Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista. Oppimisvaikeudet työpaikoilla. Nordplus Aikuiskoulutus hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista. Oppimisvaikeudet työpaikoilla. Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015"

Transkriptio

1 Oppimisvaikeudet työpaikoilla Nordplus Aikuiskoulutus hanke Jouni Puumalainen Annika Laisola-Nuotio Mika Ala-Kauhaluoma Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista

2 Sisällys Sisällys... 1 Esipuhe Oppimisvaikeudet työpaikoilla Selvityksen toteuttaminen ja aineisto Taustatiedot Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla Tietämys oppimisvaikeuksien tukemisesta Työpaikan tuki henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia Yhteenveto ja pohdinta Kirjallisuutta ja oppaita

3 Esipuhe Oppimisvaikeudet työpaikalla kartoitushanke on toteutettu Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus Aikuiskoulutus ohjelman rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa eri maissa, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia ja jos, niin millaisia keinoja ja apuvälineitä työpaikalla on tukea työntekijää omassa työssään. Tavoitteena oli myös jakaa hyviä käytäntöjä maiden välillä. Hankkeen taustalla oli ammattiyhdistyskouluttajien kokemukset aikuisten oppimiseen liittyvistä ongelmista koulutuksissaan. Jo vuosien ajan mm. Metallityöväen liiton Murikka-opiston erityispedagogi Marjo Nurmi on perehtynyt ja tutkinut opiston kursseille osallistuneiden oppimisvaikeuksia, niiden esiintymistä ja vaikutuksia yksilön käsitykseen itsestään oppijana ja motivaatioon kehittää osaamistaan. Metallityöntekijöistä yli 30 % on jonkin asteisia oppimisvaikeuksia. SAK:n, KSL:n ja TSL:n kouluttajat lähtivät yhteistyössä hakemaan mahdollisuuksia kartoittaa, kuinka työpaikoilla työntekijöiden mahdolliset oppimisvaikeudet tunnistetaan ja miten oppimisvaikeuksia työpaikoilla tuetaan. Tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea aikuisen oppimista ja työssä suoriutumista on, mutta miten niitä hyödynnetään työn tukena, on ollut selvittämättä. Nordplus-ohjelma tarjosi tilaisuuden selvittää tilannetta eri Pohjoismaiden välillä. Kartoitushankkeen partnereiksi lähtivät Arbetarnas Bildningsförbund ABF Ruotsissa, Arbeiders Studieforbundet AOF Norjassa, Mimír Islannissa, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Kansansivistystyön liitto KSL. Hanketta koordinoi Työväen Sivistysliitto, TSL:n hankekeskus. Hankkeen toteutusta seurasi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Erilaisten oppijoiden liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Murikka-opisto ja Kiljavan opisto. Selvityksen tulokset osoittavat, että oppimisvaikeudet työpaikoilla ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö eikä keinoja niiden tunnistamiseen ja tukeen juurikaan tunneta. Tiedon ja apukeinojen puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, joiden seuraukset voivat aiheuttaa ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta aikuisten oppimisvaikeuksien ilmenemisestä työssä. Tietoisuuden lisääminen, työyhteisön tuki ja kannustava suhtautuminen oppimisvaikeuksiin edistävät osaamisen kehittämisen kulttuuria työpaikoilla. Kyse on myös työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisen edunvalvonnasta. Tulokset rohkaisevat esittämään toimenpiteitä oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen kehittämiseksi työpaikoilla. Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja soveltuva tuen tarjoaminen edellyttää testausta. Tuen ja apuvälineiden saatavuutta työpaikoilla on lisättävä. Työntekijöiden ajantasaisen osaamisen tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu on jokaisen oikeus, ja oikeuksien toteutumisen valvominen on edunvalvojien tehtävä. Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja edistää oppimisvaikeuksien tunnistamista työpaikoilla. Lisätietoja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista saa hankkeen koordinaattorilta. Mervi Ylitalo hankkeen koordinaattori mervi.ylitalo@tsl.fi Työväen Sivistysliitto TSL 2

4 1 Oppimisvaikeudet työpaikoilla Kehitykselliset oppimisvaikeudet eivät selity vammoilla tai sairauksilla, vaan niillä on neurobiologinen tausta. Ne ilmenevät siten, että ihmisellä on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikan alueella. Vaikeuksia voi olla myös kuuntelemisessa, puhumisessa tai muistamisessa. (Haapasalo ja Korkeamäki 2009, Nukari 2010.) Aluksi kehitykselliset oppimisvaikeudet nähtiin lähinnä lasten ja nuorten ongelmana, mutta nykyisin ymmärretään, etteivät nämä vaikeudet häviä aikuisuudessa (esim. Wolf ym. 2008). Ne aiheuttavat aikuisillekin monenlaista haittaa työelämässä tai arjen hallinnassa, vaikka on mahdollista oppia kompensoimaan vaikeudet erilaisilla keinoilla. Myös aikuiset voivat hyötyä oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tutkimisesta ja tarpeen mukaan myös kuntoutuksesta ja ohjauksesta. On olemassa monia eri mahdollisuuksia kompensoida oppimisvaikeuksia työtilanteissa. Työpaikoilla voidaan järjestää rauhallisempi työtila tai lisäaikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja kirjallisten töiden tekemiseen. Työtehtäviä voidaan myös rytmittää ja rauhoittaa jokin hetki työpäivästä vaativimmille töille. Joitakin työtehtäviä voidaan myös siirtää toiselle työntekijälle. Työtehtävät voidaan myös antaa sekä kirjallisesti, että suullisesti tai perehdyttää työntekijä uusiin asioihin kertomalla ensin keskeiset asiat suullisesti. Nukari 2010.) Myös erilaisia apuvälineitä voidaan käyttää kuten värillisiä lukukalvoja, ohjeiden nauhoittamista, puhuvaa laskinta, skannaavaa kynää, äänikirjoja tai sanelinta. Tai voidaan käyttää erilaisia apuvälineohjelmia. Nykyisin mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kompensoimiseen on jo melko runsaasti käytettävissä. Näitä mahdollisuuksia löytyy myös netistä, esimerkiksi sivustoilta Selvityksen toteuttaminen ja aineisto Selvityksen aineisto koottiin sähköisenä kyselynä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Kysely toteutettiin kussakin maassa neljässä ammattiliitossa ja suunnattiin näiden liittojen luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Näitä pyydettiin valitsemaan työpaikaltaan joku työnantajan edustaja, jolle pyydettiin välittämään saatekirje vastaamisosoitteineen (yleensä kyseessä toivottiin olevan joku henkilöstöhallinnon edustaja). Kyselylomake tehtiin ensiksi suomeksi ja ruotsiksi ja käännettiin muissa maissa omalle kielelle. Täytetyt lomakkeet ohjautuivat Kuntoutussäätiön palvelimelle. Vastauksia kertyi kaikkiaan 703 ja varsin epätasaisesti eri pohjoismaista. Eniten vastauksia saatiin Suomesta, vähiten Islannista. Yleisimmin vastaajana oli luottamusmies, työsuojeluvaltuutettuja vastasi eniten Suomesta ja Ruotsista, Islannista ei vastannut yhtään työsuojeluvaltuutettua. Kaikista vastanneista työnantajan edustajia oli 12 prosenttia. (Taulukko 1.) Koska Suomesta kertyi huomattavasti enemmän vastauksia kuin muista maista, käytetään jatkossa maajakoa siten, että analyyseissä Suomen vastauksia verrataan kaikkien muiden maiden vastauksiin eli Norjan, Ruotsin ja Islannin vastauksia käsitellään yhdessä. Suomi Norja Ruotsi Islanti Kaikki n % n % n % n % n % Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Yhteensä Tieto asemasta puuttuu Kaikki

5 Taulukko 1. Vastanneiden asema työpaikalla asuinmaan mukaan. n % Suomi Palvelualojen ammattiliitto PAM Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Paperiliitto Metalliliitto 27 6 Jokin työnantajaliitto 26 6 Norja Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg Handel & Kontor Fellesforbundet Fagforbundet 6 5 Arbeidsgiverorganisasjon 6 5 Ruotsi Industrifacket Metall Svenska Kommunarbetareförbundet Facket för service och kommunikation SEKO Svenska Pappersindustriarbetareförbundet 4 4 Någon arbetsgivarorganisation 10 9 Islanti Eflingu 5 13 Hlif 0 0 VR 0 0 Öðru stéttarfélagi Taulukko 2. Vastanneet ammattiliitoittain. Suomessa eniten vastauksia kertyi Palvelualojen ammattiliitosta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, vähiten Metalliliitosta. Norjassa Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg oli suurin vastaajaorganisaatio, Ruotsissa puolestaan Industrifacket Metall ja Svenska Kommunarbetareförbundet sekä Facket för service och kommunikation SEKO. Islannissa taas ylivoimaisesti suurin vastaajaorganisaatio oli Öðru stéttarfélagi. (Taulukko 2.) Taulukoista 1 ja 2 on pääteltävissä, että aineiston keruu ei onnistunut riittävän hyvin kaikissa maissa ja kaikissa ammattiliitoissa. Kysely tehtiin melko nopealla aikataululla ja ammattiliitojen toimijat joutuivat tekemään postitukset sähköpostiosoitteisiin omalla ajallaan, muiden töiden ohella. Tutkimusryhmällä ei ollut mahdollisuutta kiertää jokaisessa ammattiliitossa tai jokaisessa maassa ohjeistamassa kyselyn kulkua, vaan ohjeistukset tapahtuivat kahdessa yhdyshenkilöiden tapaamisessa Suomessa. Ilmeisesti erityisesti muiden pohjoismaiden kuin Suomen osalta ohjeistus oli puutteellinen ja se tapahtui vielä kaikille vieraalla kielellä, englanniksi. Lomake tosin käännettiin kunkin maan omalle kielelle. Joistakin ammattiliitoista saatiin vain muutama vastaus ja Islannin kohdalla vastauksia saatiin vain kahdesta ammattiliitosta. Myöskin työantajien lähestyminen ei tällä tavalla oikein onnistunut. Tällaisessa yhteispohjoismaisessa hankkeessa olisi ilmeisesti kyselyn toteuttamiseen panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt oli mahdollista tehdä. On korostettava myös sitä, että selvityksellä ei tavoiteltu todellista kuvaa oppimisvaikeuksista työpaikoilla, vaan tarkoitus oli saada esiin nimenomaan luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien käsitykset ja näkemykset. Raportissa esitellään ristiintaulukoinneista vain ne tulokset, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä (Khii²-testi, vähintään p<.05). 4

6 3 Taustatiedot Vastanneiden työpaikat olivat yleensä yksityisellä sektorilla. Kolmannelta sektorilta (järjestöt ja säätiöt) oli vain 19 vastaajaa, joten analyyseissä heidät on yhdistetty julkiseen sektoriin. Yleisimmin vastaajien työpaikat edustivat keskisuuria toimipaikkoja, alle 50 hengen työpaikkoja oli kolmannes ja suuria (500 työntekijää tai enemmän) oli noin viidennes. Henkilöstön keski-ikä oli yleisimmin 40-49,9-vuotta. Vastanneiden mukaan miltei puolet työpaikoista oli sellaisia, joissa suurin osa henkilöstöstä oli naisia ja kolmasosassa työpaikkoja olii miesten enemmistö. Tämä johtunee ainakin Suomen osalta siitä, että miesvaltaisemmilta aloilta, kuten paperiteollisuudesta ja metalliteollisuudesta oli vastaajia melko vähän. Vastanneiden työpaikkojen päätoimiala hajaantui 19 eri päätoimialaan. Suurimpina olivat teollisuus, muu palvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja julkinen hallinto. (Taulukko 3.) n % Vastanneiden työpaikan toimintasektori Yksityinen sektori Julkinen sektori ja kolmas sektori Vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä Alle Vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-ikä Alle 40 vuotta ,9 vuotta Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suurin osa on naisia Suurin osa on miehiä Yhtä paljon miehiä ja naisia Ei osaa sanoa 15 2 Vastanneiden työpaikan toimiala Teollisuus Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Julkinen hallinto 62 9 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 45 6 Kiinteistöala 34 5 Koulutus 29 4 Kuljetus- ja varastointi 22 3 Rakentaminen 19 3 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 18 3 Muut 8 päätoimialaa 45 6 Taulukko 3. Vastanneiden työpaikkojen taustatiedot. 5

7 Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Yksityinen Julkinen ja kolmas sektori Kuvio 1. Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %. Suomen vastanneet edustivat muita maita vahvemmin yksityistä sektoria, muissa maissa työpaikan toimintasektori jakautui tasaisemmin (kuvio 1.) Myös henkilöstön lukumäärän jakautuma oli erilainen Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa oli enemmän pienimpiä työpaikkoja ja Suomessa puolestaan muita maita enemmän suurimpia. (Kuvio 2.) Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Alle Kuvio 2. Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % 6

8 Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, % Ei osannut sanoa Miehiä ja naisia yhtä paljon Suurin osa miehiä Suurin osa naisia Kaikki (n) Muut maat Suomi Kuvio 3. Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, %. Työpaikan henkilöstön keski-ikä ei erotellut maita toisistaan. Sen sijaan henkilöstön sukupuolijakauma erotteli, sillä Suomessa vastanneiden työpaikoilla oli muita useammin naisenemmistö, muissa maissa taas oli Suomea enemmän työpaikkoja, joilla joko miehet olivat enemmistönä tai miehiä ja naisia oli yhtä paljon (kuvio 3.) Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Yhteensä (n) 100 (401) 100 (279) 100 (680) Taulukko 4. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja asema työpaikalla, %. Taulukon 4 mukaan julkiselta sektorilta saatiin suhteellisesti enemmän työantajien vastauksia kuin yksityiseltä sektorilta. Yksityiseltä sektorilta saatiin puolestaan suhteellisesti enemmän työsuojeluvaltuutettujen vastauksia kuin julkiselta puolelta. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Alle 40 vuotta ,9 vuotta tai enemmän Yhteensä (n) 100 (401) 100 (286) 100 (687) Taulukko 5. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön ikäjakauma, %. Yksityistä sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla oli huomattavasti nuorempi henkilöstön ikäjakauma kuin julkista sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla (taulukko 5). Julkisella sektorilta oli yksityistä sektoria enemmän myös vastaajia, joiden työpaikalla oli naisenemmistö, yksityisen sektorin työpaikoissa taas oli useimmin miesenemmistö (taulukko 6). 7

9 Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Saman verran miehiä ja naisia Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (403) 100 (290) 100 (693) Taulukko 6. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön sukupuolijakauma, %. Suurin osa Suurin osa Yhtä paljon Ei osaa Kaikki (n) naisia miehiä sanoa Alle Yhteensä (n) 100 (344) 100 (241) 100 (100) 100 (15) 100 (700) Taulukko 7. Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma ja työpaikan henkilöstön määrä, %. Silloin kun vastaajien työpaikka oli naisenemmistöinen, oli kyse muita useammin henkilöstömäärältään pienistä työpaikoista. Miesenemmistöiset työpaikat olivat puolestaan useimmiten henkilöstömäärältään keskisuuria työpaikkoja. (Taulukko 7.) 4 Oppimisvaikeudet 4.1 Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen Suurin osa vastanneista totesi oppimisvaikeuksien olevan entuudestaan tuttu ilmiö. Muissa maissa vastanneet vastasivat Suomen vastanneita useammin, että oppimisvaikeudet olivat heille entuudestaan tuttuja. Suomessa miltei neljäsosa vastanneista totesi, etteivät oppimisvaikeudet ole tuttuja. (Kuvio 4.) Oppimisvaikeuksien tuttuus Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) On tuttu ilmiö Ei ole tuttu ilmiö Kuvio 4. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, ovatko oppimisvaikeudet ilmiönä entuudestaan tuttuja, %. Siinä, olivatko oppimisvaikeudet entuudestaan tuttuja, ei ollut eroa vastanneiden aseman, vastanneiden työpaikan toimintasektorin, henkilöstön määrän, keski-iän eikä sukupuolijakauman mukaan. 8

10 Yli puolet vastanneista totesi tietävänsä, että heidän työpaikallaan on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. Muissa maissa asian tietäviä oli hieman enemmän kuin Suomessa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 5.) Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Tietää olevan Ei tiedä onko heitä Ei osaa sanoa Kuvio 5. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, %. Alle Kaikki (n) Tietää olevan Ei tiedä, onko heitä Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (237) 100 (306) 100 (80) 100 (698) Taulukko 8. Tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Sen sijaan vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä oli yhteydessä siihen, tiesikö työpaikan henkilöiden oppimisvaikeuksista. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin vastaaja totesi tietävänsä työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. (Taulukko 8.) Tietysti todennäköisyys siihen, että työpaikalla on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, kasvaa, kun henkilöstöä on enemmän. Toisaalta suuremmilla työpaikoilla lienee myös mahdollisuuksia ja resursseja etsiä oppimisvaikeuksiin kompensaatioita. Muilla käytetyillä taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä siihen, tiedettiinkö työpaikan oppimisvaikeuksista. Vaikka työnantajien edustajat ilmoittivatkin jonkin verran muita useammin (73 % vs. 57 % ja 58 %) tietävänsä tällaisia henkilöitä, ei ero ollut tilastollisesti merkitsevä. 9

11 Tarkkaavaisuuden ongelmat, ei huomaa omia virheitään Uuden oppiminen on hankalaa Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia Suomi Muut maat Kaikki Maiden välisen eron tilastollinen merkitsevyys p< p< ns. Kirjoittaa työläästi p<.001 On haluton osallistumaan p<.05 koulutukseen Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti ns. Omaksuu heikosti ohjeita Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä Hitaus, ei pysy aikataulussa Ei osaa suunnitella omaa toimintaansa Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa Hahmottaa heikosti numeroita tai symboleja ns ns p< p< p< ns. Muita vaikeuksia ns. Taulukko 9. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut Suomessa ja muissa maissa, %. Eri oppimisvaikeuksiin kiinnitetään huomiota eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa kiinnitetään eniten huomiota siihen, että työntekijä kirjoittaa työläästi eli työntekijällä on ongelmia kirjoitetun tekstin tuottamisessa. Suomessa taas kiinnitettiin huomiota muita maita enemmän siihen, että työntekijällä oli uuden oppiminen hankalaa tai työntekijällä oli tarkkaavaisuuden ongelmia, eikä hän huomaa omia virheitään tai tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Ylipäänsä suomalaiset vastaajat olivat huomanneet useammanlaisia ongelmia kuin muiden maiden vastaajat, kuten työntekijän hitautta tai sitä ettei osaa suunnitella toimintaansa tai on haluton osallistumaan koulutukseen. (Taulukko 9.) Yksityinen Julkinen Uuden oppiminen on hankalaa Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti Omaksuu heikosti ohjeita Taulukko 10. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. 10

12 Yksityisen sektorin vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia jonkin verran useammin kuin julkisen sektorin vastaajat. Tällaisia ongelmia olivat erityisesti: lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti, uuden oppiminen on hankalaa ja omaksuu heikosti ohjeita. (Taulukko 10.) Työnantajien edustajat taas kiinnittivät muita useammin huomiota kirjoittamisen työläyteen (48 % vs. 31 % ja 29 %). Vastaajien työpaikan henkilöstön määrällä oli myös yhteys oppimisvaikeuksien havaitsemiseen työpaikalla. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys sitä enemmän vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia. (Taulukko 11.) Niillä vastanneiden työpaikoilla, joilla oli nuorin keski-ikä (alle 40 vuotta) tai joissa suurin osa oli naisia, kiinnitettiin muita useammin huomiota siihen, että työntekijä oli hidas eikä tahdo pysyä aikataulussa. Oppimisvaikeuksien havaitsemisessa ei ollut muita eroja käytettyjen taustamuuttujien suhteen. Alle Uuden oppiminen on hankalaa Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia Kirjoittaa työläästi On haluton osallistumaan koulutukseen Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti Omaksuu heikosti ohjeita Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä Hitaus, ei pysy aikataulussa Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa Taulukko 11. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. 4.2 Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia Vastaajista valtaosa ei nähnyt oppimisvaikeuksissa työpaikoilla erityistä ongelmaa: oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät suoriutuvat työssä siinä missä muutkin, ovat yhtä hyväksyttyjä työyhteisössään kuin muutkin, ovat sitoutuneet työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. Suomalaiset vastaajat näkivät muiden maiden vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet edellyttävät erityisiä toimia työpaikalla ja tuottavat ongelmia eli oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät vaativat enemmän aikaa työsuoritukseensa tai edellyttävät erityisiä järjestelyjä. Selkeä vähemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että oppimisvaikeudet olisivat riski työturvallisuudelle tai että niistä aiheutuvat ongelmat aiheuttaisivat sairauspoissaoloja, näissäkin suomalaiset vastaajat olivat muiden maiden vastaajia kriittisempiä. (Taulukko 12.) 11

13 Ovat sitoutuneita työhönsä Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Suoriutuvat työssä siinä missä muutkin työntekijät Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle Oppimisvaikeuksista johtuvat ongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja Suomi Muut maat Kaikki (n) Tilastollinen merkitsevyys p.< ns p< ns p< p< p< p.<001 Taulukko 12. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityinen Julkinen Ovat sitoutuneita työhönsä Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle Taulukko 13. Miten eri toimintasektoreiden vastaajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vastaajien työpaikan toimintasektorin mukaan tarkasteltuna eroja oli melko vähän. Yksityisen sektorin vastaajat katsoivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet ovat riski työturvallisuudelle, mutta toisaalta katsoivat myös useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. (Taulukko 13.) 12

14 Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Taulukko 14. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Luottamusmiehet olivat erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin nähden hieman epäilevämpiä sen suhteen ovatko oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät yhtä hyväksyttyjä työyhteisössä kuin muutkin tai sopeutuvatko he työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät (taulukko 14). Työpaikan henkilöstön määrällä ei ollut yhteyttä siihen, miten oppimisvaikeuksiin suhtauduttiin. Sen sijaan henkilöstön ikärakenteella oli lievä yhteys, sillä vastaajat, joiden työpaikan henkilöstö oli keski-iässä (40-49,9-vuotta), suhtautuvat positiivisemmin työpaikan hyväksyntään tai sopeutumiseen kuin niiden työpaikkojen vastaajat, joiden henkilöstö oli keski-iältään nuorempia tai vanhempia (taulukko 15). Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Alle , Taulukko 15. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon Ei osaa sanoa Taulukko 16. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vastaajat, joiden työpaikan henkilöstöstä suurin osa oli naisia, katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt vaativat enemmän aikaa työtehtäviinsä ja edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä (taulukko 16). 13

15 Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Suomi Muut maat Kaikki Tilastollinen merkitsevyys p< ns p<.001 Taulukko 17. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Vastaajat saivat myös esittää mielipiteensä työtahdista ja suhtautumisesta työpaikan erityisjärjestelyihin ja työpaikan tasa-arvoisuuteen. Vastaajista miltei puolet oli sitä mieltä, että oman työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen. Suomalaiset vastaajat olivat tätä mieltä useammin kuin muiden maiden vastaajat. Toisaalta suomalaiset vastaajat olivat muita useammin myös sitä mieltä, että työn helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys. Yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan kohdellaan kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti. Toisin sanoen epäilijöitäkin löytyi. (Taulukko 17.) Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Yksityinen Julkinen Taulukko 18. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin yksityisellä ja julkisella sektorilla; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityisen sektorin vastaajat ilmoittivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen (taulukko 18). Työnantajia edustavat vastaajat puolestaan katsoivat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja useammin, että työpaikalla kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina (taulukko 19). Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Taulukko 19. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työantajan edustajat suhtautuivat mielipideväittämiin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. 14

16 Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Alle Taulukko 20 Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Alle , Taulukko 21. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön keskiiän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Työtahti työpaikoillamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon Ei osaa sanoa Taulukko 22. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kysymys, sitä useammin vastaaja katsoi, että työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys (taulukko 20). Mitä vanhempi oli vastaajan työpaikan henkilöstön keski-ikä, sitä vähemmän vastaaja katsoi, että työpaikan nopea työtahti olisi joillekin ongelma ja kaikista nuorimman henkilöstön vastaajat epäilivät eniten olisiko työn erityisjärjestelyt vain tahtokysymys (taulukko 21). Vastaajat, joiden työpaikan enemmistö oli naisia, katsoivat muita useammin, että työpaikan nopea työtahti on joillekin ongelma (taulukko 22). 15

17 4.3 Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, suomalaisten vastaajien mukaan vielä harvemmin kuin muun maalaisten vastaajien. Suomessa peräti kolme neljästä oli sitä mieltä, että ei käsitellä. (Kuvio 6.) Oppimisvaikeuksien käsittely Suomessa ja muissa maissa, % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Suomi Muut maat Kaikki (n) Kuvio 6. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (398) 100 (287) 100 (685) Taulukko 23. Käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. Työpaikan toimintasektorin mukaan yksityinen ja julkinen sektori ovat asian käsittelyn vähyydestä samaa mieltä. Yksityisellä puolella vastaajat osasivat useammin sanoa, ettei oppimisvaikeuksia käsitelty, julkisen puolen vastaajat olivat epätietoisempia. (Taulukko 23.) Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita epätietoisempia. (Taulukko 24.) Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleet vastaajia tässä suhteessa. Luottamusmies Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) valtuutettu edustaja Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (398) 100 (200) 100 (80) 100 (678) Taulukko 24. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. 16

18 Oppimisvaikeuksien käsittely luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa, % (n=591) Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta kysyttiin myös onko heidän luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessaan käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Noin joka kymmenes vastaaja totesi, että ao. koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia. Valtaosa eli 71 % totesi, ettei asiaa koulutuksessa käsitelty. Yllättävän moni ei ollut saanut tällaista koulutusta. (Kuvio 7.) Suomessa oppimisvaikeuksia käsitellään luottamusmies- ja työsuojelukoulutuksessa huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa (kuvio 8.) Oppimisvaikeuksien käsittely koulutuksessa Suomessa ja muissa maissa, % (n=591) Käsitelllään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Suomi Muut maat Kuvio 8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista Suomessa ja muissa maissa, %. 17

19 Oppimisvaikeuksien käsittely esimieskoulutuksessa, % (n=73) Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 9. Työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko heidän saamassaan esimieskoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Työantajan edustajilta puolestaan kysyttiin, oliko oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista käsitelty heidän saamassaan esimieskoulutuksessa. Vajaa viidennes totesi, että koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Silti työnantajien edustajistakin valtaosa (62 %) totesi, ettei tätä asiaa koulutuksessa käsitellä. (Kuvio 9.) Esimiesten vastaukset eivät tässä suhteessa eronneet minkään taustamuuttujan mukaan tarkasteltuna Käsitelläänkö oppimisvaikeuksia alan työehtosopimuksessa Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) 10 Kyllä Ei Kuvio 10. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Joka kymmenes vastaaja totesi, että alan työehtosopimuksessa käsitellään oppimisvaikeuksia. Suomalaisista vastaajista näin totesi noin puolet vähemmän kuin muiden maiden vastaajista. (Kuvio 10.) 18

20 Työsuojeluvaltuutetut vastasivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään alan työehtosopimuksessa (taulukko 25). Muiden taustamuuttujien (vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä, sukupuolijakauma, keski-ikä ja toimintasektori) mukaan eroja ei tässä suhteessa ollut. Luottamusmies Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) valtuutettu edustaja Kyllä Ei Yhteensä (n) 100 (371) 100 (194) 100 (78) 100 (643) Taulukko 25. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Oppimisvaikeuksista puhuminen henkilöstön kanssa Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 11. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, %. Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla on oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, suomalaisten vastaajien mukaan harvemmin kuin muiden maiden vastaajien (kuvio 11.). Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleen vastaajia tässä suhteessa. 19

21 Noin kolmasosa vastaajista totesi, että joku on ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. Suomalaiset vastaajat totesivat muiden maiden vastaajia useammin, että näin oli tapahtunut. (Kuvio 12.) Puhuminen oppimisvaikeuksista työtoverien kanssa Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 12. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet vastanneiden, %. Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Yhteensä (n) 100 (231) 100 (295) 100 (155) 100 (681) Taulukko 26. Onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Muista taustamuuttujista vain vastaajan työpaikan henkilöstön määrällä oli vaikutusta tähän asiaan. Mitä suuremmasta työpaikasta vastaaja oli, sitä useammin oli joku ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. (Taulukko 26.) 20

22 Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Ei osaa sanoa/ ei ole otettu puheeksi Yhteensä (n) 100 (379) 100 (196) 100 (79) 100 (654) Taulukko 27. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen jälkeen sovittu tukemisesta työnantajan kanssa, %. Varsin harva vastaaja katsoi myös, että puheeksi ottamisen jälkeen olisi työantajan kanssa sovittu tukemisesta oppimisvaikeuksissa. Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita selkeästi useammin, että näin oli menetelty. (Taulukko 27.) Se, mistä maasta vastaaja oli, ei tässä suhteessa erotellut vastaajia, eivätkä muutkaan taustamuuttujat lukuun ottamatta vastaajien työpaikan henkilöstön määrää. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin oli työnantajan kanssa sovittu tukemisesta oppimisvaikeuksissa. (Taulukko 28.) Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Ei osaa sanoa/ ei ole otettu puheeksi Yhteensä (n) 100 (197) 100 (242) 100 (129) 100 (568) Taulukko 28. Onko oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen jälkeen sovittu tukemisesta työnantajan kanssa työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Luottamusmies Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) valtuutettu edustaja Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (401) 100 (201) 100 (80) 100 (682) Taulukko 29. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla mahdollista ottaa oppimisvaikeudet puheeksi ja saada niihin apua, %. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oppimisvaikeudet on mahdollista ottaa työpaikalla puheeksi ja saada niihin apua. Työantajia edustavat vastaajat olivat selkeästi muita useammin sitä mieltä, että tällainen on mahdollista. (Taulukko 29.) Tässä suhteessa vastaajat eivät eronneet vastaajan asuinmaan eivätkä muidenkaan taustamuuttujien mukaan, lukuun ottamatta vastaajien työpaikan toimintasektoria. Julkisen sektorin vastaajat katsoivat yksityisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet on mahdollista ottaa puheeksi ja saada niihin apua. (Taulukko 30.) Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (401) 100 (288) 100 (689) Taulukko 30. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla mahdollista ottaa oppimisvaikeudet puheeksi ja saada niihin apua, %. 21

23 n % Työsuojelun toimintaohjelma Kyllä Ei Valmisteilla 37 5 Yhteensä Henkilöstön koulutussuunnitelma Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma Kyllä Ei Valmisteilla 48 7 Yhteensä Tasa-arvosuunnitelma Kyllä Ei Valmisteilla 52 8 Yhteensä Taulukko 31. Vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä tai valmisteilla erilaisia ohjelmia tai suunnitelmia. Luottamusmiehiltä, työsuojeluvaltuutetuilta ja työnantajien edustajilta kysyttiin oliko työpaikoilla käytössään erilaisia toimintaohjelmia ja suunnitelmia henkilöstön työkyvyn, työviihtyvyyden tai ammattitaidon parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Työsuojelun toimintaohjelma oli tai se oli valmisteilla miltei 90 prosentilla työpaikoista. Myös varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli miltei 80 prosentilla työpaikoista. Henkilöstön koulutussuunnitelma tai tasa-arvosuunnitelma ei ollut niin usein käytössä, mutta kuitenkin yli 60 prosentissa työpaikoista. (Taulukko 31.) Työsuojelun toimintaohjelma oli useimmiten käytössä suomalaisilla työpaikoilla kuin muun maalaisilla työpaikoilla (kuvio 13). Työsuojelun toimintaohjelma Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla 84 Kuvio 13. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma, %. 22

24 Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (396) 100 (199) 100 (79) 100 (674) Taulukko 32. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma, %. Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (229) 100 (300) 100 (156) 100 (685) Taulukko 33. Onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Luottamusmiesten mielestä se ei ollut käytössä yhtä usein kuin muiden mielestä (Taulukko 32). Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kyse, sitä useammin työsuojelun toimintasuunnitelma oli käytössä (taulukko 33) Henkilöstön koulutussuunnitelma Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Kuvio 14. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla henkilöstön koulutussuunnitelma, %. Myös henkilöstön koulutussuunnitelma oli suomalaisten vastaajien mukaan useimmin käytössä kuin muiden maiden vastaajien mielestä kuvio 14). Jälleen oli niin, että mitä suuremmasta työpaikasta oli kyse, sitä useammin henkilöstön koulutussuunnitelma oli käytössä (taulukko 34). 23

25 Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (229) 100 (296) 100 (156) 100 (681) Taulukko 34. Onko työpaikalla henkilöstön koulutussuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) 7 Kyllä Ei Valmisteilla Kuvio 15. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma, %. Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli sekin useammin käytössä suomalaisilla työpaikoilla kuin muun maalaisilla työpakoilla (kuvio 15). Malli oli myös useimmin käytössä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla (taulukko 35), luottamusmiesten mielestä malli oli harvemmin käytössä kuin muiden vastanneiden (taulukko 36) ja mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli käytössä (taulukko 37). Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (396) 100 (280) 100 (676) Taulukko 35. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma, %. Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (393) 100 (198) 100 (79) 100 (670) 24

26 Taulukko 36. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma ja vastanneiden asema työpaikalla, %. Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (228) 100 (298) 100 (155) 100 (681) Taulukko 37. Onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (228) 100 (294) 100 (156) 100 (678) Taulukko 38. Onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Niin kuin muidenkin ohjelmien ja suunnitelmien kohdalla, myös tasa-arvosuunnitelma oli käytössä sitä useammin, mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys (taulukko 38). Julkisen sektorin puolella tasa-arvosuunnitelma oli useammin käytössä kuin yksityisen sektorin puolella (taulukko 39). Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä Ei Valmisteilla Yhteensä (n) 100 (391) 100 (282) 100 (673) Taulukko 39. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelma, %. Suunnitelmissa mainittu oppimisvaikeudet Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Ei ole tällaisia suunnitelmia Kuvio 16. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko jossakin työpaikan suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %. 25

27 Vaikka erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia oli vastaajien mukaan työpaikoilla runsaasti käytössä, niissä harvoin mainittiin oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, sillä vastanneiden mukaan vain 13 prosentissa työpaikoissa jossakin näistä asiakirjoista mainittiin oppimisvaikeudet. Muissa maissa kuin Suomessa tällaisia suunnitelmia oli harvemmin, mutta niissä hieman Suomea useammin mainittiin oppimisvaikeudet. (Kuvio 16.) Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Ei ole tällaisia suunnitelmia Yhteensä (n) 100 (381) 100 (194) 100 (80) 100 (655) Taulukko 40. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko jossakin kirjatussa suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %. Alle Kaikki (n) Kyllä Ei Ei ole tällaisia suunnitelmia Yhteensä (n) 100 (223) 100 (291) 100 (150) 100 (664) Taulukko 41. Onko jossakin kirjatussa suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Työnantajan edustajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeudet mainittiin jossakin ohjelmassa tai suunnitelmassa. Toisaalta erityisesti luottamusmiehet ilmoittivat työnantajaa useammin, että tällaisia ohjelmia tai suunnitelmia ei ole käytössä. (Taulukko 40.) Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kyse, sitä useammin vastaajat ilmoittivat oppimisvaikeuksia mainittavan ohjelmissa tai suunnitelmissa. Toisaalta mitä pienemmästä työpaikasta oli kyse, sitä useammin vastaaja totesi, ettei tällaisia ohjeita tai suunnitelmia ole. (Taulukko 41.) Kaikki (n=693) Kyllä Ei Kuvio 17. Otetaanko oppimisvaikeudet huomioon ohjeiden ja muun materiaalin laadinnassa Suomessa ja muissa maissa, %. Vain 13 prosenttia vastanneista totesi, että oppimisvaikeudet otetaan huomioon ohjeiden tai muun materiaalin laadinnassa kuvio 17). Mikään taustamuuttuja ei erotellut tässä suhteessa vastaajia. 26

28 4.4 Tietämys oppimisvaikeuksien tukemisesta Vastaajista kolmannes katsoi tietävänsä, mistä saa apua ja neuvoja oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta. Työnantajia edustavat vastaajat totesivat muita useammin tietävänsä, mistä tukea ja neuvoja saa. (Taulukko 42.) Muut taustamuuttujat eivät tässä suhteessa erotelleet vastaajia. Luottamusmietuutettu Työsuojeluval- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Yhteensä (n) 100 (393) 100 (200) 100 (79) 100 (672) Taulukko 42. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, tietävätkö he mistä saa apua ja neuvoja oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta, %. Tukimuotojen tunteminen Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 18. Tunteeko vastaaja yhteiskunnan tai järjestöjen tarjoamia tukimuotoja oppimisvaikeuksiin Suomessa ja muissa maissa, %. Runsas viidennes vastaajista totesi tuntevansa yhteiskunnan tai järjestöjen tarjoamia tukia oppimisvaikeuksiin. Muiden maiden vastaajat katsoivat tuntevansa näitä tukia useammin kuin suomalaiset vastaajat. (Kuvio 18.) Muut taustamuuttujat eivät tässä suhteessa erotelleet vastaajia. 27

29 4.5 Työpaikan tuki henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia Vastuksista ilmeni, että työpaikoilla ei ole kovin paljon käytössä keinoja tai tapoja tukea työntekijää oppimisvaikeuksissa. Vajaa puolet vastanneista totesi, että oppimisvaikeuksissa tuetaan heidän työpaikoillaan. Noin viidennes totesi, että ei tueta, eikä ole tarvettakaan ja pienempi osuus oli niitä, joiden mielestä ei tueta, vaikka olisikin tarvetta. Osa vastanneista ei osannut ottaa kantaa tukemiseen. (Kuvio 19.) Oppimisvaikeuksissa tukeminen, % (n=684) Ei, eikä tarv. Ei,vaikka tarv. En osaa sanoa Tuetaan Kuvio 19. Vastaajien käsitys siitä tuetaanko heidän työpaikallaan oppimisvaikeuksissa, %. Luottamusmievaltuutettu Työsuojelu- Työnantajan Kaikki (n) edustaja Ei tueta, eikä siihen ole tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta olisi Ei osaa sanoa Tuetaan Yhteensä (n) 100 (391) 100 (199) 100 (78) 100 (668) Taulukko 43. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä tuetaanko työpaikalla oppimisvaikeuksissa, %. Työnantajan edustajat olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla tuetaan oppimisvaikeuksia omaavia työntekijöitä. Toisaalta heissä oli myös suhteellisesti eniten niitä, jotka totesivat, ettei tueta, koska siihen ei ole tarvettakaan. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita useammin sitä mieltä, ettei oppimisvaikeuksissa tueta, vaikka siihen olisi tarvetta. (Taulukko 43.) Jos jossakin työpaikan ohjelmassa tai suunnitelmassa on mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, oppimisvaikeuksissa vastaajien mukaan myös tuetaan (taulukko 44). Vahvimmin tuetaan myös niissä työpaikoissa, joissa oppimisvaikeudet otetaan huomioon jo työpaikan ohjeiden ja muun materiaalin laadinnassa (taulukko 45). Tämä tukee sitä, että oppimisvaikeudet pitäisi ottaa huomioon jo erilaisissa työpaikan yleisissä ohjeissa ja suunnitelmissa. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kyse, sitä useammin vastaajat katsoivat, että työpaikalla tuetaan oppimisvaikeuksissa (taulukko 46.) 28

30 On mainittu Ei ole mainittu Ei ole tällaisia suunnitelmia Kaikki (n) Ei tueta, eikä siihen ole tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta olisi Ei osaa sanoa Tuetaan Yhteensä (n) 100 (87) 100 (453) 100 (109) 100 (649) Taulukko 44. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla sen mukaan, onko jossakin työpaikan ohjelmassa tai suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %. Otetaan huomioooon Ei oteta huomi- Kaikki (n) Ei tueta, eikä siihen ole tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta olisi Ei osaa sanoa Tuetaan Yhteensä (n) 100 (87) 100 (572) 100 (659) Taulukko 45. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla sen mukaan, otetaanko oppimisvaikeudet huomioon työpaikan ohjeiden ja muun materiaalien laadinnassa, %. Alle Kaikki (n) Ei tueta, eikä siihen ole tarvetta Ei tueta, vaikka tarvetta olisi Ei osaa sanoa Tuetaan Yhteensä (n) 100 (227) 100 (301) 100 (154) 100 (682) Taulukko 46. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. 29

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista

OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista Jouni Puumalainen Annika Laisola-Nuotio Mika Ala-Kauhaluoma 1 Esipuhe Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Mitä mieltä maahanmuutosta?

Mitä mieltä maahanmuutosta? JULKAISUSARJA 8/2019 Mitä mieltä maahanmuutosta? SAK:n jäsentutkimus 20 40-vuotiaille ammattiliittojen jäsenille Osaraportti Lisätietoja: Riitta Juntunen riitta.juntunen@sak.fi mah dolli suuk sien aika

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, helmikuu 2018 N=1091 23.3.2018 1 Yhteenvetoa Lähes kaikki luottamushenkilöt (99%) kertovat,

Lisätiedot

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 Vastaajat (%) N=1100 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 29 Molemmat tehtävät Sektori:

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu N = 78.5. 1 Yhteenvetoa Kesäntyöntekijöiden palkkaaminen SAK:laisille työpaikoille näyttää olevan edelleen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä

Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tähän raporttiin on koottu alustavasti tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA

YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( ) TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI (2011-2013) Sanna Annala (2011 ja 2012) ja Emma Salmi (2013) Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Kyselyyn osallistuneiden Pirkanmaan

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019

Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019 1 Pöytäkirja Asia Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019 Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aika: Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017

Aika: Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017 1 PÖYTÄKIRJA Aika: 10.2.2017 Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017 Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry haluavat omalta osaltaan tukea

Lisätiedot

SAK:n edustajisto Kiljavan opisto

SAK:n edustajisto Kiljavan opisto SAK:n edustajisto Kiljavan opisto Tekoäly tulee muuttuuko työ? Kevät 2018 Mahdollisuuksien aika -hanke Työelämän tulevaisuutta käsittelevä nelivuotinen hanke (2016 2020) Hankkeella on kolme tavoitetta:

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.

1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä. KUNTAKYSELY 2017 1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? (Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia) Vastaajien määrä: 66 Täysin samaa mieltä

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

SAK:n työsuojelukysely 2008

SAK:n työsuojelukysely 2008 1 09 SAK:n työsuojelukysely 08 Tammikuu 09 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puhelin 0 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puhelin 0 774 000 SAK Työsuojelukysely 08 1 SAK:N

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto 16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA KEIKKATYÖN LAAJUUS SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, syyskuu 2018 N = 950 10.10.2018 1 Yhteenvetoa Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä (65 %, N = 615) kertoo, että heidän työpaikallaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot