Hyvä vastaanotto

Transkriptio

1 Kaijonharjun terveysasema Hyvä vastaanotto Bra mottagning Työryhmä: Sinikka Tauriainen ph, Vuokko Muotka sh, Tarja Tiusanen th, Titta Pyttynen sh, Marianne Riekki tkl, Saara Kuula tkl, Leila Mikkilä ayl, Sari huttu vs pem

2 Sisällys 1 Esitiedot Kaijonharjun terveysaseman esittely Lähtötilanne Hyvä vastaanotto -hanke Tavoitteet Kokouskäytännöt Toimenpiteet Mittaukset Työryhmät Nykytila ja tulevaisuus... 9 Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

3 1 Esitiedot 1.1 Kaijonharjun terveysaseman esittely Oulun pohjoispuolella oleva Kaijonharjun terveysasema huolehtii osaltaan terveyspalvelujen tuottamisesta oululaiselle. Kaijonharjun terveysasemapiirin alueella asuu noin asukasta. VALO- hankkeen myötä oululainen saa valita terveysasemansa vapaasti ja terveysaseman vastaanotonpalveluja väestöstä käyttää 42% eli asiakkuuksia on 6766 (tilanne 2013 alkuvuosi). Alueellamme on myös muutamia palvelukoteja; kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille ja ikääntyneille. Olemme Oulun mittakaavassa keskisuuri terveysasema. Joissain asioissa olemme pieniä; kuten kotisairaanhoidossa, jossa asiakkaiden määrä on kymmenesosan siitä mitä kaupungin suurimmissa yksiköissä. Olemme nuorten ja perheiden alue, neuvolatoimintamme on kaupungin suurimpia. Lapsiperheet käyttävät myös paljon sairaanhoidon palveluja. Nuorten syrjäytyminen, mielenterveys-ongelmat ja päihdeongelmat näkyvät terveysaseman vastaanottotyössä jatkuvana haasteena. Aikuisväestössä palvelujen käyttäjistä suuri osa on työkyvyttömyyseläkeläisiä tai työttömiä, työterveyshuolto hoitaa työelämässä toimijat. Alueellamme näkyy selvästi myös monikulttuurisuus; maahanmuuttajia on paljon ja työssämme on sen myötä omat haasteensa. Terveysaseman henkilökunta on muovautunut nykyisekseen viimeisen viiden vuoden aikana jolloin olemme ottaneet käyttöön työpari- toimintamallin. Lääkärityöpanoksia on asemalla 7.n molemmin puolin; samoin sairaanhoitaja/ terveydenhoitajan työpanoksia sairasvastaanotolla. Meillä on jatkuvasti töissä 1-3 yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittavaa vastavalmistunutta lääkäriä. Kolme nuorista lääkäreistä erikoistuu parhaillaan yleislääketieteeseen. Seniorilääkäreitä on kolme. Sekä lääkärit että hoitajat tekevät monipuolista työtä. Kaikilla lääkäreillä on ajanvarausvastaanoton lisäksi päivystysvastaanottoa, neuvola- tai kouluterveydenhoitoa ja/ tai kotisairaanhoitoa. Asemamme on ollut pitkään tunnettu avoimesta ja kehitysmyönteisestä ilmapiiristä. Tietyt asiat olivat kunnossa jo ennen Hyvää vastaanottoa, mm. puhelinpalvelussa oli käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan epätasapaino kaupungissa näkyi kuitenkin myös meillä. Kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuus oli huono, useiden viikkojen päässä. Hyvä vastaanotto (HV) toimintamallin opettelu ja käyttöönotto tarjottiin meille suureen tarpeeseen. Terveysasema lähti mukaan HV -hankkeeseen 9/12. Työryhmään kuuluivat tkl Saara Kuula, tkl Marianne Riekki, sh Titta Pyttynen, th Tarja Tiusanen; th Vuokko Muotka, ph Sinikka Tauriainen, vs palveluesimies Sari Huttu ja hallinnollinen ayl Leila Mikkilä. Toimintamalliin paneutuminen ja sen soveltaminen on ollut innokasta ja ansioitunutta. Hyvät esimerkit ovat kannustaneet tekemään töitä innokkaasti projektin tiimoilta. Lisäksi koko terveysaseman henkilökunta on sitoutunut hyvin projektiin ja ottanut muutokset vastaan avoimesti. 3

4 1.2 Lähtötilanne Kaijonharjun terveysasemalla suurimpana ongelmana oli ennen Hyvä vastaanotto hankkeeseen lähtemistä lääkärin vastaanottoaikojen vähyys. Lääkärin vastaanottoaikoja ei usein ollut tarjota asiakkaalle lainkaan. Päivystys oli osittain tästäkin syystä ylikuormittunut. Lisäksi terveysasemalla oli käytännössä jatkuva resurssipula, johon ei ollut tiedossa parannusta. Lääkärin työmäärästä iso osa meni muuhun työhön kuin vastaanottotoimintaan. Uuden neuvola-asetuksen myötä neuvolatoiminta vei entistä enemmän resursseja normaalista vastaanottotoiminnasta. Lääkärin vastaanottoaikojen vähyydestä johtuen potilaita hoidettiin paljon ns. toimistoajalla ja puhelimitse usein edes näkemättä potilaita. Hoitajien työn vaativuus kasvoi myös lääkäriaikojen puutteen vuoksi. Usein potilaita ohjattiin hoitajan vastaanotolle sillä aikoja lääkärille ei ollut antaa. Tämä kuormitti hoitajia sillä lääkäreiden ajanvarauskirjoilla ei ollut tilaa ns. konsultaatioille. Myös hoidon jatkuvuus kärsi ja johti potilaiden poukkoilemiseen lääkäriltä toiselle sen mukaan miten vapaita vastaanottoaikoja sattui saamaan. Hoidon tarpeen arvioon ei ollut tarkkoja ohjeita, siitä syntyi usein harmia puolin ja toisin. Potilaat saattoi olla väärillä liian lyhyillä ajoilla useiden ongelmiensa kanssa ja koska vapaita vastaanottoaikoja ei ollut, niin hoidon jatkuvuus kärsi tai lääkärit kuormittuivat yrittäessään hoitaa potilaita parhaansa mukaan. Hyvä vastaanotto hankkeen alusta lähtien saatavuutta mitattiin yleisesti vakiintuneella käytännöllä määrittää T3 mediaani. T3 tarkoittaa ajanvarauskirjoilta laskettua kolmatta varattavissa olevaa vapaata ei- kiireellistä aikaa. Lähtötilanteessa terveysaseman lääkärien T3 oli pysyvästi mittaamattomissa (liite 1), käytännössä tämä tarkoitta sitä että lääkärien ajanvarauskirjoilla ei ollut vapaita varattavissa olevia ei-kiireellisiä aikoja. Ajanvarauskirjat olivat tuolloin auki 5 viikkoa. Hoitajien vastaanottoaikojen saatavuus vaihteli. T3 oli välillä (liite 2). 4

5 5

6 2. Hyvä vastaanotto -hanke Hyvä vastaanotto on Ruotsista Suomeen 2000-luvulla rantautunut uusi toimintamalli, jonka keskeinen ajatus on saatavuuden parantaminen terveydenhuollon työtapoja ja prosesseja uudelleen suunnittelemalla. Oulun terveyskeskus on lähtenyt mukaan Hyvä vastaanotto hankkeeseen syksyllä 2011 neljän terveysaseman (Kontinkangas, Höyhtyä, Tuira ja Keskusta) voimin ja loput Oulun terveysasemat lähtivät kierrokselle syksyllä Kaijonharjun terveysasema liittyi tässä vaiheessa myös mukaan hankkeeseen, kierroksella 8. Hankkeen tavoitteena on että potilaat pääsevät terveysaseman lääkäreille ja hoitajille jonottamatta sekä kiireellisissä että ei-kiireellisissä asioissa 1-2 viikon kuluessa. Kaijonharjun terveysaseman osalta (terveysaseman henkilökunnan asettama tavoite) syksyllä Oulun terveysasemia on hankkeessa ohjaamassa muun muassa Espoon, Siuntion, Sipoon ja Järvenpään terveyskeskusten henkilökuntaa, jotka itse ovat olleet hankkeessa mukana jo aiemmin menestyksekkäästi. Kaijonharjun terveysasemaa valmensi el Elina Moilanen Kontinkankaan terveysasemalta sekä Järvenpään yl Jarja Ijäs. Hyvä vastaanotto tarkoittaa että potilaan asia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti ja hänet ohjataan oikealle ammattihenkilölle heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen ilman turhaa pompottelua ja jonottamista. Kaiken perustana Hyvässä vastaanotossa on hoidon tarpeen arvio joka tehdään hoitajan toimesta joko puhelimessa tai hoitajan vastaanotolla. Tämän perusteella potilaalle varataan aika hoitajalle, lääkärille, neuvolaan tai psykiatriselle sairaanhoitajalle riippuen asian laadusta. Joskus kuunteleva korva voi olla potilaalle riittävä apu! Toinen keskeinen asia Hyvässä vastaanotossa on toimiva konsultaatiojärjestelmä. Konsultaatiokynnyksen tulee olla matala kaikkien ammattiryhmien välillä. Osalle terveysasemista on tämän vuoksi luotu konsulttilääkärijärjestelmä kaikille työpäiville sekä hoitaja-lääkärityöpareille keskinäiset konsultaatioajat. Jos hoitaja kokee, ettei hänen oma osaamisensa riitä, niin hänellä tulee olla aina mahdollisuus konsultoida lääkäriä. Yllättävän moni asia voidaan ratkaista esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolla mahdollisesti lyhyen lääkärin konsultaation jälkeen. Kaikkien ammattiryhmien tulee uskaltaa ottaa vastuu omasta työstään ja hyödyntää omaa ammattitaitoaan. Potilaan asia pitää yrittää hoitaa itse jos se vain on mahdollista eikä vain siirtää ongelmaa eteenpäin ilman että on paneutunut potilaan asiaan kunnolla. Hyvän vastaanoton käytännön toteutus tapahtuu aina omalla terveysasemalla ja on oman henkilökunnan suunnittelun tulos. Mitään yksiselitteistä mallia tähän toimintaan ei ole, vaan jokainen terveysasema suunnittelee itse, miten haluaa että heidän terveysasemalla toimitaan ja mitkä eri toimintamallit soveltuvat juuri sinne. Hyvä vastaanotto edellyttää henkilökunnalta yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, muutoshalukkuutta ja motivaatiota sekä uskallusta kokeilla jotain uutta. Jos asioille ei ole valmis tekemään mitään, niin ne eivät myöskään parane! 6

7 3. Tavoitteet Asetimme tavoitteet saatavuuden parantamiseksi 1. seminaariviikonlopun aikana. Välitavoitteeksi asetimme että T3 olisi keväällä 2013 mitattavissa. Päätavoitteeksi asetimme että T3 olisi syyskuussa tai alle. Lisäksi tavoitteenamme on saada hoitajien ja lääkärien ajanvarauskirjat yhteneviksi jotta hoidon jatkuvuus toteutuisi paremmin. 4. Kokouskäytännöt Ryhmämme kokoontui 1. seminaariviikonlopusta lähtien viikoittain torstaisin tunnin ajan kerrallaan klo Kokouksissa suunnittelimme tulevia toimenpiteitä sekä alusta lähtien valmistelimme tulevia mittauksia. Lisäksi säännöllisesti pidettiin koko terveysasemaa koskevia palavereja joissa tiedotettiin muuta terveysaseman henkilökuntaa ydinryhmän suunnitelmista ja tulevista toimenpiteistä. Näihin palavereihin otettiin mukaan myös neuvola ja kouluterveydenhuolto. Hankkeen aikana pidettiin lisäksi kaksi kehittämispäivää koko henkilökunnalle. 5. Toimenpiteet 5.1 Mittaukset Alusta lähtien marraskuussa aloitettiin viikottainen T3-mittaus. Sekä hoitajien että lääkäreiden T3 aikaa mitattiin (liite 1, liite 2). Henkilökunnan työtyytyväisyyttä on myös mitattu koko ajan (liite 3). Aluksi mittaus suoritettiin siten että viikon viimeisenä työpäivänä laitettiin kouluarvosanalla lukema kahvihuoneen seinälle josta kaikki vastaukset kerättiin yhteen ja laskettiin keskiarvo. Kevättalvella todettiin että tämä ei ole toimiva tapa ja seurantaa muutettiin. Siitä lähtien jokainen työntekijä on jättänyt arvosana työpöydälleen viikon viimeisenä työpäivänä ja niistä on laskettu keskiarvot erikseen lääkäreille ja hoitajille (liite 4). Ensimmäisen työajanseurantaperiodin aikana seurasimme myös asiakastyytyväisyyttä. Vastausprosentti jäi kuitenkin hyvin pieneksi ja jatkossa pienen kehitystyön jälkeen sitä on tarkoitus seurata uudestaan. Hyvä vastaanotto hankkeen aikana olemme tehneet kahdesti lääkärien työajanseurannan (liite 5, liite 6) sekä lääkärinaikojen kysynnän kartoituksen (liite 5). Ensimmäinen seuranta suoritettiin loppuvuonna 2012 viikoilla Toinen seuranta suoritettiin kevättalvella viikoilla (liite 5, liite 6). Lisäksi teimme samanlaisen seurannan hoitajille loppuvuonna 2012 viikoilla 49-50, tämän seurannan tuloksia ei vielä ole purettu. 7

8 5.2 Työryhmät Syksyllä 2012 perustettiin Hyvä vastaanotto työryhmän kesken alatyöryhmiä jotka työstivät kolmea eri päätavoitetta (PDSA-syklejä). Alatyöryhmien ryhmien työstämät osa-alueet olivat: 1. Repun koon selvittäminen ja repunpurku (liite 8) 2. Blokkiajanvaraukseen siirtyminen ja siihen liittyen aikayksiköiden määrittäminen (liite 9) 3. Lääkärien ajanvarauskirjojen muokkaus kysyntää vastaavaksi (liite 10) Repulla tarkoitetaan kaikkia yli 2 viikon päähän annettuja kiireettömiä lääkärin ajanvarausaikoja (sillä päätavoitteemme oli että T3 olisi 14 tai alle) sekä niitä potilaita joiden on tehty hoidon tarpeen arvio ja joille ei ole ollut antaa aikaa. Lähtötilanteessa repun kooksi määrittyi 180 potilasta. Työryhmä pohti keinoja repunpurkuun ylikapasitoimalla lääkärinaikoja. Niitä ajateltiin tulevan mm. kokouskäytäntöjä tehostamalla, tunnin mittaisten vähäisellä käytöllä olleiden hoitosuunnitelma -aikojen avaamista kahdeksi puolen tunnin vastaanottoajoiksi, kesäaikaan kouluterveydenhuollosta vapautuvien lääkärinaikojen hyödyntämistä lääkärinvastaanoton käyttöön (liite 11). Alkuperäinen suunnitelma ei alkuvuoteen osuneen lääkärivajeen vuoksi onnistunut. Lääkäriresursseja vähensi mm. juuri tuohon ajankohtaan osunut e-reseptin käyttöönotto ja sen vaatimat koulutukset sekä äkilliset pitkät poissaolot. Loimme varasuunnitelman, sen mukaan repunpurku tapahtuu kesäkuussa ennen kesälomia yhden ylimääräisen lääkärin tullessa hoitovapaalta kuukaudeksi töihin. Hänen työpanos käytetään pääosin lääkärin vastaanottoaikoina ja jaetaan kaikkien lääkäreiden kesken (liite 12). Blokkiajanvaraukseen siirryttiin uusien lääkärien ajanvarauskirjapohjien myötä viikolla 11. Käyttöön otettiin 15 min blokit joita on mahdollista antaa 1-4 kpl (15-60min). Se taas vaati tarkan ohjeistuksen hoidontarpeen arvioon (liite 13). Työvuorolistojen tekoon keskittynyt työryhmä lähti muokkaamaan lääkärien ajanvarauskirjapohjia määritetyn kysynnän mukaan. Tässä otettiin huomioon sektorityöhön menevä aika suhteessa vastaanottotoimintaan. Ajanvarauskirjapohjien muokkausta varten yksi työryhmän jäsen opetteli käyttämään ns. älyexcel - ohjelmaa jonka avulla voi suoraan ajanvarauskirjoja luodessa seurata lääkärin kiireettömien ajanvarausaikojen riittävyyttä suhteessa kysyntään (liite 14). Lisäksi ajanvarauskirjapohjia luodessa otettiin käyttöön uutena konsulttilääkärin toimenkuva jonka tarkoitus on olla hoitajien tukena hoidontarpeen arviossa sekä rauhoittaa päivystävän lääkärin työtä. 8

9 6. Nykytila ja tulevaisuus Hyvä vastaanottohanke on nyt varsinaisesti loppusuoralla mutta olemme päättäneet jatkaa kehitystyötä edelleen. Asetimme useita PDSA-syklejä joiden toteuttaminen on edelleen kesken. Jatkamme viikottaisia kokoontumisia ydinryhmällä ja tarkoituksena on seurata vielä tänä keväänä uudestaan lääkärinvastaanottoaikojen kysyntää kahden viikon ajan. Tämä näin lyhyellä aikataululla siksi että toinen kysynnän mittaus ei aivan teknisesti onnistunut. Lisäksi tarkoituksena on suorittaa jatkossakin erilaisia mittauksia. Jo tässä vaiheessa olemme kriittisesti tarkastelleet tehtyjä muutoksia. Muutaman osoittauduttua huonoiksi olemme muuttaneet toimintatapojamme edelleen. Näin toimimme jatkossakin. Ajanvarauskirjapohjien muokkaaminen on tuonut joustavuutta aikojen antoon ja lisännyt lääkärien työajanhallintaa. Tällä hetkellä lääkärien ajanvarauskirjat vastaavat paremmin todellisuutta. Konsulttilääkärin toimenkuvan käyttöönotto on rauhoittanut muiden lääkäreiden työtä vähentämällä keskeytyksiä. Hoitajat ovat kokeneet muutoksen myös hyvänä, konsulttilääkärin olemassaolo madaltaa konsultaatiokynnystä ja helpottaa hoidon tarpeen arviota. Kaikkien näiden muutosten myötä T3-aika on pikkuhiljaa lähtenyt laskemaan. Olemme saavuttaneet välitavoitteemme, tätä kirjoitettaessa T3 aika on 21vrk. Mittauksessa esiintyvä piikki toiseksi viimeisellä mitatulla viikolla on harmillinen, se johtuu siitä että ajanvarauskirjoja tekevä lääkäri oli viikon lomalla ja siitä johtuen mittaushetkellä ajavarauskirjat olivat auki 13 päiväksi eteenpäin. Jatkossa tämän välttämiseksi on tehty varasuunnitelma. Työ saatavuuden parantamiseksi siis jatkuu edelleen. Olemme päässeet tämän hankkeen myötä hyvälle alulle, mutta paljon on vielä tehtävää. Tiedostamme sen että tilanne tulee vaihtelemaan ja siihen tulee osata varautua. 9

10 Liite 1 Lääkärien T3 loppuvuosi 2012 Lääkärien T3 alkuvuosi

11 Liite 2 Hoitajien T3 loppuvuosi 2012 Hoitajien T3 alkuvuosi

12 Liite 3 12

13 Liite 4 Työtyytyväisyyskysely vko Laita arvosana asteikolla 4-10 miltä työn tekeminen tällä viikolla tuntui: 13

14 Liite 5 Hyvä vastaanotto Bra mottagning Lääkäreiden työajan seuranta - Kaijonharju Pvm: Nimi: Merkitse eri työaikalajeihin käytetty aika minuutteina Kuvaus vastaanotto(lvo+hoi+lääkko) LVO pikapäivystys PPÄ Yhteensä päivystys PÄI puhelin PUH resepti RES toimisto; potilaaseen liittyvä(sis. myös omahoito) TOI konsultaatio(tiimi ja kons) KON muu (nla + koulu + ksh ja siirtyminen näihin) MUU koulutus ja kokous(ke meet, ta-piiri, e-res; meet) KOUL tauko(ruokatauko ja l-e) TAU hallinto ja perehdytys HALL Sisäinen kysyntä (lääkärin itse antamien aikojen määrät, esim. korvakontrolli) LVO 30 MIN LKO 15 MIN HOISUU 60MIN PÄI 20 MIN PUH 5 MIN Potilas ei tullut vastaanotolle (määrä): Hyvä vastaanotto Bra mottagning 14

15 Liite 6 Lääkäreiden työajan seuranta - Kaijonharju Pvm: Nimi: Merkitse eri työaikalajeihin käytetty aika minuutteina Kuvaus vastaanotto LVO pikapäivystys PPÄ kons.lääkäri KONS puhelin PUH resepti (omat) RES toimisto; potilaaseen liittyvä(sis. myös omahoito) TOI Yhteensä konsultaatio(psyk, ger, reuma jne.) KON muu ( koulu + ksh ja siirtyminen näihin) MUU koulutus ja kokous(ke meet, ta-piiri, meet) KOUL tauko(ruokatauko ja l-e) TAU neuvola NEUV toimisto; ei potilaaseen liittyvä ( jne.) TOIM Sisäinen kysyntä (lääkärin itse antamien aikojen määrät, esim. korvakontrolli) LVO 1-4 aikayks. PPÄ 1-4 aikayks. Potilas ei tullut vastaanotolle (määrä): 15

16 Liite 7 HYVÄ VASTAANOTTO Hoitajien kaavake Pvm Nimi ANNOIN AJAN LÄÄKÄRILLE P U H E L I M E S S A LVO PPÄ EIOO (HTA tehty, ohj.muualle) OSYP(ohj.osypiin) POIS(peruuttamaton) PER(peruttu) INFO ja Hoitajan vastaanotto LVO PPÄ EIOO OSYP POIS PER 16

17 Liite 8 Repunpurku PDSA 17

18 Liite 9 Blokkiajanvaraus PDSA 18

19 Liite 10 Ajanvarauskirjojen muokkaus PDSA 19

20 Liite 11 REPUN PURKU NOIN 180 POTILASTA JONOSSA + 3 VIIKKOA EI OO T3 KAKSI VIIKKOA, AV- KIRJAT AUKI 5 VIIKKOA TAMMI -TOUKOKUU MEETING- AJAT - TI TIIMI TOINEN POIS, SÄÄSTÖÄ 60 MIN X 5 KK = 300 MIN X 7 LÄÄKÄRIÄ= 2100 MIN= 70 LVO AIKAA; EI TOTEUTUNUT; ERES KOULUTUKSET YMS. - MAALISKUU KE LÄÄKÄRIMEETING POIS, 120 MIN X 7 LÄÄKÄRIÄ= 840 MIN= 28 LVO- AIKAA ( ) ; EI TOTEUDU TAMMI-MAALISKUU 2. HOISUUT POIS - KESKIMÄÄRIN TAMMIKUUN OSALTA KATSOTTU 3 LÄÄKÄRIÄ, 8 HOISUUTA-> 480 MIN. LISÄYS 8 LVO:TA/KK= 40 LVO:TA - BLOKKIAJANVARAUS JA KONSULTTILÄÄKÄRÄRIN KÄYTTÖÖNOTTO -> LISTOJEN YHTENÄISTÄMISEN TUOMAT LISÄRESURSSIT, EI VOIDA ARVIOIDA LAS- KENNALLISESTI 3. KESÄKUU - 92 LVO AIKAA KOULULTA - HEINÄKUU SULUN AIKANA LVO ja ELOKUU? 4. NEUVOLA- AJAT - EI BLOKKIA, HOIDETAAN KOKONAISVALTAISEMMIN PERHEEN ASIAT SAMALLA KÄYNNIL- LÄ MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN LOPUKSI JATKOA: - LÄÄKÄRIEN MITTAUSVIIKOT UUDELLEEN 15-16? neuvolan osuus ja jonotilanne 20

21 Liite 12 Kaijonharjun terveysaseman jononpurkusuunnitelma kevät 2013 Hyvävastaanottohankkeeseen liittyen pyrimme purkamaan terveysaseman repun joka koostuu kaikista annetuista kiireettömistä lvo-ajoista 2 viikkoa ajanvarauskirjojen aukiolosta lähtien. Syksyllä repun koko oli 180 potilasta eli 90 tuntia. Tällä hetkellä reppu on hieman pienempi 62 potilasta eli 31 tuntia + 1 viikko. Kesäkuun 3. päivä terveysasemalle tulee lääkäri Sanna Pohjola 4 viikon ajaksi. Päätimme jakaa hänen tuntityömääränsä 37 tuntia/viikko kiireettömiksi lääkärinvastaanottoajoiksi ja jakaa ne kaikkien lääkäreiden kesken kolmen viikon ajaksi. Äly-Excel ohjelmalla laskennallisesti tästä saamme lvokysyntään vastattua (huomioon ottaen muiden lääkärien lyhytaikaiset poissaolot tuolla ajalla) keskimäärin 28 tunnilla/viikko. Tällä menetelmällä saisimme repun purettua teoreettisesti 3 viikon aikana. 21

22 Liite 13 KAIJONHARJUN TERVEYSASEMAN LÄÄKÄREIDEN AIKAYKSIKÖT (1 aikayksikkö = 15 min) 1. aikayksikkö 2. aikayksikkö 3. aikayksikkö 4. aikayksikkö - tuubikorvat - toistuvat otiitit - uusi eläkeasia - moniongelmainen tulkin kanssa - akuutti korva > 2v. hoitajalta - < 2 v. akuuttikorva - monisairaan kontrolli - monisairas (3-5 vaivaa hoidettava) - infektioyskä - astmaepäily - työkyvyttömyysselvittely - sinuiitti - hankala ihottuma - muistihäiriön selvittely - tonsilliitti - allergian selvittely - 1. päihdeasiakaskäynti - pienet ihotulehdukset - silmävamma - 1. hoisuukäynti (laaja) - akuutti vamma - ahdistu/masennus - uusi edunvalvonta * suunnitellut nivelinjektiot - LVO - krooniset tukielinvaivat - M1-lähete - silmätulehdus - sydänoireiset * isyystesti - LVO - päänsärky/huimaukset - akuutti ihottuma - yleistilanlasku - < 2 kk:n sairaslomat - gyn/urol/ehkäisynaloit. - akuutti vatsa - peräpukamat * korvakontr. - LVO - raskausajanongelmat - pahoinpitelyt - > 2 kk sairaslomat - hoitosuunnitelmakäynnit; *valtimotauti, RR,DM,MCC, syöpä, keuhkosair. KONSULTAATIOLÄÄKÄRI -toistuva vatsa - päiv. reseptit - AAP/sterilisaatio - hoitajien konsultaatiot - T-tod/lausunnot - muut resepti uusinnat - ajo-oik.seur. - INR -TMP:t, maxpunktio, luomenpoisto jne. - palautteet; jos ei hoitavaa lääkäriä - pahoinpitelylausunnot; jos ei hoit.lääkäriä - muut todistukset esim. matkan peruutus jne. PÄIVYSTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE SAMOILLA AIKAYKSIKÖILLÄ ( hoitajan kautta kaikki 1. aikayksikön potilaat, muut tarpeen mukaan hoitajan kautta)

23 perjantai Liite 14 PERJANTAI y Tanja Saara Tiina Marianne Kati/SannaMari Tuula Lotta Hannele Katariina Yht KYSYNTÄ BALANSSI 1 LVO 1, , KONS PPÄIV NLA KOULU KSH TOIM 0,5 1, , ,25 0 4,25 8 PUH 0 0, ,5 0 0,5 9 KOULUTUS TAUKO TIIMI KONKAI EI PAIKALLA , , ,25 Yht , Viikko yhteensä Tanja Saara Tiina Marianne Kati/SannaMari Tuula Lotta Hannele Katariina YHT. KYSYNTÄ BALANSSI 1 LVO 11,75 10, ,25 6, , ,25 2 KONS ,25 6 3,75 3, , ,75 3 PPÄIV 3 6 2, , ,25 4 NLA 5,5 2, , , KOULU KSH , ,25 0 5,25 7 TOIM , ,5 32, ,25 8 PUH 0,5 0,5 0, , KOULUTUS 4,5 1 15, TAUKO 4,75 4,75 2,75 3,75 4,75 2,75 4, , ,25 11 TIIMI KONKAI EI PAIKALLA ,5 31, Yht ,5 7, Esimerkkinä Perjantain ajanvarauskirjapohja sekä koko viikon tunnit yhteensä