Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Transkriptio

1 Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

2 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu = Yhteistoimintamalli, jossa kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta 2

3 Tavoitteet Lakiesityksen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään nostamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun lakisääteistämisen tavoitteena on varmistaa pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden työnhakijoiden tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. 3

4 Tavoitteena on myös: alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta selkeyttää kunnan ja valtion työnjakoa parantaa kunta-valtio yhteistyötä lisätä kuntien vaikutusmahdollisuuksia pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä 4

5 Keskeistä Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua varten ei perusteta uutta itsenäistä organisaatiota, vaan toimintamallissa mukana olevat tahot toimivat omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Toimintamallissa mukana olevilla on monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella. Monialainen yhteispalvelu alkaa intensiivisellä enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana työttömän palvelutarve arvioidaan monialaisesti ja hänen kanssaan laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan työttömän palvelutarpeen edellyttämistä työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Kartoitusjakson tavoitteena on varmistaa, että työtön saisi nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti kokonaisuutena ne eri viranomaisten palvelut, joita hän tarvitsee työllistyäkseen. Parhaimmillaan yhteispalvelu voi lyhentää työttömyyden kestoa ja sitä kautta vähentää kunnille ja valtiolle työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia! 5

6 Työttömyyden keston lyhenemisen yhdellä päivällä on arvioitu vähentävän valtion maksamia työttömyysturvamenoja noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. (Alatalo Räisänen, Työttömyysturvan uudistuslinjausten ex ante arviointia, TEM analyysejä 10/2009) 6

7 Ohjaus monialaiseen yhteispalveluun ja yhteispalvelun päättyminen TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kk (alle 25- vuotiaat) tai 12 kk (25 vuotta täyttäneet) Jos työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve eli työllistyminen edellyttää kunnan, TE-toimiston ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista, hänet ohjataan monialaiseen yhteispalveluun Monialainen yhteispalvelu päättyy, kun asiakkaalla ei enää ole monialaisen yhteispalvelun tarvetta 7

8 Monialainen työllistymissuunnitelma Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työttömän palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta. Työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan on seurattava työllistymissuunnitelman toteutumista. Työllistymissuunnitelmaa on tarkistettava työttömän palvelutarpeen edellyttämällä tavalla, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, sekä työttömän sitä erikseen pyytäessä, jollei suunnitelman tarkistaminen asiakkaan tilanne huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kelan tarjoamia kuntoutuspalveluja, osallistuu Kela suunnitelman laatimiseen, seurantaan ja tarkistamiseen. 8

9 Palvelun järjestäminen ja valtakunnallinen ohjaus Jokaisen työ- ja elinkeinotoimiston alueella on monialaisen yhteispalvelun järjestämistä varten tarvittava määrä monialaisen yhteispalvelun johtoryhmiä. Työ- ja elinkeinotoimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmän monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausta varten. Työ- ja elinkeinotoimistolla, sen toimialueeseen kuuluvilla kunnilla ja Kelalla on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi vähintään yksi yhteinen toimipiste kullakin monialaisen yhteispalvelun johtoryhmään kuuluvien kuntien muodostamalla alueella. Työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kela osoittavat monialaiseen yhteispalveluun palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä huomioon ottaen riittävän määrän henkilöstöä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän ja ohjausryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sekä monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön ja tämän varahenkilön nimeämisestä sekä tehtävistä. 9

10 Kustannukset Työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kela vastaavat itse monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista. Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laite- ja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken. Kela osallistuu kustannuksiin työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kanssa tekemässään sopimuksessa sovitulla tavalla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kustannusten jakautumisesta työ- ja elinkeinotoimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken sekä menettelystä kustannusten maksamisessa. 10

11 Kuntien osuus työmarkkinatukimenoista vuosina v. /milj ? 11

12 Työmarkkinatukiuudistus Kunnat osallistuvat työmarkkinatuen saajien aktivointiin järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa, tarjoamalla palkkatuettua työtä tai työkokeilupaikan (ennen vuotta 2013 työharjoittelu-, työelämävalmennus- tai työkokeilupaikan). Kuntien tarjoamista aktiivitoimista kuntouttavan työtoiminnan osuus on merkittävin. Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että kunnat maksavat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta: 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Valtio kompensoi 75 milj. euroa arvioidusta kuntien kustannusten kasvusta muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta kuntien hyväksi. 12

13 Monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien ja vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrä Vuonna 2015 työmarkkinatuen saajia arvioidaan olevan yhteensä noin , joista työttömyyden perusteella: päivää saaneita päivää saaneita vähintään päivää saaneita Arvion mukaan monialaista yhteispalvelua tarvitsevia henkilöitä on noin , joista noin 80 prosenttia asuu kunnissa, jotka ovat tällä hetkellä mukana TYP-toiminnassa 13