Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen

Transkriptio

1 Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen

2 Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (=TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan ja toimintamallista säädetään lailla Hallituksen kehyspäätös maaliskuu 2013 ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostetaan. Osa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. 2

3 Uudistusten tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kunnan ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen Kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä Työttömyydestä aiheutuvien julkisten menojen alentaminen Pitkäaikaistyöttömien yhdenvertaisuuden parantaminen samanlaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta Palvelujärjestelmän toimivuuden parantaminen pirstaleisen palvelujärjestelmän kokoaminen, jotta työtön saa nopeammin ja tarkoituksenmukaisempana kokonaisuutena ne eri viranomaisten palvelut, joita hän tarvitsee työllistyäkseen henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan palvelun tarjoaminen 3

4 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työllistämistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat laissa määriteltyjen työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään 4

5 Nykyisten TYP:n toiminta-alue L U O N N O S

6 Ohjaus monialaiseen yhteispalveluun ja yhteispalvelun päättyminen TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää; tai ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai 12 kk (25 vuotta täyttäneet) -> jos em. työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve eli hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää TE-toimiston, kunnan ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamista, hänet ohjataan monialaiseen yhteispalveluun Kelalla on oikeus antaa TE-toimistolle ja kunnan sosiaalihuollon tehtäviä hoitavalle viranomaiselle monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioimiseksi tieto työttömälle maksetuista työmarkkinatukipäivistä Monialainen yhteispalvelu päättyy, kun asiakkaalla ei enää ole monialaisen yhteispalvelun tarvetta 6

7 Kartoitusjakso TE-toimisto, kunta, Kela ja asiakas arvioivat yhdessä asiakkaan palvelutarpeen 3 kuukauden kuluessa siitä, kun monialainen yhteispalvelu on alkanut (= kartoitusjakso) Kartoitusjakson aikana TE-toimisto, kunta ja Kela selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn Kartoituksessa käytetään eri TE-toimistolla, kunnalla ja Kelalla olevia tietoja, minkä lisäksi TE-toimisto voi hankkia osaamis- ja ammattitaitokartoituksia, työkyvyn arviointeja ja uravalmennusta sekä järjestää työkokeiluja 7

8 Monialainen työllistymissuunnitelma TE-toimisto, kunta ja työtön laativat kartoitusjakson aikana yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan palvelutarpeen mukaisista työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista ja niiden toteutumisen seurannasta TE-toimiston ja kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista vähintään 6 kuukauden välein Jos työttömän palvelutarve edellyttää Kelan tarjoamia kuntoutuspalveluja, Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen ja seurantaan Työtön on velvollinen osallistumaan em. suunnitelman laatimiseen ja hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin Velvollisuuksien laiminlyönnistä aiheutuvista seuraamuksista säädetään työttömyysturvalaissa ja toimeentulotuesta annetussa laissa 8

9 Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Jokaisen TE-toimiston alueella on TE-toimiston, kuntien ja Kelan sopima määrä monialaista yhteispalvelua tuottavia verkostoja Jokaisella verkostolla on TE-toimiston asettama johtoryhmä, joka vastaa yhteispalvelun järjestämisestä Jokaisella verkostolla on vähintään yksi TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimipiste TE-toimiston toimialueen kunnat nimeävät henkilöt, jotka johtavat monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtoryhmän asettamissa puitteissa. TE-toimistot, kunnat ja Kela osoittavat monialaiseen yhteispalveluun riittävän määrän henkilöstöä TEM asettaa ohjausryhmän monialaisen yhteispalvelun valtakunnallista ohjausta varten 9

10 Moniammatillisen yhteispalvelun johtaminen VN:n asetuksella säädetään johtoryhmän ja valtakunnallisen ohjausryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä sekä monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtavan henkilön ja tämän varahenkilön nimeämisestä ja tehtävistä Johtoryhmään kuuluisivat TE-toimiston, kuntien ja Kelan edustajat Johtoryhmälle suunniteltuja tehtäviä sopii yhteispalvelun toimipisteet ja yhteisissä toimipisteissä työskentelevän henkilöstön määrän sopii, mitkä TE-toimiston, kunnan ja Kelan palvelut ovat tarjolla yhteisissä toimipisteissä sopii, miten asiakkaille tarjottavien palvelujen tuottamiseen käytettävissä olevat määrärahat suunnataan asettaa toiminnan tavoitteet sekä seuraa ja arvioi toimintaa vahvistaa työjärjestyksen ja johdon nimeämiset Johtaja vastaa monialaisen yhteispalvelun organisoinnista ja päivittäisestä työnjohdosta johtoryhmän asettamissa puitteissa 10

11 Monialaisesta yhteispalvelusta aiheutuvien kustannusten jakaminen TE-toimisto, kunnat ja Kela vastaavat monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan henkilöstönsä palkkaus- ja muista henkilöstökustannuksista. Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toimitila-, laiteja tietoliikennekustannukset sekä muut monialaisesta yhteispalvelusta ja sen kehittämisestä aiheutuvat kustannukset jaetaan TE-toimiston ja sen toimialueeseen kuuluvien kuntien kesken. Kela osallistuu kustannuksiin TE-toimiston ja kuntien kanssa tekemässään sopimuksessa sovitulla tavalla VN:n asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kustannusten jakautumista TE-toimiston ja kuntien kesken 11

12 Rekisterit ja tietojen saaminen Yhteiseen käyttöön talletettavat työtöntä koskevat tiedot ja niiden käsittely TE-toimiston ylläpitämä monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteri (URA-järjestelmän osarekisteri) Työtöntä koskevien tietojen tallentaminen monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan viranomaisen rekisteriin Tietojen tallettaminen TE-toimiston, kunnan ja Kelan omiin rekistereihin Salassa pidettävien tietojen saaminen palvelun järjestämistä varten Salassa pidettävät työtöntä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeellisia monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi, hankitaan ensisijassa työttömän suostumuksella Työttömän suostumuksesta riippumatta TE-toimistolla, kunnalla ja Kelalla on saada toisiltaan, luovuttaa toisilleen ja käyttää työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työttömälle 12

13 Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Lain on tarkoitus tulla voimaan Asiakkaiden monialaiseen yhteispalveluun ohjaamista ja yhteisten toimipisteiden perustamista koskevia säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti lukien. mahdollistaa sen, että nyt TYP-toiminnan ulkopuolella olevat kunnat voivat tulla toimintaan mukaan vaiheittain vuoden 2015 aikana Vuoden 2014 alussa Manner-Suomen kunnista TYP-toiminnan piirissä oli 124 kuntaa ja ulkopuolella 180, Pohjois- Pohjanmaalla toiminnan piirissä 4 kuntaa ja ulkopuolella 25 kuntaa TE-toimisto kartoittaa uudet asiakkuuskriteerit täyttävien asiakkaiden määrän 5/2015 TEM järjestää 15 aluetilaisuutta tammihelmikuussa 2015 TE-toimisto käynnistää neuvottelut kuntien kanssa 13

14 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Voimassa olevan lain mukaan valtio ja kunta maksavat puoliksi niiden työttömien työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä. Muiden työttömien työttömyyden aikaisen työmarkkinatuen ja työllistymistä edistävien palvelujen aikaisen työmarkkinatuen maksaa valtio. Työttömyysturvalain 14 luvun 3 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyyden perusteella maksettavasta työmarkkinatuesta 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää Valtio kompensoi 75 milj. euroa arvioidusta kuntien kustannusten kasvusta muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta kuntien hyväksi 14

15 Monialaista yhteispalvelua tarvitsevat työttömät ja vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet Vuonna 2015 työmarkkinatuen saajia arvioidaan olevan yhteensä noin , joista työttömyyden perusteella päivää saaneita päivää saaneita vähintään päivää saaneita Arvion mukaan monialaista yhteispalvelua tarvitsevia henkilöitä on lain voimaan tullessa noin , joista noin 80 prosenttia asuu kunnissa, jotka ovat tällä hetkellä mukana TYP-toiminnassa 15

16 Toimisto Otsikko

17

18 Toimisto Otsikko

19 3. Uusi palkkatukijärjestelmä: Tuen määrä ja enimmäiskesto Siirrytään perustuki + lisäosa mallista prosenttiperusteiseen palkkatukeen Palkkatuen määrä 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista Tukitaso ja tuen enimmäiskesto määräytyisivät tuella palkattavan työttömyyden keston tai vamman/sairauden aiheuttaman pysyvän tai pysyväisluonteisen tuottavuuden alentuman perusteella 19

20 Tuen määrä ja enimmäiskesto Työttömyys kestänyt alle vuoden tukijakso enintään 6 kk tuki 30 % palkkauskustannuksista Työttömyys kestänyt vähintään vuoden (12 kk 14 kk:n aikana) tukijakso enintään 12 kk tuki 40 % palkkauskustannuksista Työttömyys kestänyt vähintään 2 vuotta (24 kk 28 kk:n aikana) tukijakso enintään 24 kk tuki enintään 12 kk:n ajan 50 % palkkauskustannuksista, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista Vamma tai sairaus, joka alentaa pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä 20 tukijakso enintään 24 kk kerrallaan (kuten nykyisin) tuen määrä 50 % palkkauskustannuksista palkkatuki voidaan myöntää uudelleen ilman jäähyä (kuten nykyisin)

21 Tuen määrä ja enimmäiskesto 1) Yhdistys tai säätiö, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa väh. 2 vuotta (24 kk 28 kk:n aikana) työttömänä olleen tukijakso enintään 24 kk tuki enintään 12 kk:n ajan 100 % palkkauskustannuksista siltä osin, kun työaika ei ylitä 65 % alan säännöllisestä työajasta, kuitenkin enintään valtion talousarvion mukainen enimmäismäärä kuukaudessa 12 kk:n jälkeen 30 % palkkauskustannuksista 2) Oppisopimus tuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi (kuten nykyisin) tuen määrä tuella palkattavan työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista, tai vamman/sairauden perusteella 50 % palkkauskustannuksista 3) Työnsuunnittelija tukijakso enintään 24 kk tuen määrä kuten oppisopimuskoulutuksessa 4) Nuoret (alle 30-vuotiaat) vuosina alle vuoden työttömänä olleen tukijakson 21 kesto enintään 10 kk

22 Tuen määrä ja enimmäiskesto 5) 60 vuotta täyttänyt pitkäaikaistyötön (yhdenjaksoisesti vuoden työttömänä ollut) tukijakso enintään 24 kk kerrallaan tuen määrä ensimmäisen 12 kk:n ajalta työttömyyden keston perusteella 40 tai 50 % palkkauskustannuksista, tämän jälkeen 30 % palkkauskustannuksista 22

23 Enimmäiskeston uudelleen laskenta Palkkatukea voitaisiin myöntää uudestaan, kun tuella palkattava on enimmäiskeston täytyttyä ollut 10 kk työttömänä työnhakijana viimeisten 12 kk:n aikana Enimmäiskeston laskenta aloitettaisiin alusta myös silloin, kun on kulunut 24 kk viimeisimmän palkkatukijakson päättymisestä Jäähyä ei sovellettaisi oppisopimukseen, henkilöihin, joilla vamma tai sairaus pysyvästi tai pysyväisluontoisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä ikääntyneisiin pitkään työttömänä olleisiin 23

24 Palkkatuki työnantajalle, jolla on osa-aikaisia työntekijöitä Palkkatukea hakeva työnantaja ilmoittaa palkkatukihakemuksessa mm. onko se tarjonnut työtä työsopimuslain edellyttämällä tavalla osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen. Palkkatuki voidaan myöntää, jos työtä on tarjottu, mutta työntekijä on kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan työnantaja ilmoittaa, että sillä ei ole velvollisuutta työn tarjoamiseen. Kokoaikatyö = 100 % työaika (esim. 85 % työaika on osa-aikainen) TE-toimiston tehtäviin ei kuulu työnantajien neuvonta työsopimuslain mukaisen työn tarjoamisvelvollisuuden sisällöstä tai velvollisuuden täyttymisen arviointi. Tarvittaessa TE-toimisto ohjaa työnantajan selvittämään asiaa työnantajaliitosta tai työsuojeluviranomaisilta Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki ja osa-aikaiset työntekijät

25 Muutosehdotus koskien työn tarjoamisvelvollisuutta Rekisteröity yhdistys tai säätiö, joka palkkaa vähintään 24 kuukautta (28 kk aikana) työttömänä olleen työttömän työnhakijan tehtäviin, joita ei katsota elinkeinotoiminnaksi, voisi poiketa työsopimuslain mukaisesta työn tarjoamisvelvollisuudesta. Koskisi velvollisuutta tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöille sekä velvollisuutta tarjota työtä takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville ja lomautetuille työntekijöille. Säännös olisi voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Em. koskisi myös kuntia näiden työllistäessä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvan henkilön. Kunta ei kuitenkaan saisi ehdotuksen mukaan palkata velvoitetyöllistettävää tehtävään, josta se on lomauttanut tai lomauttamassa työntekijäänsä. Tämäkin säännös olisi voimassa vuoden 2016 loppuun saakka