ajoittain Kirkkoputaassa esiintyvät harjus ja siika, mahdollisesti myös meritaimen ja merilohi. Kaavoituksen myötä lisääntyvän rakentamisen ja asutuksen ei tule johtaa Kirkkoputaan luonnontilan huononemiseen. Myös uhanalaisen jokipajun esiintymä tulee säilyttää ennallaan. Tarvetta Natura-arvioinnille ei tämän kaavoituksen yhteydessä ole, sillä kyseessä on varsin pienialainen alue ja samankaltaista ympäristöä esiintyy Tornionjoen suistoalueella varsin yleisesti. Olisi ehkä hyvä myös harkita, onko alueella syytä välttää omarantaisten tonttien kaavoittamista, sillä ne voivat mahdollisesti aiheuttaa haittaa virkistyskalastukselle estämällä liikkumista rannalla. Kirkkopudas pois lukien, muulla osalla kaavoitettavaa aluetta ei ole merkittäviä luonnontilaisia kohteita.

risteytymäkantana. Lisäksi rannoilla kasvaa yleisenä suojelukaavakkeessa mainittu vesisara ja ainakin ajoittain Kirkkoputaassa esiintyvät harjus ja siika, mahdollisesti myös meritaimen ja merilohi.

7 7 7. Lähteet Kalpio, S. ja Bergman, T. (1999). Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. (1997). Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslèn, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Erillisjulkaisu, 685 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. < Suomen ympäristökeskus 2010: Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue. Lappi. Tornion Natura kohteet <

) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, Erillisjulkaisu, 685 s.

Samankaltaiset tiedostot

中国生态文明奖先进集体和先进个人建议吊单公示

中国生态文明奖先进集体和先进个人建议吊单公示中国生态文明奖先进个人公示序作为殡葬行业持久性有机污染物研究学科带头人, 率先在殡葬行业开展了二恶英减排和重金属汞减排技术研究通过自主创 1 王玮民政部一零一研究所科室主任新和技术优化, 研发了遗体火化遗物祭品焚