Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia"

Transkriptio

1 Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia

2 Mistä ihminen saa mikrobitartunnan? Omasta normaalista mikrobifloorasta (iho, suu, suolisto, genitaalit) Normaalifloora suojaa haitallisemmilta mikrobeilta Normaalin flooran opportunistit patogeenit ->tauti Elinympäristöstä Muista ihmisistä (ja eläimistä); käsihygienia Ympäristöstä (maaperä, vesi; hengitetty ilma; koti, kylä, kauppa, kuntosali; hoitolaitos; ulkomailta) Elintarvikkeista Eläinten välityksellä (hyönteiset, lemmikit, tuotantoeläimet) Epidemiat (hengitystiet, suu->suoli, iho)

3 Staphylococcus aureuksen tarttuminen iholle ja limakalvoille Krishna & Miller, Curr Opin Microbiol 2012:15:28-35 Terve iho. Viileä lämpötila ja matala ph. Ehyt pinta, johon avautuu hikirauhasia ja karvatuppeja. Ihon poimuissa ja tiehyeissä on normaalia mikrobiflooraa (Staphylococcus epidermidis, Propionibacterium acnes, yms.). Dermiksessä on immuunipuolustuksen soluja.

4 Staphylococcus aureuksen tarttuminen iholle ja limakalvoille Krishna & Miller, Curr Opin Microbiol 2012:15:28-35 Staphylococcus aureus-bakteerin pinnassa on tarttumisrakenteita. Fibronektiiniin sitoutuva proteiini A ja B sekä soluseinämän lipoteikkohappo. Fibrinogeeniin sitoutuvat veriplasman hyydyttävät A ja B tekijät, samoin raudan säätelemä pintarakenne.

5 Staphylococus aureus-bakteerin tarttuminen ihoon S aur. tarttumiskeinoja Tarttuu solujen pintarakenteisiin (fibrinogeeni, fibronektiini, ym.) Väistää ihon antimikrobisten peptidien (defensiinit, ym) vaikutusta Vastustaa luonnollista immuniteettia (toksiinit yms. superantigeenit) Ihon vastustuskeinoja Alhainen lämpötila ja ph Normaaliflooran bakteerit, mm S epidermidis peittää pinnan, tuhoaa S aureuksen biofilmiä ja aktivoi defensiinien tuotantoa Ihon pintasolut tuottavat S aureuksen lisääntymistä ja kolonoitumista vastustavia tekijöitä

6 Staphylococcus aureus-ihoinfektio Krishna & Miller, Curr Opin Microbiol 2012:15:28-35 Interleukiinit ->sytokiinit,kemokiinit,antimikrobiset peptidit ->verestä neutrofiilit ->absessi ja S aureuksen tappaminen.

7 Staphylococcus aureus (MRSA)-nenäkantajuus Sivaraman et al. Future Microbiol 2009:4: Nenäkantajuus 25-35%. Kehitysmaissa vähäisempi! Syy?? S aureuksesta johtuvat tekijät -monen geenin yhteisvakutus -> mm. Fibrinogeeniin sitoutuva proteiini (clfb) on tärkeitä kantajuustekijä Ihmisestä johtuvia tekijöitä -HLA-DR3-assosiaatio -Immuunigeenien polymorfismi -TLR-2 välttämätön nenän limakalvon soluissa

8 Staphylococcus epidemidis ja biofilmi Fey & Olson. Future Microbiol 2010:5: S epidermidiksellä (SE) vähän muita virulenssitekijöitä kuin biofilmin muodostus. SE tarttuu varsinkin vierasmateriaalien (kanyylit, proteesit) pintaan. SE suojassa biofilmin sisällä ->tarvittaisiin jopa yli kertainen lääkepitoisuus sen tuhoamiseksi ->tehokas hoito: ínfektoituneen kanyylin, proteesin yms poisto. (Biofilmi on monen bakteerin ja hiivasienen virulenssitekijä)

9 SE:n biofilmin muodostuminen Fey & Olson. Future Microbiol 2010:5: SE:n tarttuminen (adhesio) vierasmateriaalin pintaan: epäspesifinen ilmiö jota auttavat spesifisesti SE:n adhesiinit/autolysiinit ja solun ulkoinen DNA. Seerumin proteiineja (fibronektiini, kollageeni, fibrinogeeni,ym) tarttuu SE:n reseptoreihin. Biofilmin kerrostuminen (akkumulaatio), solujen takertuminen toisiinsa. Apuna PIA (polysaccharide intercellular adhesin). Biofilmin kypsyminen, SE:n metabolian muutos ->resistenssi immuunijärjestelmälle ja antibiooteille. Biofiomin irtoaminen->etäpesäkkeitä

10 Streptokokkien tarttuminen ja kolonisaatio Nobss et al. Microbiol Molecular Biol Rev 2009:73:

11 Streptokokkien tarttuminen ja kolonisaatio Runsas lähisukulaisten joukko, jonka sisällä geenien siirtoa->tartuntarakenteiden monimuotoisuus Streptokokkien adhesiinit tarttuvat solujen pintarakenteisiin (sokerit, ym), jotka vaihtelevat eri pinnoilla (suu, hammas; iho; genitaalit)-> pinnoille monilajinen bakteerifloora. Adhesiineja: soluseinän polypeptidit, Str A:n M- proteinit, Ig sitovat prot., fibronektiinia sitovat prot. Myös muihin bakteerilajeihin tarttuvat peptidit ->monilajinen bakteeriyhteisö. Bakteerien välinen yhteydenpitojärjestelmä.

12 Uropatogeeninen E coli ja VTI Dhakal et al Eur J Clin Inves 2008:38:2-11. E coli tarttuu värekarvojensa (P1 fimbria,ym) avulla virtsarakon epiteeelin pintaan. Osa bakteereista tunkeutuu epiteelisoluihin-> osa joutuu pian solusta ulos, osa voi viipyä solussa pitempään ja rajoitetusti lisääntyä siinä.

13 EHEC ja suolistotartunta Farfan &Torres Infect&Immunun 2012:80: Sytotoksiinia tuottava E coli (STEC) tarttuu suolen limakalvon epiteelisoluun Lpf-värekarvallaan ja edelleen intimin adhesiinilla epiteelisolun intimiiniresptoriin (Tir) ja nunleoliiniin ->toksiinin tuotto (Stx)->toksiini verenkiertoon ja kudosvauriot (munuainen, verisolut).

14 EHEC ja suolistotartunta Farfan &Torres Infect&Immunun 2012:80: Sama toksiinia tuottava E coli (O157) voi kolonisoida ja muodostaa biofilmin oireettoman nautaeläimen suolen limakalvolle tai tuorevihanneksen (pinaatti, salaatti) pinnalle.

15 Solunsisäiset bakteeripatogeenit (Listeria ) Cossart & Roy Manipulation of host membrane machinery by bacterial pathogens. Curr Opin Cell Biol 2010:22: Listeria-bakteerin internalin A ja B invasioproteiinit sitoutuvat epiteelisolun reseptoreihin -> epiteelisolun membraani ympäröi bakteerin ja se siirtyy solun sisään vakuolissa. Sieltä se voi tarvittaessa paeta pois! Yersinialla samanlainen mekanismi piiloutua solun sisälle.

16 Solunsisäiset bakteeripatogeenit (Shigella ) Cossart & Roy Manipulation of host membrane machinery by bacterial pathogens. Curr Opin Cell Biol 2010:22: Shigella tunkeutuu itse indusoimallaan siirtomekanismilla suolen epiteelisolun sisälle ja sieltä pois. Samanlainen mekanismi invasiivisilla Salmonellatyypeillä.

17 Bakteeripatogeenien elämä ihmissolun sisällä Cossart&Roy 2010 Bakteerit suojautuvat vakuoleihin niitä hajottavilta entsyymeiltä, lisääntyvät niissä ->solu hajoaa ja bakteerit etsivät uuden solun.

18 Candida albicans-hiivan tarttuminen Mayer et al. Virulence 2013:15: C albicans tarttuu epiteelisoluun adhesiinien avulla ->rihmamuotoon -> invasiivien avulla indusoi kudokseen pääsyn. Muodostaa biofilmin keinomateriaalin pintaan. Muita mekanismeja (oik.alhaalla).

19 Noroviruksen tarttuminen Ohe. Tohoku J Exp Med 2013:229: Tartuntaketjun tuntemattomat tekijät?

20 Influenssaviruksen tarttuminen Hamilton et al. Viruses, 2012:4: Influenssavirus tarttuu hemagglutiniinilla (H) epiteelisolun sialihapporakenteisiin. Neuraminidaasi (N) pilkkoo epiteelisolun pinnan limaa ja auttaa viruksen pääsyä epiteelisolun sisälle (ja auttaa solussa syntyneiden uusien virusten pääsyn solusta ulos.)

21 Influenssatartunnan estäminen Barik, New treatments of influenza. BMC Med 2012:13:104- Influenssarokotus: vasta-ainetuotanto viruksen rakenteita kohtaan ->viruksen kyky infektoida ihmisen soluja estyy. Influenssaviruslääkkeet (Barik BMC Med 2012: 13: ) M2-ionikanavan inhibittorit: -amandatiini, rimantadiini Neuraminidaasin inhibiittorit -oseltamaviiri (Tamiflu) -zanamiviiri (Relenza) -laninamiviiri (Inavir),ym Hemagglutiniinin inhibiittorit: Peptidivalmisteita (uusia)

22 Bakteerien säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)

23 Bakteerien säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)

24 Virusten säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)

25 Virusten säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)

26 Sienten säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)

27 Patogeenien säilyminen infektiivisinä ympäristössä Infl A virus kylmässä (6-8 C) ja kuivassa paremmin kuin lämpimässä C ja kosteassa. Vaipalliset virukset parhaiten kuivassa (RH 20-30%) ja vaipattomat virukset kosteassa (RH 70-90%). Bakteerit (E.coli, K pneum) parhaiten viileässä (alle 24 C). (Tang. J R Soc Interface 2009:6:S ) Pandeminen 2009 H1N1 influenssavirus säilyi infektiivisenä N95- respiraattorissa 6 vrk. (Coulliette et al. Appl Environ Microbiol 2013:79: ). Norovirus säilyi infektiivisenä ruostumattomalla teräspinnalla yli 4 viikkoa/ 4 C, HL ja 37 C kun E coli säilyi hengissä vain 60min/4 C, 45 min/hl ja 15 min/37 C. (Liu et al. J Food Prot 2012:75:2151-7). Omenan pinnalla S aureus säilyi infektiivisenä hyvin 2 vrk, EHEC O157:H7 ja Salmonella typhimurium heikommin. Omenan siivussa kaikki säilyivät hyvin. (Tian et al. Food Microbiol 2013:35:21-6. EHEC O157:H7,Listeria monocytogenes, Salmonella typhimurium ja Staphylococcus aureus eivät kestäneet persikan ja luumun pinnalla kaupallista kuljetusjärjestelmää (+0,5 C)

28 Tervettä syksyä!

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 28.1.2011 LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 Terveystarkastaja Päivi Lindén Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna Puh. vaihde (03) 6211 Fax. (03)

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS

RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS Hampurilaisten laatu Oulun seudulla 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1. PROJEKTIN TOTEUTUS... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA VALITTUJEN MIKROBIEN

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa 27.01.2005 1 (6) Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa Kun kunnallinen viranomainen saa tiedon epäillystä elintarvike- tai talousvesiepidemiasta, kunnan ruokamyrkytysten

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Respiratoristen virusten taksonomia Hengitysteiden virusinfektiot Satu Kurkela 11.11.2013 Orthomyxoviridae (-ssrna) - Influenssa A, B, C Adenoviridae (dsdna) - Adenovirukset Picornaviridae (+ssrna) - Enterovirukset

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 11.10.2012 Carita Savolainen-Kopra Erikoistutkija, FT Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Norovirustartunnat ja niiden estäminen

Norovirustartunnat ja niiden estäminen Norovirustartunnat ja niiden estäminen Hoitoon liittyvät infektiot ja sairaalahygienia ilman rajoja, Evira/Helsingin yliopisto Esityksen aiheita Noroviruksen esiintyminen pintanäytteissä Noroviruksen siirtymiskokeet

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää vaikuttavana aineena: Escherichia coli kanta Nissle 1917 vastaten 10

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori PL 51 (Tehtaankatu 26) 08100 Lohja EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit NMKL 86:1999 Enterobacteriaceae

Lisätiedot

Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella

Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella 26.05.2015 Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella 1. Hygio-laitteen käyttötarkoitus terveydenhuollossa Hygio a40 on tarkoitettu tekstiilien, kenkien ja tavaroiden puhdistamiseen ja desinfiointiin.

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Listeria monocytogenes -bakteerin stressinsiedon taustalla olevien geneettisten mekanismien kartoitus de novo - kokogenomisekvensointia hyödyntäen.

Listeria monocytogenes -bakteerin stressinsiedon taustalla olevien geneettisten mekanismien kartoitus de novo - kokogenomisekvensointia hyödyntäen. SUOMEN ELÄINLÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ MYÖNNETYT APURAHAT TUTKIMUSAPURAHAT Aalto-Araneda, Mariella 3000 Listeria monocytogenes -bakteerin stressinsiedon taustalla olevien geneettisten mekanismien kartoitus de

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Normaalimikrobiston uusi tuleminen

Normaalimikrobiston uusi tuleminen PEOPLE ARE NOT JUST PEOPLE. THEY ARE AN AWFUL LOT MICROBES, TOO (The Economist 2012) Normaalimikrobiston uusi tuleminen FM Eveliina Munukka Projektitutkija 3.10.2014 Lee & Mazmanian, Science 2010 NORMAALIMIKROBISTON

Lisätiedot

MYYMÄLÖIDEN PALVELUPISTEIDEN RUOAN LAATU V. 2005 2006

MYYMÄLÖIDEN PALVELUPISTEIDEN RUOAN LAATU V. 2005 2006 RAPORTTI 3/2007 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO MYYMÄLÖIDEN PALVELUPISTEIDEN RUOAN LAATU V. 2005 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PROJEKTIN TOTEUTUS... 1 3. TUTKIMUSMENETELMÄT... 1 3.1 Mikrobien

Lisätiedot

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Viruslääkkeet Sieni-infektioiden lääkkeet Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet Desinfioivat aineet

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI 09.05.2014

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI 09.05.2014 PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI 09.05.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTAUTIEN TORJUNTAYHDISTYS ETT RY TAUDINAIHEUTTAJAT RAAKAMAIDOSSA Meijeriin

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit Merkitys Ruokamyrkytykset Varsinaiset ruokamyrkytykset: toksiinin aiheuttamat Elintarvikeperäiset infektiot Epidemia: > 2 henkilöä sairastunut (Clostridium

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon

Lisätiedot

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012 HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr

Lisätiedot

Raakamaidon mikrobiologiset riskit

Raakamaidon mikrobiologiset riskit Raakamaidon mikrobiologiset riskit ELL Hanna Telama elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Sisältö Johdanto Pastöroinnin kansanterveydelliset

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 28 2013 TYÖPAPERI 28/2013 Niina Ikonen, Satu Murtopuro, Mikko J. Virtanen, Outi

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Suomalaisten hunajien terveysvaikutuksista

Suomalaisten hunajien terveysvaikutuksista Suomalaisten hunajien terveysvaikutuksista Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti Tutkimusjohtaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Tutkimusalajohtaja Luomuinstituutti Ruralia-instituutti /Dosentti

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Eviran laboratorioselvitys 2014 Taija Rissanen Evira Selvityksen tavoite kuvata laboratoriokentän ja

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö 23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Ilkka Julkunen Virologian yksikkö, THL, Helsinki ja Virusoppi, Turun yliopisto 07.02.2014 Lintuinfluenssa/MERS-infektiot/Julkunen 1 Respiratoriset

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Miten hengitysteiden virusinfektio johtaa bakteerikomplikaatioihin?

Miten hengitysteiden virusinfektio johtaa bakteerikomplikaatioihin? Katsaus Ville Peltola ja Terho Heikkinen Miten hengitysteiden virusinfektio johtaa bakteerikomplikaatioihin? Virukset ja bakteerit aiheuttavat usein yhdessä hengitystieinfektioita. Tärkeimmät virusinfektioiden

Lisätiedot

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Raakaaineet Mesikaste Mesi Medestä hunajaksi mesi: 40 % sokereita, 60 % vettä -> pilaantuu herkästi mehiläinen kerää, haihduttaa vettä, lisää rauhaseritteitä,

Lisätiedot

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Hunajan terveysvaikutuksista Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja BerryFoods A. Tuotekehitysosio Pilot-mallituote:marja-hunajmehu,

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KAINUUN ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO TUTKIMUSMAKSUT 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 17,00 Campylobacter spp. 39,50 Clostridium perfringens

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio 1. ELINTARVIKKEET Hinta alv 0 % Hinta alv. 24 % 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 16,58 20,56 Campylobacter spp. 38,53 47,78 Clostridium perfringens

Lisätiedot

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA STAPHYLOCOCCUS EPIDERMIDIS - VIRULENSSITEKIJÄT JA TAUDINAIHEUTUSKYKY NAUDAN UTARETULEHDUKSESSA

ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA STAPHYLOCOCCUS EPIDERMIDIS - VIRULENSSITEKIJÄT JA TAUDINAIHEUTUSKYKY NAUDAN UTARETULEHDUKSESSA ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKIELMA STAPHYLOCOCCUS EPIDERMIDIS - VIRULENSSITEKIJÄT JA TAUDINAIHEUTUSKYKY NAUDAN UTARETULEHDUKSESSA Katariina Pietilä Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Vetyperoksidi/peretikkahappopohjainen desinfiointineste elintarviketeollisuuden putkistojen, tankkien ja laitteistojen desinfiointiin

Vetyperoksidi/peretikkahappopohjainen desinfiointineste elintarviketeollisuuden putkistojen, tankkien ja laitteistojen desinfiointiin P3-oxonia active Vetyperoksidi/peretikkahappopohjainen desinfiointineste elintarviketeollisuuden putkistojen, tankkien ja laitteistojen desinfiointiin KUVAUS Tehoaa laajakirjoisesti mikrobeihin Toimii

Lisätiedot