Oulun kaupunki. Hyvä vastaanotto. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
|
|
- Topi Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun kaupunki Hyvä vastaanotto Myllyojan terveysaseman loppuraportti
2 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet Asetetut tavoitteet Aikataulusuunnitelma Tehdyt mittaukset ja tasapainolaskelma Lääkärin vastaanoton jonotilanne Lääkärin vastaanottoaikojen kysyntä ja tarjonta Hoitajakonsultaatiot Hoitajan vastaanoton jonotilanne Työtyytyväisyys Lääkärin vastaanottoaikojen kysyntä ja tarjonta tehtyjen muutosten jälkeen Kuvaus testatuista muutoksista Blokkiajanvaraus Varautuminen äkillisiin poissaoloihin Konsulttilääkäri Kokouskäytännöt Henkilökunnan osallistuminen muutoksiin Tulokset Hyvä vastaanotto -hankeen hyödyt potilaan hoidolle ja työntekijöille Kehitystyön jatkosuunnitelma Liite Liite Liite Liite
3 1 Myllyojan terveysaseman esittely Myllyojan terveysasema on yksi Oulun kaupungin kolmestatoista terveysasemasta. Terveysaseman vastuulla oli syksyllä 2012 hankkeen alkaessa asiakasta. Vastaanotolla on käytössä lääkäri-hoitajatyöparimalli. Syksyllä 2012 hankeen alkaessa terveysasemalla työskenteli 7,2 lääkäriä ja 7 hoitajaa. Lääkäreitä töissä oli 8-9, joista neljä työskenteli osa-aikaisesti tuntia/ viikko. Väestörakenteelle on tunnusomaista suuri vanhusten ja lapsiperheiden määrä. Muun työn osuus (lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto) on suhteellisesti tavanomaista suurempi, koska terveysaseman vastuualueelle on kuulunut myös ulkoistetun terveysaseman neuvola- ja kouluterveydenhuollon toiminnot. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen muutos on vähentänyt vastaanottokapasiteettia edelleen entisestään. Myös peittävyysluvut alueellamme ovat kaupungin korkeimpia. Lisäksi olemme saaneet terveysaseman vapaan valinnanoikeuden myötä n uutta asiakasta ja uusia asiakkaita on odotettavissa edelleen kaupungin siirtäessä ulkoistetun terveysaseman alueelta asiakkaita takaisin Myllyojan terveysasemalle syksyn 2013 aikana. Hyvä vastaanotto-työskentely aloitettiin Myllyojan terveysasemalla Hankeen ydinryhmään ovat kuuluneet sh Riitta Heinonen, tkl Kirsi Iisakka, ph Jaana Liljeberg, tkl Merja Lukin, sh Virve Pyy, sh Virpi Saarnio, sh Sirpa Sarhaluoma sekä tkl Tuuli Tanska. 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet Kuten useilla muillakin Oulun terveysasemilla myös Myllyojalla hoidon saatavuus on ongelmallista. Jonot lääkärin vastaanotolle ja hoitajan vastaanotolle ovat pitkiä. Ajanvarauskirjat ovat olleet tehtyinä noin neljän viikon päähän ja usein kaikki ajat lääkärin vastaanotolle ovat olleet annettuina niin pitkälle kuin ajanvarauskirjoja on tehty. Jonokirjaa meillä ei ole ollut käytössä.
4 Tilanne on kuormittanut päivystystä ja pikapäivystyskirjamme ovat olleet huomattavan ylikuormittuneet. Kontrolliaikojen puutteessa hoidon jatkuvuus on kärsinyt eivätkä hoitoketjut talon sisällä ole toimineet optimaalisesti aikojen puutteen vuoksi. Tämän päivän töitä ei ehditty tekemään työajalla tänään, vaan päivää on pitänyt jatkaa työajan jälkeen. Kiire ja riittämättömyyden tunne ruokki henkilökunnan väsymistä ja pientä tyytymättömyyttä työilmapiiriin. Terveysasemalle on siirtynyt terveysaseman vapaan valinnanoikeuden johdosta paljon uusia asiakkaita, minkä vuoksi pysähdyimme välillä miettimään henkilöstöresurssiemme riittävyyttä asiaa, johon itse emme pysty vaikuttamaan. Terveysasemallamme ei ole ollut pelkästään vastaanoton henkilökunnalle suunnattua palaveriaikaa, ja koimme, että meiltä puuttuu foorumi, jolla vastaanoton asioita voitaisiin käsitellä ja sopia yhteisistä toimintatavoista. Kaikesta huolimatta asiakkailtamme saamamme palaute toiminnastamme on ollut positiivista, mikä on kannustanut meitä eteenpäin. 3 Asetetut tavoitteet Asetimme työryhmässämme tavoitteeksi jonojen lyhentämisen: lääkärin vastaanotolle tulisi saada aika kahden viikon sisällä ja sairaanhoitajan vastaanotolle viikossa vappuun 2013 mennessä. Tavoitteen toteutumista on seurattu ajanvarauskirjoilta T3 (kolmas vapaa aika) mittauksin viikoittain. Vastaanoton toimintojen, talon sisäisten hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja yhteisten toimintatapojen sopimiseksi tavoiteltiin uutena toimintatapana pelkästään vastaanoton henkilökunnan eli lääkäreiden ja hoitajien kesken pidettävää palaveria kerran kuukaudessa. Asia nousi esiin tarpeesta saada vastaanoton henkilöstö toimimaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tavoitteeksi asetettiin myös selvitä tämän päivän töistä tänään, eli työpäivän aikana, ja suojata samalla huomista päivää, jolloin myös työtyytyväisyyttä saadaan kohenemaan.
5 4 Aikataulusuunnitelma Ensimmäisessä seminaarissa syyskuussa 2012 suunniteltiin tehtäväksi lääkäreiden työaikaseuranta ja lääkärinvastaanottoaikojen kysynnän mittaukset viikoilla Työtyytyväisyysmittaukset ja T3-mittaukset (kolmas vapaa aika) lääkärin vastaanotolle aloitettiin heti syyskuun starttiseminaarin jälkeen. Hoitajien työajanseuranta ja hoitaja-aikojen kysyntää suunniteltiin mitattavaksi keväällä 2013, mutta mittaukset ovat siirtymässä syksyyn Hoitaja-aikojen jonotilannetta alettiin mitata T3-mittauksin viikolla 13 keväällä Lääkärinvastaanottoaikojen tarjontaa ja kysyntää suunniteltiin kontrolloitavaksi viikoilla keväällä Tehdyt mittaukset ja tasapainolaskelma 5.1. Lääkärin vastaanoton jonotilanne Lääkärinvastaanottoaikojen jonotilannetta on seurattu T3 mittauksin (kolmas vapaa aika) syyskuusta 2012 alkaen. Syksyllä T3 aika oli pitkä 28 päivää kaikilla lääkäreillä. Kaikki vastaanottoajat normaalivastaanotolle oli annettu käytännössä niin pitkälle, kun ajanvarauskirjat olivat tehtyinä (noin neljä viikkoa). Vuoden vaihteessa ja tammikuun alussa lääkäriresursointi oli vajauksella -2,8 lääkärin verran. T3 ajat olivat kuitenkin lyhyitä, koska työlistoja ei ollut vuodenvaiheessa tehty pari viikkoa pidemmälle johtuen vuoden vaihteessa käynnistyneestä blokkiajanvarauksesta ja siihen liittyvästä ajanvarauspohjien uudelleensuunnittelun tarpeesta. Näin ollen T3 putoaminen 15 päivään ei ollut tuolloin todellista. Maalis-huhtikuussa 2013 lääkäriresursointi parani merkittävästi ja T3 ajat kääntyivät laskuun ollen asetetun tavoitteen (alle 14 päivää) mukainen viikosta 14 alkaen. Jonkin verran tosin lukemaa voi vääristää se, että atk-ongelmista johtuen ajanvarauskirjat olivat huhtikuun lopussa lyhimmillään avattuina vain kahdeksi viikoksi etukäteen. Toukokuun alun T3 lukemissa ei tämän virheen mahdollisuutta enää ole ja T 3 oli toukokuussa yhdeksän päivää.
6 5.2 Lääkärin vastaanottoaikojen kysyntä ja tarjonta Lääkärinvastaanottoaikojen kysynnän mittaukset viikoilla liitteenä olevalla lomakepohjalla (liite 1). Samanaikaisesti tehtiin lääkäreiden työajanseuranta (liite 2) ja tulokset syötettiin tasapainolaskuriin. Tasapainolaskurin tulkitseminen osoittautui haasteelliseksi ja olisimme tarvinneet tulkintaan enemmän apua, jota onneksi saimme toisessa seminaarissa ohjaajaltamme marraskuun 2012 lopussa. Hämmästykseksemme lääkärin vastaanottoaikojen kysyntä ja tarjonta olivat meillä kohtuullisen hyvin tasapainossa. Samoin totesimme, että lääkärinvastaanottoaikojen kysyntä oli suurinta maanantaisin ja perjantaisin, minkä takia muun työn osuutta siirrettiin keskelle viikkoa, että pystyisimme paremmin vastaamaan kysyntään. Jäimme miettimään miten tasapainolaskuri huomioi pikapäivystykseen annetut päällekkäisajanvaraukset. Seuranta toi esiin, että tarjosimme puhelimitse paljon ei oota : lääkärin vastaanotolle jäi antamatta 72 normaalivastaanottoaikaa ja 120 päivystysaikaa kahden viikon aikana. Tasapainolaskuri paljasti myös senkin, että lääkärit eivät selviytyneet töistään työajan puitteissa, vaan tekivät paljon ylitöitä. 5.3 Hoitajakonsultaatiot Konsulttilääkärin toimintaa suunniteltaessa tehtiin viikolla 5 mittaukset konsultaatioiden määrästä. Mittaus toi esiin, että vastaanoton hoitajien lisäksi yllättävän paljon konsultaatiotarvetta oli myös neuvolan terveydenhoitajilla. Mittauksen jälkeen tehtiin päätös konsulttilääkäritoiminnan aloituksesta maaliskuun puolivälissä Hoitajan vastaanoton jonotilanne Hoitajavastaanoton jonotilannetta on mitattu T3 mittauksin keväällä 2013 viikosta 13 alkaen. T3 aika on ollut 9-20 päivää eli tavoiteltuun 7 päivään ei ole päästy. Hoitajavastaanoton jonotilanteen helpottamiseksi mietittiin hankeen aikana lähi- ja perushoitajien työn uudelleenjärjestelyä ja blokkiajanvarausta hoitajalle, joka on toteutumassa syksyllä Työtyytyväisyys Vastaanoton henkilökunnan työtyytyväisyyttä alettiin seurata kerran viikossa tehtävin mittauksin kouluarvosanoin Seurannan alussa työtyytyväisyys oli 7 tasossa. Joulun alla työtyytyväisyys laski ja jonkinlainen pessimismi oli vallannut kahvihuoneen. Samaan aikaan
7 lääkäriresurssit olivat alakanttiset, vastaanoton jonotilanne oli hankala ja työpaineet kasvoivat, mikä varmasti vaikutti työilmapiiriin, sillä samanaikaisen infektiokauden vuoksi aikojen kysyntäkin oli suurimmillaan. Halusimme itse tehdä omille asenteillemmekin muutoksen positiivisempaan suuntaan, ja päädyimme valitsemaan viikoittain työpaikkamme hymynaaman eli viikon positiivisimman työkaverin. Idea osoittautui toimivaksi ja asenteet ja ilmeet kirkastuivat. Myös lääkäriresurssit korjaantuivat selvästi kevään 2013 aikana. Samoihin aikoihin työtyytyväisyys lähti kohenemaan ja on vakiintunut viime viikkoina 7,3 7,4 tasoon. Huhtikuussa hoitajilla ja avustajilla on ollut paljon sairauspoissaoloja, mikä on vaatinut monenlaista joustamista työssäolevilta, että työt on saatu tehtyä. Työtyytyväisyydessä tämä ei kuitenkaan ole näkynyt. Huhtikuussa otettiin käyttöön myös konsulttilääkäritoiminta, jolla on voinut myös olla vaikutuksia työtyytyväisyyteen Lääkärin vastaanottoaikojen kysyntä ja tarjonta tehtyjen muutosten jälkeen Lääkärin työajanseuranta ja lääkärin vastaanottoaikojen kysynnän kontrollimittaukset tehtiin viikoilla Tuloksia tasapainolaskuriin syötettäessä tuli ongelmia, toivottua ohjausta ja konsultaatiota emme saaneet ja tasapainolaskuria ei saatu yrityksistä huolimatta pyörimään, minkä tilanteen koimme erittäin harmillisena tehtyjen mittausten jälkeen. Tasapainomittari olisi kertonut ainakin parantuneesta resursoinnista ja huomattavasti parantuneesta lääkärinvastaanottoaikojen tarjonnasta, sillä syksyn 7,2 lääkärityöpanoksen sijasta tarjolla oli viikoilla 11,7 lääkärin työpanos. Meneillään oli siis repun purku, ja parantuneella resursoinnilla, jolla korjattiin syksyn ja keskitalven lääkärivajausta, saatiin T3 asetettuun tavoitteeseen. 6 Kuvaus testatuista muutoksista 6.1 Blokkiajanvaraus Vuoden 2013 alusta lähtien otimme käyttöön blokkiajanvarauksen. Blokkiajanvarausta varten laadittiin taulukko, jossa on eriteltynä käyntisyyn mukaan kuinka pitkä vastaanottoaika potilaalle tulee varata (liite 3). Tämä taulukko esiteltiin koko terveysaseman henkilökunnalle ennen blokkiajanvaraukseen käyttöönottoa. Blokkiajanvarauksella saatavia muutoksia
8 olemme seuranneet viikoittain mitattavalla T3-ajalla. Lisäksi sairaanhoitajat mittasivat joulukuussa 2012 ja huhtikuussa 2013, kuinka monta kertaa viikon aikana potilaalle, jolla hoidon tarve oli todettu, jouduttiin sanomaan, ettei aikaa ollut antaa. Blokkiajanvaraus on käytössä edelleen ja sen on yleisesti koettu hyvänä toimintamuotona. Jatkossa blokkiajanvarausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös hoitajien vastaanottoaikoja suunniteltaessa ja blokkiajanvarauksen taulukkoa on tarkoitus tarpeen mukaan jatkuvasti päivittää Varautuminen äkillisiin poissaoloihin Hyvä vastaanottohankkeeseen liittyen useat terveysasemat ovat ottaneet käyttöön konsulttilääkärisysteemin. Suhtauduimme tähän toimintamuotoon alussa epäilevästi, koska pelkäsimme, että konsulttilääkäristä tulee vain toinen pikapäivystäjä. Koimme kuitenkin ongelmalliseksi tilanteet, joissa työntekijä jää äkillisesti pois töistä esimerkiksi sairauden takia. Vuoden 2013 alusta lähtien työohjelma laadittiin siten, että joka viikko yhden lääkärin
9 työohjelma jätettiin tyhjäksi yhden iltapäivän osalta. Työohjelma tämän puolikkaan päivän osalta oli tarkoitus avata kyseisen viikon alusta. Käytännössä tämä kokeilu kariutui nopeasti. Lukitut iltapäivät jäivät avaamatta sovittuna hetkenä ainakin pariin otteeseen ja asiat tuli ilmi vasta kyseisenä päivänä. Yksittäisen sairastapauksen kohdalla tämä toimintamuoto oli hyvä. Totesimme, että kyseinen toimintamalli ei ollut toimiva ja lopetimme sen Konsulttilääkäri Olimme kuulleet muita terveysasemilta positiivisia kokemuksia konsulttilääkärijärjestelmästä ja yllä kuvatun järjestelmän kariuduttua päätimme kokeilla konsulttilääkäriä meilläkin. Aloitimme kokeilun kahden viikon mittausjaksolla, jossa laskettiin kuinka monta lääkärin konsultaatiota sairaanhoitajat tuona aikana tekivät. Konsulttilääkärin työnkuvaan kuuluvat reseptien uusiminen, hoitajien ja lääkäreiden konsultaatioihin vastaaminen ja lääkärille kuuluvat INR-määritykset. Konsulttilääkäri käy katsomassa sairaanhoitajan vastaanotolla nopeasti katsottavat asiat kuten luomet ja kirjoittaa lääkemääräykset esimerkiksi streptokokkitonsilliitteihin. Äkillisten poissaolojen yhteydessä konsulttilääkärille on joissakin tapauksissa siirretty yksittäisiä potilaita poissaolevan lääkärin listalta. Konsulttilääkärin toimenkuvasta on laadittu kirjallinen kuvaus, joka on jaettu koko terveyskeskuksen henkilökunnalle (liite 4). Konsulttilääkäri seuraa pikapäivystäjän kirjaa ja mikäli pikapäivystys ruuhkautuu, konsulttilääkäri auttaa pikapäivystäjää. Konsulttilääkäritoiminnan vaikutusta olemme seuranneet hoitajien tekemällä mittauksella siitä, kuinka monelle sellaisista potilaista, joilla hoidon tarve on todettu, ei ole ollut antaa lääkärinvastaanottoaikaa.
10 6.4. Kokouskäytännöt Ensimmäisessä Hyvä vastaanotto-seminaarissa kiinnitimme huomiota siihen, että terveysaseman vastaanoton henkilökunnalla on kerran kuukaudessa yksi kokous, johon osallistuu myös neuvolan henkilökunta. Tarvetta vastaanoton henkilökunnan omalle kokoukselle olisi myös, koska koimme, että puuttuu foorumi, jolla vastaanoton asioita voitaisiin käsitellä ja sopia yhteisistä toimintatavoista. Tavoitteena oli järjestää säännöllisesti tälläisiä kokouksia, mutta tämä tavoite ei ole toteutunut. Ensimmäisen Hyvä vastaanotto seminaarin jälkeen aloitimme hyvä vastaanotto tiimin sisäiset kokoukset viikoittain torstaiaamuisin klo Maaliskuun hyvä vastaanotto - seminaarissa kiinnitimme huomiota siihen, että näiden kokousten käytäntöjä tulisi tiivistää ja napakoittaa, jotta saisimme kokouksissa käytyä läpi kaikki asiat. Ongelmaksi muotoutui myös se, että aikaisesta ajankohdasta johtuen aina joku tiimin jäsenistä tuli kokouksiin myöhässä. PDSA-lomakkeet olivat marraskuun ja maaliskuun seminaarien välisen ajan kaikkien
11 nähtävän kahvihuoneen seinällä. Maaliskuun hyvä vastaanotto seminaarissa kiinnitimme huomiota siihen, että PDSA -lomakkeisiin kirjatut tavoitteet ovat osin unohtuneet eikä kaikkia niiden mukaisia mittauksia tai arvioita ole suunnitellusti tehty. Huomasimme, että PDSAlomakkeita olisi pitänyt myös aktiivisesti käydä läpi hyvä vastaanotto tiimin kokouksissa ja ehkä koko vastaanoton henkilökunnankin kanssa. Seminaarin jälkeen laadimme myös lomakkeen, jolla oli joka kokouksessa tarkoitus arvioida kokouskäytäntöjä. Tätä lomaketta on täytetty, mutta tuloksia ei ole analysoitu. 7 Henkilökunnan osallistuminen muutoksiin Pysäkkipäivillä ja olemme suunnitelmallisesti käsitelleet yhdessä muiden työntekijöidemme kanssa hyvä vastaanottoa ja siihen liittyviä suunnitelmia ja tulevia toteutuksia. Olemme pyrkineet myös siihen, että pysäkkipäivä viimeistään työntekijä pystyy osallistumaan halutessaan terveysaseman kehittämiseen. Ennen pysäkkipäivää yhdessä hyvävastaanotto tiimin kanssa mietittiin yhdessä aihealueet ja käsiteltävät aiheet, unohtamatta kuitenkaan vapaan sanan osaa. Monilla terveysasemilla, niin myös meidänkin on asiakkaita jotka käyttävät paljon terveysasemamme palveluita. Nämä kuormittavat niin päivystävää sairaanhoitajaa kuin päivystävää lääkäriäkin, puhumatta muusta vastaanottotoiminnasta. Näitä asiakkaita kutsumme avainasiakkaiksemme. Olemme miettineet, onko potilaan hoito hallinnassa näillä asiakkailla ja miten voimme helpottaa avainasiakkaidemme selviytymistä omassa arjessaan ja tätä kautta helpottaa myös esimerkiksi vastaanottotoimintaa. Ratkaisuna tähän olemme maaliskuussa 2013 jakaneet nämä avainasiakkaat lääkäri/hoitaja työpareille. Tämän tarkoituksena on luoda luottava ja toimiva suhde asiakkaan ja hoitajalääkäri - työparin välille, jotta hoito asiakkaalla onnistuisi mutkitta ja tarvittavassa ajassa. Jatkossa avainasiakkaiden hoidontarpeenarvion tekee oma tuttu hoitaja. Täysin tämä ei terveysasemallamme vielä toimi ja monelta avainasiakkaalta puuttuu vielä tarpeellinen hoitosuunnitelma. Toimintatavan muutoksen näkyminen arjessa edellyttää aikaa. Hyvä vastaanottohankkeen aikana olemme ottaneet käyttöön konsulttilääkärin. Koimme, että pysäkkipäivänä on tärkeää käydä konsulttilääkärin toimenkuvaa ja tehtäviä tarkasti läpi.
12 Halusimme kuulla muidenkin työntekijöiden ajatuksia konsulttilääkäristä. Konsulttilääkäri on koettu olevan hyvä tuki niin sairaanhoitajille kuin lääkäreille. Valitettavasti pysäkkipäivänä huomasimme, ettemme olleet tiedottaneet kotihoitoa vastaanotolla toimivasta konsulttilääkäristä. Pysäkkipäivällä käsittelimme myös hukkatyötä jota syntyy terveysasemallamme. Termin hukkatyö kuulimme Hyvä vastaanotto-seminaarissa ja monet meistä se pysäytti ja ajattelimme tämän oleva asia, jota on hyvä miettiä koko työyhteisön kanssa. Koimme, että hukkatyötä vastaanottotoiminnassa aiheuttaa välineiden puuttuminen ja huono säilytys. Tavaroita ei säilytetä niissä tarkoitetuissa paikoissa vaan unohdetaan usein omiin huoneisiin. Päivystystoimintamme on toisessa päässä taloa kuin vastaanottotoiminta. Huomasimme, että aikaa kuluu tavaroiden hakemiseen/etsimiseen/takaisin viemiseen. Lisäksi huoneiden huono järjestys ja siisteyden puute aiheuttaa hukkatyötä. Huomasimme myös, että hyvin usein lääkärin saneluita ei ole vielä kirjoitettu, jolloin hoitaja ei voi käyttää niitä hyväksi hoidon tarpeen arviota tehdessä esimerkiksi puhelimessa. Hoitosuunnitelmien puuttuminen myös aiheuttaa hukkatyötä, erityisesti jatkosuunnitelmien puuttuminen. Terveysasemallamme on jaettu tiettyjä vastuualueita lääkäreiden ja hoitajien kesken, esimerkiksi lääke- ja varastotilaukset. Silloin kun kyseinen henkilö on poissa töistä hyvin usein huomaamme tiettyjen tavaroiden/lääkkeiden olevan lopussa tai jo loppuneet. Tähän ongelmaan ratkaisuna yhdessä muun vastaanottohenkilöstön kanssa sovimme vastuualueiden hoitajille varavastuuhoitajat. Tärkeää on perehdyttää varahenkilö näihin tehtäviin. Pysäkkipäivänä käsittelimme myös koulutusten tarpeellisuutta ja sitä miten koulutuksen anti pitäisi tuoda terveysasemalle kaikkien hyödyksi. Nykyisessä käytännössä koulutuksessa kävijä laittaa kiertoon materiaalipaketin, joka on kuitenkin koulutuksen ja uuden oppimisen kannalta koettu hyödyttömäksi tavaksi oppia. Kaiken kaikkiaan terveysasemamme on ollut hyvin mukana hyvä vastaanotto -hankkeessa. Olemme pyrkineet tuomaan henkilökunnan palavereissa esille kuinka tärkeää on kaikkien osallistuminen ja että kehitysideoita otetaan aina vastaan. Hedelmällisimmät keskustelut on kuitenkin käyty juuri pysäkkipäivinä, johtuen varmasti siitä, että silloin on ollut luvan kanssa
13 tilaisuus ja aikaa aihetta käsitellä ja kehitellä. Hankeen alussa terveysasemalla otettiin käyttöön ns. idealaatikko, mutta valitettavasti sitä ei ole opittu toivotulla tavalla käyttämään. Työtekijät ovat ottaneet hyvin muutokset vastaan ja ryhtyneet kokeilemaan uutta ja antaneet muutetuista käytännöistä niin negatiivista kuin positiivistakin palautetta. 8 Tulokset Lääkärinvastaanoton jonoja mittaava T3 saatiin tavoitteeseen alle 14 päivään huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Tähän vaikutti varmasti parantunut lääkäriresursointi maalis-huhtikuun aikana. Vastaanottoaikoja pyrittiin sijoittamaan siten, että kysynnän ollessa suurimmillaan maanantaisin ja perjantaisin vastaanottoaikoja on tarjolla enemmän ja muun työ (neuvolat, koulu, kotisairaanhoito) näiltä päiviltä siirrettiin keskelle viikkoa. Jonotilanteeseen on voinut vaikuttaa myös panostus hoidon jatkuvuuteen, avainasiakkaiden hoidon keskittäminen, blokkiajanvarauksen antama mahdollisuus hoitaa potilaan asiat yhdellä käynnillä riittävämmän aikaresursoinnin vuoksi, parantuneet konsultaatiomahdollisuudet ja tehostunut hoitaja-lääkärityöparityöskentely.
14 Hoitajavastaanoton jonoja mittaava T3 venähti 13 päivään seuranta-ajan lopussa. Tavoitteeseen pääsyä vaikeutti loppukevään sairauslomakierre, jonka takia jouduttiin jonkin verran perumaan aikoja ja paikkaamaan mm. avustajien sairauslomia. Hoitajien jonotilannetta kuormittavat myös tehtäväsiirtojen takia lisääntyneet työtehtävät ja mahdollisuus konsultaatioiden turvin hoitaa aiempaa pidemmälle ja itsenäisesti asiakkaita. Vastaanoton toimintojen, talon sisäisten hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja yhteisten toimintatapojen sopimiseksi tavoiteltiin uutena toimintatapana pelkästään vastaanoton henkilökunnan eli lääkäreiden ja hoitajien kesken pidettävää palaveria kerran kuukaudessa. Asia nousi esiin tarpeesta saada vastaanoton henkilöstö toimimaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Palaverikäytäntöä ei saatu toimimaan. Syksyn ja kevään aikana pidetyillä pysäkkipäivillä käytiin hyvää keskustelua ja saatiin orastavaa tuntumaa, mitä yhdessä voimme saada aikaan toimintaamme kehittämällä. Tavoitteeksi hankkeessa asetettiin myös selvitä tämän päivän töistä tänään ja suojata huomista. Tuntuma töistä selviytymisessä työaikojen puitteissa on ollut parempi, päivystyksen kuormittuminen on vaikuttanut olevan vähäisempää nyt kun jonotilanne vastaanotolle on ollut parempi ja työtyytyväisyys töiden sujuessa paremmin on kohentunut.
15 Myllyojan terveysaseman työtyytyväisyysmittaus viikoilla 41/ /2013 kouluarvosanoilla Hyvä vastaanotto -hankeen hyödyt potilaan hoidolle ja työntekijöille Blokkiajanvarauksen myötä mahdollisuus pitempiin ajanvarauksiin mahdollistaa potilaan asioiden hoitamisen yhdellä kertaa. Samoin lyhyelle asialle on varattavissa lyhyempi aika. Blokkiajanvarauksen toimiessa hyvin ns. puskuriajan tarve vähenee. Konsulttilääkäritoiminta rauhoittaa normaalivastaanottoa ja sekä potilas että lääkäri hyötyvät. Hoitajan on helppo konsultoida, kun on tiedossa, keneltä kysyy. Konsulttilääkäri voi lyhyissä päivystysasioissa hoitaa hoitajakonsultaation avulla lääkärin pientä apua tarvitsevia asiakkaita, jolloin asiakas saa tarvitsevansa avun yhdellä käynnillä. Hymynaama- eli viikon positiivisin työkaveri -valinnalla on ollut hyvä vaikutus kahvihuoneen ilmapiiriin.
16 Hyvä vastaanottohankeen myötä terveysasemalla on päästy tekemään muutoksia terveysaseman tarpeista lähtien, mikä on koettu motivoivana. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa tehtyihin muutoksiin, eikä muutoksia ole säädetty ylhäältä käsin. Hankeen myötä seminaareissa on ollut aistittavissa jopa kilpailua siitä, miten toiminnat kaupungin eri terveysasemilla saadaan järjestettyä mahdollisimman hyvin. 10 Kehitystyön jatkosuunnitelma Blokkiajanvaraus ja konsultaatiolääkäritoiminta ovat tulleet jäädäkseen. Toiminnassa on kuitenkin jatkuvaa hiomisen ja muokkaamisen varaa ja ohjeistusta blokkiajanvarauksesta on tarpeen mukaan päivitettävä. Samoin konsulttilääkäritoiminta on vielä uutta ja hakee muotoaan. Konsulttilääkäritoiminnan myötä reseptin uusinnat ovat keskittymässä konsultille ja tämän muutoksen sattuminen samaan ajankohtaa sähköisen reseptin käyttöönoton myötä vaatii muutenkin vielä hienosäätöä. Konsulttilääkärin työn sisällön mittauksia suunnitellaan tehtäväksi toiminnan vakiinnuttua ja alkutilanteen mittausta tehtiin jo viikolla tehdyn lääkärin työajanseurannan yhteydessä. T3-aikojen (kolmas vapaa aika) seuranta osoittautui hyväksi tavaksi mitata lääkärin ja hoitajan vastaanottoaikojen saatavuutta ja jää käyttöön myös tulevaisuudessa. Ulkoistetun, Sepän terveysasemalta elokuussa 2013 siirtyvien asiakkaiden siirtyminen vastuualueellemme tuo edelleen tarpeita kehittää toimintaa. Hoitaja-aikojen kysyntää ja tarjontaa on tarkoitus kartoittaa tasapainolaskurilla syksyn 2013 aikana ja harkittavaksi tulee blokkiajanvaraukseen siirtyminen myös hoitajavastaanotolla. Avainasiakkaita alueellamme on paljon ja avainasiakkaiden haltuunotto vaatii jatkuvaa panostusta myös tulevaisuudessa. Hoidon jatkuvuutta pyritään pitämään ohjenuorana konsultaatioissa ja kaikessa ajanvaraustoiminnassa. Työilmapiiriin panostamista pidetään tärkeänä jatkossakin: hymynaama valitaan jatkossakin henkilökunnan toimesta viikoittain tai kuukausittain.
17 Hyvä vastaanottohankeen myötä saatuja oppeja ja toimintatapaa on tarkoitus edelleen jatkaa. Kehitystyö edellyttää kuitenkin aikaa ja pysähtymistä asioiden ääreen, ja siihen tarvitaan johdon ehdoton tuki. Vastaanoton henkilökunnan omat palaverit kehitystyön foorumina antaisivat tähän toimintaan mahdollisuuden. Kaupungin suunnittelema palvelurakenteen uudistus suljettavine terveysasemineen ja perustettavine hyvinvointikeskuksineen ja pisteineen herättää jossain määrin epävarmuutta terveysaseman tulevaisuudesta sekä asiakkaissamme että henkilökunnassa. Liite 1. HYVÄ VASTAANOTTO MYLLYOJAN TERVEYSASEMA LÄÄKÄRIAIKOJEN KYSYNTÄ Nimi: PVM TYÖPISTE: info shvo puhelin kotisairaanhoito neuvola AJANVARAUKSET LÄÄKÄRILLE Lääk vo 30 min Lääkko 15 min Päivystys 20 min Pikapäivystys 15 min Pikapäivystys 20 min
18 Puhelinaika 5 min Ei ole antaa aikaa lääkvo:lle Ei ole antaa päivystysaikaa Väärä terveysasema
19 Liite 2.
20 Liite 3. Blokkiajanvarauksen ohjeet. 1 aikayksikkö 2 aikayksikköä 3 aikayksikköä 4 aikayksikköä - korvien jälkitarkastus, oireeton - - uusi eläkeasia monisairaan kontrolli - sinuiitti - työkyvyttömyyden - ehkäisyn vuosikontrolli selvittely (käynnille mukaan kaikki pap - yskä (infektion jälkitila) - + B-laus yms.) potilas saattajan - pienet ihotulehdukset - kanssa tulkki mukana - patin näyttö (ei tmp) - muistihäiriön selvittely - akuutti ihottuma - lausuntosiat: c- laus, - allerginen reaktio palelukotihakemus, hoitosuunnitelma, - VTI (jos tarve vo:lle) kuljetuspalvelu, vammaistuki - alle 2 kk:n sl jatkot - psykiatriset potilaat, - akuutti selkä- /niska- /nivelongelma - päihdepotilaat lääkkeiden suurkuluttajat - isyystesti (1 yks/hklö) - ennakkoon suunnitellut toistuvat nivelinjektiot - silmätulehdus - allerginen konjunktiviitti - korvien jt, toistuvat otiitit - ehkäisyn aloitus - ehkäisy- /gyn.ongelmat - menopaussi, ensikäynti - krooniset TULESvaivat - päänsärky - ahdistus, masennus, unettomuus - hankala ihottuma - astmaepäily - uusi RR-ongelma - vuosikontrolli; valtimotaudit, DM2, RR, sepelvaltimo, kr keuhkosairaus - raskauden keskeytys (etukäteen verikoe!) - sterilisaatiolausunto - ajokorttitodistus - ajo-oikeusseuranta - toimenpiteet - kutsunta- /vajaakuntoisuustarkastus - terveystodistus - toistuvat rintakivut/ rytmihäiriöt - toistuvat vatsavaivat - syöpäkontrolli - hengenahdistus - urologiset ongelmat - yt:n lasku - pukamat - huimaus - allergiaselvittelyt - pitkittynyt yskä - muut silmäasiat - moniongelmainen tulkin kanssa - 60 min lääkärin/hoitajan harkinnan mukaan - avainasiakkaiden hoitosuunnitelma
21 Liite 4. KONSULTTILÄÄKÄRIN TYÖN KUVA KONS.LÄÄKÄRI EI OLE PPÄIV 2, joten pikapäivystyslistan ON OLTAVA sellainen, että sitä tekee vain 1 lääkäri Kons. lääkärillä on oma puhelin ja oma puhelinnumero työskentelee aamulla klo 8.00 alk. hoitajien puhelinhuoneessa hoitajien konsulttina - jos aamulla on lääkäreiden psy- tai ger-meeting, kons. lääkäri aloittaa työt konsulttina puhelinhuoneessa klo 8 ja menee vasta myöhemmin meetingiin, jos hänellä on siellä konsultoitavia potilaita tehtäviä: - hoitajien konsultti - käy nopeasti hoitajan vo:lla tarvittaessa katsomassa esim. - luomet - korvat - sinuiitit ( lääkemääräykset) - haavat - streptokokkitonsilliitti - näppylät, ihottumat - Reseptien uusinta ( huom, lääkärit; kyseenalaiset reseptit potilaiden tutuille lääkäreille, kons. lääkäri itse ohjaa tarv. nämä reseptit oikealle lääkärille.) - ajanvarauskirjoilla reseptien uusiminen on laitettu aamupäivän päivystäjälle, mutta ellei hän ehdi kaikkia uusia, jatkaa iltapäivän konsulttilääkäri loput - soittaa puhelinreseptit päivän aikana - lääkärin katsottavat inr:t - seuraa pikapäivystäjän av-kirjaa, ja tarvittaessa auttaa pikapäivystäjää - toimii konsulttina myös toisille lääkäreille
Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3
LisätiedotPIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA
PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA Työpaikan tiedot: Omapihlaja Kehräsaaren terveysasema Henkilökunta 20 Väestöpohja 18 900 Työparityöskentelymalli Lääkäri-hoitajatyöparimallin
LisätiedotHyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015
Hyvä Potku Siilaisen terveysasemalla, Joensuun terveyskeskuksessa 2014-2015 Siilaisen terveysasema, Joensuu Heiskanen Maili, osastonhoitaja Katajavuori Tuulia, apulaisylilääkäri Kosunen Tiina, sairaanhoitaja
LisätiedotTammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti
Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA
HYVÄ VASTAANOTTO LOPPURAPORTTI TUIRAN TERVEYSASEMA KIERROS 6, 2011-2012 Sisällysluettelo: Johdanto 1. Alun ongelmat ja kehittämiskohteet 2. Tavoitteet 3. Menetelmät ja muutokset terveysasemalla 4. Tulokset
LisätiedotHyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015. Loppuraportti. Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia
Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015 Loppuraportti Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia 2 Sisällys 1 Juuan terveyskeskuksen esittely... 3 2 Lähtötilanne
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015
HYVÄ VASTAANOTTO Kierros 4, 2015 Loppuraportti Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus Yleistä Valkeakosken kaupungissa on n. 21 200 asukasta. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa on yksi terveysasema.
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO HANKE
HYVÄ VASTAANOTTO HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 1 30.4.2013 Herukka Anna Huusko Jarkko Kinnunen Marke Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja Sisältö 1. JOHDANTO...
LisätiedotESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010
LOPPURAPORTTI 5.11.2010 /JL, HMT, HL ESPOON KESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTA HYVÄ VASTAANOTTO -HANKE SAMARIAN TERVEYSASEMALLA 9.2.2010-30.11.2010 Osallistujat: Helena Lappalainen, apulaisylilääkäri Liselott
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön loppuraportti
Hyvä Potku kehittämistyön loppuraportti Suomussalmen terveyskeskus Lääkäri Pertti Pasanen Terveydenhoitaja Erja Helttunen Terveyskeskuksen esittely Suomussalmen terveyskeskus on osa Kainuun sosiaali- ja
LisätiedotPikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi
Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota
LisätiedotHyvä vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Kontinkankaan terveysasema 2011-2012 Työryhmä: Aspfors Harri, tkl Harju Laila, ph Kursu Sirkku, pem Moilanen Elina, tkl Rauhala Paula, sh Sirviö Marja, sh Tolonen Minna,
LisätiedotHyvä Potku-työryhmä 21.4.2015
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvä Potku Loppuraportti Hyvä Potku-työryhmä 21.4.2015 Loppuraportissa kuvataan avovastaanoton kehittämistyötä Hyvä Potku-hankkeessa 10.9.2014-13.5.2015 2 1. OSALLISTUJAT Hyvä Potku
LisätiedotHyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema
Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula
LisätiedotHyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015
Hyvä Potku kehittämistyön raportti Kaakkurin terveysasema 2014 2015 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl Pennanen Harri, tkl
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
LisätiedotAJANVARAUKSEN KEHITTÄMINEN LEMPÄÄLÄSSÄ. Huurne Mira Räsänen Auli 28.11.2014
AJANVARAUKSEN KEHITTÄMINEN LEMPÄÄLÄSSÄ Huurne Mira Räsänen Auli 28.11.2014 Terveyskeskuksessa otettiin käyttöön keskitetty ajanvaraus keväällä 2012. Ajanvaraushenkilökunta Kuljussa sekä Lempäälässä antaa
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI
HYVÄ VASTAANOTTO 28.9.2011 26.09.2012 KESKUSTAN TERVEYSASEMA, OULU LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo 2. Sisällysluettelo 3. Yleistä Osallistujat 4. Ongelmat 5. Tavoitteet 6. Keinot 7. Toteutus 8. Mittauksia
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotHyvä vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä vastaanotto Bra Mottagning Rajakylän terveysasema 2012-2015 LOPPURAPORTTI Työryhmä: Arponen Jesse, tkl Kahelin Hilkka, lh Kaupinmäki Eija, tkl Karppinen Pirjo, sh Karppinen Anita, th Ollila Virpi,
LisätiedotGAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto
GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa
LOPPURAPORTTI Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa Sisällys 1.Johdanto... 3 1.1 Liminka kuntana... 3 1.2 Limingan terveyskeskus... 3 2. Hyvä Potku-hanke... 4 2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa...
LisätiedotKaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit
Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit Kaatumisten ehkäisy, alueellinen koulutusiltapäivä 17.1.2019 Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotLähiklinikkamalliin siirtyminen Hyvä vastaanottohanke tukena
Lähiklinikkamalliin siirtyminen Hyvä vastaanottohanke tukena Hyvä vastaanottohankkeen loppuraportti 11.11.2013 Itäinen lähiklinikka (Ahtiala), Lahden kaupunki Leea Kallio, apulaisylilääkäri Taustaa Lahti
LisätiedotHYVÄ POTKU. Loppuraportti. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan neuvolat
HYVÄ POTKU Loppuraportti Lauritsalan neuvolat Osallistujat: Terveydenhoitaja Taru Järvinen Terveydenhoitaja Outi Martikainen Terveydenhoitaja Krista Keskisaari Perheohjaaja Anu Simpura Palveluesimies Anu
LisätiedotHärkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto
Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut
LisätiedotHYVÄ POTKU HANKE. Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015
HYVÄ POTKU HANKE Haukiputaan terveysasema Loppuraportti 30.4.2015 Huusko Jarkko Kinnunen Marke Kipinä Heli Laasonen Marja Mustakangas Pirjo Oinas Tarja Seppälä Marja-Liisa Suomi Katja 1 Sisältö sivu 1.
LisätiedotKuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk
Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen
LisätiedotLOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Läntisellä terveysasemalla
LOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Läntisellä terveysasemalla Sisältö innehåll 1 Johdanto... 3 Läntinen terveysasema... 4 2 Hyvä potku -hanke Läntisellä terveysasemalla... 5 Hyvä potku-työryhmä...
LisätiedotLoppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015
Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla 2014-2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 KOKKOLA... 1 KRUUNUPYY... 3 2 HYVÄ POTKU -HANKE KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN TERVEYSASEMILLA 5 LÄHTÖTILANNE...
LisätiedotHyvä Vastaanotto Bra Mottagning
Hyvä Vastaanotto Bra Mottagning Kaakkurin terveysasema 2012 2013 Työryhmä: Broström Eila, sh Hernetkoski Maili, lh Niskakangas Peppina, tkl Ovaskainen Sinikka, sh Paaso Saara, sh Pikkarainen Mari, tkl
LisätiedotHyvä Potku loppuraportti. Kontiolahden terveysasema
Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Hyvä Potku loppuraportti Kontiolahden terveysasema Apulaisylilääkäri Riitta Myyry Lääkäri Tomi Kiiala Sairaanhoitaja Leena Lukkarinen Sairaanhoitaja Tea
LisätiedotJonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa
LisätiedotHyvä vastaanotto
Kaijonharjun terveysasema Hyvä vastaanotto 2012-2013 Bra mottagning 2012-2013 Työryhmä: Sinikka Tauriainen ph, Vuokko Muotka sh, Tarja Tiusanen th, Titta Pyttynen sh, Marianne Riekki tkl, Saara Kuula tkl,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotSAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA
SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna
LisätiedotJoustava-klinikka malli suun terveydenhuollossa
Joustava-klinikka malli suun terveydenhuollossa Suun terveydenhuollon resurssit ja kehitystoimet saatavuuden parantamiseksi, Rovaniemen kaupunki vs. ylihammaslääkäri Eeva-Riitta Ylikärppä Taustaa 2002
LisätiedotHyvä vastaanotto loppuraportti
Hyvä vastaanotto loppuraportti Oulun kaupungin suun terveydenhuolto Kaijonharjun, Rajakylän ja Keskustan suun terveydenhuollon piirit (KaRaOKe) Osallistujat: Työryhmä: Tuula Hannu, Taina Hurskainen, Reija
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotPuhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen
Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600
LisätiedotKotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010
Kotkansaaren ja Länsi-Kotkan terveysasemat HYVÄ VASTAANOTTO 2010 Reima Lavikainen ylilääkäri Saija Hämäläinen osastonhoitaja Kristina Könönen osastonhoitaja Janica Miettinen sairaanhoitaja Sirpa Borodulin
LisätiedotHyvä vastaanotto -hanke työntekijöiden kokemana Opinnäytetyö Ilona Mäkipörhölä
Hyvä vastaanotto -hanke työntekijöiden kokemana Opinnäytetyö Ilona Mäkipörhölä Hyvä vastaanotto -hanke työntekijöiden kokemana Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Hyvä vastaanotto -hanke on vaikuttanut
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO RAPORTTI IISSÄ. Aloitus seminaari Isolla-Syöttellä
HYVÄ VASTAANOTTO RAPORTTI IISSÄ Aloitus seminaari Isolla-Syöttellä 28-29.9.2011. Iin terveysasema kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymään. Iissä on noin 9500 asukasta. Iin terveysasemalla on kaksi toimipistettä
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotLOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Itäisellä terveysasemalla
LOPPURAPORTTI Hyvä potku hanke Porvoon Itäisellä terveysasemalla Sisältö innehåll 1 Johdanto... 3 Porvoo... 3 Itäinen terveysasema... 4 2 Hyvä potku -hanke Itäisellä terveysasemalla... 6 Hyvä potku-työryhmä...
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotHyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 2014 2015
STLTK 29.9.215 Liite 5 A Hyvä Potku Juuan terveyskeskuksessa 214 215 Loppuraportti Halonen Jenni Hamunen Eeva Laaninen Matias Oksman Henna Strand Arto Tolppanen Pia 2 Sisällys 1 Juuan terveyskeskuksen
LisätiedotKESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS. Keskustan terveysasema
2011-2012 KESKUSTAN JA ROUTION PALVELUALUEIDEN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Keskustan terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN KESKUSTAN JA ROUTION HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
LisätiedotRanuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010
Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010 Terveydenhoitaja Marjatta Pernu ja suunnittelija Jaana Kupulisoja 30.10.2010 Sisällysluettelo
LisätiedotHyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015
Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015 Työryhmä: Lähihoitaja Tiia Makkonen Sairaanhoitajat Jaana Huttula ja Suvi Kailaste Väestövastuulääkärit Mari Ojantakanen ja Ulla
LisätiedotPÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari
PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
LisätiedotHYVÄ VASTAANOTTO JANAKKALAN TERVEYSKESKUKSEN
HYVÄ VASTAANOTTO JANAKKALAN TERVEYSKESKUKSEN LOPPURAPORTTI 15.11.2011 2/18 Sisällysluettelo: 1. Janakkala pähkinäkuoressa... 1 2. Lähtötilanne Hyvä Vastaanottoon... 1 3. Tavoitteet... 2 4. Toimenpiteet
LisätiedotHelsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)
HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotHYVÄ POTKU PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN VASTAANOTOILLA EIHÄN SIELTÄ SAA AJAN KUIN KAUSTISLAISET!
HYVÄ POTKU PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN VASTAANOTOILLA EIHÄN SIELTÄ SAA AJAN KUIN KAUSTISLAISET! SISÄLTÖ 1 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TERVEYSKESKUKSET... 3 2 POTKUA VASTANOTTOTYÖHÖN TÄMÄN PÄIVÄN TYÖT
LisätiedotHELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI
HELSINGIN TERVEYSKESKUS PITÄJÄNMÄEN TERVEYSASEMA HYVÄ VASTAANOTTO 10.4.-29.11.2013 LOPPURAPORTTI Hyvä vastaanotto-tiimi: Marjo Parkkila-Harju, Suvi Paananen, Terttu Henriksson, Jaana Jääskeläinen, Kirsti
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotKIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU
KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu
LisätiedotFYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus
FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO 10.5.2017 Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus SUORAVASTAANOTTO Tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille Tarve kirjattu
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Tervis: Sähköisen asioinnin edistäminen
Tervis: Sähköisen asioinnin edistäminen Mikkelin pty: 6.10.2015 Arja Väänänen, terveyden edistämisen koordinaattori Timo Wirkkala, SOTE ICT järjestelmäasiantuntija Sisältö 1. Sähköisen asioinnin tilanne
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotMÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN
2011-2012 MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄ VASTAANOTTOPROJEKTI LOHJAN TERVEYSKESKUS Mäntynummen terveysasema 2011-2012 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN MÄNTYNUMMEN TERVEYSASEMAN HYVÄVASTAANOTTOHANKEEN LOPPURAPORTTI
LisätiedotKaatumisvaaran arviointiprosessit
Kaatumisvaaran arviointiprosessit JIK ky:n mallit Hanna Leskelä / Ikääntyneiden palveluiden vastuualueen ft Kaatumisvaaran arvioinnin kehittäminen JIK:ssä Kehittämistyö aloitettu syksyllä 2015 Moniammatillinen
Lisätiedot1. Esitiedot. Ilta- ja yöpäivystys on ulkoistettu.
. Esitiedot Helsinki on jaettu neljään alueeseen, joissa jokaisessa on vaihteleva määrä terveysasemia. Jokaisella alueella on johtava ylilääkäri ja jokaisella terveysasemalla on apulaisylilääkäri tai ylilääkäri.
LisätiedotToimivaa kuntoutusta ja kiireetöntä kohtaamista EKKUssa Hyvä vastaanotto-hanke 2011-2012 Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU:n
Toimivaa kuntoutusta ja kiireetöntä kohtaamista EKKUssa Hyvä vastaanotto-hanke 2011-2012 Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU:n loppuraportti 1. TAUSTATIEDOT Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotUudistuvat työnkuvat -hanke
Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien
LisätiedotHyvä vastaanotto loppuraportti
Hyvä vastaanotto loppuraportti Kiimingin terveysasemapiiri Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, tkl Katja Kuivaniemi, lv Jarmo Koivisto, sh Päivi Korttilalli, sh Ulla Laakkonen, sh Merja Tolonen ja vs.pem Sirkku
LisätiedotVÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN
VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN JOHDANTO Hanko, Inkoo, Siuntio, Lohja, PTKY Karviainen, Järvenpää ja Hyvinkää ovat mukana Kaste osaohjelmassa Kotona Kokonainen Elämä. Kunnat muodostavat toiminnallisen
LisätiedotKOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4
KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4 työryhmä: Myyrmäen toimintayksikkö pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa 24.3.2011 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN ARVIOINTI TAVOITTEIDEN TOTEU-
LisätiedotHyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen
PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien
LisätiedotKiimingin hyvinvointikeskus
Kiimingin hyvinvointikeskus Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, pem Sirkku Vanttaja, tkl Satu Vavuli, sh Ulla Laakkonen, sh Ari Tolonen, sh Miia Keränen SISÄLLYS 1. KIIMINGIN HYVINVOINTIKESKUS 2. HYVÄ POTKU HANKE
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotHyvä vastaanotto. Loppuraportti. Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema
Hyvä vastaanotto Loppuraportti Tampereen tk, Linnainmaan terveysasema Sisältö Mikä on hyvä vastaanotto hanke?...3 Linnainmaan terveysasema...4 Lähtökohdat Hyvä vastaanotto hankkeeseen...4 Ongelmien kartoitus...5
LisätiedotTerveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton
Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen
LisätiedotPerusturvalautakunta Kunnanhallitus
Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotSairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla
Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Kyselytutkimus keväällä 2017 Vastaajia 320 1.1.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Osasto/Laatija, www.teamliitto.fi 1 Kysely sairausloman omailmoituksen
LisätiedotPuhelutiedot 2015, Joensuun terveysasemat
Puhelutiedot 215 kuukausitt Soitetut ja hoidetut puhelut terveysasemittain, Joensuun terveysasemat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Soitetut Hoidetut
LisätiedotHeinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen
Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS
ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman
LisätiedotHoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH)
20.03.2013 Sivu 1 / 1 2713/06.00.00/2012 27 Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH) Valmistelijat / lisätiedot: Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä
Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos
LisätiedotOULU ja TAMPERE Workshop Ammattien välinen yhteistyö osaamisen arvioinnin työkaluna
Osaamisperusteisuus yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa yleislääketieteen 3.valtakunnalliseen kouluttajatapaamiseen OULU 31.1.-1.2.2019 ja TAMPERE 15.5.2019 Workshop Ammattien välinen yhteistyö
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotVASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE UUSI TOIMINTAMALLI, MIKÄ MUUTTUI Terveyspalvelut omalta terveysasemalta oman yhteyshenkilön kautta Kaikissa muissa, paitsi hätätapauksissa,
LisätiedotKokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä
Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta
LisätiedotJärvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila
Järvenpään suun terveydenhuolto vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila 16.4.2014 Järvenpää ja suun terveydenhuolto n. 40000 asukkaan kaupunki Tuusulanjärven rannalla Kaksi hammashoitolaa 14 HTV hammaslääkäriä
LisätiedotNeuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio
Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan
Lisätiedot