Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet

Transkriptio

1 1 liite 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus luontoselvitys Laajennus II UPM:n alueet Ekotoni Ky KimmoKaava

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS 3.4 MAISEMA 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kotilahden pohjukkaa Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky Vitikkalantie 4, SAUVO Y-tunnus

3 3 1. TAUSTA Kuhmon kaupungissa sijaitseva alue on Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennusalue. Vuonna inventoitiin Kellojärven, Korpijärven ja Kuivajärven rannoilla sijaitsevat alueet usealla eri käynnillä. Lisäksi Tulilahden aluetta on entuudestaan inventoitu luonnon osalta vuonna 2001, jolloin suunniteltiin kaavoitusta alkuperäisen rantakaavan yhteydessä. Kaavan laajennusalueista kaksi sijaitsee Kellojärvellä (Hiekkaniemi ja Kelloperä, laajennusalue I). Kuivajärvellä kaava laajenee Tulilahden alueelle. Nämä ovat yksityisomistuksessa. Lisäksi kaavaan liittyi UPM:n alueita Kuivajärven eteläpäässä ja Korpijärven pohjoispäässä. UPM:n alueiden luontoselvitys (laajennusalue II) on esitetty tässä liitteessä Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa kaikkiaan 7 h. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Inventoinnissa käytettiin apuna tavanomaista kenttävälineistöä: sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsänhoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne, kerroksellisuus ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Korpijärven puoleiset ranta-asemakaavan osa-alueet on nimetty Niskalahden ja Kotilahden alueiksi. Kuivajärven puoleiset alueet on jaettu Hiidenkosken ja Pitkälahden alueiksi. 3. LUONTOINVENTOINTI 3.1 Topografia ja geomorfologia Niskalahden osa-alueella relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset. Korkeuserot jäävät alle 5m, joten aluetta voidaan pitää kankaremaana tai jopa tasankomaana. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei alueella esiinny. Maaperä on pinnaltaan kokonaisuudessaan pohjamoreenia. Hiidenkoski, joka laskee Kuivajärvestä Korpijärveen, on erodoinut lohkareisen uoman moreeniin (ks. kuva 4).

4 4 Kuva 1. Niskalahden tasaista topografiaa. Hakkuut ulottuvat lähelle rantaaluetta. Kuva 2. Kotilahden itärantaa. Maaperää peittää pohjamoreeni ja relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset. Kotilahden osa-alueella relatiiviset korkeuserot ovat enimmillään noin 7m ja korkeuserojen perusteella aluetta voidaan kutsua kankaremaaksi. Maaperä on osittain lievästi soistunutta. Kotilahden pohjukassa korkeuserot ovat hieman suuremmat. Osa-alueella ei ole erityisiä geomorfologisia muodostumia. Maaperä on pääosin kivistä osin jopa lohkareista pohjamoreenia (ks. kuva 2 yllä). Suunnittelualueen pohjoisosassa, Leppiniemen alueella, on moreenin päällä vaihtelevan paksuinen eloperäisen aineksen kerros ja ranta-alue on luhtainen. Hiidenkosken osa-alueella relatiiviset korkeuserot ovat noin 5,5-6,0 m luokkaa, joten aluetta voidaan kutsua tasankomaaksi tai kankaremaaksi. Pohjamoreeni peittää aluetta kauttaaltaan ja varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Laajalti ohut turvekerros peittää moreenia, erityisesti osa-alueen keskiosassa, jossa on umpeenkasvaneita vanhoja suo-ojia (ks. kuva 3).

5 5 Pitkälahden osa-alueen relatiiviset korkeuserot ovat suurimmat; jopa 12 m luokkaa. Ranta-alue viettää tasaisesti kohti Korpijärveä. Maaperä on kivistä tai lohkareista pohjamoreenia ja eloperäisiä maalajeja ei esiinny. Kuva 3. Hiidenkosken osa-aluetta. Maaperää peittää paikoin ohut turvekerros. Kuva osa-alueen keskiosista umpeenkasvaneiden suoojien kohdilta. 3.2 Vesistöt Kuivajärven pinta-ala on n. 366 ha ja suurin syvyys n. 30,7 m. Rantaviivan pituus n. 26 km. Järven vedenlaatu on hyvä. Kuivajärvi laskee eteläpuolella olevaan Korpijärveen. Korpijärven vedenlaatu on hyvä. Järven ranta-alueella on olemassa olevaa loma- ja pysyvää asutusta. 3.3 Kasvillisuus Niskalahden osa-alue on länsiosastaan taimikkoaluetta. Rannassa on lähinnä lievästi soistuva kapea vyöhyke, jossa kasvillisuus on lähinnä mäntyvaltaista sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rannassa on laaja luhtainen vyöhyke (ks. kuva 4a seur sivu). Kun siirrytään itään päin kohti Hiidenkoskea (ks. 4b seur sivu), muuttuu kasvillisuus taimikosta noin 60 vuotiaaksi mäntyvaltaiseksi kankaaksi. Kun siirrytään Hiidenkosken itäpuolelle, on joen ja laavun välinen alueen kasvillisuus on verraten vanhaa, iältään noin 130 vuotiasta tuoretta kuusivaltaista kangasta. (ks. kuva 5ab seur. sivu) Lehtipuuta, lähinnä koivua, on melko runsaasti. Maapuita tai pystypökkelöitä on niukasti. Eteläosassa aluetta säilyy puusto lajistollisesti samanlaisena, mutta puuston ikä on vain noin 70 -vuotta. Puusto on kuitenkin eri-ikäistä, monilatvuksista ja tällä alueella on myös melko runsaasti harmaaleppää ja koivua: lähes 25 % puustosta.(ks. kuva 6). Kotilahden alueen inventointi aloitettiin Kotilahden länsiosasta, jossa on lievästi soistuvaa mäntykoivu rämettä. (ks. kuva 7) Suo-alueen kaakkoispuolelle siirryttäessä muuntuu rantavyöhykkeen kasvillisuus noin 50 vuotiasta mäntyä kasvavaksi kuivahkoksi mäntykankaaksi. Ranta on ruovikkoinen (ks. kuva 8a). Maaperä on kuitenkin lievästi soistunutta - tämä ilmenee suolajiston esiintymisenä kenttäkerroksen lajistossa (ks. kuva 8b). Kun saavutaan Kotilahden pohjukkaan, muuntuu rantavyöhykkeen kasvillisuus kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Pääpuulaki on kuusi ja kuusta ja koivua esiintyy sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on iältään noin 120 vuotiasta. Vyöhykkeen takana on laaja varttuneen taimikon alue. Taimikkoalue ulottuu aina osa-alueen pohjoisrajalle asti. Kun siirrytään Kotilahden itärantaa kohti pohjoista, säilyy edellä mainittu kuusivaltainen vyöhyke rannan tuntumassa. Kun saavutaan Leppiniemen kärkialueelle, alkaa rantavyöhyke soistua ja puusto on

6 6 mänty-koivu rämettä ja etenkin männyt ovat iäkkäitä, mutta myös koivut ovat noin vuotiaita. Soistunut rantavyöhyke jatkuu aina suunnittelualueen rajalle asti. Soistunutta vyöhykettä reunustaa samanlainen tuoretta kuusikangasta kasvava kapea vyöhyke edellä mainitun taimikkoalueen ja rantasoistuman välissä. Kuvat 4ab. Vasemmalla Niskalahden ranta-alueen komeaa luhtarantaa. Taustalla on tehty laajoja hakkuita. Oikealla Hiidenkosken lähiympäristöä., jossa kasvillisuus on sekapuustoa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuvat 5ab. Kookasta kuusivaltaista tuoretta kangasta Hiidenkosken itäpuolella. Puusto on monilatvuksista. Kuva 6. Hiidenkosken itärannan kasvillisuutta. Lehtipuuston osuus puustosta on suuri, noin kolmannes.

7 7 Hiidenkosken osa-alueen länsiosa on kasvillisuudeltaan mäntyvaltaista, noin 50-vuotiasta kuivahkoa kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa, lähinnä hieskoivua, on noin 15 % puustosta. Kun siirrytään rannan suuntaisesti itään, alkaa maaperä lievästi soistua ja kasvillisuus saa ojikon tai turvekankaan piirteitä (ks. kuva 11a). Puusto on tälläkin alueella noin 50- vuotiasta. Kuusta ja koivua on yhteensä noin kolmannes puustosta. Maapuita tai pystypökkelöitä esiintyy vähäisessä määrin. Kenttäkerroksen lajistossa mustikka on vallitseva laji. Edelleen kohti Hiidenkoskea siirryttäessä, muuntuu metsäkasvillisuus tuoreen kuusikankaan luontaiseksi (ks. kuva 11b). Puuston valtalaji on kuusi ja mänty ja koivu yhteensä muodostavat yhteensä lähes puolet puustosta. Puusto on verraten iäkästä; iäkkäimmät yksilöt ovat noin 130 vuotiaita. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Puusto on verraten monikerroksellista. Kuva 7. Kotilahden ranta-alueen koivuvaltaista rämettä. Kuvat 8ab. Vasemmalla Kotilahden länsirannan ruovikkoa. Oikealla ranta-alueen kasvillisuutta.

8 8 Kuvat 9ab. Leppiniemen alueen kasvillisuutta. Puusto on eri-ikäistä, ja myös maapuita ja pystypökkelöitä esiintyy. Kasvillisuus muuntuu tuoreesta osin korpimaisesta kankaasta soistuvaan rantaan. Kuva 10. Kotilahden itärannan varttunutta taumikkoa. Rantaviivan tun tumassa on kapea noin m leveä suojavyöhyke. Kuvat 11ab. Vasemmalla Hiidenkosken osa-alueen keskiosan soistuvaa aluetta. Oikealla järven puoleisen alueen itäosan harvapuustoista rantavyöhykettä.

9 9 Kuva 12. Pitkälahden rantavyöhykkeen hakkuualuetta. Pitkälahden osa-alueelle tyypillistä on laaja avohakkuu. Rannassa on kapea kookasta mäntyä kasvava vyöhyke. (ks. kuva 12 yllä). Jonkin verran on nuorta koivua sekapuuna. Kenttäkerros on heinittynyttä. 3.4 Maisema Kuivajärvi Kuivajärven länsiosan osa-alueen laaja rantaluhta muodostaa maisemallisen kokonaisuuden. Idempänä Hiidenkoski muodostaa kauniin, luonnontilaisen jokivarsialuekokonaisuuden. Kolmas huomionarvoinen maisemakokonaisuus muodostuu Leppiniemen karien ja saarien muodostamasta kokonaisuudesta. Muilta osin ranta-alueen maisemakuva on sulkeutunut tai puoliavoin. Korpijärvi Pitkälahden osa-alue on maisemallisesti avoin, erityisiä näkymäsuuntia tai miljöökokonaisuuksia ei esiinny. Hiidenkosken osa - alueella ranta-alueen näkymä-alueet ovat suljettuja tai puoliavoimia. Erityisiä maisemakokonaisuuksia tai näkymäsuuntia ei esiinny lukuun ottamatta Hiidenkosken jokivarsialuetta. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Ranta-asemakaavan Kuivajärven puoleisella osa-alueella suunnittelualue (Kotilahti-Leppiniemen alue) rajautuu rantojensuojeluohjelman alueeseen ja Natura-alueeseen (ks. liitekartta) Kellojärvi on karu, säännöstelemätön järvi, jonka veden laatu on hyvä. Alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä, jossa paikoin tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Nämä seikat aiheuttavat kasvillisuuteen erityisiä piirteitä. Kellojärvellä on lähinnä paikallista virkistyskäyttöä ja kotitarvekalastusta. Natura-alueen lähellä harjoitetaan myös kalankasvatusta.

10 10 Natura-alueella (FI ) esiintyy myyränporrasta ja kiiltosirppisammalta (luontodirektiivin liite II). Kiiltosirppisammal on myös uhanalainen rehevien soiden laji. Muuta uhanalaista lajistoa on putkilokasvien ja jäkälien ryhmissä (mm. röyhysara, metsänemä ja rotkokehräjäkälä). Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset serpentiinipikkutervakko ja tunturihärkki. Linnustoon kuuluu sekä lintudirektiivin liitteen I lajistoa että uhanalaisia lajeja. Koodi: FI Kunta Pinta-ala: Aluetyyppi: Kuhmo 1395 ha SCI Alueen kuvaus: Kellojärvi on vesiluonnoltaan karu, suurehko järvi, jonka alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä. Kasveille mahdollisesti haitallisten raskasmetallien suuri pitoisuus antaa kasvillisuuteen karun leiman. Paikoin serpentiniittiin liittyvissä kivissä tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Serpentiniittijuoni kulkee järven itärantaa pohjoiseen ja on useilla paikoilla avokallioina näkyvissä. Kellojärven rannat ovat pääasiassa huuhtoutuneita kivikkorantoja ja jyrkänteisiäkin kalliorantoja. Järven poikki kulkeva harjujakso muodostaa joitakin vähäisiä hiekkarantoja. Järvimaisemaa kehystävät loivapiirteiset vaarat ja mäet. Kellojärvi on säännöstelemätön. Veden humuspitoisuus on Kainuun järviä keskimääräisesti pienempi, ja veden laatu on hyvä. Alue koostuu useista erillisistä ranta-alueista Kellojärven eteläosasta Kuivajärvelle. Yleensä rannat ja kalliot ovat kituliaita kalliomänniköitä, joissa kasvaa sekapuuna hieskoivua ja kuusta. Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset/silmälläpidettävät viherraunioinen, pikkutervakko ja tunturihärkki. Kasvillisuudessa on erikoista esimerkiksi siniheinän ja mähkän kasvaminen kallioilla. Rantakivikoissakin kasvaa suokasveja, mm. keltasaraa ja siniyökönlehteä. Rantakasvisto poikkeaa lajistoltaan tyypillisestä korte-ruokojärven lajistosta. Joukossa on eteläisiä lajeja, mm. ratamosarpio, piukkasara, hernesara ja rantakukka. Pohjoista lajistoa edustavat mm. nuijasara, vilukko, kaarlenvaltikka ja pohjanpaju. Lähde- ja suopaikoilla tavataan hyvinkin vaateliasta kasvilajistoa, joukossa Kainuussa uhanalaisia lajeja. Sammal- ja jäkälälajistoon kuuluu myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Eläimistöltään Kellojärvi on tyypillinen Kainuun suuri ja karu järvi. Natura-alue rajautuu kaivospiiriin. Kaivospiirin alueelle on tieyhteys Natura-alueen poikki. Alueella olevat kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät voimaan. Kellojärven tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi ultraemäksinen serpentiniittikallioperä sekä siihen liittyvä erikoinen kasvillisuus ja kasvilajisto. Vastaavia näin laajoja ultraemäksisestä kallioperästä muodostuneita ranta-alueita on hyvin vähän Suomessa. Pyyliönniemen tyvellä rantojensuojeluohjelmaa on täydennetty ultraemäksisiä kallioita sisältävällä alueella, jolla kasvavat mm. serpentiinipikkutervakko ja viherraunioinen. Rantojensuojeluohjelman luontotyyppejä on täydennetty kohteeseen liitettävillä rehevillä, rannanläheisillä soilla, joita ovat Matonevansuo (kaksiosainen rajaus, eteläisempi osa soidensuojeluohjelmassa; suotyypit rimpilettoja ja lettorämeitä; uhanalaista lajistoa puna- ja verikämmekkä, velttosara, lettopaju) ja Konnunsuo (lettorämettä, verikämmekän kasvupaikka). Suojelutilanne:

11 11 Ei suojeltu 98 % Yksityinen luonnonsuojelualue 2 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suurin osa Natura-alueesta alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Matonevansuon eteläisempi osa. Vahvistettujen suojeluohjelmien ulkopuolisia alueita ovat Pyyliönniemen tyven kalliot, Matonevansuon pohjoinen osa-alue sekä Konnunsuo. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Yksityisiä luonnonsuojelualueita on perustettu yht. 24,2 ha (Hukanlampi, Niittylahden eteläranta, Niittylahden pohjoisranta; 3 päätöstä rantojensuojeluohjelman alueella). Osa rantojensuojeluohjelman alueesta on hankittu valtiolle. Luontodirektiivin luontotyypit: Vaihettumissuot ja rantasuot 0% Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0% Letot 2% Kasvipeitteiset silikaattikalliot 5% Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-veronicion dillenii) 0% * Puustoiset suot 1% * priorisoitu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: Drepanocladus vernicosus Diplazium sibiricum Dichelyma capillaceum Lintudirektiivin liitteen I linnut: Sterna hirundo Gavia arctica Sterna paradisaea Muuta lajistoa: Larus fuscus Rosa acicularis Salix myrsinites Ramalina thrausta Epipogium aphyllum Thelypteris palustris Lychnis alpina Dactylorhiza incarnata incarnata Lecanora epanora Carex appropinquata Heterodermia speciosa Cerastium alpinum Carex laxa Dactylorhiza incarnata cruenta Asplenium viride kiiltosirppisammal myyränporras hiuskoukkusammal kalatiira kuikka lapintiira selkälokki karjalanruusu lettopaju lupporustojäkälä metsänemä nevaimarre pikkutervakko punakämmekkä rotkokehräjäkälä röyhysara siimesjäkälä tunturihärkki velttosara verikämmekkä viherraunioinen

12 12 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Suunnittelualueella on Leppiniemen alueella rantaluhta, jota voidaan pitää metsälain mukaisena kohteena. Myös Niskalahdella on laaja rantaluhta. Vesilain muutoksen mukaan luonnontilaisena tulee säilyttää (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat Suunnittelualueella ei ole VL tarkoittamia elinympäristöjä. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat

13 13 Suunnittelualueen metsäluonnosta tulee lisäksi huomioida Hiidenkosken itäpuolinen metsäalue. Myös Leppiniemen suojelualuetta (UPM rekisteri ) voisi hieman laajentaa. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Suunnittelualueelta ei löydetty direktiivi- tai uhanalaislajistoa. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohde 1.Niskalahden luhta ja rantasoistuma Maankäyttösuositus luonnontilainen, ML-lakikohde, MY-rajaus 2. Leppiniemen luhta ja luonnontilainen, ML-kohde, yksityinen suojelualue rantasoistuma 3. Hakkuualuetta reunustava vanhahkon vanhahkoa (120 v) tuoretta kuusikangasta, MYrajaus metsän alue 4. tuore kuusikangas pohjoisosassa vanhahkoa ( 130 v) kuusivaltaista kangasta ja etenkin eteläosassa runsaasti lehtipuuta, MY-rajaus Pääosa suunnittelualueesta on tavanomaista kuivahkoa tai tuoretta kangasmetsää. Huomioiduilla alueilla (ks. edellä) on puusto verraten iäkästä, luhtarantaa tai rantasoistumaa. Rantarakentamiseen soveltuvia alueita esiintyy 1) Hiidenkosken ranta-alueella, 2) Pitkälahden osaalueella kauttaaltaan, 3) Kotilahden länsirannalla, 4) Niskalahden länsi- ja keskiosaan. (Sen sijaan Hiidenkosken ja laavun välinen alue tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle) 5) Kotilahden lahden itärannan eteläosaan. (Leppiniemen alueelle Kotilahden pohjoisosaan rakentamista ei tulisi osoittaa).

14 14 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Mikäli rakentaminen osoitetaan edellä esitettyjen suositusten mukaisesti, voidaan vaikutuksia Kuivajärven - Kellojärven Natura - alueeseen (ja rantojensuojeluohjelman alueeseen) pitää vähäisinä eikä erillistä Natura arviointia tarvita. Leppiniemen alueella on myös Natura-alueen ulkopuolisia siihen kuitenkin kiinteästi liittyviä alueita ja ratkaisu turvaa myös näiden alueiden säilymisen. Hiidenkosken lähiympäristön jättäminen rakentamisen ulkopuolelle turvaa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet sekä turvaa lähialueen monimuotoisen puuston säilymisen. Niskalahden keski- ja länsiosaan rakentamien ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia sillä alueen luotoarvot ovat tavanomaiset. Ne ovat myös tavanomaisia Pitkälahden osa-alueella. Hiidenkosken osa-alueella on olemassa olevaa loma-asutusta ja mahdollinen lisärakentaminen ei aiheuta merkittäviä lisävaikutuksia alueen luontoarvoihin. Sauvossa 1. maaliskuuta 2015 EKOTONI KY Niskalahden alue Kuivajärvellä

15 15 Kotilahden alue Kuivajärvellä Hiidenkosken alue Korpijärvellä

16 Pitkälahden alue Korpijärvellä 16