RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Transkriptio

1 RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEN POLITIIKKALINJAUKSET Hallitusneuvos Päivi Kerminen

2 Rakennetyöttömyys joulukuussa Muutos Muutos jouluk. jouluk. jouluk. henk. % henk. % a Pitkäaikaistyöttömät b Toistuvat työttömät c Toimenpiteiltä työttömäksi jäävät , d Toistuvasti toimenpiteille sijoittuvat Suppea rakennetyöttömyys (a+b) Rakennetyöttömyys (a+b+c) Laaja rakennetyöttömyys (a+b+c+d) Työttömät työnhakijat yhteensä Toimenpiteet yhteensä , Laaja työttömyys yhteensä TEM, Tiedonhallinta -ryhmä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

3 Vaikeasti työllistyvien (väh. 500 pv työttömyysetuutta saaneet) määrä ja aktivointiaste vuosina ja tammiheinäkuussa muutos, henkilöä muutos, % Vaikeasti työllistyvät yhteensä ,3 8,0 - palveluissa yhteensä ,2 13,2 Vaikeasti työllistyvien aktivointiaste 28,4 28,6 30,0 Lähde: Kelan ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

4

5 Palkkatuen ja työmarkkinatoimenpiteiden kehittäminen Työttömien työllistymistä yrityksiin palkkatuella lisätään. Palkkatuki muutetaan työnhakijan henkilökohtaiseksi tueksi, joka kompensoi työnhakijan heikentynyttä työmarkkinakelpoisuutta. tarkastelussa palkkatuen ehdot, hallinnolliset menettelyt, tiedottaminen, työttömien aktivointi työpaikan etsimisessä luodaan pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä niille pitkään työttömänä olleille työnhakijoille, joilla ei ole todellista mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on luoda vaikeasti työllistyville ja vammaisille pysyvä palkkatuki. vajaakuntoisten palkkatuki on jo tällä hetkellä pysyvä. Tuki myönnetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, mutta se voidaan myöntää uudeksi jaksoksi ilman väliin jäävää työttömyyttä.

6 palvelu- ja työllistämistoimintaa harjoittavien järjestöjen palkkatuen perusteet (de minimis) tarkastellaan uudelleen TEM antoi joulukuussa 2011 eduskunnalle selvityksen, miten vuonna 2010 voimaan tulleet palkkatukea koskevat säännösmuutokset ovat vaikuttaneet vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksiin luodaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa tarkastelussa kaikki työmarkkinatoimenpiteet (työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus)

7

8 kokeilun piiriin kuuluvat pitkään työttömänä olleista ensisijaisesti ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoima-palvelujen lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Ensisijainen kohderyhmä on työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. kokeilukunnissa kunta koordinoi pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolla työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Em. tarkoittaa kunnan vahvaa osallistumista kokeilun kohderyhmään kuuluvien työttömien palvelutarpeiden arviointiin ja palveluprosessin suunnitteluun sekä prosessin etenemisen seurantaan. Koordinointivastuu tarjoaa kunnalle nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömän olleiden palvelut järjestetään. Kokeiluun korvamerkittyä rahaa 5 milj. euroa vuonna 2012 ja 20 milj. euroa/vuosi vuosina

9

10 Hallitusohjelman mukaan TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät TEtoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Eläkeedellytysten selvittäminen siirretään TYP:ien vastuulle. valmistelu alkaa vuonna HE annetaan syksyllä 2014 ja säännökset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa.

11 Välityömarkkinoiden toiminnan parantaminen parannetaan välityömarkkinoiden toimintaa lisäämällä kuntien, yritysten, sosiaalisten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan, jotta voidaan parantaa kaikkein vaikeimmin työllistyvien pysyvää työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa heidän elämänhallintaansa TEM:n maaliskuussa 2011 hyväksymät rakennetyöttömyyden alentamista koskevat linjaukset - vaikuttavuuden parantaminen Selvitys välityömarkkinoiden mahdollisuuksista tukea vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä ministeri Ihalainen on nimennyt kansanedustaja Tarja Filatovin selvityshenkilöksi ajalle

12 selvityshenkilön tehtävänä on kartoittaa keinoja lisätä työmahdollisuuksia välityömarkkinoilla tehdä ehdotuksia siitä, millä tavoin voitaisiin purkaa esteitä, jotka vaikuttavat yhdistysten ja säätiöiden mahdollisuuksiin tarjota työmahdollisuuksia selvittää, millä tavoin voitaisiin varmistaa palkkatukea koskevien säännösten yhdenmukainen soveltaminen koko maassa tehdä ehdotuksia, millä tavoin välityömarkkinoilla voitaisiin luoda pysyviä tapoja olla osallisena työelämässä niille, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille tehdä ehdotuksia siitä, millä tavoin voitaisiin lisätä siirtymiä välityömarkkinoilta ns. normaaleille työmarkkinoille arvioida, miten EU-tason linjaukset koskien mm. välityömarkkinoita ja sosiaalisia yrityksiä, vaikuttavat kansallisiin ratkaisuihin

13 Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen Osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen parannetaan. Toteutetaan toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. STM asettaa ajalle työryhmän laatimaan toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi Työryhmän tehtävänä on 1. selvittää ja arvioida keskeisimmät osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavat tekijät ja sen perusteella; 2. arvioida ja tehdä ehdotukset, millä tavoin sosiaali- ja verolainsäädäntöä tulisi muuttaa osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi; 3. arvioida, vastaako työlainsäädäntö ja siihen perustuvat työehtosopimukset niihin haasteisiin, joita osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä on ja tarvittaessa tehdä ehdotukset työlainsäädännön muuttamiseksi;

14 4. tehdä ehdotukset työn ja sosiaaliturvan paremmasta yhteensovittamisesta niin, että se kannustaa osatyökykyisiä hakeutumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja työnantajan palkkaamaan osatyökykyisiä; 5. tehdä ehdotukset palvelujen (ml. tuet ja avustukset) kehittämiseksi niin, että ne nykyistä paremmin tukevat osatyökykyisten työvoiman tarjontaa ja kysyntää ja näin parantavat osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia ja lisäävät yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä; 6. levittää ja juurruttaa osatyökykyisten työllistämisen hyviä käytäntöjä; ja 7. valmistella osatyökykyisten työllistämistä edistävä viestintäohjelma

15 Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön kehittäminen laki tuli voimaan vuoden 2012 alussa valmistui selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista vuosina 2012 ja 2013 arvioidaan sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistustarpeet mahdollinen HE annetaan eduskunnalle syksyllä 2013 komission tiedonanto - sosiaalisen yrittäjyyden aloite KOM (2011) 682

16 Rekisteröidyt, rekisteristä poistetut ja rekisterissä olevat yritykset rekisteröintivuoden mukaan ( ) Kaikki rekisteröidyt yht. 259 kpl Poistettuja 96 kpl Rekisterissä nyt 163 kpl Rekisteröity Poistetut Rekisterissä

17 Työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi STM asettanut ajalle hankkeen työpankkikokeilun laajentamiseksi valtakunnalliseksi Vuonna 2011 toiminnassa 4 työpankkia (Lubor, Mikemet, Tyke ja Woodfox) Vuonna , vuonna , vuonna ja vuonna = 31

18 TYÖVOIMAPALVELUJEN KEHITTÄMISLINJAUKSET RAKENNETYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISEKSI 1. Nähdään kaikki työttömät työnhakijat työvoimavaroina Nostetaan esille työnhakijoiden koulutus, ammattitaito, olemassa oleva työkyky ja muut vahvuudet. Korvataan käsitteet vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä asiakaspalvelussa ja lainsäädännössä muilla käsitteillä. Nähdään työnhakijat asiakkaina ja palvelujen käyttäjinä eikä toimenpiteiden kohteena. 2. Lisätään työvoiman kysyntää parantamalla työnantajien palveluja Profiloidaan palkkatuki nykyistä selvemmin rekrytointitueksi. Yksinkertaistetaan palkkatuen ehtoja ja kehitetään tuen hakemiseen ja maksatukseen liittyviä prosesseja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi.

19 Nostetaan yritysten osuutta palkkatuetun työn tarjoajana. Käytetään työmarkkinoita ja työvoimatarpeita koskevaa ennakointitietoa suunnattaessa palkkatuen käyttöä. Madalletaan työnantajien, erityisesti yritysten rekrytointikynnystä tarjoamalla työnantajalle tarvittaessa työmarkkinatoimenpiteen avulla mahdollisuus arvioida työnhakijan soveltuvuutta ja rekrytoinnin tueksi tarvittavia palveluja. Tarjotaan työhön kiinnittymisen tueksi työhönvalmennusta ja lisätään työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Organisoidaan työnantajien palvelut yhden luukun periaatteella siten, että työnantaja saa työnvälityspalvelujen lisäksi asiantuntevan tiedon rekrytoinnin tueksi tarjolla olevista palveluista. Lisätään palveluja koskevaa tiedottamista. Otetaan sekä työttömät työnhakijat että työvoimapalveluissa olevat, eri palvelulinjoille sijoitetut asiakkaat huomioon esiteltäessä työnantajille potentiaalisia työntekijöitä.

20 3. Parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta lisäämällä palvelutarjonnassa ammatillista koulutusta ja koulutuksen tukipalveluja Ohjataan nykyistä useampi työnhakija ammatilliseen koulutukseen ja otetaan koulutukseen ohjattaessa esille erilaiset kouluttautumismahdollisuudet. Käytetään koulutukseen ohjauksen tukena nykyistä useammin ohjauksellisia palveluita ja ohjaavaa työvoimakoulutusta. Profiloidaan ammatillista työvoimapoliittista koulutusta nykyistä useammin myös tietyille kohderyhmille. Kehitetään koulutusvalmentaja/tukihenkilö toimintamallia ja laaditaan suunnitelma mallin valtavirtaistamisesta. Lisätään työpaikalla toteutettavaa koulutusta (oppisopimuskoulutus ja TOPPIS). Valmistellaan käytännönläheinen opas TOPPIS-mallista ja levitetään tietoa mallin käyttökokemuksista. Varmistetaan, että työnantajat saavat riittävästi tukea TOPPISmallin käyttöön.

21 4. Kehitetään palveluprosessia Ennakoidaan työttömyyden pitkittymisen riski ja tarjotaan palveluja nykyistä suunnitelmallisemmin Arvioidaan palvelutarvearvion tekemisen yhteydessä työttömyyden pitkittymisen riski, joka otetaan huomioon palveluprosessia suunniteltaessa. Tarkennetaan palvelutarvearviota tarvittaessa kuuden kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen työnomaisissa olosuhteissa tehdyllä arvioinnilla. Ehkäistään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen nykyistä aktiivisemmalla palvelutarjonnalla kuuden kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen Sovitaan työnhakija-asiakkaan kanssa työllistymissuunnitelmassa palvelukokonaisuudesta ja seuraavasta palvelusta. Kirjataan työllistymissuunnitelmaan välitavoitteet ja seurataan niiden toteutumista. Käynnistetään kokeiluja palveluprosessiin liittyvien toimintamallien kehittämiseksi

22 Nimetään vastuuvirkailijat ohjaamaan palveluprosessia Nimetään jokaiselle kohderyhmään kuuluvalle asiakkaalle vastuuvirkailija. Mitoitetaan virkailijoiden asiakasmäärä siten, että se mahdollistaa asiakkuusprosessin eteenpäin viemisen ja seurannan. Tuetaan aktiivista työnhakua Ohjataan työnhakija-asiakkaita aktiiviseen työnhakuun työttömyyden ja työvoimapalvelujen aikana. Sovitaan jokaisen määräaikaiseen palkkatuettuun työhön menevän kanssa työllistymissuunnitelmassa, millä tavoin ko. henkilö hakee tukijakson aikana työtä. Tehdään määräaikaisessa palkkatuetussa työssä oleville työtarjouksia. Laitetaan palkkatukipäätökseen ehto, jonka mukaan määräaikaisessa palkkatuetussa työsuhteessa olevalla tulee olla oikeus päättää työsuhde kesken palkkatukijakson saadessaan palkkatukijaksoa pitempikestoisen työn. Tuetaan omatoimista työnhakua asiakkaille räätälöidyllä työnhakukoulutuksella ja Rekry kortilla. Tarjotaan työnhaun tueksi työhönvalmennusta.

23 5. Parannetaan palvelujen vaikuttavuutta kehittämällä yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden kanssa Kartoitetaan ja segmentoidaan välityömarkkinatoimijat ( toimijakartta ) asiakasohjauksen parantamiseksi. Varmistetaan ennen palkkatukipäätöksen tekemistä, että välityömarkkinatoimijan palveluksessa on ammattitaitoista henkilöstöä ohjaamassa ja tukemassa tuella palkattuja. Pyritään löytämään välityömarkkinatoimijoiksi yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka ovat valmiita tarjoamaan koulutusta työpaikalla. Asiakkaan palvelutarve määrittelee sen, ohjataanko asiakas välityömarkkinoille ja mille välityömarkkinatoimijalle asiakas ohjataan. Välityömarkkinoille ohjataan ensisijaisesti työmarkkinoille kuntoutuvia asiakkaita, jotka tarvitsevat sekä työelämävalmiuksien että ammattitaidon parantamista. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavia asiakkaita ohjataan välityömarkkinoille, kun toimijalla on tarjolla tehtäviä ja/tai koulutusta, jotka aidosti parantavat mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

24 Laitetaan yhdistyksille ja säätiöille määräaikaiseen työhön tehtyyn palkkatukipäätökseen ehto, jossa työnantajan edellytetään tukevan tuella palkattua työnhaussa. Nimetään TE-toimistoihin välityömarkkinoiden vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on pitää toimijakartta ajan tasalla, pitää yhteyttä toimijoihin sekä auttaa toimijoita palvelujen (mm. koulutuksen) järjestämisessä. Parannetaan palvelujen laatua ja vaikuttavuutta kehittämällä palautejärjestelmiä. Edellytetään, että välityömarkkinatoimijat antavat TE-toimistolle aina joko kirjallisen tai suullisen palautteen palkkatuki- ja työmarkkinatoimenpidejaksolle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. TE-toimistossa palaute kirjataan ja tarvittaessa asiakkaan työllistymissuunnitelma päivitetään. Arvioidaan työllisyyspoliittisen avustuksen käyttöä ja tehdään ehdotukset avustuksen käytön kehittämiseksi.