OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista"

Transkriptio

1 OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista Jouni Puumalainen Annika Laisola-Nuotio Mika Ala-Kauhaluoma 1

2 Esipuhe Oppimisvaikeudet työpaikalla -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa eri maissa, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia ja jos, niin millaisia keinoja ja apuvälineitä työpaikalla on tukea työntekijää omassa työssään. Tavoitteena oli myös jakaa hyviä käytäntöjä maiden välillä. Hankkeen taustalla oli ammattiyhdistyskouluttajien kokemukset aikuisten oppimiseen liittyvistä ongelmista koulutuksissaan. Jo vuosien ajan mm. Metallityöväen liiton Murikka-opiston erityispedagogi Marjo Nurmi on perehtynyt ja tutkinut opiston kursseille osallistuneiden oppimisvaikeuksia, niiden esiintymistä ja vaikutuksia yksilön käsitykseen itsestään oppijana ja motivaatioon kehittää osaamistaan. Metallityöntekijöistä yli 30 % on jonkin asteisia oppimisvaikeuksia. SAK:n, KSL:n ja TSL:n kouluttajat lähtivät yhteistyössä hakemaan mahdollisuuksia kartoittaa, kuinka työpaikoilla työntekijöiden mahdolliset oppimisvaikeudet tunnistetaan ja miten oppimisvaikeuksia työpaikoilla tuetaan. Tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea aikuisen oppimista ja työssä suoriutumista on, mutta miten niitä hyödynnetään työn tukena, on ollut selvittämättä. Nordplus-ohjelma tarjosi tilaisuuden selvittää tilannetta eri Pohjoismaiden välillä. Kartoitushankkeen partnereina toimivat Arbetarnas Bildningsförbund ABF Ruotsissa, Arbeiders Studieforbundet AOF Norjassa, Mimír Islannissa, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Kansansivistystyön liitto KSL. Hanketta koordinoi Työväen Sivistysliitto, TSL:n hankekeskus. Hankkeen toteutusta seurasi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Erilaisten oppijoiden liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Murikka-opisto ja Kiljavan opisto. Selvityksen tulokset osoittavat, että oppimisvaikeudet työpaikoilla ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö eikä keinoja niiden tunnistamiseen ja tukeen juurikaan tunneta. Tiedon ja apukeinojen puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, joiden seuraukset voivat aiheuttaa ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta aikuisten oppimisvaikeuksien ilmenemisestä työssä. Tietoisuuden lisääminen, työyhteisön tuki ja kannustava suhtautuminen oppimisvaikeuksiin edistävät osaamisen kehittämisen kulttuuria työpaikoilla. Kyse on myös työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisen edunvalvonnasta. Tulokset rohkaisevat esittämään toimenpiteitä oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen kehittämiseksi työpaikoilla. Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja soveltuva tuen tarjoaminen edellyttää testausta. Tuen ja apuvälineiden saatavuutta työpaikoilla on lisättävä. Työntekijöiden ajantasaisen osaamisen tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu on jokaisen oikeus, ja oikeuksien toteutumisen valvominen on edunvalvojien tehtävä. Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja edistää oppimisvaikeuksien tunnistamista työpaikoilla. Lisätietoja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista saa hankkeen koordinaattorilta. Mervi Ylitalo hankkeen koordinaattori Työväen Sivistysliitto TSL 2

3 1. Oppimisvaikeudet työpaikoilla Kehitykselliset oppimisvaikeudet eivät selity vammoilla tai sairauksilla, vaan niillä on neurobiologinen tausta. Ne ilmenevät siten, että ihmisellä on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikan alueella. Vaikeuksia voi olla myös kuuntelemisessa, puhumisessa tai muistamisessa. (Haapasalo ja Korkeamäki 2009, Nukari 2010.) Aluksi kehitykselliset oppimisvaikeudet nähtiin lähinnä lasten ja nuorten ongelmana, mutta nykyisin ymmärretään, etteivät nämä vaikeudet häviä aikuisuudessa (esim. Wolf ym. 2008). Ne aiheuttavat aikuisillekin monenlaista haittaa työelämässä tai arjen hallinnassa, vaikka on mahdollista oppia kompensoimaan vaikeudet erilaisilla keinoilla. Myös aikuiset voivat hyötyä oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tutkimisesta ja tarpeen mukaan myös kuntoutuksesta ja ohjauksesta. On olemassa monia eri mahdollisuuksia kompensoida oppimisvaikeuksia työtilanteissa. Työpaikoilla voidaan järjestää rauhallisempi työtila tai lisäaikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja kirjallisten töiden tekemiseen. Työtehtäviä voidaan myös rytmittää ja rauhoittaa jokin hetki työpäivästä vaativimmille töille. Joitakin työtehtäviä voidaan myös siirtää toiselle työntekijälle. Työtehtävät voidaan myös antaa sekä kirjallisesti, että suullisesti tai perehdyttää työntekijä uusiin asioihin kertomalla ensin keskeiset asiat suullisesti. Nukari 2010.) Myös erilaisia apuvälineitä voidaan käyttää kuten värillisiä lukukalvoja, ohjeiden nauhoittamista, puhuvaa laskinta, skannaavaa kynää, äänikirjoja tai sanelinta. Tai voidaan käyttää erilaisia apuvälineohjelmia. Nykyisin mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kompensoimiseen on jo melko runsaasti käytettävissä. Näitä mahdollisuuksia löytyy myös netistä, esimerkiksi sivustoilta 3

4 2. Selvityksen toteuttaminen ja aineisto Selvityksen aineisto koottiin sähköisenä kyselynä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Kysely toteutettiin kussakin maassa neljässä ammattiliitossa ja suunnattiin näiden liittojen luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Näitä pyydettiin valitsemaan työpaikaltaan joku työnantajan edustaja, jolle pyydettiin välittämään saatekirje vastaamisosoitteineen (yleensä kyseessä toivottiin olevan joku henkilöstöhallinnon edustaja). Kyselylomake tehtiin ensiksi suomeksi ja ruotsiksi ja käännettiin muissa maissa omalle kielelle. Täytetyt lomakkeet ohjautuivat Kuntoutussäätiön palvelimelle. Vastauksia kertyi kaikkiaan 703 ja varsin epätasaisesti eri pohjoismaista. Eniten vastauksia saatiin Suomesta, vähiten Islannista. Yleisimmin vastaajana oli luottamusmies, työsuojeluvaltuutettuja vastasi eniten Suomesta ja Ruotsista, Islannista ei vastannut yhtään työsuojeluvaltuutettua. Kaikista vastanneista työnantajan edustajia oli 12 prosenttia. (Taulukko 1.) Koska Suomesta kertyi huomattavasti enemmän vastauksia kuin muista maista, käytetään jatkossa maajakoa siten, että analyyseissä Suomen vastauksia verrataan kaikkien muiden maiden vastauksiin eli Norjan, Ruotsin ja Islannin vastauksia käsitellään yhdessä. Taulukko 1. Vastanneiden asema työpaikalla asuinmaan mukaan. Suomi Norja Ruotsi Islanti Kaikki n % n % n % n % n % Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Yhteensä Tieto asemasta puuttuu Kaikki

5 Taulukko 2. Vastanneet ammattiliitoittain. n % Suomi Palvelualojen ammattiliitto PAM Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Paperiliitto Metalliliitto 27 6 Jokin työnantajaliitto 26 6 Norja Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg Handel & Kontor Fellesforbundet Fagforbundet 6 5 Arbeidsgiverorganisasjon 6 5 Ruotsi Industrifacket Metall Svenska Kommunarbetareförbundet Facket för service och kommunikation SEKO Svenska Pappersindustriarbetareförbundet 4 4 Någon arbetsgivarorganisation 10 9 Islanti Eflingu 5 13 Hlif 0 0 VR 0 0 Öðru stéttarfélagi Suomessa eniten vastauksia kertyi Palvelualojen ammattiliitosta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, vähiten Metalliliitosta. Norjassa Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg oli suurin vastaajaorganisaatio, Ruotsissa puolestaan Industrifacket Metall ja Svenska Kommunarbetareförbundet sekä Facket för service och kommunikation SEKO. Islannissa taas ylivoimaisesti suurin vastaajaorganisaatio oli Öðru stéttarfélagi. (Taulukko 2.) Taulukoista 1 ja 2 on pääteltävissä, että aineiston keruu ei onnistunut riittävän hyvin kaikissa maissa ja kaikissa ammattiliitoissa. Kysely tehtiin melko nopealla aikataululla ja ammattiliitojen toimijat joutuivat tekemään postitukset sähköpostiosoitteisiin omalla ajallaan, muiden töiden ohella. Tutkimusryhmällä ei ollut mahdollisuutta kiertää jokaisessa ammattiliitossa tai jokaisessa maassa ohjeistamassa kyselyn kulkua, vaan ohjeistukset tapahtuivat kahdessa yhdyshenkilöiden tapaamisessa Suomessa. Ilmeisesti erityisesti muiden pohjoismaiden kuin Suomen osalta ohjeistus oli puutteellinen ja se tapahtui vielä kaikille vieraalla kielellä, englanniksi. Lomake tosin käännettiin kunkin maan omalle kielelle. Joistakin ammattiliitoista saatiin vain muutama vastaus ja Islannin kohdalla vastauksia saatiin vain kahdesta ammattiliitosta. Myöskin työantajien lähestyminen ei tällä tavalla oikein onnistunut. Tällaisessa yhteispohjoismaisessa hankkeessa olisi ilmeisesti kyselyn toteuttamiseen panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt oli mahdollista tehdä. On korostettava myös sitä, että selvityksellä ei tavoiteltu todellista kuvaa oppimisvaikeuksista työpaikoilla, vaan tarkoitus oli saada esiin nimenomaan luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien käsitykset ja 5

6 näkemykset. Raportissa esitellään ristiintaulukoinneista vain ne tulokset, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä (Khii²-testi, vähintään p<.05). 3. Taustatiedot Vastanneiden työpaikat olivat yleensä yksityisellä sektorilla. Kolmannelta sektorilta (järjestöt ja säätiöt) oli vain 19 vastaajaa, joten analyyseissä heidät on yhdistetty julkiseen sektoriin. Yleisimmin vastaajien työpaikat edustivat keskisuuria toimipaikkoja, alle 50 hengen työpaikkoja oli kolmannes ja suuria (500 työntekijää tai enemmän) oli noin viidennes. Henkilöstön keski-ikä oli yleisimmin 40-49,9-vuotta. Vastanneiden mukaan miltei puolet työpaikoista oli sellaisia, joissa suurin osa henkilöstöstä oli naisia ja kolmasosassa työpaikkoja oli miesten enemmistö. Tämä johtunee ainakin Suomen osalta siitä, että miesvaltaisemmilta aloilta, kuten paperiteollisuudesta ja metalliteollisuudesta oli vastaajia melko vähän. Vastanneiden työpaikkojen päätoimiala hajaantui 19 eri päätoimialaan. Suurimpina olivat teollisuus, muu palvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja julkinen hallinto. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Vastanneiden työpaikkojen taustatiedot. n % Vastanneiden työpaikan toimintasektori Yksityinen sektori Julkinen sektori ja kolmas sektori Vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä Alle Vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-ikä Alle 40 vuotta ,9 vuotta Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suurin osa on naisia Suurin osa on miehiä Yhtä paljon miehiä ja naisia Ei osaa sanoa 15 2 Vastanneiden työpaikan toimiala Teollisuus Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Julkinen hallinto 62 9 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 45 6 Kiinteistöala 34 5 Koulutus 29 4 Kuljetus- ja varastointi 22 3 Rakentaminen 19 3 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 18 3 Muut 8 päätoimialaa

7 Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Yksityinen Julkinen ja kolmas sektori Kuvio 1. Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %. Suomen vastanneet edustivat muita maita vahvemmin yksityistä sektoria, muissa maissa työpaikan toimintasektori jakautui tasaisemmin (kuvio 1.) Myös henkilöstön lukumäärän jakautuma oli erilainen Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa oli enemmän pienimpiä työpaikkoja ja Suomessa puolestaan muita maita enemmän suurimpia. (Kuvio 2.) 60 Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Alle Kuvio 2. Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % 7

8 Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, % Ei osannut sanoa Miehiä ja naisia yhtä paljon Suurin osa miehiä Suurin osa naisia Kaikki (n) Muut maat Suomi Kuvio 3. Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, %. Työpaikan henkilöstön keski-ikä ei erotellut maita toisistaan. Sen sijaan henkilöstön sukupuolijakauma erotteli, sillä Suomessa vastanneiden työpaikoilla oli muita useammin naisenemmistö, muissa maissa taas oli Suomea enemmän työpaikkoja, joilla joko miehet olivat enemmistönä tai miehiä ja naisia oli yhtä paljon (kuvio 3.) Taulukko 4. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja asema työpaikalla, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Yhteensä (n) 100 (401) 100 (279) 100 (680) Taulukon 4 mukaan julkiselta sektorilta saatiin suhteellisesti enemmän työantajien vastauksia kuin yksityiseltä sektorilta. Yksityiseltä sektorilta saatiin puolestaan suhteellisesti enemmän työsuojeluvaltuutettujen vastauksia kuin julkiselta puolelta. Taulukko 5. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön ikäjakauma, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Alle 40 vuotta ,9 vuotta tai enemmän Yhteensä (n) 100 (401) 100 (286) 100 (687) 8

9 Yksityistä sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla oli huomattavasti nuorempi henkilöstön ikäjakauma kuin julkista sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla (taulukko 5). Julkisella sektorilta oli yksityistä sektoria enemmän myös vastaajia, joiden työpaikalla oli naisenemmistö, yksityisen sektorin työpaikoissa taas oli useimmin miesenemmistö (taulukko 6). Taulukko 6. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön sukupuolijakauma, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Saman verran miehiä ja naisia Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (403) 100 (290) 100 (693) Taulukko 7. Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma ja työpaikan henkilöstön määrä, %. Suurin osa Suurin osa Yhtä paljon Ei osaa sanoa Kaikki (n) naisia miehiä Alle Yhteensä (n) 100 (344) 100 (241) 100 (100) 100 (15) 100 (700) Silloin kun vastaajien työpaikka oli naisenemmistöinen, oli kyse muita useammin henkilöstömäärältään pienistä työpaikoista. Miesenemmistöiset työpaikat olivat puolestaan useimmiten henkilöstömäärältään keskisuuria työpaikkoja. (Taulukko 7.) 4. Oppimisvaikeudet 4.1. Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen Suurin osa vastanneista totesi oppimisvaikeuksien olevan entuudestaan tuttu ilmiö. Muissa maissa vastanneet vastasivat Suomen vastanneita useammin, että oppimisvaikeudet olivat heille entuudestaan tuttuja. Suomessa miltei neljäsosa vastanneista totesi, etteivät oppimisvaikeudet ole tuttuja. (Kuvio 4.) Siinä, olivatko oppimisvaikeudet entuudestaan tuttuja, ei ollut eroa vastanneiden aseman, vastanneiden työpaikan toimintasektorin, henkilöstön määrän, keski-iän eikä sukupuolijakauman mukaan. Yli puolet vastanneista totesi tietävänsä, että heidän työpaikallaan on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. Muissa maissa asian tietäviä oli hieman enemmän kuin Suomessa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 5.) 9

10 Oppimisvaikeuksien tuttuus Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) On tuttu ilmiö Ei ole tuttu ilmiö Kuvio 4. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, ovatko oppimisvaikeudet ilmiönä entuudestaan tuttuja, %. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Tietää olevan Ei tiedä onko heitä Ei osaa sanoa Kuvio 5. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, %. 10

11 Taulukko 8. Tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Alle Kaikki (n) Tietää olevan Ei tiedä, onko heitä Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (237) 100 (306) 100 (80) 100 (698) Sen sijaan vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä oli yhteydessä siihen, tiesikö työpaikan henkilöiden oppimisvaikeuksista. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin vastaaja totesi tietävänsä työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. (Taulukko 8.) Tietysti todennäköisyys siihen, että työpaikalla on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, kasvaa, kun henkilöstöä on enemmän. Toisaalta suuremmilla työpaikoilla lienee myös mahdollisuuksia ja resursseja etsiä oppimisvaikeuksiin kompensaatioita. Muilla käytetyillä taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä siihen, tiedettiinkö työpaikan oppimisvaikeuksista. Vaikka työnantajien edustajat ilmoittivatkin jonkin verran muita useammin (73 % vs. 57 % ja 58 %) tietävänsä tällaisia henkilöitä, ei ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 9. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut Suomessa ja muissa maissa, %. Suomi Muut maat Kaikki Maiden välisen eron tilastollinen merkitsevyys Tarkkaavaisuuden ongelmat, ei huomaa omia virheitään p<.01 Uuden oppiminen on hankalaa p<.001 Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia ns. Kirjoittaa työläästi p<.001 On haluton osallistumaan koulutukseen p<.05 Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti ns. Omaksuu heikosti ohjeita ns. Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä ns. Hitaus, ei pysy aikataulussa p<.01 Ei osaa suunnitella omaa toimintaansa p<.01 Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa p<.001 Hahmottaa heikosti numeroita tai symboleja ns. Muita vaikeuksia ns. Eri oppimisvaikeuksiin kiinnitetään huomiota eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa kiinnitetään eniten huomiota siihen, että työntekijä kirjoittaa työläästi eli työntekijällä on ongelmia kirjoitetun tekstin tuottamisessa. Suomessa taas kiinnitettiin huomiota muita maita enemmän siihen, että työntekijällä oli uuden oppiminen hankalaa tai työntekijällä oli tarkkaavaisuuden ongelmia, eikä hän huomaa omia virheitään tai tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Ylipäänsä suomalaiset vastaajat olivat huomanneet useammanlaisia ongelmia kuin muiden maiden vastaajat, kuten työntekijän hitautta tai sitä ettei osaa suunnitella toimintaansa tai on haluton osallistumaan koulutukseen. (Taulukko 9.) 11

12 Taulukko 10. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. Yksityinen Julkinen Uuden oppiminen on hankalaa Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti Omaksuu heikosti ohjeita Yksityisen sektorin vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia jonkin verran useammin kuin julkisen sektorin vastaajat. Tällaisia ongelmia olivat erityisesti: lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti, uuden oppiminen on hankalaa ja omaksuu heikosti ohjeita. (Taulukko 10.) Työnantajien edustajat taas kiinnittivät muita useammin huomiota kirjoittamisen työläyteen (48 % vs. 31 % ja 29 %). Vastaajien työpaikan henkilöstön määrällä oli myös yhteys oppimisvaikeuksien havaitsemiseen työpaikalla. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys sitä enemmän vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia. (Taulukko 11.) Niillä vastanneiden työpaikoilla, joilla oli nuorin keski-ikä (alle 40 vuotta) tai joissa suurin osa oli naisia, kiinnitettiin muita useammin huomiota siihen, että työntekijä oli hidas eikä tahdo pysyä aikataulussa. Oppimisvaikeuksien havaitsemisessa ei ollut muita eroja käytettyjen taustamuuttujien suhteen. Taulukko 11. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Alle Uuden oppiminen on hankalaa Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia Kirjoittaa työläästi On haluton osallistumaan koulutukseen Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti Omaksuu heikosti ohjeita Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä Hitaus, ei pysy aikataulussa Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia Vastaajista valtaosa ei nähnyt oppimisvaikeuksissa työpaikoilla erityistä ongelmaa: oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät suoriutuvat työssä siinä missä muutkin, ovat yhtä hyväksyttyjä työyhteisössään kuin muutkin, ovat sitoutuneet työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. Suomalaiset vastaajat näkivät muiden maiden vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet edellyttävät erityisiä toimia työpaikalla ja tuottavat ongelmia eli oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät vaativat enemmän aikaa työsuoritukseensa tai edellyttävät erityisiä järjestelyjä. Selkeä vähemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että oppimisvaikeudet olisivat riski työturvallisuudelle tai että niistä aiheutuvat ongelmat aiheuttaisivat sairauspoissaoloja, näissäkin suomalaiset vastaajat olivat muiden maiden vastaajia kriittisempiä. (Taulukko 12.) 12

13 Taulukko 12. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suomi Muut maat Kaikki (n) Tilastollinen merkitsevyys Ovat sitoutuneita työhönsä p.<.05 Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät ns. Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät p<.05 Suoriutuvat työssä siinä missä muutkin työntekijät ns. Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät p<.001 Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä p<.001 Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle p<.001 Oppimisvaikeuksista johtuvat ongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja p.<001 Taulukko 13. Miten eri toimintasektoreiden vastaajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityinen Julkinen Ovat sitoutuneita työhönsä Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle Vastaajien työpaikan toimintasektorin mukaan tarkasteltuna eroja oli melko vähän. Yksityisen sektorin vastaajat katsoivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet ovat riski työturvallisuudelle, mutta toisaalta katsoivat myös useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. (Taulukko 13.) Taulukko 14. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Luottamusmiehet olivat erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin nähden hieman epäilevämpiä sen suhteen ovatko oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät yhtä hyväksyttyjä työyhteisössä kuin muutkin tai sopeutuvatko he työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät (taulukko 14). Työpaikan henkilöstön määrällä ei ollut yhteyttä siihen, miten oppimisvaikeuksiin suhtauduttiin. Sen sijaan henkilöstön ikärakenteella oli lievä yhteys, sillä vastaajat, joiden työpaikan henkilöstö oli keski-iässä (40-49,9-vuotta), suhtautuvat positiivisemmin työpaikan 13

14 hyväksyntään tai sopeutumiseen kuin niiden työpaikkojen vastaajat, joiden henkilöstö oli keski-iältään nuorempia tai vanhempia (taulukko 15). Taulukko 15. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Alle , Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät Taulukko 16. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon Ei osaa sanoa Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä Vastaajat, joiden työpaikan henkilöstöstä suurin osa oli naisia, katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt vaativat enemmän aikaa työtehtäviinsä ja edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä (taulukko 16). Taulukko 17. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suomi Muut maat Kaikki Tilastollinen merkitsevyys Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys p<.05 Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina ns. Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen p<.001 Vastaajat saivat myös esittää mielipiteensä työtahdista ja suhtautumisesta työpaikan erityisjärjestelyihin ja työpaikan tasa-arvoisuuteen. Vastaajista miltei puolet oli sitä mieltä, että oman työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen. Suomalaiset vastaajat olivat tätä mieltä useammin kuin muiden maiden vastaajat. Toisaalta suomalaiset vastaajat olivat muita useammin myös sitä mieltä, että työn helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys. Yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan kohdellaan kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti. Toisin sanoen epäilijöitäkin löytyi. (Taulukko 17.) 14

15 Taulukko 18. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin yksityisellä ja julkisella sektorilla; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityinen Julkinen Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Yksityisen sektorin vastaajat ilmoittivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen (taulukko 18). Työnantajia edustavat vastaajat puolestaan katsoivat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja useammin, että työpaikalla kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina (taulukko 19). Taulukko 19. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työantajan edustajat suhtautuivat mielipideväittämiin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina Taulukko 20 Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Alle Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Taulukko 21. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Alle , Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Taulukko 22. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon Työtahti työpaikoillamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen Ei osaa sanoa 15

16 Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kysymys, sitä useammin vastaaja katsoi, että työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys (taulukko 20). Mitä vanhempi oli vastaajan työpaikan henkilöstön keski-ikä, sitä vähemmän vastaaja katsoi, että työpaikan nopea työtahti olisi joillekin ongelma ja kaikista nuorimman henkilöstön vastaajat epäilivät eniten olisiko työn erityisjärjestelyt vain tahtokysymys (taulukko 21). Vastaajat, joiden työpaikan enemmistö oli naisia, katsoivat muita useammin, että työpaikan nopea työtahti on joillekin ongelma (taulukko 22) Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, suomalaisten vastaajien mukaan vielä harvemmin kuin muun maalaisten vastaajien. Suomessa peräti kolme neljästä oli sitä mieltä, että ei käsitellä. (Kuvio 6.) Oppimisvaikeuksien käsittely Suomessa ja muissa maissa, % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Suomi Muut maat Kaikki (n) Kuvio 6. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. Taulukko 23. Käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (398) 100 (287) 100 (685) 16

17 Työpaikan toimintasektorin mukaan yksityinen ja julkinen sektori ovat asian käsittelyn vähyydestä samaa mieltä. Yksityisellä puolella vastaajat osasivat useammin sanoa, ettei oppimisvaikeuksia käsitelty, julkisen puolen vastaajat olivat epätietoisempia. (Taulukko 23.) Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita epätietoisempia. (Taulukko 24.) Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleet vastaajia tässä suhteessa. Taulukko 24. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Ei osaa sanoa Yhteensä (n) 100 (398) 100 (200) 100 (80) 100 (678) Oppimisvaikeuksien käsittely luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa, % (n=591) Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta kysyttiin myös onko heidän luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessaan käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Noin joka kymmenes vastaaja totesi, että ao. koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia. Valtaosa eli 71 % totesi, ettei asiaa koulutuksessa käsitelty. Yllättävän moni ei ollut saanut tällaista koulutusta. (Kuvio 7.) Suomessa oppimisvaikeuksia käsitellään luottamusmies- ja työsuojelukoulutuksessa huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa (kuvio 8.) 17

18 Oppimisvaikeuksien käsittely koulutuksessa Suomessa ja muissa maissa, % (n=591) Käsitelllään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Suomi Muut maat Kuvio 8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista Suomessa ja muissa maissa, %. Oppimisvaikeuksien käsittely esimieskoulutuksessa, % (n=73) Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 9. Työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko heidän saamassaan esimieskoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Työantajan edustajilta puolestaan kysyttiin, oliko oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista käsitelty heidän saamassaan esimieskoulutuksessa. Vajaa viidennes totesi, että koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Silti työnantajien edustajistakin valtaosa (62 %) totesi, ettei tätä asiaa koulutuksessa käsitellä. (Kuvio 9.) Esimiesten vastaukset eivät tässä suhteessa eronneet minkään taustamuuttujan mukaan tarkasteltuna. 18

19 Käsitelläänkö oppimisvaikeuksia alan työehtosopimuksessa Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) 10 Kyllä Ei Kuvio 10. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Joka kymmenes vastaaja totesi, että alan työehtosopimuksessa käsitellään oppimisvaikeuksia. Suomalaisista vastaajista näin totesi noin puolet vähemmän kuin muiden maiden vastaajista. (Kuvio 10.) Työsuojeluvaltuutetut vastasivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään alan työehtosopimuksessa (taulukko 25). Muiden taustamuuttujien (vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä, sukupuolijakauma, keski-ikä ja toimintasektori) mukaan eroja ei tässä suhteessa ollut. Taulukko 25. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä Ei Yhteensä (n) 100 (371) 100 (194) 100 (78) 100 (643) 19

20 Oppimisvaikeuksista puhuminen henkilöstön kanssa Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 11. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, %. Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla on oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, suomalaisten vastaajien mukaan harvemmin kuin muiden maiden vastaajien (kuvio 11.). Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleen vastaajia tässä suhteessa. Noin kolmasosa vastaajista totesi, että joku on ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. Suomalaiset vastaajat totesivat muiden maiden vastaajia useammin, että näin oli tapahtunut. (Kuvio 12.) Puhuminen oppimisvaikeuksista työtoverien kanssa Suomessa ja muissa maissa, % Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 12. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet vastanneiden, %. 20

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960 NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 01 N=960 YHTEENVETOA Lähes neljännes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että neuvottelutoiminta työpaikalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot