UPM OYJ. Suomussalmen Saukkojärven, Pikku Saukkojärven, Kellojärven, Pikku Kellojärven ja Persejärven ranta-asemakaava.

Transkriptio

1 UPM OYJ Suomussalmen Saukkojärven, Pikku Saukkojärven, Kellojärven, Pikku Kellojärven ja Persejärven ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS LINNUSTO 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ellei toisin mainita Kansikuva: Välijoki, vanhan myllyn paikka Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus Vitikkalantie 4, SAUVO

3 3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää rantakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Selvitysalue sijaitsee Suomussalmen kirkolta noin 55 km pohjoiskoilliseen ja 5-tieltä Perangan kylältä paikallistietä n. 8 km itään. Itärajalle Kellojärveltä on matkaa n. 24 km. Selvitysalueen rajaukseen kuului Kellojärven länsirantaa Isosalmelta Kellolahden eteläosaan saakka, Pikku Kellojärven läntiset ja eteläiset rannat sekä Persejärvi ympäristöineen. Kaikkiaan rajauksiin sisältyy rantaviivaa runsas neljä kilometriä. Luontoselvityksen kohteena olivat 5 erillistä osa-aluetta: Pienen Saukkojärven alue ja pieni osa-alue Saukkojärven pohjoisrannalla, Persejärvi, Kellojärvi ja Pieni Kellojärvi Suunnittelualueeseen sisältyy myös Pientä Saukkojärveä ja Saukkojärveä yhdistävä Välijoki. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin kasvillisuuden osalta Alueen kasvillisuuden, linnuston ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa yhteensä 14 h. Maastoinventoinnissa kiinnitettiin huomiota alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Linnustoselvitys Kellojärvien ja Persejärven osalta pohjautuu yhden aamun maastokäyntiin Ranta-alueet kierrettiin läpi jalkaisin koko ajan laulavia ja äänteleviä lintuja havainnoiden ja tarvittaessa myös kiikaria apuna käyttäen, ja havaitut reviirit on merkattu suoraan maastokartoille muistiin. Saukkojärvien osalta linnustoselvitys ja kasvillisuuskartoitus toteutettiin samalla kertaa. Kaikilla em. käynneillä linnustoa ja luonnonoloja arvioitiin myös kokonaisuuksina. Kellojärvillä sää oli linnustokartoituksen aikaan maastoaamuna melko viileä, pilvinen ja hyvin heikkotuulinen, lähes tyyni, eli havainnointiolosuhteet olivat kohtuullisen hyvät vaikka osan aikaa satoi kevyesti. Se ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan lintujen lauluaktiivisuuteen heikentävästi vaan linnut olivat hyvin äänessä sateenkin aikana. Kaikkia alueen lajeja ja reviirejä ei ole yhdellä maastokäynnillä pystytty havaitsemaan, mutta yhdelläkin käynnillä alueesta sai erittäin hyvän kuvan. Saukkkojärvillä maastokäynti jouduttiin toteuttamaan pilvisenä ja hyvin tuulisena, osin sateisena aamupäivänä. Käyntien perusteella muodostuneen yleiskuvan perusteella voidaan hyvällä syyllä olettaa, ettei useammallakaan käynnillä olisi saatu merkittävästi erilaisia tuloksia. Ei ainakaan alueilla, joiden maankäyttö todennäköisesti kaavoituksen johdosta merkittävästi muuttuu ja saattaisi lajistoon vaikuttaa. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että UPM OYJ:n järvien rantojen viisi erillistä osaaluetta sekä Välijoen jokivarsi käveltiin. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt kasvillisuudeltaan arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin havaittujen luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen

4 4 edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Linnuston osalta pääpaino oli alueella pesivän lajiston selvittämisessä sekä EU:n lintudirektiivi-, uhanalais- ja Suomen erityisvastuulajistossa. Esitetyt parimäärät ovat vain suuntaa-antavia, eivät tarkkoja lukuja, ja ainakin osa niistä on hyvin todennäköisesti myös aliarvioita. Kartoitusalueista on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. Ari Parviainen vastasi Kellojärvien ja Persejärven linnustokartoituksesta ja Jari Hietaranta linnustosta Saukkojärven osalta sekä kasvillisuuskartoituksesta kokonaisuudessaan. Kuten aiemmin on todettu, niin käyntien havainnointi ei rajoittunut pelkästään em. asioihin vaan myös muihin tekijöihin. 3. LUONTOINVENTOINTI Saukkojärvien rantavyöhykkeen metsät ovat enimmäkseen nuoria ja nuorehkoja männiköitä ja havumetsävaltaisia sekametsiä. Suota ja soistunutta maaperää on varsin niukalti. Saukkojärven osaalue on kapeaa rantavyöhykettä lukuun ottamatta hakkuualuetta. Mainittu hakkuualue ulottuu myös Välijoen pohjoisrannalle. Kellojärvien ranta-alueilla on toteutettu laajoja avohakkuita ja puusto on laajalti tasaikäistä nuorehkoa kasvatusmetsää. 3.1 Topografia ja geomorfologia Suunnittelualueen maaperä on pääosin kivistä moreenia. Saukkojärven ja Välijoen alueella pohjamoreenia peittää löyhiä ablaatiomoreenikumpareita. Näiden lisäksi selviä suuntautuneen moreenin muodostumia (drumliineja) on Vastasahon alue kokonaisuudessaan sekä Pienen Saukkojärven pohjoispuolen Saukkojärvenpalo. Eloperäistä aineista on erityisesti Välijoen varrella, erityisesti joen luusuan ympäristössä. Muualla turvekerrokset ovat ohuita. Saukkojärven osa-alueen kohdalla korkeuserot ovat lähellä 20 m luokkaa. Moreeniselänteet tarjoavat rinnealueillaan topografiansa puolesta runsaasti soveliaista alueita rantarakentamiseen. Välijoen varrella korkeuserot ovat samaa luokkaa. Pienen Saukkojärven ympäristössä relatiiviset korkeuserot mainitun drumliinin ja veden pinnan tason välillä ovat enimmillään ale 15 m luokkaa, ja aluetta voidaan luonnehtia loivaksi mäkimaaksi.

5 5 Pikku Kellojärven Persejärven alueella relatiiviset korkeuserot ovat vähäiset. Ne jäävät alle 6 m ja aluetta voidaan luonnehtia tasankomaaksi (ks. kuvat 1ab). Hyvin tasaista on Pikku Kellojärven etelärannalla (Saukkovaaranpalo). Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Persejärven luoteispuolella on epämääräisen muotoisia ablaatiomoreenikumpareita ja niiden väliset alueet ovat soistuneita ja pohjamoreenit ovat eloperäisen aineksen peittämiä. Laajat alueet ovat ojitettuja Persejärven länsi- ja lounaispuolella. Persejärven itäpuolella on hieman pitkänomaisempi moreenimuodostuma. Kuvat 1ab. Vasemmalla Pikku Kellojärven topogfialtaan tasaista länsirantaa. Pohjois- ja luoteisrannat ovat soistuneet ja alue on ojitettua turvekangasta. Oikealla Persejärven itärantaa (taustalla hakkuita) länsirannalta nähtynä. Kellojärven osa-alueen topografia on myös hyvin tasaista: ranta-aloilla relatiiviset korkeuserot jäävät alle 6-7 m ja aluetta voidaan luonnehtia tasanko- tai kankaremaaksi. Maaperän tasaisuus on aiheuttanut laajaa soistumista. Etenkin alueen keskiosassa on laajasti turvekerroksia moreenin päällä. Ainostaan osa-alueen eteläosassa on hieman korkeamman topografian alue (Isokivenniemen alue, ks. kuva 2), jossa relatiiviset korkeuserot jäävät ovat noin 7.5 m luokkaa. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei esiinny: moreenimuodostumat ovat lähinnä ablaatiomoreenikumpareita. Kuva 2. Kellojärven topografia on tasainen ja ranta-alueiden soistuminen yleistä. Kuva Kellojärven eteläosasta Isokivenniemen alueelta, jossa laaja matala ablaatiomoreenialue. Puusto on nuorta mänty-koivu sekapuustoa.

6 6 3.2 Vesialueet ja vesistöt Pientä Saukkojärveä ja Saukkojärveä yhdistävä Välijoki on luonnontilainen ja sen lähialue on paikoin korpimainen ja rehevä (ks. kansikuva ja kuva 3). Välijokeen laskee lukuisia sivu-uomia, jotka eivät ole luonnontilaisia. Aivan Pienen Saukkojärven länsirajaan laskee luonnontilaisen kaltainen uoma. Persejärvi on hapan humuspitoinen järvi, johon laskee lännestä ja idästä suo-ojia, joista osa on umpeenkasvaneita. Persejärvi laskee Pikku Kellojärveen. Rannat ovat laajasti vetisiä, itärantaa lukuun ottamatta. Pikku Kellojärvi on myös tummavetinen, humuspitoinen järvi, johon laskee pohjoisesta ja luoteesta lukuisia suo-ojia. Järven luoteis-länsiranta on kokonaisuudessaan hyvin vetinen. Kuva 3. Välijoen uomaa. Kuva on otettu kohti Pientä Saukkojärveä. Puusto joen ympäristössä on talousmetsäkäytössä olevaa. Kellojärven suurin syvyys on 4.1 m ja rantaviivan kokonaispituus on 14.6 km. Vedenväri on ruskea. Järvi on luokiteltu matalaksi humusjärveksi. Väriluku on 59 (vaihteluvälin ollessa mg Pt/l). Rehevyystasoltaan järveä voidaan pitää lievästi rehevänä ja vedenlaatuluokitukseltaan hyvänä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 15 µg/l ja vaihteluvälin ollessa 9-24µg/l. Happamuudeltaan järvi on neutraali; ph on keskimäärin 6,5 ( µg/l). Vesistöön on istutettu järvitaimenta sekä pohjasiikaa. 3.3 Kasvillisuus Yleisesti voidaan todeta, että suunnittelualue kuuluu Suomen luonnontieteellisessä aluejaossa pohjoisboreaalisen vyöhykkeeseen ja sen itäiseen osaan jota luonnehtii suuri mantereisuus. Yleisimmin alueet metsät ovat kuitenkin kuivahkon kankaan kasvupaikkatyypin metsiä eli variksenmarja-mustikka-tyyppiä. Metsät ovat myös mäntyvaltaisia ja edustavat Suomussalmen yleisintä metsätyyppiä. Kuivahkoja kankaita tavataan moreenimaaperän alueilla kautta kaavaalueen. Jonkin verran on soistuneita alueita Välijoen välittömässä läheisyydessä. Välijoen pohjoispuolen kasvillisuutta Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4

7 7 Linnea borealis, vanamo 1 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Potentilla erecta, rätvänä 1 Agrostiscapillaris, nurmirölli 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-4 Rubus arcticus, lakka 1-2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Calluna vulgaris, kanerva 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Calamagrostis canescens, hietakastikka 1 Inventointi aloitettiin Välijoen ylittävän tien läheisyydestä kohdasta jossa on sijainnut Mylly. Joen välitön ympäristö on kuusi-koivukorpea (ks. kuva 4). Pajua on myös runsaasti. Kauempana uomasta on puusto tavanomaista istutusmännikköä, jossa maapuita ei ole. Lehtipuustoa on kuitenkin niukalti. Kun edelleen siirrytään kohti Saukkojärveä, ilmaantuu joen törmän yläpuolelle laaja hakkuualue, joka ulottuu aika pitkälle myös Saukkojärven puolelle. Kuva 4. Kuva kohti Saukkojärveä. Joen lähiympäristö on osin korpimainen, osin lehtomainen. Saukkojärven osa-alue on kokonaisuudessaan avohakattu. Vain rantaan on jätetty kapea puustoinen vyöhyke. Vyöhykkeen lajistoa Vaccinum myrtillus mustikka 5 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Rubus arcticus, mesimarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Rubus chanaemorus, lakka 1 Rhododendron tomentosum, suopursu 2 Betula nana, vaivaiskoivu 2-3 Linnaea borealis vanamo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Pyrola sp., talvikki 1 Välijoen ylittävältä sillalta kun jatketaan kohti Pienen Saukkojärven suuntaan, säilyy kasvillisuus edellä kuvatun kaltaisena; joen lähialueet ovat tuoreempia tosin vain kapealta vyöhykkeeltä (ks.

8 8 kuva 1). Kuusi ja koivu muodostavat valtalajiston. Jonkin verran on harmaaleppää. Kenttäkerroksessa on heinälajistoa. Lajistossa on mm. metsälauha, siniheinä, mesiangervo, metsätähti, käenkaali, oravanmarja, metsäalvejuuri, korpi-imarre, punanata, luhtasara, jouhivihvilä ja lehtotähtimö. Etäämpänä uomasta on kasvillisuus tasaikäistä mäntyvaltaista tuoreehkoa kangasta. Kuva 5. Pieni Saukkojärven rantaa. Kasvillisuus on tavanomaista mäntyvaltaista, tuoretta kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kun siirrytään kohti joen luusuaa, säilyy kasvillisuus samantyyppisenä kuin edellä. Pienen Saukkojärven puolella on pohjoisrannan kasvillisuus tasaikäistä tuoreehkoa mäntyvaltaista kangasta (ks. kuva 4). Pienen Saukkojärven rantavyöhykettä Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rhododendron tomentosum, suopursu 1-2 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Aivan suunnittelualueen länsirajalla on luonnontilaisen puron kaltainen uoma. Puusto pohjoisrannalla on tasaikäistä, yksilatvuksista mänty-kuusi kangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Samoin lehtipuuston määrä on vähäinen. Pohjoisrantaa reunustaa kapea luhtavyöhyke. Picea abies, kuusi 1 Populus tremula, haapa 1 Pinus sylvestris, mänty 3 Betula pendua, rauduskoivu 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3

9 9 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Linnea borealis, vanamo 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1-2 Kuva 6. Ranta-aluetta kohti Saukkojärveä. Etualalla Saukkojärven kapeaa länsipään lahtea. Seuraavaksi inventoitiin Pikku Kellojärvi, Persejärvi ja Kellojärvi. Inventointi aloitettiin pohjoisesta paikallistieltä ja rantavyöhykettä pitkin kuljettiin aina etelään Kellojärven Saukkosuolle asti. Pikku Kellojärven länsiranta Persejärven lasku-uomaan asti ja Persejärven länsiranta on pääosin muuntumaa lähinnä mäntyvaltaista turvakangasta. Puusto on tasaikäistä noin vuotiasta mäntyä. Kenttäkerroksen lajisto on isovarpuista. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Lehtipuuston osuus on vähäinen. Persejärven itäranta ja Pikku Kellojärven eteläranta on avohakattu (ks. kuva 7a). Avohakkuu ulottuu aina suunnittelualueen osa-alueen itärajalle asti. Vesialueella Kellosalmen edustalla on pyöreä saraikkokasvusto (ks kuva 7b). Rantaan on jätetty kapea puustoinen vyöhyke, jossa kasvaa koivua ja mäntyä sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja latvuskerros on yksilatvuksista. Kenttäkerros on tavanomainen; mustikka, puolukka, suopursu, kangasmaitikka. Kuvat 7ab. Vasemmalla Pikku Kellojärven aukkohakkuuta järven etelärannalta. Oikealla laaja saraikko Kellosalmen edustalla (ei suunnittelualuetta).

10 10 Kuva 8. Kellojärven topografialtaan tasaista Saunarannan aluetta. Etualalla luhtaista lahdelmaa. Alue on verraten nuorta mäntyvaltaista turvekangasta. Kuvat 9ab. Kuvia Isokivenniemen alueelta. Puusto on nuorta tai nuorehkoa mäntyvaltaista tuoretta kangasta. Kenttäkerrosta vallitsevat mustikka ja variksenmarja. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kun siirrytään eteläiselle Kellojärven osa-alueelle, on kasvillisuus laajalti rämettä. Alue on kyllä ojitettu, mutta silti se on paikoin luonnontilaisen kaltainen. Rannassa on saraikkoa ja saraluhtaa (ks. kuvat 9ab ja kuva 10). Mäntyräme ulottuu aina Isokivenniemen selänteelle asti. Selänteeltä aina Suunnittelualueen etelärajalle asti on vuotiasta mäntyvaltaista tuoretta sekapuustoa. Sekapuuna on mäntyä ja koivua. Puusto on yksilatvuksista ja maapuita tai pystykeloja ei juurikaan esiinny. Paikoitellen nuorta koivua on hieman runsaammin, mutta kuusta ja mänty muodostavat kuitenkin valtapuuston. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka ja variksenmarja.

11 11 Kuva 10. Nuorta mäntyvaltaista rämettä tai paikoin myös turvekangasta Kellojärven keskioista. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. 3.4 Maisema Saukkojärven osa-alueella on maisemakuva avoin laajojen hakkuiden takia. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole. Välijoen varsialueella on maisemakuva puoliavoin. Paikoin joen varrella avautuu kauniita näkymiä uomaan ja sen lähialueelle. Pienen Saukkojärven ranta-alue on peitteinen ja näkymät ranta-alueella ovat suljettuja. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole. Pikku- Kellojärvellä ja Persejärvellä on maisemakuva paikoin avoin tai puoliavoin. Laajat avohakkuut ovat vaikuttaneet maisemakuvaan suuresti (ks. esim. kuva 7a). Rantavyöhykkeillä ei ole erityisiä maisemallisia kiintopisteitä. Persejärvi on kyllä erämaamainen. Kellojärven Saunarannan luhtainen lahti on maisemallisesti kaunis kokonaisuus etenkin rannan läheisyydessä (kuva 11). Kuva 11. Saunarannan aluetta. Kuva on otettu osa-alueen pohjoisosasta. Kuvassa pieni luhtainen lahti.

12 Linnusto Vesilinnustoltaan Saukkojärvien alue vaikutti vaatimattomalta. Telkkä ja tavi olivat ainoat lajit vesilintulajit, jotka havaittiin Pienellä Saukkojärvellä. Kahlaajista havaittiin liro. Ranta-alueen linnusto on kauttaaltaan tavanomaista havupuuvaltaisten metsien yleislajistoa, joskin Välijoen alueella hieman runsaampana kuin muualla. Lajistosta mainittakoon joen lähialueella ainakin metsäkirvinen, räkättirastas, punarinta, metsäkirvinen, hippiäinen, västäräkki, pajusirkku harmaasieppo, sinitiainen, talitiainen, hömötiainen, pajulintu ja laulurastas. Saukkojärven hakkuu alueella tavattiin kivitasku. Saukkojärvellä ja Pienellä Saukkojärvellä tavattiin 15 lintulajia, jotka kaikki kuulunevat pesimälajistoon. DIR- ja uhanalaislajien lisäksi muuta erikseen mainittavaa lajistoa ei tavattu. Runsaimpia lajeja olivat peippo ja pajulintu ja västäräkki. Erityisen merkittäviä alueita sen enempää lajistollisesti kuin määrällisestikään ei esiin tullut. Kellojärvien alueella tavattiin 36 lintulajia, joista pesivinä tai mahdollisesti pesivinä 32. Erittäin todennäköisesti ainakin laulujoutsen, pikkulokki, korppi ja pikkukäpylintu eivät kuulu alueen pesimälajeihin. Pesimälajisto koostuu valtaosin tavallisista havumetsien lajeista ja metsien yleislinnuista ja alueen pohjoinen sijainti näkyy lajistossa jonkin verran (esim. riekko, liro, keltavästäräkki, tilhi, järripeippo, urpiainen ja pohjansirkku). DIR- ja uhanalaislajien lisäksi mainittavimpia lajeja lienevät tuulihaukka, jolla oli reviiri Saukkovaaranpalolla sekä levinneisyysalueensa eteläosissa taantunut järripeippo, joka löytyi kaikkiaan 6 reviiriltä. Runsaimpia lajeja olivat tavanomaiseen tapaan pajulintu (10-15 reviiriä), peippo (11 reviiriä) ja järripeippo. Yllättäen myös pohjansirkkuja oli 4-5 reviirillä. Arvioidut pari-/reviirimäärät ovat suuntaa antavia ja varmaankin joidenkin lajien kohdalla aliarvioita mutta useimpien lajien kohdalla kuitenkin todennäköisesti lähellä todellisia määriä. Selvitysalueella havaittujen reviirien kokonaissumma oli n. 90 paria/reviiriä. Lintuja oli koko alueella melko tasaisesti Saukkovaaranpalon aukkoa lukuun ottamatta. Kuva 12. Persejärven laulujoutsen pari. Etenkin länsirannan suuntaan on maisemakuva erämaamainen, vaikka liikenteen äänet ja itärannan hakkuut ilmentävät ihmistoiminnan vaikutusta.

13 13 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita, suojeluohjelmiin tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET A. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit katajakedot lehdesniityt avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. B. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Lain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: lähteet ja niiden lähiympäristöt purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norot pienten lampien välittömät lähiympäristöt rehevät ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet metsäkortekorvet letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla jyrkänteet, rotkot ja kurut hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot rantaluhdat Pienen Saukkojärven läntisin uoma lienee luonnontilainen ja metsälakikohde. Myös Pienen Saukkojärven luhtareunusta voidaan pitää luonnontilaisena ja lakikohteena. Persejärven eteläosan uoma on myös metsälakikohde C. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) luonnontilaisen enintään 10 hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään 10 hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. D. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia LUMO -elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät

14 14 pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei ole METSO-ohjelman luontotyyppejä. E. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Välijoen ympäristö erityisesti vanhan myllyn ympäristössä on muusta ympäristöstä vaateliampaa, paikoin lehtomaista kasvillisuutta. Kohteella lienee myös kulttuurihistoriallista merkitystä. Suunnittelualueen ulkopuolella Pikku Kellojärvellä, lähellä Kellosalmea sijaitseva saraikko, ansaitsee huomion. Kellojärven pienet luhtarannat voidaan myös huomioida F. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Maastoinventoinneissa ei havaittu alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI - JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2015 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Saukkojärvien alueella havaittiin maastotöiden aikana yksi direktiivilaji (DIR) liro. Kansainvälisiä vastuulajeja (EVA) ei havaittu ja Suomen Punaisessa kirjassa (Tiainen ja muut 2015) mainitusta uhanalaislajistoa havaittiin yksi silmällä pidettävä (NT) (kivitasku). Alueellisesti uhanalaisia lajeja (RT) kohteella ei tavattu. Alueella ei ole juuri liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia alueita eikä lajista havaittu mitään merkkejä. Muuttuvan maankäytön alueilla ei myöskään ole esim. viitasammakon elinympäristöä.

15 15 Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, (*=ei pesine alueella) kivitasku Oenanthe oenanthe 1 liro Tringa glareola 1 DIR UHEX EVA Yhteensä 1 1 NT 0 Kellojärvien ja Persejärven alueella havaittiin maastotöiden aikana 12 suojelullisesti merkittävää lajia. Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tavattiin kahdeksan (laulujoutsen, teeri, metso, kuikka, liro, pikkulokki, kalatiira ja suopöllö), Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (EVA) havaittiin seitsemän (laulujoutsen, teeri, metso, rantasipi, liro, pikkulokki ja kalatiira), Punaisessa kirjassa (Tiainen ja muut 2015) mainitusta uhanalaislajistosta havaittiin kaksi vaarantunutta (VU) (keltavästäräkki ja pohjansirkku) ja neljä silmälläpidettävää (NT) lajia (riekko, teeri, metso ja rantasipi), jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin, ja alueellisesti uhanalaisista lajeista (RT) tavattiin riekko. Taulukko 2: Kellojärvien a Persejärven alueella havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji, RT = alueellisesti uhanalainen, * = ei pesine alueella. DIR UHEX EVA RT *Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Riekko Lagopus lagopus NT X Teeri Tetrao tetrix X NT X Metso Tetrao urogallus X NT X Kuikka Gavia arctica X Rantasipi Actitis hypoleucos NT X Liro Tringa glareola X X *Pikkulokki Hydrocoloeus minutus X X Kalatiira Sterna hirundo X X Suopöllö Asio flammeus X Keltavästäräkki Motacilla flava VU Pohjansirkku Emberiza rustica VU Yhteensä VU, 4 NT SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohteilla on suurimmalta osaltaan vain paikallista merkitystä ja suositusten huomiointi on kaavoittajan asia. Ohessa on hieman mahdollisia merkintöjä esitettynä. Kohde Maankäyttösuositus 1. Välijoen jokivarsialue rakentamista tuli välttää aivan Välijoen uoman välittömään läheisyyteen. Kaavamerkintä MY tai lu, myös kulttuurihistoriallista merkitystä.

16 16 2. Pikku Saukkojärven luhta 3. Pikku Saukkojärven länsirajan uoma 4. Pikku Kellojärven saraikko 5. Kellojärven Saunaranta 6. Persejärven eteläosan uoma rantaluhta: luo lähes luonnontilainen uoma: MY tai luo. W-merkintä tai luo-rajaus (suunnittelualueen ulkopuolella). MY merkintä ja paikoin luo. luonnontilainen uoma: MY tai luo LUONTOARVOIHIN LIITTYVIÄ KAAVAMERKINTÖJÄ SL SL-1 Luo-1 katkoviivarajaus Luo-2 katkoviivarajaus Luo-3 katkoviivarajaus Luo katkoviivarajaus LUONNONSUOJELUALUE Suojelumääräys: Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 ja 43.2 :ien nojalla määrätään, ettei alueella saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. PERUSTETTAVA LUONNONSUOJELUALUE MRL 41.2 mukaisesti alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojelullisia arvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaisesti suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta yleiskaavan voimaantulosta. Tämän jälkeen alueella on MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus ja MRL 128 mukainen toimenpiderajoitus kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Metsälain (1093/1996) 10 :n ja / tai vesilain 2. luvun 11 :n mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Aluetta koskevasta lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ELY-keskuksen lausunto. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Uhanalainen luontotyyppi tai alue, jolla on havaittu vaarantunut tai rauhoitettu kasvi- tai eläinlaji. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Aluetta koskevasta lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ELY-keskuksen lausunto. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia esim. liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja/tai alue on liito-oravalle potentiaalinen elinympäristö. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Aluetta koskevaa lupahakemusta käsiteltäessä on selvitettävä toimenpiteen vaikutukset liito-oravan kannalta. Mikäli toimenpiteellä saattaa olla vaikutusta alueeseen esim liito-oravan tai viitasammakon elinympäristönä, toimenpidettä koskevasta lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ELY-keskuksen lausunto. vaihtoehto: yhdellä luo-merkinnällä em. luo 1-2 -pykälät LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueilla on metsälain 1093/ mukaisia tärkeitä elinympäristöjä, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia suojeltuja vesiluontotyyppejä tai muita uhanalaisia luontotyyppejä. Alueilla on voimassa MRL 43 2 momentin mukainen rakentamisrajoitus ja MRL 128 mukainen toimenpiderajoitus. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. Kohteen ominaispiirteitä ei saa toimenpiteillä heikentää. vaihtoehto: liito-oravalle, viitasammakoille tai muille vastaaville:

17 17 S-1 katkoviivarajaus MY MA ge-1 katkoviivarajaus pv katkoviivarajaus UHANALAISTEN ELÄIN- tai KASVILAJIEN ESIINTYMISALUE Alue on liito-oravan esiintymisaluetta, johon sisältyy luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Aluetta koskevaa lupahakemusta käsiteltäessä on selvitettävä toimenpiteen vaikutukset liito-oravan kannalta. Mikäli toimenpiteellä saattaa olla vaikutusta alueeseen liito-oravan elinympäristönä, toimenpidettä koskevasta lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ELY-keskuksen lausunto. Alueilla on voimassa MRL 128 mukainen toimenpiderajoitus. MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA JA ULKOILUN OHJAUSTARVETTA Rakentamismääräys: Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan kaavan toteutumista (rakentamisrajoitus), sekä kielto suorittaa maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus.) Toimenpiderajoitus ei koske metsätaloutta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen ulkopuolella. Maa-ainesten ottaminen ei ole luonnon- ja maisemansuojelullisista syistä yleensä mahdollista. MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Tällä merkinnällä osoitetut avoimet viljelymaisemat muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman rungon. Kaavasuositus: Peltojen avoimina säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristönhoitotoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. ARVOKAS HARJUALUE Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet. Maa-ainesten ottaminen alueella ei ole luonnon- ja maisemansuojelullisista syistä mahdollista. Rajoitus ei koske yleiskaavan mukaisia maa-ainesten ottoon osoitettuja alueita. Suojelumääräys: Suunniteltaessa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen geologisten, geomorfologisten tai maisemallisten arvojen säilymisen, alueelliselle ELY-keskukselle ja maakunnan liitolle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. TÄRKEÄ TAI VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE Alueella ei saa harjoittaa tai sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi. Ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana laajojen hakkuiden kautta. Rakentamisen voimakkaaseen rajoittamiseen ympäristösyistä ei ole tarvetta. Rakentamiseen hyvin soveltuvia alueita on mm Pienen Saukkojärven rannalla sekä Saukkojärven osa-alueella. Välijoen varrella rakentaminen tulisi sijoittaa etäälle uomasta ja sen muodostamasta pienimuotoisesta jokilaaksosta ylemmäksi moreenirinteelle. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1. Välijoen varsialue arvoluokka 2 huomionarvoinen elinympäristö, kulttuuri 2. Pikku Saukkojärven luhta arvoluokka 2 MetsäL 3. Uoma Saukkojärven l-osassa arvoluokka 2 MetsäL

18 18 4. Pikku Kellojärven saraikko arvoluokka 2 huomionarvoinen vesiympäristö 5. Kellojärven Saunalahti arvoluokka 2 MetsäL ja maisema 6. Persejärven uoma arvoluokka 2 MetsäL Muilta osin suunnittelualue sisältyy arvoluokkaan 1; (tavanomainen luonnonympäristö). Myöskään pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei esiinny. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Laajat aukkohakkuut ja nuorehkot metsät ovat tyypillisiä suunnittelualueen metsäalueille ja alueen metsät ovat pääosin muuallakin olleet olleet aktiivisen ihmistoiminnan vaikutus piirissä. Välijoen vartta on pidettävä huomionarvoisena, paitsi kauniin jokimorfologiansa takia, myös verraten kookkaan ja monimuotoisen kasvillisuutena puolesta. Joella on myös sijainnut mylly. Suunnittelualueen rannat ovat nykyisellään rakentamattomia. Mahdollinen lisärakentaminen soveltuisi mm Saukkojärven osa-alueelle (drumliiniselänne) ja toisaalta Pienen Saukkojärven pohjoisrannan drumliinille (Saukkojärvenpalo). Myös Välijoen suisto-osaan (Saukkojärven kapeikkoon) ja Pikku Kellojärven etelä- ja lounaisrannalle voi sijoittaa lisärakentamista. Kellojärvellä soveliain rakentamisalue sijaitsee Isonkivenniemen alueella. Sauvossa 17. elokuuta 2016 EKOTONI KY liitteet Kirjallisuus Alueellisesti uhanalaiset lintulajit: /vesikarttaviewers Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: Luontodirektiivi. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. EYVL L 206, Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Karisto Oy. Hämeenlinna. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen. A., Lehtiniemi, T.,Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. ja Valkama, J.(2015). Suomen lintujen uhanalaisuus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus. Helsinki, 49s ja liitteet.

19 19

20 20

21 21 9. LAAJENNUSALUE Em. selvityksen teon jälkeen kaavaan liittyi myös Saukkojärven pohjoisrannalla oleva Korkia-Ahon tila Tila on Upm:n alueen keskellä ja se on inventoitu em. käyntien yhteydessä. Alue on sen itäpuolella olevan alueen kaltainen, kuitenkin rannassa oleva hakkaamaton kaista on leveämpi. Samoin länsipuolella joen varressa ovat hakkuut ulottuneet lähemmäs rantaa

22 22 naapuritilalla. Oheisilla kuvilla on aluetta koskeva ilmakuva, puuston ikä ja pituus sekä alueen luontotyypit esitettynä. Alueella ei ole mitään erityispiirteitä, merkittävää linnustoa, liito-oravia tai viitasammakoille sopivaa ympäristöä. Rakentamiselle ei ole esteitä, kunhan aivan itäreunassa ja länsiosassa olevat vesilaskut jäävät rakentamisen ulkopuolelle ja veden virtaus ei esty esim. tienrakentamisessa. Sauvossa 15. maaliskuuta 2017 EKOTONI KY

23 Värien merkinnät selostettu aiemmissa kartoissa 23