Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia
|
|
- Hannes Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten mikrobit tarttuvat? Markku Koskela, yl NordLab Oulu, mikrobiologia
2 Mistä ihminen saa mikrobitartunnan? Omasta normaalista mikrobifloorasta (iho, suu, suolisto, genitaalit) Normaalifloora suojaa haitallisemmilta mikrobeilta Normaalin flooran opportunistit patogeenit ->tauti Elinympäristöstä Muista ihmisistä (ja eläimistä); käsihygienia Ympäristöstä (maaperä, vesi; hengitetty ilma; koti, kylä, kauppa, kuntosali; hoitolaitos; ulkomailta) Elintarvikkeista Eläinten välityksellä (hyönteiset, lemmikit, tuotantoeläimet) Epidemiat (hengitystiet, suu->suoli, iho)
3 Staphylococcus aureuksen tarttuminen iholle ja limakalvoille Krishna & Miller, Curr Opin Microbiol 2012:15:28-35 Terve iho. Viileä lämpötila ja matala ph. Ehyt pinta, johon avautuu hikirauhasia ja karvatuppeja. Ihon poimuissa ja tiehyeissä on normaalia mikrobiflooraa (Staphylococcus epidermidis, Propionibacterium acnes, yms.). Dermiksessä on immuunipuolustuksen soluja.
4 Staphylococcus aureuksen tarttuminen iholle ja limakalvoille Krishna & Miller, Curr Opin Microbiol 2012:15:28-35 Staphylococcus aureus-bakteerin pinnassa on tarttumisrakenteita. Fibronektiiniin sitoutuva proteiini A ja B sekä soluseinämän lipoteikkohappo. Fibrinogeeniin sitoutuvat veriplasman hyydyttävät A ja B tekijät, samoin raudan säätelemä pintarakenne.
5 Staphylococus aureus-bakteerin tarttuminen ihoon S aur. tarttumiskeinoja Tarttuu solujen pintarakenteisiin (fibrinogeeni, fibronektiini, ym.) Väistää ihon antimikrobisten peptidien (defensiinit, ym) vaikutusta Vastustaa luonnollista immuniteettia (toksiinit yms. superantigeenit) Ihon vastustuskeinoja Alhainen lämpötila ja ph Normaaliflooran bakteerit, mm S epidermidis peittää pinnan, tuhoaa S aureuksen biofilmiä ja aktivoi defensiinien tuotantoa Ihon pintasolut tuottavat S aureuksen lisääntymistä ja kolonoitumista vastustavia tekijöitä
6 Staphylococcus aureus-ihoinfektio Krishna & Miller, Curr Opin Microbiol 2012:15:28-35 Interleukiinit ->sytokiinit,kemokiinit,antimikrobiset peptidit ->verestä neutrofiilit ->absessi ja S aureuksen tappaminen.
7 Staphylococcus aureus (MRSA)-nenäkantajuus Sivaraman et al. Future Microbiol 2009:4: Nenäkantajuus 25-35%. Kehitysmaissa vähäisempi! Syy?? S aureuksesta johtuvat tekijät -monen geenin yhteisvakutus -> mm. Fibrinogeeniin sitoutuva proteiini (clfb) on tärkeitä kantajuustekijä Ihmisestä johtuvia tekijöitä -HLA-DR3-assosiaatio -Immuunigeenien polymorfismi -TLR-2 välttämätön nenän limakalvon soluissa
8 Staphylococcus epidemidis ja biofilmi Fey & Olson. Future Microbiol 2010:5: S epidermidiksellä (SE) vähän muita virulenssitekijöitä kuin biofilmin muodostus. SE tarttuu varsinkin vierasmateriaalien (kanyylit, proteesit) pintaan. SE suojassa biofilmin sisällä ->tarvittaisiin jopa yli kertainen lääkepitoisuus sen tuhoamiseksi ->tehokas hoito: ínfektoituneen kanyylin, proteesin yms poisto. (Biofilmi on monen bakteerin ja hiivasienen virulenssitekijä)
9 SE:n biofilmin muodostuminen Fey & Olson. Future Microbiol 2010:5: SE:n tarttuminen (adhesio) vierasmateriaalin pintaan: epäspesifinen ilmiö jota auttavat spesifisesti SE:n adhesiinit/autolysiinit ja solun ulkoinen DNA. Seerumin proteiineja (fibronektiini, kollageeni, fibrinogeeni,ym) tarttuu SE:n reseptoreihin. Biofilmin kerrostuminen (akkumulaatio), solujen takertuminen toisiinsa. Apuna PIA (polysaccharide intercellular adhesin). Biofilmin kypsyminen, SE:n metabolian muutos ->resistenssi immuunijärjestelmälle ja antibiooteille. Biofiomin irtoaminen->etäpesäkkeitä
10 Streptokokkien tarttuminen ja kolonisaatio Nobss et al. Microbiol Molecular Biol Rev 2009:73:
11 Streptokokkien tarttuminen ja kolonisaatio Runsas lähisukulaisten joukko, jonka sisällä geenien siirtoa->tartuntarakenteiden monimuotoisuus Streptokokkien adhesiinit tarttuvat solujen pintarakenteisiin (sokerit, ym), jotka vaihtelevat eri pinnoilla (suu, hammas; iho; genitaalit)-> pinnoille monilajinen bakteerifloora. Adhesiineja: soluseinän polypeptidit, Str A:n M- proteinit, Ig sitovat prot., fibronektiinia sitovat prot. Myös muihin bakteerilajeihin tarttuvat peptidit ->monilajinen bakteeriyhteisö. Bakteerien välinen yhteydenpitojärjestelmä.
12 Uropatogeeninen E coli ja VTI Dhakal et al Eur J Clin Inves 2008:38:2-11. E coli tarttuu värekarvojensa (P1 fimbria,ym) avulla virtsarakon epiteeelin pintaan. Osa bakteereista tunkeutuu epiteelisoluihin-> osa joutuu pian solusta ulos, osa voi viipyä solussa pitempään ja rajoitetusti lisääntyä siinä.
13 EHEC ja suolistotartunta Farfan &Torres Infect&Immunun 2012:80: Sytotoksiinia tuottava E coli (STEC) tarttuu suolen limakalvon epiteelisoluun Lpf-värekarvallaan ja edelleen intimin adhesiinilla epiteelisolun intimiiniresptoriin (Tir) ja nunleoliiniin ->toksiinin tuotto (Stx)->toksiini verenkiertoon ja kudosvauriot (munuainen, verisolut).
14 EHEC ja suolistotartunta Farfan &Torres Infect&Immunun 2012:80: Sama toksiinia tuottava E coli (O157) voi kolonisoida ja muodostaa biofilmin oireettoman nautaeläimen suolen limakalvolle tai tuorevihanneksen (pinaatti, salaatti) pinnalle.
15 Solunsisäiset bakteeripatogeenit (Listeria ) Cossart & Roy Manipulation of host membrane machinery by bacterial pathogens. Curr Opin Cell Biol 2010:22: Listeria-bakteerin internalin A ja B invasioproteiinit sitoutuvat epiteelisolun reseptoreihin -> epiteelisolun membraani ympäröi bakteerin ja se siirtyy solun sisään vakuolissa. Sieltä se voi tarvittaessa paeta pois! Yersinialla samanlainen mekanismi piiloutua solun sisälle.
16 Solunsisäiset bakteeripatogeenit (Shigella ) Cossart & Roy Manipulation of host membrane machinery by bacterial pathogens. Curr Opin Cell Biol 2010:22: Shigella tunkeutuu itse indusoimallaan siirtomekanismilla suolen epiteelisolun sisälle ja sieltä pois. Samanlainen mekanismi invasiivisilla Salmonellatyypeillä.
17 Bakteeripatogeenien elämä ihmissolun sisällä Cossart&Roy 2010 Bakteerit suojautuvat vakuoleihin niitä hajottavilta entsyymeiltä, lisääntyvät niissä ->solu hajoaa ja bakteerit etsivät uuden solun.
18 Candida albicans-hiivan tarttuminen Mayer et al. Virulence 2013:15: C albicans tarttuu epiteelisoluun adhesiinien avulla ->rihmamuotoon -> invasiivien avulla indusoi kudokseen pääsyn. Muodostaa biofilmin keinomateriaalin pintaan. Muita mekanismeja (oik.alhaalla).
19 Noroviruksen tarttuminen Ohe. Tohoku J Exp Med 2013:229: Tartuntaketjun tuntemattomat tekijät?
20 Influenssaviruksen tarttuminen Hamilton et al. Viruses, 2012:4: Influenssavirus tarttuu hemagglutiniinilla (H) epiteelisolun sialihapporakenteisiin. Neuraminidaasi (N) pilkkoo epiteelisolun pinnan limaa ja auttaa viruksen pääsyä epiteelisolun sisälle (ja auttaa solussa syntyneiden uusien virusten pääsyn solusta ulos.)
21 Influenssatartunnan estäminen Barik, New treatments of influenza. BMC Med 2012:13:104- Influenssarokotus: vasta-ainetuotanto viruksen rakenteita kohtaan ->viruksen kyky infektoida ihmisen soluja estyy. Influenssaviruslääkkeet (Barik BMC Med 2012: 13: ) M2-ionikanavan inhibittorit: -amandatiini, rimantadiini Neuraminidaasin inhibiittorit -oseltamaviiri (Tamiflu) -zanamiviiri (Relenza) -laninamiviiri (Inavir),ym Hemagglutiniinin inhibiittorit: Peptidivalmisteita (uusia)
22 Bakteerien säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)
23 Bakteerien säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)
24 Virusten säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)
25 Virusten säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)
26 Sienten säilyvyys infektiokykyisinä kuivalla pinnalla (Kramer et al. BMC Infect Dis 2006:6:130-)
27 Patogeenien säilyminen infektiivisinä ympäristössä Infl A virus kylmässä (6-8 C) ja kuivassa paremmin kuin lämpimässä C ja kosteassa. Vaipalliset virukset parhaiten kuivassa (RH 20-30%) ja vaipattomat virukset kosteassa (RH 70-90%). Bakteerit (E.coli, K pneum) parhaiten viileässä (alle 24 C). (Tang. J R Soc Interface 2009:6:S ) Pandeminen 2009 H1N1 influenssavirus säilyi infektiivisenä N95- respiraattorissa 6 vrk. (Coulliette et al. Appl Environ Microbiol 2013:79: ). Norovirus säilyi infektiivisenä ruostumattomalla teräspinnalla yli 4 viikkoa/ 4 C, HL ja 37 C kun E coli säilyi hengissä vain 60min/4 C, 45 min/hl ja 15 min/37 C. (Liu et al. J Food Prot 2012:75:2151-7). Omenan pinnalla S aureus säilyi infektiivisenä hyvin 2 vrk, EHEC O157:H7 ja Salmonella typhimurium heikommin. Omenan siivussa kaikki säilyivät hyvin. (Tian et al. Food Microbiol 2013:35:21-6. EHEC O157:H7,Listeria monocytogenes, Salmonella typhimurium ja Staphylococcus aureus eivät kestäneet persikan ja luumun pinnalla kaupallista kuljetusjärjestelmää (+0,5 C)
28 Tervettä syksyä!
KandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotVirusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa
Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotUlosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia
Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia 250909 Tässä kuvakoosteessa on esitetty F-BaktVi1:n normaaleita ja patologisia maljaviljelynäkymiä
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotBakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä
Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotUlostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka
Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)
LisätiedotTekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa
Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Ensimmäinen luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Tekstiilihuollon laadunhallinnan kehitys 2001 Valkopesun laadunvalvonnan nimi muutetaan
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotLely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com
Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
Lisätiedot22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotRAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS
RAPORTTI 5/2010 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LIIKELAITOS Hampurilaisten laatu Oulun seudulla 2009 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1. PROJEKTIN TOTEUTUS... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA VALITTUJEN MIKROBIEN
LisätiedotPROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA
PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009
28.1.2011 LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 Terveystarkastaja Päivi Lindén Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna Puh. vaihde (03) 6211 Fax. (03)
LisätiedotOluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta
Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta 13.2.2018 Mikrobiologia - termejä mikrobi, mikro-organismi = mikroskooppisen pieni organismi/eliö, jotka kuuluvat ryhmiin alkueläimet, arkit,
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:
LisätiedotTAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen
TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? 15.1.2018 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen 1 JÄTEVESIÄ KÄSITTELEVÄT ja/tai TUOTTAVAT: Yhdyskuntien jv-puhdistamot Teollisuus Haja-asutuksen
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %
Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
LisätiedotHyvä tietää biofilmistä
Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit
Lisätiedot"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13
"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13 Monisteen alussa on erittäin tärkeitä ohjeita turvallisuudesta Lukekaa sivu 5 huolellisesti ja usein Vaarat vaanivat: Palavia nesteitä ja liekkejä on joskus/usein
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA
PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotSokerit lääketieteessä
Sokerit lääketieteessä Risto Renkonen Haartman Instituutti, Helsingin yliopisto Syyskuu 2013 Johdanto GDP-mannose pathway GLUCOSE Golgi M1P M6P G6P Pentose phosphate pathway GDP-Man F6P GDP-Man Dol P-Man
LisätiedotNorovirusten torjuntakeinot elintarviketeollisuudessa. Satu Salo, VTT
Norovirusten torjuntakeinot elintarviketeollisuudessa Satu Salo, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen Tämän esityksen tulokset kuuluvat Virusten detektio ja hallinta
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotNäytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa
27.01.2005 1 (6) Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa Kun kunnallinen viranomainen saa tiedon epäillystä elintarvike- tai talousvesiepidemiasta, kunnan ruokamyrkytysten
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot
LisätiedotS.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Respiratoristen virusten taksonomia Hengitysteiden virusinfektiot Satu Kurkela 11.11.2013 Orthomyxoviridae (-ssrna) - Influenssa A, B, C Adenoviridae (dsdna) - Adenovirukset Picornaviridae (+ssrna) - Enterovirukset
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Hengitysteiden virusinfektiot 11.10.2012 Carita Savolainen-Kopra Erikoistutkija, FT Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot
LisätiedotNorovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä
Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä Viruskontaminaatioiden hallinta elintarviketuotannossa seminaari Maria Rönnqvist Helsingin yliopisto Maria Rönnqvist 23.4.2013
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
LisätiedotToimenpideohje. tutkimukset
Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. KVVY Tutkimus Oy - Porilab. Tiedepuisto 4, A-rakennus PORI Puh.
KVVY Tutkimus Oy - Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 03 246 1273 RUOKAVIRASTON REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013 Bacillus cereus,
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori PL 51 (Tehtaankatu 26) 08100 Lohja EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit NMKL 86:1999 Enterobacteriaceae
LisätiedotKROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotNorovirustartunnat ja niiden estäminen
Norovirustartunnat ja niiden estäminen Hoitoon liittyvät infektiot ja sairaalahygienia ilman rajoja, Evira/Helsingin yliopisto Esityksen aiheita Noroviruksen esiintyminen pintanäytteissä Noroviruksen siirtymiskokeet
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI MUTAFLOR oraalisuspensio 10 8 CFU/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää vaikuttavana aineena: Escherichia coli kanta Nissle 1917 vastaten 10
LisätiedotLataa Tartuntataudit Suomessa Lataa
Lataa Tartuntataudit Suomessa 2013 Lataa ISBN: 9789523021891 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.38 Mb Tartuntataudit Suomessa -raportti kuvaa vuoden tärkeimmät ilmiöt, epidemiat ja tautien
LisätiedotPuhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella
26.05.2015 Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella 1. Hygio-laitteen käyttötarkoitus terveydenhuollossa Hygio a40 on tarkoitettu tekstiilien, kenkien ja tavaroiden puhdistamiseen ja desinfiointiin.
Lisätiedot8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy
8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia
LisätiedotPvm/Datum/Date Viljely, Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016, Osa IV
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Raumalab PL 283 (Lensunkatu 9) 26101 RAUMA Puh. 02 246 1271 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit
LisätiedotTalousveteen liittyvät terveysriskit
Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotLUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI
LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI Keskustelutilaisuus Kiteellä 28.10.2015 Elina Felin Ympäristöterveydenhuollon johtaja Ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Pohjois-Karjalan
LisätiedotKierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi
Kierrätysravinteiden laadun arviointi ja hallinta riskinarviointi, TkT 1 ? HAITAL- LISET METALLIT ANTI- BIOOTTI- RESIS- TENSSI PUHDISTAMO- LIETE ORGAA- NISET HAITTA- AINEET TAUDIN- AIHEUT- TAJAT MIKRO-
LisätiedotTerveillä vasikoilla on terveet mahat
Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?
LisätiedotLaboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa
Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa Eviran laboratorioselvitys 2014 Taija Rissanen Evira Selvityksen tavoite kuvata laboratoriokentän ja
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotKoagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.
Vastuuhenkilöt Hakola Satu, Sivu/sivut 1 / 5 Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka. 1 Menetelmäviitteet ja poikkeamat ISO 6888-1:1999,/ Amd 1:2003, muunnos. (Baird-Parker
LisätiedotListeria monocytogenes -bakteerin stressinsiedon taustalla olevien geneettisten mekanismien kartoitus de novo - kokogenomisekvensointia hyödyntäen.
SUOMEN ELÄINLÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ MYÖNNETYT APURAHAT TUTKIMUSAPURAHAT Aalto-Araneda, Mariella 3000 Listeria monocytogenes -bakteerin stressinsiedon taustalla olevien geneettisten mekanismien kartoitus de
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotHunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff
Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Raakaaineet Mesikaste Mesi Medestä hunajaksi mesi: 40 % sokereita, 60 % vettä -> pilaantuu herkästi mehiläinen kerää, haihduttaa vettä, lisää rauhaseritteitä,
Lisätiedot