Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Transkriptio

1 Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva tartunta 2 1

2 Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva tartunta 3 Tartuntaan liittyviä käsitteitä Tartunnan lähde Tartuttava annos Tartuntaa välittävä tekijä tai materiaali Tartunnan kohde 4 2

3 R. Vuento. Kirjassa: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, 6. painos 2010 Kosketustartunta Tärkein tartuntatie Suora kosketustartunta Suoraan henkilöstä toiseen Epäsuora kosketustartunta Tartunnan lähde kontaminoi mikrobeilla ympäristönsä pintoja tai välineitä 6 3

4 Suora kosketustartunta Tartunta välittyy käsien välityksellä henkilöstä toiseen Selvästi tärkeämpi kosketustartunnan muoto Hoitolaitoksissa henkilökunnan kädet tärkein tartunnan välittäjä Tartuntatie on katkaistavissa hyvällä käsihygienialla ja tarkoituksenmukaisella suojainten käytöllä 8 4

5 Suora kosketustartunta Tartunta välittyy käsien välityksellä henkilöstä toiseen Selvästi tärkeämpi kosketustartunnan muoto Hoitoyksiköissä henkilökunnan kädet tärkein tartunnan välittäjä Tartuntatie on katkaistavissa hyvällä käsihygienialla ja tarkoituksenmukaisella suojainten käytöllä Tartunta välittyy käsien välityksellä henkilön kehonosasta toiseen Esimerkiksi desinfektion pettäessä, kun on käsitelty eritteitä tai infektoitunutta haavaa Hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa yleisin ja tärkein tavoite on kosketustartuntatien katkaiseminen 9 Epäsuora kosketustartunta Korkean tartuntariskin ympäristö Kosketuspinnat, vuodevaatteet, vaatteet, pöytä, Wc:n pinnat Muu ympäristö ( housekeeping, talouspinnat ) Seinät, lattiat, verhot ym. Epäsuora kosketustartunta on katkaistavissa käsihygienialla, suojainten käytöllä, laitossiivouksella ja tarkoituksenmukaisella desinfektioaineiden käytöllä 10 5

6 Pisaratartunta Tartunta tapahtuu suurten pisaroiden välityksellä tartunnan lähteen yskiessä, aivastaessa tai puhuessa Pisaratartuntana leviävät infektiot ovat lähinnä hengitystieinfektioita Suurikokoiset pisarat eivät lennä kauas, yleensä n. metrin päähän Tartunta tapahtuu pisaroiden joutuessa limakalvoille tai hengitysteihin Pisaratartuntana tarttuvat taudit voivat levitä yleensä myös kosketustartuntana Suorana tai epäsuorana 11 Pisaratartuntana tarttuvia tauteja Hengitystieinfektiot Influenssa, RSV, metapneumovirus Hinkuyskä Tavalliset flunssat Muita Pikkulasten A-streptokokki-infektiot (hengitysteissä) Meningokokkitaudit Vaikeat Hemofilus-infektiot Vihurirokko, sikotauti Kurkkumätä 12 6

7 Ilmatartunta Alle 5 µm kokoiset partikkelit (esim. mikroskooppiset pisarat) jäävät leijumaan ilmaan ja voivat kulkeutua sisätiloissa Jotkut taudinaiheuttajat voivat tarttua näiden partikkeleiden välityksellä Tuberkuloosi Vesirokko Tuhkarokko SARS, MERS Verenvuotokuumeet Isorokko 13 Ilmatartunta Ilman välityksellä tarttuvaa potilasta hoidetaan ilmaeristyksessä Alipainehuone Hengityksensuojaimet Muut mikrobin edellyttämät suojaimet 14 7

8 Veritartunta Veren tai verisen eritteen kontaminoima (terävä) esine läpäisee ihon tai limakalvon Terveydenhuollossa pistotapaturmat Riskiä lisää: Näkyvästi, tuoreesti verinen pistoesine Luumeninen neula Suurikokoinen pistoesine Tartuntariski: Hepatiitti B (HBsAg pos): 1-6 % Hepatiitti C: 1,8 % HIV: 0,3 % 15 Muita tartuntateitä Elintarvikevälitteinen tartunta Ruoka tai juoma Vektorivälitteinen tartunta Tularemia (jänisrutto) Pogostan tauti Borrelioosi Puutiaisaivokuume Riketsiat, malaria 16 8

9 Muita tartuntaan ja infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä 17 Tartunnan lähteenä ihminen Toinen ihminen Klassinen tartuntatauti Tavalliset flunssat Inluenssa Tarttuvat virusten aiheuttamat vatsataudit Ym, ym Sama ihminen Esim. kolonisaatio infektio Suurimmassa osassa hoitoon liittyvistä infektioista mikrobi on peräisin potilaan omasta mikrobifloorasta 18 9

10 Infektoiva annos tartuttava annos Pieni infektoiva annos, esimerkiksi: Norovirus (10 virusta) Monet virukset Influenssa (1-30 virusta) EHEC (STEC) (joitakin kymmeniä) Tuberkuloosi (<10 basillia) Giardia ( kystaa) Suuri tai suurehko infektoiva annos, esimerkiksi: Salmonellat ( ) Kampylobakteeri ( ) Kolera (100 milj.) 19 Mikrobin ominaisuuksia taudinaiheuttajana Patogeenisyys: mikrobin kyky aiheuttaa tauti Virulenssi =mikrobin aiheuttaman taudin vaikeusaste Korkea virulenssi matala virulenssi Virulenssiaste ei välttämättä korreloi infektion kliinisten seurausten kanssa. Esimerkiksi vierasesineinfektiot. Adherenssi =mikrobin kyky tarttua kohteeseensa, esim. limakalvoille Invasiivisuus =mikrobin kyky tunkeutua syvemmälle kudoksiin Kyky suojautua elimistön puolustusreaktioilta Esim. biofilmit 20 10

11 Isännän kyky torjua infektioita Infektioportit Haavat, kanyylit, ym. Kolonisaatioresistenssin häiriintyminen Esim. Clostridium difficile antibioottihoidon haittavaikutuksena Vastustuskykyä heikentävät tilat ja sairaudet sekä niiden hoito 21 Tartunnan torjunta Miksi Terveyden suojeleminen Sekundaaritartuntojen estäminen Epidemioiden estäminen Komplikaatioiden estäminen Kustannusten hallitseminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien toimivuuden varmistaminen 22 11