Mänttä-Vilppulan erityisliikunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mänttä-Vilppulan erityisliikunta"

Transkriptio

1 Mänttä-Vilppulan erityisliikunta ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 MÄNTTÄ-VILPPULAN LIIKUNTAPALVELUT ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKE

2 Sisällys 1. JOHDANTO Erityisryhmien liikunnan merkitys Erityisryhmäläiset Mänttä-Vilppulassa Erityisliikuntaa kuntiin hanke ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT Sisäliikuntapaikat Ulkoliikuntapaikat ERITYISLIIKUNTATOIMINTA JA OHJAAJARESURSSIT Liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuorisopalvelut Koulutuspalvelut Autere-opisto Yhdistykset ja seurat Muut toimijat Yhteenveto erityisryhmistä ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA MÄNTTÄ-VILPPULAN LIIKUNTATOIMESSA YHTEENVETO... 19

3 1. JOHDANTO 1.1. Erityisryhmien liikunnan merkitys Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 1 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 3 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 4. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 5 1 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012.

4 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet Erityisryhmäläiset Mänttä-Vilppulassa Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin prosenttia väestöstä. Mänttä-Vilppulassa oli vuonna 2011 asukkaita noin , joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Ikäihmiset Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 8 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 9. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovatkin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Mänttä-Vilppulassa oli vuonna yli 65 -vuotiasta henkilöä eli noin 26 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä oli vuonna henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Mänttä-Vilppulassa yli henkilöä, mikä tarkoittaa noin 35 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä 6 Kari Koivumäki Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. 7 Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011.

5 toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Mänttä- Vilppulassa vuonna 2011 arviolta noin henkilöä. 10 Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Mänttä-Vilppulassa oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 11 Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Mänttä-Vilppulan asukasmäärällä tämä tarkoittaisi noin henkilöä. 12 Mänttä-Vilppulassa oli työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vuonna henkilöä. 13 Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Mänttä-Vilppulassa noin henkilöä, joista yli 65 -vuotiaita on arviolta noin henkilöä. Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa 10 Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. 11 Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 12 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009-kysely. 13 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012.

6 vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. Kun vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, myös vammaisten määristä esiintyy erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Mänttä-Vilppulassa olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 600 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta myös yli tuhanteen henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Mänttä-Vilppulassa etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 839 henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 86 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 27 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 726 henkilölle 14 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Vammaisia voi siis arvioida olevan Mänttä-Vilppulassa noin henkilöä. ERITYISRYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Iäkkäät/Joista toimintakyky on heikentynyt Karkea arvio erityisryhmäläisistä yhteensä ARVIO MÄÄRÄSTÄ henkilöä henkilöä 2 900/ henkilöä henkilöä 14 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela

7 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin hanke Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta , ja Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja sen on tarkoitus kestää joulukuuhun Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli asukkaan kuntiin, jossa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeen yhteistyökunniksi ovat lähteneet Mänttä-Vilppulan lisäksi mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden kanssa, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasaarvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi jokainen yhteistyökunta asettaa omien resurssiensa ja kunnan toimintatapojen mukaiset valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Mänttä-Vilppulassa erityisliikunnan kehittäminen käynnistyi, kun hankkeen projektipäällikkö Saku Rikala ja Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattori Toni Piispanen kävivät esittelemässä hanketta liikuntasihteeri Jari Ahvenjärvelle. Hankkeen käynnistymistä kesän ja syksyn 2013 aikana Mänttä- Vilppulassa viivästytti liikuntatoimessa tapahtunut liikuntajohtajan eläkkeelle jääminen.

8 Ensimmäisenä varsinaisena toimenpiteenä Mänttä-Vilppulassa uimahallin valvojat kartoittivat kesällä 2013 kaupungin erityisliikuntaryhmiä. Valtakunnallisen hankkeen projektipäällikkö Saku Rikala jatkoi myöhemmin kartoitustyötä. Mänttä-Vilppulaan ei päätetty perustaa omaa ja erillistä erityisliikunnan kehittämistyöryhmää vaan asiaa päätettiin viedä eteenpäin vammaisneuvoston voimin. Liikuntasihteeri Jari Ahvenjärvi kävi vammaisneuvoston kokouksessa marraskuussa 2013 esittelemässä hanketta. Vammaisneuvosto päätti lähteä mukaan kehittämistyöhön. Tavoitteeksi hankkeelle sovittiin viisi käynnistettävää erityisliikuntaryhmää, jotka toimivat vertaisohjaajaperiaatteella. Syksyn 2013 aikana liikuntasihteeri Jari Ahvenjärvi on selvitellyt muutaman uuden erityisliikuntaryhmän perustamista Mänttä-Vilppulaan, kuten erityisryhmien jalkapallo-ryhmän. 2. LIIKUNTAPAIKKOJEN SOVELTUVUUS ERITYISLIIKUNTAAN Mänttä-Vilppulan liikuntapaikkojen ja -tilojen soveltuvuudesta erityisliikuntaan ja liikunnan erityisryhmiin kuuluville ei ole tarkkaa tietoa. Liikuntapaikoista ja -tiloista ei ole tehty esimerkiksi esteettömyyskartoitusta tai -katselmusta. Seuraavassa on esitelty kartoitustyössä esiin saatu tieto eri tilojen esteettömyydestä. Saatu tieto on kuitenkin suppeaa koskien lähinnä liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia liikkua tiloissa. Tietoa muiden erityisryhmiin kuuluvien, kuten aistivammaisten, mahdollisuudesta hyödyntää tiloja ei ollut mahdollisuutta hankkia kartoitustyön yhteydessä, mutta tällaiselle laaja-alaisemmalla tiedolle olisi kuitenkin selkeästi tarvetta tilojen esteettömyyden kehittämiseksi Sisäliikuntapaikat Mäntän uimahalli on avattu yleisölle Vuonna 1992 toteutettiin uimahallin peruskorjauksen ensimmäinen vaihe, jossa tehtiin muutamia uudistuksia. Seuraavaan kerran uimahallia on peruskorjattu vuonna Tällöin kokonaan uutta tilaa rakennettiin 120 m². Hallissa on nykyisin kolme allasta. Iso allas on 25 metriä pitkä ja altaassa on viisi rataa. Lastenallas on noin 10 metriä pitkä, altaan pinta-ala on 40 m² ja syvyys cm. Monitoimiallas on pinta-alaltaan 51 m² ja 120 cm syvä. Monitoimialtaassa on keskellä vesimalja, kaksi niskahierontapaikkaa, hieronta-asema ja pore-penkki. Lisäksi hallissa on vesiliukumäki ja 2,6 m korkea hyppytorni. Liikuntarajoitteisia varten uimahallissa on erikoisvalmisteinen tuoli, inva-nostin, jolla voi mennä monitoimialtaaseen. Sen sijaan isoon altaaseen täytyy mennä portaita pitkin. Lastenaltaaseen on mahdollista mennä portaita tai liuskaa pitkin. Altaille mentäessä ei ole kaiteita, mistä esimerkiksi

9 ikäihmiset voisivat pitää kiinni, kun he kävelevät liukkailla laatoilla. Tarvittaessa uimavalvojat auttavat ihmisiä altaille viennissä. Inva-puolella on käytössä myös rollaattori ja pyörätuoli helpottamaan kulkua. Liikuntarajoitteisille on allastasolla sijaitseva erikoisvarusteltu inva-sauna, joka toimii tilaussauna periaatteella. Inva-saunassa on hissikäyttöiset lauteet, inva-suihkut ja liikkuminen pyörätuolilla onnistuu tiloissa. Naisten puolella on inva-wc, mutta se on suoraan saunan oven edessä eli molempien ovien avaaminen samaan aikaan ei ole mahdollista. WC on käytössä, mutta oven kanssa täytyy olla tarkkana. Naisten pesuhuoneessa on myös seinästä taitettava penkki, jossa liikuntarajoitteinen voi käydä pesulla istuen. 15 Mänttä-Vilppulan nykyinen jäähalli on tullut tiensä päähän. Kaupunginvaltuusto teki joulukuussa 2013 päätöksen, jonka mukaan kaupunkiin rakennetaan jääareena sikäli kuin vain valtionrahoitus saadaan. Nykyinen jäähalli siirtyi kaupungin hallintaan vuonna Jäähallilla on toiminut muun muassa näkövammaiset. Varsinaisesti jäähallilla ei ole huomioitu erityisryhmiä, kuin vain muutamalla sisäpuolella olevalla pyörätuoliluiskalla. Toki liikuntarajoitteiset saadaan jäälle ilman esteitä konesuojan kautta. Liikuntasalien soveltuvuudesta liikunnan erityisryhmiin kuuluville: Koulukeskus: Inva-luiska, jota myöten pääsee pukuhuonetiloihin. Pukuhuoneet ja sali ovat samassa tasossa. Länsi-Koskela: Yksikerroksinen rakennus on maan tasolla, ei ainuttakaan rappua. Soveltuu erityisryhmien kaikkeen toimintaan. Savosenmäki: Inva-hissi on koulun puolella, jolla esim. bocciaa pelaavat invalidiyhdistyksen jäsenet pääsevät saliin. Töpinä-Centerin Sali: Inva-luiska olemassa. Mäntän Seudun koulutuskeskus: Liikuntasali on koulukeskuksessa. SASKYn saliin on olemassa inva-luiskat. Painisali: Ei ole inva-luiskaa Parkkivuoren urheilutalo: Yksikerroksinen maan tasolla. Ei kynnyksiä ja/ tai rappuja esteenä. Tilavat oviaukot. Vilppulankosken koulun Sali: Inva-hissi on koulun puolella. Yhteiskoulun Sali: Inva-hissi on koulun puolella. Kolhon palloiluhalli: Toimii maan tasolla. Tilavat oviaukot. Pohjaslahden koulu: Sisäänkäynnissä on inva-luiska. 15 Uimahallin uimavalvojilta sähköpostitse saadut tiedot.

10 Kuntosalien soveltuvuudesta liikunnan erityisryhmiin kuuluvulle: Parkkivuoren urheilutalon kuntosali: Tavoitettavissa kaikilla. Osa laitteista vaatii avustajaa. Kolhon kuntosali: Inva-luiska on suunnitteilla. Ei ole vielä toteutettu Ulkoliikuntapaikat Ulkoliikuntapaikoista erityisryhmille soveltuu Mäntänvuoren ulkoilualueelle rakennettu noin 800 metrin mittainen esteettömän liikkumisen polku. Mäntänvuoren laella on myös invalidi-wc. Polku on toteutettu Pirkanmaan Ympäristökeskuksen ja Mänttä-Vilppula vammaisneuvoston ohjeiston mukaisesti. Polun ovat toteuttaneet yhteistyössä Lions Club Mänttä/Ilves, Mänttä-Seura ja Mäntän seurakunta. 16 Muuten kuntopoluilta puuttuu mm. penkkejä levähtämiseen, mikä hankaloittaa esimerkiksi ikäihmisten liikunnan harrastamista poluilla. Vilppulankosken koskikalastusalueella on olemassa ns. inva-laiturit, joiden ansiosta liikuntarajoitteinen pääsee koskelle kalastamaan. Luonnollisesti kaikki ulkokentät ovat myös liikuntarajoitteisten käytössä. Varsinkin uimahallin vieressä oleva, ja tänä vuonna todennäköisesti Länsi-Koskelaan siirtyvä, boccia-kenttä on ollut hyvin suosittu kohde. Golf-kentän rangella pystyy lyömään myös liikuntarajoitteinen. Pollarin ampumaradalla löytyy ainakin pienellä modifioinnilla harjoituspaikat myös liikuntarajoitteiselle. Helpoin kohde on luonnollisesti Parkkivuoren kenttä, ja siellä oleva spurtan-pinnoitteinen rata. Kuntopolkujen varrelta 3. ERITYISLIIKUNTATOIMINTA JA OHJAAJARESURSSIT 3.1. Liikuntapalvelut Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut järjestää uimahallilla kuusi vesijumppaa maanantaisin, joista kaksi on niin sanottuja matalan kynnyksen jumppia - eli suoraan käytännössä erityisliikkujille suunnattuja. Vesijumpat on tarkoitettu jotakin tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastaville tai muuten rauhallista jumppaa kaipaaville. Jumpassa keskitytään vartalon hallintaan ja liikeratoihin. Muut neljä vesijumppaa soveltuvat kaikenikäisille. 16 Mänttä-Vilppulan kaupungin internetsivut.

11 Nuorisopalvelut ohjaa kahtena päivänä viikossa senioreita kuntosalilla: keskiviikkoisin Parkkivuorella ja perjantaisin Kolholla (katso kohta 3.3). Liikuntapalveluilla ei ole käytössään päätoimisia ohjaajaresursseja Sosiaali- ja terveyspalvelut Sarapihan palvelukeskus, vanhuspalvelut Sarapihan palvelukeskuksessa on neljä ryhmäkotia: Tupasvilla on 23-paikkainen, Karpalo on 14- paikkainen ja Suopursu ja Niittyvilla ovat 17-paikkaisia tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Sarapihassa on 14-paikkainen hoivaosasto Kanerva, jonka tavoitteena on antaa loppuelämän koti siellä asuville vanhuksille. 17 Sarapihan palvelukeskuksessa järjestetään maanantaista perjantaihin kuntouttavaa päivätoimintaa, joka on tarkoitettu kaikille Mänttä-Vilppulassa kotona asuville +65-vuotiaille ikääntyville. Toiminnan tavoitteena on kuusituntisen toimintapäivän aikana erilaisten lihasvoimaja tasapainoharjoitusten sekä aivohyvinvointiharjoitusten avulla tukea kotona asuvien ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toiminta on ryhmämuotoista kuntoutusta, ohjaajaresursseina on kuntohoitaja sekä sairaanhoitaja ja perushoitaja. Asiakkaiden ikäjakauma on seuraava: alle 65-vuotiaita 5 henkilöä, vuotiaita 37 henkilöä, vuotiaita 26 henkilöä, vuotiaita 31 henkilöä sekä 85- ja yli 85-vuotiaita 36 henkilöä. Asiakkaita on yhteensä 135. Kuntouttavassa päivätoiminnassa käyvillä asiakkailla on mm. erilaisia tuki-ja liikuntaelinongelmia tai -sairauksia, sydän- ja verisuonisairauksia, muistisairauksia, Parkinsonin tautia. 18 Punatulkun palvelukeskus, vanhuspalvelut Punatulkun palvelukeskuksessa olevista ryhmäkodeista Koskisieppo on 16-paikkainen ja Kangaspääsky 20-paikkainen tehostetun asumisen yksikkö. Punatulkun palvelukeskuksessa on ryhmäkotien lisäksi 22-paikkainen kuntoutus-, intervalli- ja hoivaosasto Harjupeippo. Osastolla järjestetään lyhytaikais- ja kuntoutusjaksoja vanhuksille. 19 Punatulkun palvelukeskuksessa gerontologisen kuntoutuksen parissa on kuntouttava päivätoiminta kaikille yli 65-vuotiaille asiakkaille. Kuusituntinen päivä koostuu voimistelu- ja kuntosali sekä tasapainoryhmistä. Asiakkaita on yhteensä 120, joiden ikäjakauma on seuraava: 17 Kuntohoitaja Minna Joensalmi-Koskiselta sähköpostitse saadut tiedot. 18 Kuntohoitaja Minna Joensalmi-Koskiselta sähköpostitse saadut tiedot. 19 Mänttä-Vilppulan kaupungin internetsivut.

12 alle 70 -vuotiaita 27 henkilöä (joista 6 miestä), vuotiaita 39 henkilöä (6 miestä), 80 90v. 43 henkilöä (15 miestä) ja yli 90 -vuotiaita 11 henkilöä (2 miestä). Kuntouttavassa päivätoiminnassa käyvillä asiakkailla on jokin sairaus tai vamma, kuten esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinperäisiä sairauksia (sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti), aivoverenkiertohäiriö, Parkinsonin tauti, tuki- ja liikuntaelinongelmia (tekonivelleikatut tai/ja arthroosi) tai muistisairauksia. 20 Fysioterapian yksilö- ja ryhmäkuntoutus, terveyspalvelut Fysioterapialla toimii tällä hetkellä seitsemän ryhmää: Parkinson Neurologinen Mielenterveys Kuntosaliryhmät Vesiliikuntaryhmät Tasapainoryhmä Selkäryhmä Asiakkaat ohjautuvat ryhmiin pääasiassa avopuolen kuntoutuksen vastaanottojen kautta. Ryhmiin tarvitaan joko lääkärin, kuntohoitajan tai fysioterapeutin lähete. Ryhmien koko vaihtelee 5-10 hengen välillä. Fysioterapialla on käytössä järjestelmä kymmenen kerran käyntisarjoista, jonka jälkeen asiakas siirtyy toisiin ryhmiin tai tarveharkintaisesti voi jatkaa vielä sovitun kertamäärän. Poikkeuksia ovat neurologiset ryhmät ja Parkinson-ryhmä, joissa saa käydä jatkuvasti sairauden etenevän muodon vuoksi. Fysioterapia on tehnyt yhteistyötä liikuntatoimen kanssa. Vilppulan urheilutalolle on perustettu avoin itseohjautuva kuntosaliryhmä, johon ohjataan fysioterapian kuntosaliryhmistä. Fysioterapiassa toivotaan ajoittain liikunnanohjaajan käyntejä toiminnan sujuvuuden ja asiakkaiden ohjannan seuraamiseksi. Fysioterapialla on kaksi puolentunnin vesiliikuntaryhmää tuki- ja liikuntaelinsairaille ja tekonivelleikatuille (pre/post). Fysioterapian vesiliikuntaryhmistä asiakas ohjataan kymmenen kerran jälkeen liikuntatoimen matalankynnyksen vesiliikuntaan. Uimahallilla toimii paljon vesiliikuntaryhmiä, mutta fysioterapian ryhmissä on otettu huomioon otettu nimenomaan kevyempi tahti, lämmin allas ja pienemmät ryhmät sekä muut erityisryhmien tarpeet. Kaikki fysioterapian ryhmät ovat jatkuvasti täynnä ja fysioterapia pyrkii kierrättämään ryhmiä mahdollisimman tehokkaasti. 21 Näiden ryhmien lisäksi Mäntänvuoren terveyden kuntoutuksen toimintana toimii Sarapihan 20 Fysioterapeutti Riitta Juslinilta sähköpostitse saadut tiedot 21 Fysioterapeutti Moona Ala-Ajokselta sähköpostitse saadut tiedot

13 palvelukeskuksessa aikuisten kehitysvammaisten liikuntaryhmä. Kerran viikossa kokoontuvaa ryhmää vetää fysioterapeutti Elina Niskanen. Ryhmässä käy vaihtelevasti väkeä, enimmillään kahdeksan henkilöä. Kovin isoa ryhmää ei ole edes mahdollista vetää, koska kaikki osallistujat tarvitsevat henkilökohtaista opastusta. Ryhmä kokoontuu päiväaikaan. Tarvetta olisi kuitenkin myös omalle ilta-aikaan kokoontuvalle liikuntaryhmälle (esimerkiksi jonkinlaiselle liikuntakerholle kuten sählylle), sillä kynnys osallistua esimerkiksi työväenopiston liikuntaryhmiin on liian korkea jo pelkästään kehitysvammaisuuden tuomien rajoitteiden vuoksi Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut järjestää ikäihmisten kuntosalipiiriä. Ryhmää ohjaa nuorisoasiainhoitaja Ari Lillukkamäki, joka on suorittanut kuntosaliohjauksen perustutkinnon ja UKK-instituutin 55+ohjaajakurssin. Lillukkamäki on vetänyt kaupungissa vuosien ajan ikäihmisten kuntosalia. Kaupungin vapaa-aikalautakunta on tehnyt päätöksen, jossa Lillukkamäelle on annettu oikeus ikäihmisten kuntosaliohjaukseen, mikäli hän katsoo ohjaustyön sopivan viikkotyöaikaansa eikä nuorisotoimen tehtävien hoitaminen kärsi Koulutuspalvelut Mänttä-Vilpulassa on erityisopetusluokkia Savosenmäen ja Vilppulankosken kouluissa. Savosenmäen koulun yhteydessä toimii Mäntänvuoren harjaantumisopetus. Yläkouluilla on neljä erityisopettajan virkaa. Savosenmäen koulu Savosenmäen koululla suurin osa erityislapsista on integroitu yleisopetuksen liikuntaryhmiin, jossa opetusta eriytetään oppilaan tarpeiden mukaan. Joillain liikuntatunnilla fysioterapeutti voi olla mukana tai fysioterapeutti pitää oppilaalle samaan aikaan oman liikuntatunnin. Liikuntatunneilla erityislasten apuna toimii aina avustaja tai tarvittaessa useampikin. Savosenmäen koululla on myös kaksi harjaantumisopetuksen pienryhmää, joilla on omat liikuntatunnit. Myös heidän opetustaan eriytetään joustavasti taitojen mukaan. Osa oppilaista saattaa olla integroituna avustajan tuella yleisopetuksen liikuntaryhmään. Erityislapsille ei ole Savosenmäellä erillisiä kerhoja. Koululla otetaan mielellään vastaan uusia ideoita ja uusia toimintatapoja erityislasten liikunnan kehittämiseksi Ohjaaja Anne Ylä-Mäihäniemi 23 Savosenmäen koulun rehtori Katri Tuomisen sähköpostitse antamat tiedot.

14 Vilppulankosken koulu Vilppulakosken koululla erityisoppilaat ovat niin ikään mukana normaaleilla liikuntatunneilla eikä yhtään oppilasta ole vapautettu liikunnasta Yhdellä oppilaalla on yksilöllistetty liikunta, mutta hänkin on pärjännyt yleisopetuksen ryhmässä, kun esimerkiksi on kevennetty tavoitteita ja arviointia. Vilppulakosken koululla aloitti vuoden 2014 alkupuolella erityisryhmän liikuntakerho vähän liikkuville pojille. Kerhoa vetää perhetyöntekijä Mäntänvuoren Terveys oy:stä. Lisäksi on opettajien vetämiä liikuntakerhoja, jotka ovat tarkoitettu kaikille halukkaille. 24 Koskelan yläkoulu Koskelan yläkoululla ei ole erikseen erityisoppilaille liikuntaa. Jokainen erikoistapaus hoidetaan yksilöllisesti, mutta erityisoppilaat ovat mukana normaaleilla liikuntatunneilla. Yläkoululla ei järjestetä erityisliikuntakerhoja Autere-opisto Autere-opisto on Mänttä-Vilppulan kaupungin ylläpitämä ja sivistyslautakunnan alaisuudessa toimiva oppilaitos. 26 Opisto järjestää liikuntaryhmiä, joita ei ole määritelty erikseen erityisliikunnaksi. Osan ryhmistä voi kuitenkin katsoa olevan erityisliikuntaa: Ikäliikkujat Länsi-Koskelan koululla, osallistujat pääsääntöisesti yli 65-vuotiaita (ohjajana fysioterapeutti Mira Anttila) Varttuneiden liikunta-ryhmä Vanhainkoti Punatulkulla (ohjaajana fysioterapeutti Riitta Juslin) Kuntosalipiiri Kolhon salilla, osallistujina ikäihmisiä (ohjaajana fysioterapeutti Riitta Juslin) Lisäksi Autere-opistolla on seuraavia erityisliikkujille soveltuvia ryhmiä: kehonhallinta ja tasapaino-ryhmä Länsi-Koskelan koululla (ohjaajana fysioterapeutti Mira Anttila), naisten kuntojumppa Kolhon kuntosalilla (ohjaajana fysioterapeutti Riitta Juslin), Asahi-terveysliikuntaa kaikille Vilppulan yhteiskoululla (ohjaajana Maria Svan,Asahi Heath -ohjaaja, FM, musiikkipedagogi, Tanssi-liiketerapeutti) Vilppulankosken koulun rehtori Pekka Ekolan sähköpostitse antamat tiedot. 25 Koskelan yläkoulun rehtori Juhani Pollarilta sähköpostitse antamat tiedot. 26 Mänttä-Vilppulan kaupungin internetsivut. 27 Autere-opistolta sähköpostitse saadut tiedot.

15 3.6. Yhdistykset ja seurat Vilppulan seudun palvelukotiyhdistys ry/tulkuntupa: Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville ja asiakkaille viikoittain tuolijumppaa (ohjaajina Tulkuntuvan oma väki) Naisten punttijumppa (ohjaajina Tulkuntuvan oma väki) Mäntän seudun Näkövammaiset ry: Näkövammaisten kerho Länsi-Koskelan koululla Seniorijumppaa, tuolijumppaa Mäntän seudun Parkinson-kerho: Parkinson-kerho Länsi-Koskelan koululla Keppijumppaa ja jumppaa Mäntän seudun kehitysvammaisten Tuki ry: Erityisuintiryhmä, jossa on myös ohjattu vesijumppaa. Uimahallivuoro on yhdistyksen oma, jonka yhdistys maksaa kaupungille. Osallistujilta kerätään osallistumismaksu. Yhdistys järjestää myös kuljetuksen uimahalliin. Palkattua ohjaaja ei ole, vesijumppaa on pitänyt uimavalvoja vapaaehtoisena. Mäntän seudun Invalidit ry: Boccia Parkkivuoron urheilutalo/savosenmäen salivuorot/urheilutalon käyttövuorot Vilppulan sairaus- ja tapaturmainvalidit ry: Boccia Mäntän Seudun Diabetesyhdistys ry: Mäntän Seudun Diabetesyhdistys ry ei ole järjestänyt viikoittaista liikuntaryhmää, mutta yhdistys on tarjonnut esimerkiksi joulukuun 2013 ajan jäsenille ilmaisen uintikerran per viikko. Mäntän seudun Hengitysyhdistys ry: Mäntän seudun Hengitysyhdistys ry ei ole järjestänyt viikoittaista liikuntaryhmää, mutta yhdistys on tarjonnut esimerkiksi ilmaisia uintikertoja jäsenilleen. Lisäksi yhdistyksen jäsenet osallistuvat oman kuntonsa mukaan järjestettäviin liikuntaryhmiin.

16 Mäntän Eläkkeensaajien Yhdistys ry: Liikuntakerho, jumppaa, Länsi-Koskelan koululla/parkkivuorella (ohjaajina Salli Aittonen, Irma Joensali ja Raili Silván) Senioritanssia Länsi-Koskelan koululla (ohjaajana Raili Silván) Boccia-kerho talvella Länsi-Koskelan koululla ja kesällä uimahallin kentällä (ryhmää vetää Leila Mäkinen) Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry: Tuolijumppaa viikkokerhoissa Vuodenaikoihin sopivaa ulkoliikuntaa, kuten kävely-, hiihto- tai pyöräilyretkiä Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry: Liikuntakerho Töpinänän kuntosalilla, ohjattua voimistelua, jälkeen omatoimista kuntosalitoimintaa (vetäjänä toimii Paula Katajamäki) Tanssikerho Länskässä (vetäjänä toimii Paula Katajamäki) Vesijumppa Mäntän uimahallilla (vetäjänä toimii Airi Järvelä) Lisäksi Mäntän ja Vilppulan Senioreita käy kaupungin ryhmissä, kuten Sarapihan hoitolaitoksen tilassa kokoontuvassa erityisliikuntaryhmässä. Eläkeliitto Vilppulan yhdistys: Boccia urheilutalolla/parkkivuorella Mäntän seudun A-kilta: Ryhmä Länsi-Koskelan koululla Mäntän Valo ry: Tuolijumppa-ryhmä Länsi-Koskelan liikuntasalilla (ohjaajana toimii Eila Rintamäki) Kolhon Vihuri ry: Pehmolentis Kolhossa Mäntän Seudun sydänyhdistys ry: Mäntän Seudun sydänyhdistys ei järjestä erityisliikuntaryhmiä. Yhdistyksellä on kuitenkin liikuntavastaava ja yhdistys on järjestänyt jäsenilleen erilaista liikuntatoimintaa. Esimerkiksi Mäntän uimahallissa on ollut ilmainen uintimahdollisuus jäsenille kerran kuukaudessa jäsenkortin esittämällä vuonna Sydänviikon ajan jäsenet pääsevät maksutta jäsenkortin esittämällä Mäntän uimahallissa uimaan tai vesijumppaan. Tämän lisäksi yhdistys on tehnyt erilaisia

17 liikunnallisia tutustumisia ja retkiä, kuten sauvakävelyretki Lemmenpolulle Mäntässä lokakuussa Muut toimijat Töpinä Center Oy Vapaa-aikakeskus Töpinä Centerissä käy erityisryhmiä keilaamassa ja kuntosalilla. Osa ryhmistä tulee omatoimisesti ja toisilla on ryhmän vetäjä. Erityisryhmäläisille on saatavissa opastusta Töpinä Centeristä. 28 Nuorten työpaja, Työllisyydenhoitopalvelut, Mänttä-Vilppulan kaupunki Nuorten starttipajatoiminnassa liikuntaa noin yksi kerta per viikko (noin 1 2 tunnin mittaisia pyrähdyksiä, jossa tutustutaan eri liikuntamuotoihin ja kannustaa nuoria liikunnan avulla huolehtimaan hyvinvoinnistaan) Yhteenveto erityisryhmistä JÄRJESTÄJÄ Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Vanhuspalvelut Fysioterapia Koulutuspalvelut Autere-opisto Työllisyydenhoitopalvelut Yhdistykset RYHMIÄ 2 ryhmää pitkäaikaissairaille (TULES) ja ikäihmisille 1 ryhmä ikäihmisille 2 palvelukodin ryhmää ikäihmisille 7 kuntouttavaa ryhmää pitkäaikaissairaille 1 ryhmä kehitysvammaisille 1 ryhmä/liikuntakerho erityislapsille Vähintään 3 ryhmää, jotka soveltuvat ikäihmisille 1 ryhmä nuorille 20 ryhmää yhteensä: - Ikäihmiset: 9 ryhmää - Pitkäaikaissairaat: 2 ryhmää - Vammaiset: 5 ryhmää - Muut: 4 ryhmää 28 Töpinä Centeristä sähköpostitse saadut tiedot.

18 YHTEENSÄ 38 ryhmää, jotka jakaantuivat kohderyhmittäin seuraavasti: - Ikäihmiset: 15 ryhmää - Pitkäaikaissairaat: 11 ryhmää - Vammaiset: 6 ryhmää - Lapset ja nuoret: 2 ryhmää - Muut: 4 ryhmää 4. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA MÄNTTÄ-VILPPULAN LIIKUNTATOIMESSA Mänttä-Vilppulassa on voimassa oleva Liikuntatoimen toimintasuunnitelma vuodelta Suunnitelman mukaan liikuntatoimen tehtävänä on hoito- ja kunnossapitotyö tiiviissä yhteistyössä muun teknisen sektorin kanssa ja toiminnan organisointi muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnalliset painopisteet ovat kolmannen sektorin tuottamissa liikuntapalveluissa ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Liikuntapaikoissa Mänttä-Vilppulassa on panostus omaehtoisissa liikuntamahdollisuuksissa. Toiminnallisesti etusijalla ovat suunnitelman mukaan nuoret ja lapset. Suunnitelman kohdassa Liikuntatoimen asema ja tehtävä käsitellään erityisliikuntaa: Seniori- ja erityisliikunnan osalta on kehitettävä yhteistyötä terveydenhoidon kanssa. Terveydenhoito keskittyy tänä päivänä sairaanhoitoon. Sairaanhoidon resurssia pystytään järkevällä suunnittelulla hyödyntämään yksilöiden itseohjautuvassa terveydenhuollossa, jossa liikunta on avainasemassa. Urheiluseuroilla on tässä kohdin myös löydettävissä uusi toimijoiden ja toiminnan lähde. Varsinkin päiväaikojen liikkumista pystytään toteuttamaan vertaisohjaajaperiaatteella. On vain löydettävä hivenen uusi kuvakulma siihen, kuin mitä on ns. perinteinen urheiluseuratoiminta. 29 Liikuntatoimen henkilöstöstä suunnitelmassa todetaan, että Mänttä-Vilppulaan on syytä tehdä henkilöstösuunnitelma, jossa muun muassa huomioidaan mahdollisuus rekrytoida uusia henkilöitä eläköityvien tilalle ja mahdollisuudet toteuttaa/organisoida tehtäviä kokonaan uudella tavalla (kaupunkiorganisaatiossa ja/tai jollain muulla tavalla). 30 Mänttä-Vilppulassa on paraikaa perusteilla liikuntapoliittinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on päivittää vuoden 2010 suunnitelma. 29 Liikuntatoimen toimintasuunnitelma vuodelta Liikuntatoimen toimintasuunnitelma vuodelta 2010.

19 Erityisliikunnan käytännön toiminnan suhteen liikuntapalveluiden tehtävänä nähdään Mänttä- Vilppulassa ensisijaisesti erityisryhmien liikkumisen mahdollistaminen. Kaupunki pyrkii aktivoimaan eri toimijoita järjestämään erityisliikuntaa. Liikuntatoimessa autetaan toiminnan käynnistämisessä, kuten etsitään tilat ja ohjataan oikeiden henkilöiden luokse, jotka voivat konsultoida ryhmän käynnistämisessä. Liikuntapalvelut ei ole näiden toimintojen veturi, vaan mahdollistaja. Liikuntavuorojen hinnoittelu pyritään pitämään sellaisena, että kaikkien mahdollista käyttää niitä. Yhtenä Mänttä-Vilppulan kaupungin liikuntapalveluiden painopisteenä on vertaisohjaajatoiminta. Suurimpina esteinä liikuntatoimessa erityisliikunnan järjestämisessä nähdään yleinen asenne erityisliikuntaa kohtaan, organisaatioepäselvyydet ja ymmärrys siitä, mitä kaikkea voisi olla käytettävissä erityisliikunnan järjestämiseksi. Mänttä-Vilppulassa on tehty vuosien varrella yhdistysten kanssa yhteistyötä erityisliikunnan järjestämiseksi. Esimerkiksi kehitysvammaisten järjestön kanssa kaupunki on järjestänyt jumppaa kehitysvammaisille henkilöille erityisohjaajan kanssa. Tämän jälkeen palkattua ohjaaja ei ole ollut ryhmässä, mutta vesijumppaa on pitänyt uimavalvoja vapaaehtoisena. Mänttä-Vilppulan alueella on tehty erityisliikunnassa 2000-luvulla myös muutama kokeilu. Mäntän kunnan alueella toimi vuosien aikana erityisliikunnanohjaaja oppisopimuksella. Lisäksi alueella toimi vuonna 2007 kuntoneuvolatoiminta. Nykyisin erityisryhmäläiset on huomioitu jokapäiväisessä toiminnassa liikuntapaikkojen pääsymaksuissa, jotta erityisryhmillä olisi mahdollisuus käydä liikkumassa. Uimahalliin on eurolla alennetut pääsymaksut eläkeläisille, 1,5 2 eurolla alennettu maksu invalideille ja veteraaneille on ilmainen sisäänpääsy. Yli 65-vuotiaiden Mänttä-Vilppulassa kirjoilla olevien kuntosalikortin maksaa liikuntapalvelut. Kuntosalikortti oikeuttaa Parkkivuoren ja Kolhon -kuntosalien käyttämiseen. Sen sijaan liikuntapaikkojen tilavarauksista erityisliikuntaa järjestävät toimijat eivät saa alennusta, mutta maksutasot on pidetty maltillisina. Liikuntatoimen puolelta ei ole myönnetty viime vuosina avustuksia yhdistyksille erityisliikunnan järjestämiseen vaan avustuksia myöntää kunnanhallitus. Kaupungin liikuntapaikkojen hoitamisesta on linjattu, että niissä harrastamisen tulisi olla turvallista. Paikkojen suunnittelussa ja hoidossa on huomioitava myös erityisryhmien liikunnalliset rajoitteet. 31 Mänttä-Vilppulassa voi hakea liikuntavuoroja ensimmäisellä hakukierroksella vain urheiluseurat. Toisella hakukierroksella vuoroja voivat hakea myös muut toimijat. Vuoroja jaettaessa etusijalla ovat urheiluseura-avustuksen piiriin kuuluvat järjestöt ja yhteisöt. Jos tämän jälkeen jää vuoroja jäljelle, voidaan niitä antaa myös muille toimijoille. 32 Ainakin tällä hetkellä kaikille on tarjolla riittävästi vuoroja niin arkisin kuin viikonloppuisin. 31 Mänttä-Vilppulan talousarvio vuodelle Mänttä-Vilppulan vapaa-aikalautakunta

20 Erityisryhmien liikunnasta on tiedotettu Mänttä-Vilppulassa lähinnä kaupungin internetsivuilla. Lisäksi on vierailtu eri ryhmien luona tiedottamassa asioista sekä järjestetty keskustelutilaisuus senioriliikunnasta. 5. YHTEENVETO Mänttä-Vilppulassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin erityisryhmäläistä eli pitkäaikaissairasta, eri tavalla vammaista tai ikäihmistä, joilla toimintakyky on heikentynyt selvästi. Eri toimijat järjestävät Mänttä-Vilppulassa ainakin 38 erityisryhmäläisille suunnattuja tai soveltuvia liikuntaryhmiä. Ryhmistä 15 on suunnattu ikäihmisille, noin kymmenen pitkäaikaissairaille ja viisi vammaisille. Suosituimmat liikuntamuodot ovat erilaiset jumpat, uinti ja vesiliikunta sekä kuntosali- ja lihasvoima- sekä tasapainoharjoittelu. Mänttä-Vilppulan liikuntatilat mahdollistavat erityisryhmille liikunnan harrastamisen. Tilat eivät muodosta liikunnan harrastamiselle pääsääntöisesti ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Tiloihin liittyy kuitenkin esteettömyysongelmia, kuten tilojen kuunteluolosuhteisiin (tiloissa ei ole induktiosilmukkajärjestelmää mahdollistamassa huonokuuloisen osallistumista ryhmäliikuntaan). Tilojen esteettömyydestä on kuitenkin lähinnä kokemusperäistä ja karkeaa tietoa liikuntarajoitteisten mahdollisuuksista liikkua tilassa. Kattavaa tietoa liikuntapaikkojen soveltuvuudesta kaikille eri erityisryhmille ei ole olemassa. Liikuntavuorojen jakamisessa erityisryhmien liikunta ei ole erityisasemassa, mutta vuoroja on riittävästi saatavilla kaikille eri toimijoille. Erityisliikuntaa järjestävät toimijat eivät saa alennusta tilavarauksista., mutta maltilliset maksut ovat käytännössä liikuntatoimen avustus toiminnalle. Erityisryhmäläiset on huomioitu uimahallin pääsymaksuissa ja iäkkäiden ilmaisessa kuntosalikortissa. Isoin kehitettävä asia Mänttä-Vilppulan erityisliikuntapalveluissa on selkiyttää eri toimijoiden tehtäviä. Kunnan budjetista suuri osa menee terveystoimelle, ja sille olisi kaikkein tärkeintä saada käyntiin tämä niin sanottu etuvartiotyö. Kaupungin sisällä olisi luotava helppoja toimintoja, jotka olisivat asiakkaalle toimivia ja joissa virallisinformatiivinen toiminto olisi luotavissa helposti. Esimerkki tästä voisi olla se, että liikkuja tarvitsee avustajan. Liikuntapalvelut antaa avustajalle vapaalipun ja laittaa sisäisen laskun sosiaali-/ terveystoimelle. Siellä on todellinen asiantuntemus siihen, kuka apua oikeasti tarvitsisi (liikuntatoimella ei tällaista tietoa voi olla). Asiakkaalle palvelu maksuton, mutta kunnassa kulu ohjautuu sinne minne se kuuluu ja päätöksenteon on helpompi ottaa kantaa palveluiden tarjoamiseen.

21 Terveyskeskus voisi hyvinkin käynnistää itseohjautuvia ryhmiä. Fysioterapeutti tms. toimisi alkumoottorina/konsulttina ja liikuntapalvelut järjestäisi tilat. Tänä päivänä luennot tapahtuvat netin kautta, miksei myös jumppaohjaus voisi tapahtua netissä. Valtakunnallisesti: lääkäreiden määräämä liikunta olisi saatava KELA-korvauksen piiriin. Hyvä ja hieno asia on ollut ihmisten oman aktiivisuuden lisääntyminen. Liikuntapaikoille on ilmestynyt paljon uusia ihmisiä. Yhdistyksiltä kysyttäessä kehittämiskohteita, esille nousi ohjaajapula uusien ryhmien käynnistämiseksi. Myös ryhmien järjestäminen päiväsaikaan nousi haasteeksi. Moni pitkäaikaissairas tekee kuitenkin päivätyötä eivätkä pysty osallistumaan päivällä järjestettyihin liikuntaryhmiin. Toisaalta nykyinen ryhmätarjonta ei välttämättä mahdollista kaikkien erityisryhmien liikkumista. Esimerkiksi kuulovammaisten voi olla vaikea toimia nykyisissä ryhmissä, joissa ei ole huomioitu huonokuuloisten liikunnanharrastamisen erityisvaatimuksia. Toinen esimerkkiryhmä ovat kehitysvammaiset lapset, joille ei ole juurikaan tarjolla ryhmätoimintaa. Ongelmaksi on koettu myös ihmisten motivoiminen lähtemään mukaan liikuntaan. Kaikilla ei ole innostusta sitoutua viikoittaiseen liikuntaan, joten myös satunnaisille tapahtumille voisi olla kysyntää. Palvelukeskuksesta toivottiin, että siirtyminen esimerkiksi terveyskeskuksen ym. ryhmistä kolmannen sektorin ohjattaviin ryhmiin tapahtuisi joustavammin eivätkä ko. henkilöt kuormittaisi "akuuttiryhmäläisten paikkoja. Nykyisin he jatkavat herkästi ryhmissä vuosikausia. Tähän on puututtu viime vuosien aikana jollainlailla. Ongelmana voi olla myös se, että ei ole tarpeeksi asianmukaisia ryhmiä, joihin ohjata asiakkaita.

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI ERITYISLIIKUNTAKALENTERI Syksy 2015 kevät 2016 Erityisliikuntakalenterista löydät Mänttä-Vilppulassa toimivat erityisliikuntaryhmät, jotka soveltuvat pitkäaikaissairaiden, eri vammaisryhmien ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,

Lisätiedot

1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa

1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Taustaa... 3 1.2. Erityisryhmäläisten määrittelyä... 4 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hanke... 5 1.4. Huittisten

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan

Lisätiedot

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1 LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1.1. Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho Sunnuntaisin 12.1., 26.1., 9.2., klo 10.00 11.00 ja 23.2. klo 10.00 11.30 Euran urheilutalo

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 Vuoden 2013 väliarviointi Tammikuu 2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.2 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUNNISSA..4 3. YLEISTÄ HANKKEEN ARVIOINNISTA..6 4. HANKKEEN SUUNNITELTU

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 - Erityisliikunnan kehittämishanke LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Loviisan vapaa-aikatoimi 2 Loviisan kaupungin erityisliikunnan peruskartoitus SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013 FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Tasapainoa ja toimintakykyä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Orimattilan Liikuntapalvelut Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke YHTEENVETO Orimattilassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin 3 300 4 100 henkilöä,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT 2016 RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT 2016 Raision kaupungin liikuntapalveluiden kevätkausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007-

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- Kari Näppä 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISRYHMÄT 4 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007-2009 KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013

JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 Soini- Vimpeli- Alajärvi Alajärven Kaupunki 1 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 3 1. JOHDANTO... 5 1.1. TAUSTAA... 5 1.2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MERKITYS...

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunta Eurassa

Erityisryhmien liikunta Eurassa Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala 1 Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunta Eurassa

Erityisryhmien liikunta Eurassa Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut & Kädessäsi on Uudenkaupungin liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis-

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2015

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2015 FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2015 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Voima ja tasapainoharjoittelu

Lisätiedot

Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016

Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016 S O V E L T A V A N L I I K U N N A N K A L E N T E R I 2015 2016 Sisällys Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016... 1 Seinäjoen Erityisryhmien uinti- ja kuntosalikortti... 2 Seniorikortti 70+... 2 Sotaveteraanit

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Valtakunnallisen projektin taustaa 2 Liperin erityisliikunnan peruskartoitus 3 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten

Lisätiedot

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI SYKSY 2014

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI SYKSY 2014 FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI SYKSY 2014 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Voima ja tasapainoharjoittelu

Lisätiedot

SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT Senioreille suunnattujen ohjattujen liikuntaryhmien tavoitteena on tukea ja kehittää liikunta- ja toimintakykyä, vastaamaan erityisesti ikääntyneiden terveysliikunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 2014 Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JA ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 HANKE TEEMU MÄKIPAAKKANEN Sisällys TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

1. Liikuntaryhmät eläkeläisille 2. Kevennetyt liikuntaryhmät 3. Lasten erityisliikunta sekä kehitysvammaisten liikuntaryhmät

1. Liikuntaryhmät eläkeläisille 2. Kevennetyt liikuntaryhmät 3. Lasten erityisliikunta sekä kehitysvammaisten liikuntaryhmät Kädessäsi on Uudenkaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa nuoriso- ja liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis- ja liikuntajärjestöjen tarjoamista

Lisätiedot

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Kaikissa ryhmissä tilaa! Maanantai Klo 9.00 10.00 Vertaisohjattu kuntopiiri 65+, 13.1. 26.5.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja ma-pe klo 9 10 Liperin terveystoimi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN

RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 2011-2012 LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT Raision kaupungin liikuntapalveluiden syyskausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen.

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen. VUOSISUUNNITELMA 2005 LIIKUNTATOIMEN JÄRJESTÄMÄSTÄ OHJATUSTA TOIMINNASTA 1. UIMAKOULUT 1. Uimakoulut uimahalleissa Liikuntatoimi järjestään vuoden aikana Lauritsalan uimahallissa lasten alkeis-, jatko-

Lisätiedot

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI KEURUU MULA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI VUODELLE 2015-2016 KEURUULLA LIIKUNTAIMI MA klo 9.00-11.00 Kehitysvammaisten liikunta, uimahalli klo 14.00-15.00 Amputaatioryhmä, uimahalli (58 ) klo 15.00-16.00

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO

KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO 19.3.2015 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 ESPOOSEEN 68+ SPORTTIKORTTI Espoon kaupungin maksuton

Lisätiedot

Erityisliikunta Kalajoella 2014

Erityisliikunta Kalajoella 2014 Kalajoen liikuntapalvelut Erityisliikunta Kalajoella 2014 Erityisliikunnan peruskartoitus Jouko Moilanen Saku Rikala 31.3.2014 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO......3 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA...4 2.1. Erityisryhmien

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot

Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot Erillissaunavuorot Perhesaunavuorot Erityisryhmien uintivuorot Erityisryhmien kuntosalivuorot www.vantaa.fi/liikunta Toiminnan järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 1 Sisällys Erillisaunavuorot ja perhesaunavuorot

Lisätiedot

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2014

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2014 FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2014 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Voima ja tasapainoharjoittelu

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN

RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 2011-2012 LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT Raision kaupungin liikuntapalveluiden syyskausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KERAVALLA

ERITYISLIIKUNTAA KERAVALLA ERITYISLIIKUNTAA KERAVALLA Tiedustelut ja ilmoittautumiset Keravan liikuntapalvelut 040 318 2489 HINNAT: erityisryhmät, ohjattu 3,50e vapaa vuoro 2,35e ohjattu 10x kortti 30,40e vapaa vuoro 10x kortti

Lisätiedot

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

KEVÄÄN 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Sovellettu kuntosali klo. 10-11. Terveyskeskuksen jatkoryhmä, ilmoittautuminen. Kuntosaliryhmä klo. 13-14, ei Tasapainoryhmä klo. 14:45-15:45. Monipuolista tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua. Ei Paikka:

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

ERITYISRYHMIEN JA SENIORIEN LIIKUNTAKALENTERI TALVI/KEVÄT 2011

ERITYISRYHMIEN JA SENIORIEN LIIKUNTAKALENTERI TALVI/KEVÄT 2011 FORSSA TAMMELA JOKIOINEN ERITYISRYHMIEN JA SENIORIEN LIIKUNTAKALENTERI TALVI/KEVÄT 2011 Kuva: KKI-ohjelma/Studio Juha Sorri SISÄLTÖ Kuntolaatikoiden sijainnit ja lisätietoa kuntokausista saa kuntien liikuntatoimista.

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI Kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI Kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI Kevät 2015 Euran liikuntapalvelut Euran erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 48 19.05.2015. 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 48 19.05.2015. 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 34 21.4.2015 48 Asianro 2577/10.03.02.04/2015 Alavan toimintakeskuksen tilojen käytön organisointi syyskaudella 2015 Päätöshistoria 21.4.2015 34 Taustaa Perusturvan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 1. Sivu 17 MARJO-KAISA KONTTISEN PUHEENVUORO 4 18 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 5 19 MUUT ASIAT 6

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 1. Sivu 17 MARJO-KAISA KONTTISEN PUHEENVUORO 4 18 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 5 19 MUUT ASIAT 6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 1 Vammaisneuvosto 27.11.2014 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 17 MARJO-KAISA KONTTISEN PUHEENVUORO 4 18 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 5 19 MUUT ASIAT 6 NURMIJÄRVEN

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

SOVELTAVA LIIKUNTA LIIKUNTAKALENTERI ERITYISRYHMILLE JA IKÄIHMISILLE SYKSY 2015

SOVELTAVA LIIKUNTA LIIKUNTAKALENTERI ERITYISRYHMILLE JA IKÄIHMISILLE SYKSY 2015 SOVELTAVA LIIKUNTA LIIKUNTAKALENTERI ERITYISRYHMILLE JA IKÄIHMISILLE SYKSY 2015 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Allasryhmien laskutus

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Erityisliikunnan kesäkalenteri

Erityisliikunnan kesäkalenteri 2013 Erityisliikunnan kesäkalenteri Liikuntapalvelut Nurmijärven kunta Erityisliikunnan kesäkalenteri 2013 Liikuntapalvelut Tämä erityisliikunnan kesäkalenteri pitää sisällään Nurmijärven kunnan alueella

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

%ffir. s"äoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi:

%ffir. säoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi: s"äoa 'g'( l*t %ffir YHDSTYKSET, YHTESOT EURA L2.9.20L3 Erityisryhmien liikunta on niiden vöestöryhmien liikuntaa, joillo on vammon, soirauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosioalisen tilonteen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry Perustettu 1965

Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry Perustettu 1965 Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry Perustettu 1965 Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry Yleishyödyllinen yhdistys Toimii vanhusten ja vammaisten elinolosuhteiden, hoitomahdollisuuksien ja asuinolojen parantamiseksi

Lisätiedot

Marja-Liisa Vesterisen ja Ilpo Hakulan valtuustoaloite ikäliikuntakeskuksen perustamisesta

Marja-Liisa Vesterisen ja Ilpo Hakulan valtuustoaloite ikäliikuntakeskuksen perustamisesta Kaupunginhallitus 81 11.02.2013 Marja-Liisa Vesterisen ja Ilpo Hakulan valtuustoaloite ikäliikuntakeskuksen perustamisesta 578/012/2012 KH 81 Valtuustoaloite 24.9.2012: Vanhusten hyvinvoinnissa ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Vihdin Liikuntapalvelut

Vihdin Liikuntapalvelut Vihdin Liikuntapalvelut Vihdin uimahalli, Hiidenvedentie 3, 03100 Nummela Squash Sali käytössä uimahallin remontin aikana ennakkoon vuoroilla ma to klo 8.00 21.00 pe klo 8.00 18.00 HUOM! Uimahallin kassa

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA

ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA ERITYISLIIKUNTA FORSSASSA PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTAA 4 2.1 Erityisliikunnan käsite 4 2.2 Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09 kehittämisprojekti

Lisätiedot

Lisätietoja liikunnasta ja liikunnan aloittamisesta saat Paimion kaupungin liikuntatoiminnasta TULEVIA TAPAHTUMIA

Lisätietoja liikunnasta ja liikunnan aloittamisesta saat Paimion kaupungin liikuntatoiminnasta TULEVIA TAPAHTUMIA 9.9.2013 1 Paimion kaupungin liikuntapalveluiden Terveys- ja Soveltavaa liikuntaa Paimiossa -opas on tarkoitettu kuntalaisten, erityisesti erityislasten vanhempien, ikääntyneiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE

SYKSY 2011 RYHMÄTOIMINTAA JAALAN ALUEEN IKÄIHMISILLE Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sovellettu kuntosali klo. 9-10 sekä klo.10-11. Ohjattua kuntosaliliikuntaa pienryhmässä. Eläkeliiton Jaalan yhdistyksen kerho klo. 12, parittoman viikon

Lisätiedot