Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka"

Transkriptio

1 Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium , Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6% teho-osastolla hoidossa olevista potilaista on infektio Avohoitoalkuiset (n. 2%) Potilaalla on infektio sairaalaan tullessaan Sairaala-alkuinen (n. 1%) Infektio tehohoitoa edeltävän sairaalajakson aikana Tehohoitoalkuinen (n. 2%) Infektio yli 48 h kuluttua teho-osastolle tulosta VAP yleisin, osuus infektioista 25-45% 86% tehohoidon aikaisista keuhkokuumeista liittyy hengityslaitehoitoon (Richards ym., Infect Control Hosp Epidemiol 2) 1

2 Avohoitoalkuinen pneumonia Etiologia Aiheuttaja Ikä <5v 5-45v >45v Pneumokokki Hemophilus influenzae 2-4% n.1% 3-5% n.5% 3-5% n.5% Moraxella catarrhalis n. 3% n. 3% n. 3% Mycoplasma pneumoniae n. 5% 2-4% n.3% Klamydiat Virukset n. 3% 3-75% 1-15% 1-2% 1-15% 1-2% Virusten ja bakteerien aiheuttamat sekainfektiot ovat tavallisia ja lapsilla niitä on jopa puolet tapauksista Ajantasaista tietoa epidemiatilanteesta: THL:n verkkosivut, HUSLABin verkkosivut Suomen mykoplasmaepidemia Eurosurv 212;17 (Feb 212) 2

3 Suomen mykoplasmaepidemia Eurosurv 212;17 (Feb 212) Suomen mykoplasmaepidemia Eurosurv 212;17 (Feb 212) 3

4 Sairaalapneumonia Aerosolitartunta M. tuberculosis Aspergillus fumigatus Legionellat Influenssa A ja B Bakteremia Latentin infektion reaktivaatio M. tuberculosis Pneumocystis jirovecii Sytomegalovirus Aspiraatio Nielua kolonisoivien tai nieluun päässeiden bakteerien mikroaspiraatio (tärkein syntymekanismi) Sairaala-alkuinen pneumonia Etiologia Aiheuttaja Koliformit (Klebsiella, Enterobacter, E. coli, Serratia marcescens, Proteus) Pseudomonas Staphylococcus aureus Pneumokokki Haemophilus influenzae Anaerobit Legionellat Influenssa A- ja B-virus RS-virus Osuus 3-4% 1-15% 1-3% n. 25% 1 n. 2% % (erit. aspiraatiopneumonia ja syöpäpotilaat) Endeemisenä tai epidemioina Epidemioina Epidemioina (lapset ja vanhukset) 1 varhaisvaihe Kuvat: Ritvaleena Puohiniemi/HUSLAB 4

5 Mitä kliinikko odottaa laboratoriolta infektiodiagnostiikan suhteen? Diagnostiikan nopeus Infektion aiheuttaja selvillä 2 tunnin kuluttua sairaalaan tulosta Mikrobispesifisyys Tuloksen luotettavuus Näytteenoton (ja logistiikan) kehittäminen Mikrobiologian laboratorio toivoo Huolellisesti otettuja näytteitä ohjeita ja koulutusta on saatavilla Sujuvia näytekuljetuksia Perustiedot näytteestä sekä kliinisiä tietoja potilaasta vaikuttaa näytteen tutkimiseen, tulosten tulkintaan ja vastaamiseen Kriittisten tietojen puuttuminen teettää selvitystyötä 5

6 Mitä tutkimusmenetelmää käytän? Antigeeninosoitusmenetelmät Nopeita, herkkyys ja spesifisyys vaihtelee! Värjäys Edustavasta näytteestä kokeneen mikroskopoijan silmin katsottuna luotettavan vastauksen voi saada nopeasti Viljely Perusmenetelmä bakteriologiassa, mahdollistaa herkkyysmääritykset Virusviljely on spesifinen, mutta epäherkkä ja hidas Nukleiinihapon osoitusmenetelmät herkkiä, spesifisiä, työläitä, eivät vielä päivystyskäytössä bakteriologiassa eivät respiratoristen näytteiden tutkimuksissa Vasta-ainetutkimukset Soveltuvat osin päivystyskäyttöön Pariserologia post-festum diagnostiikkaa, yhdistettynä muihin menetelmiin diagnostinen ikkuna laajenee ja osuvuus parantuu Usean testimenetelmän yhdistäminen hyödyllistä Mikrobiologinen diagnostiikka Avohoitopneumonia Mikrobiologisia tutkimuksia vain harkiten Epidemiaa epäiltäessä n. 5 potilaalta Respiratoristen virusten antigeeniosoitus (-RvirAg, KL 2579) InfABAg- ja RSVAg useissa sairaaloissa saatavana päivystyksenä Ysköksen/nielun M. pneumoniae PCR, (-MypnNhO, KL 4439) C. pneumoniae PCR, (-ChpnNhO, KL 4384) Virusvasta-aineet, pariseerumit 2-4 viikon välein (S-VirAb, KL 2967) Mykoplasma-vasta-aineet (S-MypnAb, KL 2367) Keuhkoklamydia-vasta-aineet (S-ChpnAb, KL 4955) Bordetella pertussis PCR ja viljely (-BopeViP, KL 9441) 6

7 Mikrobiologisen diagnostiikan mahdollisuuksia Vaikeasti sairas pneumoniapotilas Veriviljely x 2 (B-BaktVi, KL 1153) Nielu/pleuraneste: Streptokokki A pikatesti (Lukkarinen ym. Duodecim 212) (Ps- StrAAg, KL 3635) Virtsa: pneumokokkiantigeeni (U-StpnAg, KL 8291) legionella-antigeeni (U-LepnAg, KL 4632) Näyte ylä- ja alahengitysteistä: Bakteerivärjäys ja viljely (legionellaa unohtamatta) (- BaktVi, KL 1156; -LegiVi, KL 226) Sieniviljely (Pu-SienVi, KL 358) Tuberkuloosivärjäys ja viljely (-MbViVr, KL 17411) Resp. virusten antigeeniosoitus (-RvirAg, KL 2579) Resp. mikrobien nukleiinihapon osoitukset (-RvirNhO, KL 2956) Serologia Mykoplasma ja keuhkoklamydia (S-MypnAb, KL 2367; S-ChpnAb, KL 4955) Legionella (S-LegiAb, KL 225) Tularemia (S-FrtuAb, KL 2816) Ornitoosi (S-ChlaCF, KL 989) Q-kuume (S-QFevCF, KL 213) Syvämärkänäyte, Pu-BaktVi Abskessimärät, pleura-, peritoneaali-, askites-, nivelnesteet, katetrit, kanyylit jne. märkäerite anaerobiampulliin näytettä myös objektilasille geelikuljetusputki huonompi vaihtoehto osa anaerobeista kärsii nopea kuljetus: märkäerite ruiskussa, tyhjiöputkessa, kudospala keittosuolaliemessä steriilin alueen nestettä myös veriviljelypulloon 7

8 Sairaalapneumonia Mikrobilöydösten merkitys Mikrobietiologian selvittäminen on vaikeaa: ysköstutkimusten löydösten merkitys??? Kolonisaatio vs. infektio??. veriviljely positiivinen vain alle 2%:lla (aikuiset), lapsilla alle 5% immuunipuutteisten potilaiden opportunistiinfektioiden dg edellyttää usein bronkoskopiatutkimusta Legoff J ym. High Prevalence of Respiratory Viral Infections in Patients Hospitalized in an Intensive Care Unit for Acute Respiratory Infections as Detected by Nucleic Acid-Based Assays J Clin Microbiol 25;43: Table 1. Conventional and molecular diagnosis of principal respiratory viral infection in the 47 BAL samples from 41 patients suffering from acute respiratory illness Influenza virus A Influenza virus B Virus Conventional diagnosis 1 Molecular diagnosis 7 1 Parainfluenza virus 1 Parainfluenza virus 2 Parainfluenza virus 3 Respiratory syncytial virus A 1 1 Respiratory syncytial virus B 2 Picornavirus Human metapneumovirus Human coronaviruses Adenovirus Total 1 (2.1%) 2 14 (29.8%) 8

9 9

10 Jansen RR ym. Frequent detection of respiratory viruses without symptoms: toward defining clinically relevant cutoff values. J Clin Microbiol 211:49; Tausta: Multiplex-PCR testit ovat korvanneet niin perinteisiä menetelmiä kuin yksittäisiä PCR-tutkimuksia. Herkkien testien tulosten kliininen merkitys on toisinaan kyseenalainen. Tutkimusasetelma: Prospektiivinen tapaus-verrokki tutkimus Amsterdamissa, 11/27-4/28; 11/28-4/29. Potilaat: v ikäistä lasta Verrokit: 157 samanikäistä oireetonta Näyte: nenähuuhde (nasal wash)....jansen RR ym. Frequent detection of respiratory viruses without symptoms: toward defining clinically relevant cutoff values. J Clin Microbiol 211:49; Menetelmät: Multiplex-PCR 4 pakettina: Analyyttinen sensitiivisyys 4-5 kopiota/ml jokaiselle virukselle, dynaaminen alue kopiota/ml. Tulokset: Vähintään yhden viruksen nh:a löytyi 12/141 (72%) tapauksesta. Useampia löydöksiä voitiin osoittaa 27/12 tapauksesta (26%). Kontrollit: vähintään yhtä virusnh:a 27%:lla (42/157); näistä 12%:lla (5/42) voitiin osoittaa useampaa kuin yhtä virusnh:a. 1

11 ...Jansen RR ym. Frequent detection of respiratory viruses without symptoms: toward defining clinically relevant cutoff values. J Clin Microbiol 211:49; Pääpatogeenit RSV (31%) ja RV (25%) Kontrollit: RV (53%) ja koronavirukset (24%) yleisimmät. Kontrollipotilailta RSV:ta vain 2:lla (1.2%), myös AdV ja hmpv matala prevalenssi kontrolleilla. Virusmäärät: kontrollit mediaani 2755 kopiota/ml, tapaukset mediaani kopiota/ml. Kaikkien muiden virusten paitsi InfA:n kohdalla todettiin tapausten ja kontrollien virusmäärien välillä päällekkäisyyttä. Testin diagnostisen arvon/luokittelukyvyn mittaaminen: ROCanalyysi auttaa kliinisessä päätöksenteossa mm. rhinoviruslöydösten merkitystä arvioitaessa. Haasteita kliinisesti merkittävien raja-arvojen määrittämiselle: näytteenoton ajoitus, näytteen laatu ja standardointi. Kontrollien löydökset: oireeton ikkunavaiheen infektio, postinfektioosi eritys, subkliininen infektio. Influenssa A - virusdiagnostiikka 1. Influenssa A-viruksen ag-osoitus, -InfAAg, KL nro 4415, -InfABAg KL 4746 tai RvirAg, KL Nenänieluimu-, nenänielutikku- tai nielutikkunäytteestä -Myös päivystyksenä, monissa paikoissa ns. pikatestinä 2. Influenssa A-RNA (ml. nk. sikainfluenssa) (- InfvNhO, KL-nro 6133) - monissa laboratorioissa InfANhO KL 4896 Kuva: Virologian yksikkö/huslab 3. Respiratoriset virukset, nukleiinihappo (kval), KL 2956 (4. Influenssa A -virusvasta-aineet (S-InfAAbG, KL nro 4419) -Seeruminäyte akuutissa ja toipilasvaiheessa: pariseerumit 2 viikon välein ) 11

12 Näytteen mukana saatavat esitiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä! Osataan arvioida näytteen edustavuus ja kelpoisuus Näyte väärässä kuljetusputkessa Näytteet tutkitaan oikein Oikeat solulinjat virusviljelyssä, otetaan huomioon hidaskasvuiset bakteerit Näytteen esikäsittely geenimonistuksessa Arvioidaan/autetaan oikeiden tutkimuspyyntöjen valinnassa Laboratoriokohtaisia eroja Osataan tulkita saadut testitulokset ja antaa suosituksia mahdollisista lisätutkimuksista ja seurantanäytteistä Osataan opastaa tartuttavuudesta Muistutetaan ilmoitusvelvollisuudesta Osataan toimia infektiohälytystilanteissa Kuva: Virologian yksikkö/huslab Tutkimusohjekirja Vapaa tekstihaku tutkimusohjekirjasta: Hae Hakutoiminnon ohje Tutkimushakemistot Erikoisalakohtaiset tutkimushakemistot Hakemisto tutkimusnumeroiden mukaan Hakemisto tutkimusten lyhenteiden mukaan Hakemisto tutkimusten nimien mukaan Liitteet Asiantuntijaluettelo Eturauhassyövän riskilaskuri Isotooppitutkimusten merkkiaineet, annettavat aktiivisuudet ja arvioidut efektiiviset annokset Näytteenoton normisto (PDF-tiedosto) Paastoa vaativat tutkimukset Painettu ohjekirja 27 (PDF-tiedosto, 18 Mt) Linkit HUSLABin hallinnon yhteystiedot HUSLABin laatujärjestelmä HUSLABin tutkimustiedotteet Yhdysvalloissa käytettyjen yksikköjen ja SI-yksikköjen välisiä muuntokertoimia 12

13 Diagnostisia mahdollisuuksia myös eksoottisiin infektioihin (HUSLAB) Matkailijoiden vakavat infektiot Epidemiat Mikrobiologiset tutkimukset tehdään infektiolääkärin konsultaation perusteella - Etukäteen tieto esim. tarvittavista lisäherkkyyksistä, mahdolliset erikoisviljelyt (nokardia, legionella) Näytteet tutkivaan laboratorioon mahdollisimman nopeasti. Näytteet voidaan säilyttää 1-3 vrk +4 o C:ssa. Hoitavassa yksikössä ei tehdä mikrobiologista pikadiagnostiikkaa. Tutkivaan laboratorioon yhteydenotto etukäteen puhelimitse. Kuva: Virologian yksikkö/huslab Lopuksi Oikeat näytteet oikeasta paikasta oikeaan aikaan oikein otettuna Nukleiinihappoperusteiset menetelmät ovat tulleet perinteisten rinnalle Hyvä yhteistyö ja vuoropuhelu kliinikon ja mikrobiologian laboratorion välillä rajoittaa turhien tutkimusten määrää ja karsii ylimääräisiä kustannuksia, Yhteinen päämäärä luotettava diagnostiikka ja potilaan hyvä hoito. 13

14 Mikrobit muuntautuvat haaste diagnostiikalle, antimikrobien kehittelylle sekä potilaan hoidolle 14

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Respiratoristen virusten taksonomia Hengitysteiden virusinfektiot Satu Kurkela 11.11.2013 Orthomyxoviridae (-ssrna) - Influenssa A, B, C Adenoviridae (dsdna) - Adenovirukset Picornaviridae (+ssrna) - Enterovirukset

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT POS POS(H) NEG JUKKA SUNI HUSLAB - VIROLOGIA Vieritestien käyttäjiä Itsehoito h koti Terveysasemat Doctor s Office Ensiapupoliklinikka Teho-osasto

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml

Taulukko 1. RespiFinder RG Panel -tuotteen toteamisraja puhdistus huomioiden (QIAamp MinElute Virus Spin -sarja) 10(0,40) TCID 50 /0,2 ml RespiFinder RG Panel Suorituksen ominaispiirteet RespiFinder RG Panel, versio 1, 4692163 Tarkista ennen kokeen suorittamista uusien elektronisten etikettiversioiden saatavuus osoitteesta www.qiagen.com/p/respifinder-rg-panel-ce.

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Bakteeri- ja sieniviljelyt

Bakteeri- ja sieniviljelyt Putkikartta 1 (13) Laboratorio 6.3.2018 Bakteeri- ja sieniviljelyt Ps-BaktVi Bakteeriviljely, laaja, nielueritteestä Pu-BaktVi1 Bakteeri, viljely 1, syvä märkänäyte (anaerobi+aerobi) Pu-BaktVi2 Bakteeri,

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Virologiset pika- ja vieritestit

Virologiset pika- ja vieritestit Virologiset pika- ja vieritestit HUSLAB - VIROLOGIA POC-testien käyttäjiä Itsehoito koti Terveysasemat Doctor s Office Ensiapupoliklinikka Teho-osasto leikkaussali Laboratorio Virologian pikatestejä Hepatiitti

Lisätiedot

Uutta pikadiagnostiikkaan

Uutta pikadiagnostiikkaan Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin Pu-BaktVi2 (3492) Ps-StrVi (2703) Fl-StrBVi (1729) - MRSAVi (4358) - ESBLVi (4817) - CandVI (1628) - SienVi (2631) - GcVi (1506) -MDRsVi (8589) Ts-HepyVi

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Mikrobiresistenssitilastot 2017 Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha

Mikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus

Lisätiedot

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A. Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003 Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa)

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa) Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008 Toxoplasma gondii o Protozoa (sporozoa) o akuutin vaiheen jälkeen organismit piiloutuvat kudoskystien sisälle

Lisätiedot

Mikrobiologia. Viljelysauvat ja -silmukat. Näytteenottotikut. LBM, nestemäiset kuljetusputket. Bakteerikuljetusputket, Amies-alusta

Mikrobiologia. Viljelysauvat ja -silmukat. Näytteenottotikut. LBM, nestemäiset kuljetusputket. Bakteerikuljetusputket, Amies-alusta Mikrobiologia Viljelysauvat ja -silmukat Näytteenottotikut LBM, nestemäiset kuljetusputket Bakteerikuljetusputket, Amies-alusta Lasi- ja muovitarvikkeet Kuljetus Mekalasi Oy Perustamisestaan, vuodesta

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot

Lisätiedot

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN Alere i Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET N SIVUN Alere i yhdistää nopeuden ja tarkkuuden hyödyt. Enää ei tarvitse tehdä kompromisseja potilaiden testauksessa ja kliinisessä päätöksenteossa.

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%

Lisätiedot

Alere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN

Alere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien

Lisätiedot

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.12.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut

Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut Vertailututkimusten toteutus Janne O. Koskinen FT, infektiotautien in vitro diagnostiikka Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteen hyväksymiskriteerit. Primaarinäytteen värjäys ja viljely. Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia Bakteeriviljelynäytteet Ainutkertaisia. Uutta näytettä ei saada tai se ei

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys Eläinten mikrobiologinen laatu Koe-eläinten mikrobiologinen laatu Kuvaa eläinten mikrobiologista tilaa Virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit Suurin osa infektiosta on subkliinisiä Koe-eläinkurssi tutkijoille

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot

Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet V-J Anttila 26.2.2014 26.2.2014 1 Elinsiirtopotilaiden Infektiot Infektioihin vaikuttavat useat tekijät pre-transplantaatiotilanne perustaudit potilaan yleistila

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset

Lisätiedot

Vastaukset Paperipyynnöllä lähetetyistä näytteistä vastaukset faxataan.

Vastaukset Paperipyynnöllä lähetetyistä näytteistä vastaukset faxataan. Laboratoriotiedote KU 7/2009 28.07.2009 Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 1(5) Toimintaohje avoterveydenhuollon influenssa A(H1N1)v epäilyssä ISLABin Kuopion aluelaboratorion toimipisteille

Lisätiedot

Moderni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan

Moderni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan Virologia Mitä lääkärin on hyvä tietää virusdiagnostiikasta Raija Vainionpää, Klaus Hedman ja Timo Hyypiä Virusdiagnostiikan käyttömahdollisuudet ovat viime vuosina merkittävästi laajentuneet menetelmien

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot