HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Transkriptio

1 HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2016 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys - Ei sidonnaisuuksia -

2 Ventilaatiovaje: syitä A. Neuromuskulaariset syyt Hermopuusto, lihas-hermoliitos, lihakset CNS:n toimintahäiriö, hypoksia, aivovamma, kallonsisäinen sairaus, myrkytykset, status epilepticus B. Rintakehän/keuhkojen ongelmat Flail chest, rintakehän liikkuvuuden väheneminen (skolioosi), ilmatieahtaumat jne C. Muut syyt Esim. myrkytykset, lääkevaikutukset (lihasrelaksantit ym)

3 Hengitysinsuffisienssi 1.Alveolitason häiriö hapetus ongelmana 2.Ventilaatiovajaus - hiilidioksidi ongelmana - vaatii ventilaatiota 3. Obstruktiiviset tilanteet O 2 CO 2 CO 2 CO 2 Hiilidioksidin normaali tuotto levossa / 70 kg: 440 ml/min = 625 litraa/vrk 1 aste kuumetta CO 2 -tuotto lisääntyy 13% HENGITYSTUKIYKSIKKÖ / VSSHP Hapen normaali kulutus levossa / 70 kg: 350 ml/min = 500 litraa/vrk CO 2

4 CO2 alveolissa CO 2 : vaikutuksia narkoosi Tyypillinen krooninen hypoventilaatio sekundaarinen hypoksia krooninen tilanne Tasapainotilanne adaptaation jälkeen Hyöty: kolmannes hengitystyöstä pois Hinta: hengityskeskuksen vaste hiilidioksidille katoaa NORMAALI litraa / min X-akseli: Alveoliventilaatio

5 O 2 alveolissa Korjaa hienosti hypoksian, mutta pahentaa syytä (hypoventilaatiota) NORMAALI- TILANNE 21% jo 30% happilisä: -Näyttää pieneltä, mutta Kaksinkertaistaa alveolaaritasolla happiosapaineen Aiheuttaa absorptioatelektaasia hypoksemia pahenee Tyypillinen krooninen hypoventilaatio

6 Ventilaatiovajeen noidankehä Heikentynyt HYPERKARBIA Heikentynyt lihasvoima lihasvoima Hengitystyö lisääntyy lihakset väsyvät Hengityskeskuksen herkkyys hiilidioksidille vähenee hengitys vaimenee entisestään HYPOKSINEN stimulus jää happihoito pahentaa! Pinnallinen hengitys kuollut tila lisääntyy (kertavolyymi pieni vain pieni osa kaasusta vaihtuu) mikroatelektaasit eritteiden poisto huononee KROONINEN HYPERKARBIA Hypoventilaatiosyndroomaoireet Limaretentio ja Infektioalttius, heikentynyt yleistila sen seuraukset keuhkokudoksen venyvyys heikkenee virtausvastus lisääntyy Yskimiskyky heikkenee ei sisään-, uloshengityseikä yskimiskykyä keuhkoputkieritteiden poisto huonontuu

7 Ventilaatiovaje: Hypoventilaatiosyndrooma Hiilidioksidiretention seurausta Epätarkkoja -Heikentävät elämänlaatua -Voivat liittyä moneen muuhunkin tilanteeseen aamupäänsärky huono yöuni päiväväsymys painajaisunet depressio yleistilan, jaksamisen ja elämänlaadun heikkeneminen sydämen oikean puolen kuormitus (vasokonstriktio) RVF kudosödeema (usein näkyy ensin nilkoissa) HENGITYSTUKIYKSIKKÖ / VSSHP

8 Yleistä Toistaiseksi ei tiedossa parasta hengitysfunktiomittaria sairauden edetessä: missä vaiheessa potilas aktiiviseurantaan Hengitystiheys levossa Yskimisvoima, yskäisyn voimakkuus Hengitysvajeen varhaisoireita ei välttämättä havaita Hengitysvajeen hoitolinjaratkaisut tehtävä ajoissa NIV hoitaa tehokkaasti hypoventilaatiota sekä parantaa elämänlaatua ja ennustetta Potilaalle kerrotaan että NIV lopetetaan terminaalivaiheessa vasta kun hän on syvästi tajuton (riittävä saattohoitolääkitys)

9 Hengitysvajeen hoitolinjat pyritään sopimaan ajoissa 1. Perinteinen oireita lievittävä hyvä perushoito 2. Hengitystukihoito (NIV) *2PV-ventilaattori maskilla - esim. infektio väsähtäminen tai osalla vaan hengenahdistus lisääntyy erikoissairaanhoitoon paniikki-intubaatio?? 3. Invasiivinen respiraattorihoito Lopettaminen potilaan tahdosta? -hankalaa muttei mahdotonta -Suomessa ei eutanasiaa -hoidon rajaus mahdollista LÄÄKÄRIN päätös (!), potilasta kuunnellen Saattohoito: AINA riittävästi: happilisä + morfiini + anksiolyytti Menehtyminen hiilidioksidinarkoosiin Maski pois vasta kun syvä tajuttomuus HENGITYSTUKIYKSIKKÖ / VSSHP

10 Yleisiä tavoitteita Potilaskohtaisesti: Keuhkotuuletuksen lisääminen Yskimiskyvyn ylläpitäminen liman poisto Lepoa hengityslihaksille Normoventilaatio ja hypoksian korjaaminen elämänlaatu (uni, suorituskyky, virkeys ) Hengitystyön vähentäminen Infektioiden esto/hoito ajoissa Thoraxin liikkuvuuden säilyttäminen-hengitysfysioterapia Pyrkimys elektiivisyyteen (NIV, trakeostomia, PEG ) hoitojärjestelyt ehditään ennakoida ja sopia Myös Intervallihoitopaikka sovitaan valmiiksi!!! Järjestelmätasolla: Tarvitaan hyvä hoitostrategia + erikoissairaanhoidossa ohjaava vastuuyksikkö ja moniammatillista osaamista Toimivat hoitoketjut!!! ESH - PTH SOS

11 HOITOTAHTO - kirjataan Mikä? potilaan oikeus linjaus ohjeeksi hoitavalle lääkärille hoitopäätöstä tehtäessä, jos potilas itse ei pysty sitä ilmoittamaan (esim tajuttomuus) Miksi? jotta tiedetään mitä potilas haluaa itse Milloin? ENNAKKOON Keskustelut käytävä ajoissa, kun potilas pystyy vielä kommunikoimaan. Potilas tavattava myös kahden kesken OMAN tahdon varmistamiseksi Ellei hän kykene kommunikoimaan, puhutaan omaisten kanssa siitä, mitä potilas olisi halunnut Itse asiassa olisi hyvä olla kaikilla kansalaisilla, iästä riippumatta Paperia ei aina saada aikaan, mutta syntyy ainakin käsitys ko. ihmisen tahdosta Kenen toimesta kirjataan? Vain terveydenhuollon ammattihenkilö voi kirjata potilastietojärjestelmään muualle voi kirjata kuka tahansa HOIDON RAJAUS - kirjataan Lääketieteelliset perusteet keskustellaan potilaan/omaisten kanssa EI TARKOITA kaikesta hoidosta tinkimistä!!! HENGITYSTUKIYKSIKKÖ / VSSHP esimerkiksi ELVYTYS tai TEHOHOITO: milloin ei aloiteta muu hoito annetaan

12 Kiitos ja Hyvää syksyä! Kiitos ja Hyvää syksyä!

13 Kirjallisuutta Lehtiartikkeleita ja nettilinkkejä: Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen ja Olli Polo: Kaksoispaineventilaatio kroonisessa ventilaatiovajauksessa. Duodecim 2011;127(17): Saaresranta Tarja, Vuori Arno: Mitä anestesiasairaanhoitajan tulisi tietää noninvasiivisesta ventilaatiosta? Spirium 2014; 49(4): Oppikirjoja Lumb AB: Nunn s Applied Respiratory Physiology, Churchill Livingstone ISBN Sykes: Respiratory Failure ISBN Sykes, Young: Respiratory Support in Intensive Care ISBN Kaarteenaho, R., Brander P., Halme M. & Kinnula V. (toim.): Keuhkosairaudet diagnostiikka ja hoito. Duodecim.2013 Mustajoki, M: Sairaanhoitajan käsikirja. Duodecim 2013 HENGITYSTUKIYKSIKKÖ / VSSHP