KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

Transkriptio

1 KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

2 Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet siitä, mitä ikäisensä terveet yleiskunto heikkenee ja hengenahdistusoireet lisääntyvät entisestään sairaalajaksot lisääntyvät potilaat eristäytyvät ja masentuvat elämänlaatu sekä ennuste heikkenevät Keuhkoahtaumatautipotilasta tulee kannustaa säännöllisiin liikuntaharjoituksiin, ja mahdollisuuksien mukaan heidän tulisi saada keuhkosairauksiin perehtyneen fysioterapeutin henkilökohtaista ohjausta. (Käypä hoito) Fyysinen harjoittelu on hyödyllistä ja turvallista sairauden kaikissa vaiheissa, myös heti pahenemisvaiheen jälkeen (Käypä hoito) Esteenä pidetään vain sairautta, mikä estää harjoittelun, esim. instabiili sydänsairaus 2

3 LIIKUNTAKELPOISUUDEN ARVIOINTI Hengitys- tai verenkiertoelimistön sairaus, diabetes tai muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus lääkärin tarkastus ennen selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe, jos levossa tai liikunnan aikana on ollut tajunnanmenetys-tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä (Käypä hoito) Rasituskokeella arvioidaan sen hetkinen kunto, sydämen tila ja mahdolliset rytmihäiriöt sekä varmistetaan harjoittelun turvallisuus. määritellään kestävyysharjoittelun teho [1] 1 Tiep 1997, Tikkanen 2002, Nici ym

4 KEUHKOAHTAUMAPOTILAAN LIHASKUNTO Lihasatrofia/lihasheikkous tyypillistä COPD potilailla Heikompi lihasvoima kuin samanikäisillä terveillä quadriceps lihasvoima heikentynynyt 20-30% Alaraajojen voima heikkenee suhteellisesti enemmän kuin yläraajojen Quadriceps -voima korreloi merkitsevästi FEV1:n kanssa; matala FEV1 -heikko lihasvoima [1] Heikko lihaskunto heikentää keuhkoahtaumatautia sairastavan elämänlaatua ja heikentää ennustetta. [2] Muita lihasatrofiaan vaikuttavia tekijöitä ovat hypoksemia, aliravitsemus, systeeminen inflammaatio, kortikosteroidit 1 Mador, Respir Res 2001;2: Hajiro ym. 1998, Marquis ym

5 LIIKUNNAN HYÖDYT KEUHKOAHTAUMAPOTILAALLE Todettu olevan jopa vaikuttavampaa kuin lääkehoito Kohentaa vastustuskykya ja yleiskuntoa Hengityslihakset vahvistuvat ja keuhkojen tuuletus ja liman irtoaminen tehostuvat Lihasvoima paranee Vähentää pahenemisvaiheita ja nopeuttaa niistä paranemista sekä vähentää vaaraa joutua sairaalahoitoon Kohentaa mielialaa, aktivoi ja edistää arjesta selviytymistä sekä lisää toiminnallista itsenäisyyttä Ehkäisee osteoporoosia 5

6 Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavat hyötyvät kohtuukuormitteisesta harjoittelusta, mutta myös kovatehoisen (>70% maksimisykkeestä) intervalliharjoittelun on todettu sopivan heille. Esim. 2-3 min / 1-2 min (työskentely /palautus) Suhteellisen kovatehoinen harjoittelu nostaa maitohappokynnystä ja parantaa maksimaalista hapenottokykyä, hengenahdistusta siedetään paremmin ja hengenahdistuksen tunne lievittyy. Keuhkoahtaumatautia sairastavilta havaitaan samanlaisia fysiologisia harjoitteluvasteita kuin terveiltäkin. Tiep 1997, Normandin ym. 2002, Tikkanen 2002, Wadell ym. 2004, Puhan ym. 2005, Vogiatzis ym. 2005, Arnardottir ym. 2007, Ries ym

7 6 minuutin kävelytesti ennen ja jälkeen kuntoutusjakson (fysioterapeutti) helppo suorittaa, hyvin siedetty, vastaa arkielämän kuormitustilanteita absoluuttiset vasta-aiheet: akuutit sydäntapahtumat (3-4 vk) mitataan: matka, sat., hengitysfrekv., PEF ja RR 1 min välein kävellessä ja testin jälkeen ad 6 min. 7

8 LIIKUNTASUOSITUKSET Kestävyysliikunta: kävely, sauvakävely, uinti, vesikävely, pyöräily, hiihto, voimistelu, tanssi ja salilla kuntopyörä, juoksumatto, stepperit, soutulaite) Vähintään 5 päivänä viikossa, vähintään 30 min/vrk, voidaan toteuttaa myös useampina, vähintään 10 minuutin jaksoina / vrk Teho: Borgin RPE-asteikolla subjektiivinen rasitustaso (16) (kevythieman rasittava) [1] rasitukseen liittyviä tuntemuksia (hengenahdistus) kuvaavalla Borgin CR-10 asteikkolla oireita)rasitustaso 3-6 (kohtalainenvoimakas) [2] % teho oirerajoitteisesta maksimista [3] 1 Tikkanen, XI Liikuntalääketieteen Päivät ATS/ERS (Nici ym.) Am J Respir Crit Care Med 2006; Vol 173, ACSM GOLD

9 Lihasvoimaharjoittelu 2-3 harjoituskertaa viikossa 2-4 sarjaa, joissa on 6-12 toistoa % teholla maximisuorituksesta RPE (=kohtalainen raskas kuormitus) Asteittainen kuorman lisäys (5% 1-2 vk välein) Harjoitteita tulisi olla 8-10 sisältäen suurimmat lihasryhmät. [1] alaraajalihakset ja erityisesti nelipäinen reisilihas (m. quadriceps) on todettu erityisen tärkeäksi. keskivartalo- ja yläraajojen lihakset Lihasvoimaharjoittelu aiheuttaa yleensä vähemmän hengenahdistusta kuin kestävyysharjoittelu ja on sen vuoksi paremmin siedettyä. [2] 9 1 O`Shea ym. 2004, ACSM 2006, Nici ym Bernard ym. 1999, Mador ym. 2004, Nici ym. 2006, Ries ym. 2007

10 LISÄKSI: Rintakehän liikkuvuutta lisäävä voimistelu Venyttelyt, tasapainoharjoitukset ja hengitysharjoitukset Liikuntalajin pitää olla mieluinen ja ohjelma suunniteltu mieltymysten mukaan Kuntoutuksen tehoa seurataan suorituskyvyn paranemisella Fysioterapeutti antaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa liikuntaan liittyvissä asioissa. Vähemmän kuin 3x/vk liikkuva henkilö voidaan arvioida inaktiiviseksi ryhmäkuntoutusta suositellaan 6-12 viikon mittaiseksi unohtamatta kuitenkaan ohjattuja omatoimisia harjoituksia. 10

11 Liikunnan aikaista hengenahdistusta voi ennalta ehkäistä: rauhallisella alkuverryttelyllä, jaksottamalla /tauottamalla liikuntaa, vaihtelemalla rasitustasoa, hallitsemalla hyvä hengitystekniikka, nauttimalla riittävästi nestettä liikunnan aikana huolehtimalla loppuverryttelystä. kylmällä ja tuulisella ilmalla liikkumista helpottaa kasvojen suojaus ja hengitysilmanlämmittimen käyttö Opittava tuntemaan ero hengästymisen ja hengenahdistuksen välillä. 11

12 LIIKUNTA PAHENEMISVAIHEEN JÄLKEEN Tärkeää on kannustaa potilasta aloittamaan liikunta mahdollisimman pian pahenemisvaiheen jälkeen (rasitusta voinnin mukaan lisäten). Jo parin viikon liikkumattomuus keuhkoahtauman pahenemisvaiheen yhteydessä laskee yleiskuntoa huomattavasti. SaO2 > 90% harjoittelun aikana Ravitsemus (4-6 ateriaa/pv) Kuntoutusta pitäisi kohdistaa erityisesti toistuvista pahenemisvaiheista kärsiviin COPD-potilaisiin, jotka eivät harrasta säännöllistä liikuntaa 12

13 LIIKUNNASTA HYÖTYVÄT ENITEN tupakoinnin lopettaneet motivoituneet oireiset [1] lihasvoimaltaan heikot lyhyt kävelymatka 1 Kinnula ja Kallanranta, Keuhkosairaudet kirja,

14 KIITOS! Laakson sairaalan hengitysfysioterapian historiaa vuodelta