1. JOHDANTO Taustaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa"

Transkriptio

1 HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO Taustaa Erityisryhmäläisten määrittelyä Erityisliikuntaa kuntiin hanke Huittisten kaupungin toiminta Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa ERITYISRYHMIIN KUULUVIEN KUNTALAISTEN MÄÄRÄ ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT OHJAAJARESURSSIT ERITYISLIIKUNNAN NYKYISET RYHMÄT Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä urheiluseurat Kansalais- tai työväenopisto Muut toimijat (yksi ryhmä) Yhteenveto Huittisten ryhmistä KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA ERITYISLIIKUNNAN ASEMA HUITTISTEN LIIKUNTAPALVELUISSA YHTEENVETO... 18

3 3 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Huittisten Erityisliikunnan peruskartoituksessa 2014 esitetään Huittisten erityisliikuntapalveluiden nykytila, voimavarat ja kehittämistarpeet, kuten käynnissä olevat erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä, erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Lisäksi kartoituksessa esitellään perustietoa erityisliikunnasta, kuten alan käsitteistöä. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 1 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 3 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 4. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen 1 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003.

4 vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 5 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet Erityisryhmäläisten määrittelyä Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 7 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 8 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 9 Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 10 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto Kari Koivumäki Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. 7 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen. Tampereen yliopisto Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi THL Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp.

5 5 Iäkkäät Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 12 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 13. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovatkin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia Erityisliikuntaa kuntiin hanke Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta , ja Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja sen on tarkoitus kestää joulukuuhun Hanketta rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeen yhteistyökunniksi ovat lähteneet mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden kanssa, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. 12 Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM 2011.

6 Huittisten kaupungin toiminta Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa Liikuntatieteellinen Seura (LTS) ja Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto tiedusteli helmikuussa 2012 toivomuksia erityisliikunnan kehittämiseksi niiltä yli asukkaan kunnilta (14 kpl), joilla ei ollut erityisliikunnanohjaajaa. Huittisten kaupunki oli yksi näistä kunnista. Kaupungin nuoriso- ja liikuntapalvelut oli halukas osallistumaan erityisliikunnan kehittämiseen Huittisissa. Maaliskuun 2013 alussa Liikuntatieteellinen Seura kutsuikin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Huittisten kaupungin mukaan valtakunnalliseen erityisliikunnan kehittämishankkeeseen. Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa vahvisti sähköpostilla kaupungin osallistumisen hankkeeseen. Hanketoiminta käynnistyi Huittisissa Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattorin Toni Piispasen ja projektipäällikkö Saku Rikalan kuntakäynnillä huhtikuussa. Käynnin aikana käytiin läpi muun muassa hankkeen läpiviemistä, ensimmäisiä toimenpiteitä ja Huittisten lähtötilannetta. Seuraavana toimenpiteenä nuoriso- ja liikuntalautakunta nimesi kokouksessaan kehittämishankkeen kuntakohtaiseen työryhmään nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susanna Visurin sekä vahvisti hankkeen yhdyshenkilöksi on nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Teuvo Munkin. Huittisten kaupungin erityisliikunnan kehittämistyöryhmäksi muotoutui: - Susanna Visuri (pj.) nuoriso- ja liikuntalautakunta - Teuvo Munkki nuoriso- ja liikuntapalvelut - Paula Mattila (siht.) nuoriso- ja liikuntapalvelut (9/2013 asti Elisa Heikkinen) - Elisa Laakso nuoriso- ja liikuntapalvelut (1/2014 alkaen) - Arto Rekikoski urheiluseuran edustaja - Hannele Paatero kansalaisopisto - Matti Kompuinen koulutoimi - Marita Ketola perusturva - Katri Kulmala perusturva - Tuula Koivisto eläkeläisjärjestö - Maritta Tuominen vammaisneuvosto Hankkeen ensimmäisenä varsinaisena toimenpiteenä on ollut selvittää Huittisten erityisliikunnan palveluiden nykytila. Kartoitusprosessi käynnistettiin kesäkuussa 2013 kehittämistyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa, jossa jaettiin tehtävät peruskartoitukseen tarvittavien tietojen keräämiseksi. Kartoitustyötä on jatkettu läpi syksyn 2013 ja samalla kehittämistyöryhmä on kokoontunut tasaisin väliajoin. Hankkeen eteenpäin viemistä hieman häiritsi Huittisten kaupungin erityisliikunnanohjaajan irtisanoutuminen syyskuussa. Uusi erityisliikunnanohjaaja saatiin kuitenkin palkattua ja hän aloitti työnsä Huittisissa tammikuussa Osana peruskartoitustyötä Huittisten kehittämistyöryhmä päätti lähettää yhdistyskyselyn kaikille eläkeläis-, kansanterveys-, vammais- ja veteraanijärjestöille sekä urheiluseuroille. Yhdistyskyselyn yhteydessä päätettiin laittaa myös juttu kyselystä paikallislehteen, jolla

7 toivottiin vastausprosentin nousevan. Kyselyä levitettiin Liikkuva Huittinen kulttuuri- ja liikuntamessuilla. Marraskuussa 2013 järjestettiin Potkua vesitreeniin - koulutus uimahallilla Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toimesta. Koulutus oli kohdennettu erityisesti soveltavan vesiliikunnan ohjaajille. Lisäksi marraskuussa järjestettiin soveltavan liikunnan liikuntavastaavien koulutus uimahallin kuntosalivälineiden käytöstä. Kansanterveys-, vammais- ja eläkejärjestöjen liikuntavastaaville järjestettiin Lisää laatua liikuntaan liikuntavastaavien koulutuspäivä lokakuussa Maaliskuussa 2014 järjestetään erityisliikunnan keskustelutilaisuus, jossa esitellään erityisliikunnan valtakunnalliset kehitysnäkymät sekä kerrotaan erityisliikunnan nykytilasta, voimavaroista ja haasteista Huittisissa ERITYISRYHMIIN KUULUVIEN KUNTALAISTEN MÄÄRÄ Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin prosenttia väestöstä. Huittisissa oli vuonna 2011 asukkaita noin , joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Ikäihmiset Huittisissa oli vuonna yli 65-vuotiasta henkilöä eli noin 23 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä oli vuonna 2011 Huittisissa henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Huittisissa lähes henkilöä, mikä tarkoittaa noin 28 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Huittisissa vuonna 2011 arviolta noin henkilöä Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus.

8 8 Pitkäaikaissairaat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Huittisissa oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. 16 Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Huittisten asukasmäärään suhteutettuna tämä tarkoittaisi noin pitkäaikaissairasta. 17 Huittisissa oli vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä 567 henkilöä. 18 Pitkäaikaissairaita voi arvioida siis olevan Huittisissa noin henkilöä, joista yli 65-vuotiaita on arviolta noin henkilöä. Vammaiset Vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä takia vammaisten määristä esiintyy erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Huittisissa olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 550 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta myös yli henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Huittisissa etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 747 henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 65 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 26 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 656 henkilölle 19 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Vammaisia voi siis arvioida olevan Huittisissa noin henkilöä. 16 Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 17 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut kysely. 18 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela

9 9 3. ERITYISRYHMILLE SOVELTUVAT LIIKUNTATILAT Erityisryhmille soveltuvat liikuntatilat ovat listattu tähän kartoitukseen sillä perusteella, mihin on mahdollista päästä pyörätuolilla. Osassa paikoissa on irrallinen liuska, jonka saa tarpeen mukaan käyttöön. Listan paikoissa pidetään erityisryhmille suunnattuja liikuntaryhmiä tai niissä olisi esteettömyyden sekä tilojen puolesta mahdollisuus pitää liikuntaryhmää. Huittisissa on 21 erityisryhmille soveltuvaa liikuntatilaa: - Urheilutalo Huhkolinna - Uimahalli pl. kuntosali - Palvelukeskus Kaarirannan kuntosali - Jäähalli - Urheilukentät pl. katsomot - Ammatti- ja yrittäjäopisto - Lauttakylän lukio - Suttilan koulu - Sammun koulu - Sallilan koulu - Palojoen vanhakoulu - Länsi-Suomen opisto - Sammun invatupa - Terveyskeskus - Karhiniemen kyläkartano - Rekikosken kylätalo - Suttilan kylätalo Kalliola - Länsipirtti, Huittinen - Maijapirtti, Lauha - Jukolan urheilutalo - Kukonharjan kylätalo Näistä em. kohteista Uimahallin esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKA-hankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen (=eniten kävijöitä vuodessa) esteettömyyttä. Kyse ei ole laajamittaisesta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan selvästi suppeammasta selvityksestä, jonka voi tehdä esimerkiksi liikuntatoimen henkilö. Huittisten nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Teuvo Munkin antaman selvityksen perusteella vastikään peruskorjatun uimahallin esteettömyys on hyvällä tasolla. Uimahallin sisäänkäynti, kulkuväylät, pukeutumis- ja peseytymistilat sekä wc ovat pääosin esteettömiä, opasteet ovat kunnossa, portaissa on käsijohteet, askelmat erottuvat tummuuskontrastilla arvioituna jne. Lisäksi uimahallin virkistysaltaassa on allashissi ja 25 m altaassa on allasnostin. Selvityksessä nousi kuitenkin esille kaksi ongelmakohtaa esteettömyyden kannalta: pääsisäänkäynnin oven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta ja kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen. 4. OHJAAJARESURSSIT Huittisissa toimii erityisliikunnan parissa ohjaajina 30 henkilöä. Lisäksi yhdistyksissä toimii koulutettuja vertaisohjaajia, joita ei ole laskettu tähän listaan. Vertaisohjaajille järjestetyissä koulutuksissa on vuosina ollut mukana 19 eri yhdistysten vertaisohjaajaa.

10 10 Tiedossa olevat ohjaajaresurssit ovat: - Nuoriso- ja liikuntapalvelut: Kolme (3) vakituista ohjaajaa, joista yksi päätoiminen erityisliikunnanohjaaja sekä kolme (3) tilapäistä - Kansalaisopisto: Viisi (5) ohjaajaa - Huittisten seudun kehitysvammaisten tuki ry.: Kolme (3) ohjaajaa - Terveyskeskus: Kuusi (6) vakituista ohjaajaa sekä kaksi (2) tilapäistä - Huittisten voimistelu- ja liikunta: Kaksi (2) ohjaajaa - Huittisten reumayhdistys: Yksi (1) ohjaajaa - Kaarirannan palvelukeskus: Neljä (4) ohjaajaa - Ratsastustallit: Yksi (1) ohjaaja Huittisten kaupungin liikuntapalveluiden päätoiminen erityisliikunnanohjaaja on Huittisten alueen tärkein erityisliikunnan henkilöstöresurssi. Erityisliikunnanohjaajan toimenkuvaan kuuluu uimaopetusta ja uinninvalvontaa, erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien ohjaus, soveltava liikunta sekä terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttaminen. Erityisliikunnanohjaaja osallistuu myös liikuntapalvelujen kehittämiseen, kampanjoihin ja asiakaspalveluun. Pätevyysvaatimuksena tehtävään on ollut erityisliikunnanohjaajatutkinto (AMK) sekä uimaopettaja- ja uinninvalvojan pätevyys. Erityisliikunnanohjaajan toimipiste on pääasiallisesti uimahallilla. Työaika on 38,25 tuntia viikossa, joka jakaantuu seuraavasti: erityisliikuntaan liittyvä ohjaus ja suunnittelutoiminta vievät noin 80 % työajasta ja loput 20 % työajasta kuluu liikuntapalvelujen kehittämiseen, kampanjoihin sekä asiakaspalveluun. 5. ERITYISLIIKUNNAN NYKYISET RYHMÄT Erityisliikuntaryhmät listattiin kohdassa 1.2 olevan erityisryhmäläisten määrittelyn perusteella Liikuntatoimi - Sotaveteraanien vesivoimistelu - Syöpäyhdistyksen vesivoimistelu - Huittisten seudun invalidien vesivoimistelu - Tuolijumppa - Senioritanssi - Toimintakeskuksen liikuntaryhmä - XL- vesiliikuntaryhmä naisille ja miehille - KKI-salivuoro - Vipinää Varpaisiin -ryhmät Vampulassa

11 11 alakoululaiset yläkoululaiset ja vanhemmat - Nuorten oma salivuoro Huittisten keskustan alueella 5.2. Sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSKESKUS - Ukkojumppa - Tasapainokoulu - Olkapääryhmä - Neurologinen ryhmä - Kuntosaliseniorit 1, 2 ja 3 - Nivelryhmä 1 ja 2 - Tuoliseniorit - Hengitysryhmä - Motoriikkaryhmä - Vuodeosaston tuolijumppa - Vanhainkodin sekajumpparyhmä - Kotikuntoutuksen miesten ja naisten jumpparyhmät - Niska-selkäryhmä - Kuntosaliryhmä (itsenäinen) KAARIRANNAN PALVELUKESKUS - Veteraanikuntoutus - Päivätoiminta - Diabetesyhdistys - Huittisten eläkeläisyhdistysten yhteistyötoimikunta (Hely) - Kaarirannan asukkaat - Reumayhdistys - Aivohalvausyhdistys - Sydänyhdistys - Kansallisen seniorit - Mielenterveys ja päihdekuntoutujat päiväkeskus - Terveyskeskus - Muisti/keliakiayhdistys - Syöpäyhdistys - MS-ryhmä - Veteraanikuntoutus - Huittisten seudun eläkeläiset - Kristilliset eläkeläiset - Eläkeliitto - Hengitysyhdistys

12 12 - Kaarirannan palveluasunnot, lihaskuntoryhmä - Kaarirannan ryhmäkodit, lihaskuntoryhmä - Päivätoiminta, tasapaino ja lihaskuntoharjoitteet Kaarirannan kaikki ryhmät toimivat kuntosalilla omina ryhminään, eli yhdistyksillä on omat ryhmät ja terveyskeskuksella omansa. Kaarirannalla on omat päivätoiminnan ryhmät ja talon asukkaiden ryhmät maanantaista perjantaihin Koulutoimi - Perusopetuksen vammaisopetus (kaksi ryhmää) - Perusopetuksen kerhotoiminta, multiliikkari luokkalaisille 5.4. Vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt sekä urheiluseurat HUITTISTEN SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY - Perhejumppa - Ryhmäkodeissa asuvien kehitysvammaisten liikuntaryhmä RATSASTUSTALLIT - Kolme erityisryhmää viikoittain HUITTISTEN VOIMISTELU- JA LIIKUNTA - Ikivireät - Mimmit DIABETESYHDISTYS - Lentopallo HUITTISTEN REUMAYHDISTYS - Reumavoimistelu HUITTISTEN SYDÄN- JA REUMAYHDISTYS - Istumatanssi 5.5. Kansalais- tai työväenopisto HUITTISTEN KANSALAISOPISTO - Niska - ja selkäryhmä

13 Muut toimijat (yksi ryhmä) FYSIOTERAPIAKESKUS, Hannunen Tuula - Fysiokimppa 5.7. Yhteenveto Huittisten ryhmistä KOHDERYHMÄ Erityislapset Pitkäaikaissairaat Vammaiset Ikäihmiset Muut YHTEENSÄ RYHMIÄ 6 kpl 18 kpl 5 kpl 22 kpl 16 kpl 67 KPL LIIKUNTAMUOTO Vesiliikunta Kuntosali- ja lihaskunto Jumppa Tanssi Pallopelit Muut YHTEENSÄ RYHMIÄ 5 kpl 27 kpl 11 kpl 2 kpl 1 kpl 21 kpl 67 KPL JÄRJESTÄJÄ Kunnan liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Kansalaisopisto Yhdistykset Yksityiset YHTEENSÄ RYHMIÄ 12 kpl 29 kpl 3 kpl 1 kpl 16 kpl 6 kpl 67 KPL 6. KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA Huittisissa toteutettiin yhdistyskysely, jolla haluttiin selvittää huittislaisten yhdistysten tarpeita ja näkemyksiä erityisliikunnasta. Yhdistyskysely lähetettiin kaikille eläkeläis-, kansanterveys-, vammais- ja veteraanijärjestöille sekä urheiluseuroille. Kyselyä levitettiin myös Liikkuva Huittinen kulttuuri- ja liikuntamessuilla. Yhteensä vastauksia kyselyyn saatiin 27 kappaletta, joista miehiä oli 15 ja naisia 12. Suurin osa vastaajista oli yli 56-vuotiaita.

14 Vastaajat arvioivat kunnan erityisryhmien liikuntapalvelut tasoltaan tyydyttäviksi tai hyviksi. Senioritanssi, tuolijumppa sekä ukkojumppa mainittiin erityisen hyvinä ryhminä. Yleisesti eri liikuntaryhmien tarjontaa pidettiin hyvänä sekä tarpeeksi monipuolisena. Kyselyn keskeisimmät havainnot ovat: Suurimmat esteet erityisliikuntatoiminnan järjestämisessä: - Pitkät etäisyydet - Jäsenistön mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin - Ohjaajapula - Rahoitusongelmat - Tarve kartoittamatta 14 Toiveita ja ehdotuksia erityisliikunnan kehittämiseksi: - Ulkoliikuntapaikkojen yhteyteen sijoitettaisiin laitteita, erityisesti ikäihmisille - Kuljetuksia liikuntatapahtumiin/liikuntapaikkoihin, erityisesti hajaasutusalueilta - Yhdistysten edustajia/muita vapaaehtoisia pyydettäisiin mukaan suunnitteluun/toteuttamaan liikuntatapahtumia - Keskustaan kuntoilupolku, jossa ulkokuntoilulaitteita esim. Pukinojan varteen, vanhan pallokentän ympäristöön, ympäristöpuistoon tai urheilukentänympäristöön - Tapahtumista tiedotettaisiin vapaaehtoisten avulla - Kehitysvammaisille lapsille oma liikuntaryhmä 7. ERITYISLIIKUNNAN ASEMA HUITTISTEN LIIKUNTAPALVELUISSA Huittisten kaupungin erityisliikunnan/soveltavan liikunnan pohjatyön voidaan laskea alkaneen LIIKKUVA HUITTINEN Kunnossa kaiken ikää toiminnan aloittamisesta vuosina Liikkuva Huittinen -Kunnossa Kaiken Ikää Ohjelma valmisti vuonna 2005 ensimmäisen Liikkuva Huittinen esitteen, jossa kaikki halukkaat tahot saivat mainostaa omaa toimintaansa. Kriteerinä ryhmän hyväksymiselle esitteeseen oli, että esitteessä esiteltävät liikuntaryhmät ovat kaikki sopivia pitkään liikkumatta olleille tai liikuntaa harrastamattomille. Ensimmäisessä esitteessä oli noin 20 viikoittain kokoontuvaa ryhmää ja nykyisin yli 70 ryhmää. Esite jaetaan vuosittain syksyllä jokaiseen talouteen Huittisissa. Ensimmäisessä esitteessä oli mukana jo kansanterveysjärjestö, paikallinen urheiluseura, yksityinen palveluntarjoaja, kansalaisopisto, terveyskeskus ja nuoriso- ja urheilukeskus. Nykyisin mukana on paljon eri palvelun tarjoajia.

15 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma palkitsi Huittisten kaupungin Liikkuva Huittinen hankkeen vuoden 2006 KKI -hankkeena. Huittisten kaupunki on ollut mukana SoveLin Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa (Virveli), jossa olivat mukana myös Halikko, Turku, Rauma ja Ulvila. Hankkeen tarkoituksena oli kannustaa kuntia ja soveltavan liikunnan paikallisyhdistyksiä lisäämään yhteistyötään. Hankkeen vetäjänä toimivat Soveltava liikunta SoveLi ry ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Erityisliikunnan kehittämistyö voidaan sanoa alkaneen tämän hankkeen myötä vuoden 2006 alussa. Näin alkoi myös soveltavan liikunnan verkostojen aikakausi. Huittisissa näitä verkostoja tarvittiin tällöin tuottamaan lisää soveltavan liikunnan palveluja, koska kaupungissa ei ollut erityisliikunnanohjaajaa. Yhdistyksillä oli tässä hankkeessa tärkeätä kokemustietoa liikkumisen soveltamisesta. Huittisten kaupunki järjesti vuoden 2006 marraskuussa Tulevaisuusseminaarin, johon kutsuttiin kaikki paikallisyhdistykset keskustelemaan soveltavasta liikunnasta Huittisissa. Tulevaisuusseminaarista alkaen viranomaisten rooli on ollut ohjata verkoston keskustelua selkeiden tavoitteiden asettamiseksi. Seminaarissa päätettiin myös aloittaa soveltavan liikunnan eri osa-alueiden koulutukset Huittisissa. Huittisissa verkostomaisella toiminnalla on saatu kiistattomia tuloksia. Vertaisohjaajakoulutukset ovat tuoneet kaivattua monipuolisuutta toimintaan. Vuonna 2009 päättynyt hanke toi soveltavan liikunnan verkostomaisen toimintamallin Huittisiin. 15 Nuoriso- ja liikuntapalvelut on kutsunut vuosittain soveltavaa liikuntaa järjestävät seurat ja yhdistykset kokoon jonkin ajankohtaisen teeman tai koulutuksen ympärille. Paikalle on kutsuttu myös terveystoimen edustajia. Taustalla tälle koolle kutsumiselle on aikanaan Tulevaisuusseminaarissa vuonna 2006 sovittu periaate ja käytäntö. Erityisliikunta on kirjattu muutamaan kaupungin suunnitelmaan. Keväällä 2012 valmistuneessa Ikääntyvien hyvinvointiohjelmassa on yhtenä tavoitteena, että toinen uimahalliin tulevista liikunnanohjaajista olisi pätevyydeltään erityisliikunnanohjaaja. Nuoriso- ja urheilukeskuksen vuonna 2007 laatiman strategian painopisteinä olivat nuorten työpaja, terveysliikunta (sisältää myös erityisryhmät), vauvauinti, nuorisotyö, nuorisovaltuustotoiminta, uimakoulut, yhdistysten tukeminen ja kouluttaminen. Nuoriso- ja liikuntalautakunta tukee vuosittain erityisryhmien soveltavaa liikuntaa. Erityisryhmien soveltavaa liikuntaa tuettaessa painotetaan toiminnan tärkeyttä ja terveydellistä merkitystä osanottajille. Avustukset myönnetään yhdistysten liikuntatoimintaan. Avustusta saavan yhdistyksen toimintasuunnitelmassa ja toimintakertomuksessa on oltava maininta yhdistyksen harjoittamasta liikuntatoiminnasta.

16 16 Erityisliikuntaan on myönnetty avustuksia vuosina seuraavasti: YHDISTYS PÄÄTÖS 2010 PÄÄTÖS 2011 PÄÄTÖS 2012 HAKEMUS 2013 PÄÄTÖS 2013 Huittisten Reumayhdistys Huittisten Seudun Diabetesyhdistys Huittisten Seudun Invalidit Huittisten Seudun Kehitysvammaisten Tuki Vammalan Seudun Keliakiayhdistys YHTEENSÄ Avustusten lisäksi erityisliikunta on huomioitu liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakamisessa. Erityisryhmät ovat tasavertaisesti hakuprosessissa mukana muiden hakijoiden kanssa. Erityisliikunnan hyvä asema Huittisten kaupungin liikuntapalveluissa näkyy konkreettisesti siinä, että yksi kaupungin päätoimisista liikunnanohjaajista on erityisliikunnanohjaaja. Päätoimisen erityisliikunnanohjaajan toimi saatiin perustettua Huittisiin uimahallin peruskorjauksen ja lisärakentamisen yhteydessä, jolloin tehtiin uimahallin henkilöstösuunnitelma. Samalla ehdotettiin, että kaupunkiin perustettaisiin erityisliikunnanohjaajan ja liikunnanohjaajan toimi. Toimien perusteluissa selviteltiin laajaalaisesti toimien perustamisen hyödyt. Seuraavassa on vuonna 2012 esitetyt perustelut erityisliikunnanohjaajan ja liikunnanohjaajan toimille: Uimahallin peruskorjauksen ja lisärakentamisen valmistuttua syksyllä 2012 on perusteltua, että uimahallissa tapahtuva uimaopetus, vesiliikuntaryhmien ohjaus, uimavalvonta ja osaksi vauvauinnin ohjaus tapahtuu kaupungin vakinaisen henkilökunnan toimesta. Lisäksi kahden kokopäiväisen liikunnanohjaajan toimen tavoitteena on edistää hyvinvointia terveysliikunnan keinoin. Kahden kokopäiväisen liikunnanohjaajan toimet tuovat mukanaan selkeitä etuja. Ensinnäkin ohjaajat sitoutuvat työhönsä intensiivisemmin kuin lyhyeksi ajaksi palkattu tuntiohjaaja tai määräaikainen työntekijä. Kokopäiväisten ohjaajien työnkuvaan on mahdollisuus sisällyttää myös liikuntapalvelujen kehittämiseen, liikuntapaikkojen ajanvaraukseen, suunnitteluun, verkostotyöhön, kampanjoihin, liikuntatapahtumien järjestämiseen, yhteistyöhön ja yhteydenpitoon liikuntatoiminnassa mukanaoleviin sidosryhmiin ja asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Palkkakulut kasvavat noin yhden henkilön palkkakulujen verran, koska aikaisemmin liikunnanohjauksista ja uinninvalvonnasta tuntityöntekijöille maksetut palkkakulut vastaavat suuruudeltaan noin yhden vakinaisen työntekijän palkkakuluja.

17 Opetus- ja kulttuuriministeriössä on huomioitu, että Huittisten kaupunki on yksi niistä neljästätoista kunnasta Suomessa joiden asukasluku on yli asukasta ja joissa ei ole omaa erityisliikunnanohjaajaa. Nämä kunnat ovat: Mustasaari Korsholm Orimattila Orimattila Loviisa Lovisa Parainen Pargas Ulvila Ulvsby Kalajoki Kalajoki Eura Eura Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula Nivala Nivala Pedersören kunta Pedersöre Huittinen Huittinen Hämeenkyrö Tavastkyro Lapinlahti Lapinlahti Alajärvi Alajärvi Erityisliikunnan kehittämiseksi kuntien on toivottu nimeävän kehittämistä varten paikallisen vastuuvirkamiehen sekä paikallistyöryhmän, jossa ovat edustettuina muutamat keskeiset erityisliikunnan toteuttaja- tai vastuutahot. Työryhmät ovat kartoittaneet erityisliikunnan tilanteensa ja tehneet sen pohjalta kehittämissuunnitelman, jotka myös on käsitelty kunnan päättävissä elimissä. Erityisliikunnan kehittämisen keskeisenä tavoitteena on laajentaa kuntien liikuntakulttuuria sekä luoda kuntiin erityisliikuntatoiminnan toteutuksen toimintaedellytykset ja kuntakohtaisesti soveltuvat toimintatavat. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiveiden mukaisesti Huittisten kaupunki on uimahallin avautuessa peruskorjauksen jälkeen ottamassa huomioon erityisliikunnanohjaajan tarpeen. Keväällä 2012 Ikääntyvien hyvinvointiohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi, että toinen uimahalliin tulevista liikunnanohjaajista olisi pätevyydeltään erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikunnanohjaajan kohteina ovat erityisesti ne kuntalaiset, joille ei ole riittävästi tarjolla ohjattuja liikuntapalveluja. Tärkeiksi tehtäviksi nousevat ikääntyvien ja erityisryhmien ohjaus, soveltava liikunta sekä terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttaminen. Liikunnanohjaajat toimivat liikunnanohjaustehtävien lisäksi uimaopettajina ja uimavalvojina, jolloin pätevyysvaatimuksena on myös suoritetut uimaopettaja- ja uinninvalvojatutkinnot. Liikunnanohjaajien työnkuvaan kuuluu myös osallistuminen

18 liikuntapalvelujen kehittämiseen, liikuntapaikkojen ajanvaraukseen, kampanjoihin ja asiakaspalveluun. Hyvien ja perusteellisen selvittelyn ansiosta lupa toimien perustamiseen saatiin. Erityisliikunnanohjaajan hakuprosessi oli huomattavasti pitempi kuin liikunnanohjaajan. Vasta jatketulla hakuajalla tuli päteviä erityisliikunnanohjaajan toimeen. Nuoriso- ja liikuntalautakunta valitsi Huittisiin erityisliikunnanohjaajan kokouksessaan Ennen päätoimista erityisliikunnanohjaajaa Huittisten kaupungin soveltavan liikunnan ryhmät uimahallilla ja liikuntasaleissa ostettiin ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Peruskorjatun uimahallin avautuessa yleisölle soveltavan vesiliikunnan ryhmät ovat Huittisten kaupungin oman henkilökunnan (erityisliikunnanohjaaja ja liikunnanohjaaja) vetämiä. Myös saleissa järjestettävät ryhmät ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (senioritanssi) nuoriso- ja liikuntapalvelujen henkilökunnan vetämiä. 18 Kahden kokopäiväisen liikunnanohjaajan toimen perustamisen perusteluissa olleet hyödyt ovat toteutuneet. Ohjaajat ovat sitoutuneet työhönsä. On pystytty aikaisempaa suunnitelmallisemmin järjestämään ikääntyvien ja erityisryhmien soveltavan liikunnan ohjausta. Lisäksi on pystytty paremmin kohdentamaan toimintaa terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttamiseen terveysliikunnan keinoin. Jatkossa on myös paremmat edellytykset lähteä kehittämään soveltavaa liikuntaa Huittisissa ja lisäämään sekä monipuolistamaan erityisliikuntaryhmiä. 8. YHTEENVETO Kokonaisuudessaan peruskartoitus antaa hyvän pohjan kehittää jatkossa erityisliikuntaa Huittisissa. Positiivisena asiana nousi ikääntyneille kohdennettujen liikuntaryhmien runsas määrä sekä ohjaajaresurssien runsaus. Jatkossa pitää miettiä miten pystytään vielä nykyistä paremmin hyödyntämään ohjaajaresurssia. Kuljetuksien järjestämisen osalta voidaan pohtia kuljetuksia sivukyliltä keskustaan esim. kirjastoon ja uimahallille. Näin saataisiin samalla kertaa sekä henkisiä virikkeitä, että fyysisiä elämyksiä ja sosiaalista yhdessäoloa. Ulko- ja sisäliikuntapaikkoja peruskorjattaessa ja uusia suunniteltaessa tulee jatkossa entistä enemmän huomioida esteettömyys ja monikäyttöisyys hyödyntäen Liikuntapolkua vauvasta -vaariin ja mummoon. Olemassa olevista yhteistyöverkostoista pitää huolehtia ja niitä edelleen aktivoida. Huittisten erityisliikunnan kartoitus ja siitä johdettavissa olevat johtopäätökset ja toimenpide-esitykset otetaan osaksi valmisteilla olevaa Huittisten nuoriso- ja

19 liikuntapalvelujen strategiaa. Kiinteänä osana tähän strategiaan tulee olemaan myös Huittisten lähiliikuntapaikkasuunnitelma, joka on valmistumassa kevään 2014 ja lähtee lausuntokierrokselle eri lautakuntiin ennen kesää. Jatkossa Huittisissa lisätään laaja-alaisella yhteistyöllä helposti saavutettavaa liikuntaneuvontaa. Neuvonnassa huomioidaan toimintakyvyltään erilaiset, eri elämäntilanteissa ja -ympäristöissä olevat ikäihmiset. Liikuntaneuvonta sisällytetään Huittisissa osaksi yleistä neuvontaa (esim. seniori-infot), terveyskeskuksen vastaanottotilanteisiin (terveydenhoitaja, fysioterapeutti, lääkäri), terveyttä ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin sekä hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Liikuntaneuvonta sisältää vähän tai ei ollenkaan liikkuville henkilökohtaista ja maksutonta neuvontaa sopivan ja turvallisen liikuntamuodon aloittamiseen. Tavoitteena on saada asiakkaat innostettua omaehtoisen terveysliikunnan pariin. Liikuntaneuvonnan koordinaatiosta vastaavat Huittisissa entisti tiiviimmin perusturva ja nuoriso- ja liikuntapalvelut yhteistyössä paikallisten vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Turvaamalla erityisliikunnan resurssit Huittisissa pystymme hyvin edesauttamaan Huittisten uuden strategian toteutumista. Uudessa strategiassa on kirjattu tavoitteeksi peruspalvelujen turvaaminen. Tässä on tärkeässä osassa ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, toimintaympäristön laadun parantaminen (toimivuus, terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys) ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen/osallisuuden edistäminen. Yhdessä toimien ja olemassa olevia resursseja oikein kohdentaen on mahdollista saavuttaa säästöjä etenkin perusturvan puolella, kun ikääntyvät pystyvät entistä pidempään asumaan kotona ja selviytyvät itsenäisesti arjen toiminnoista aikaisempaa kauemmin. 19

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 Vuoden 2013 väliarviointi Tammikuu 2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.2 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUNNISSA..4 3. YLEISTÄ HANKKEEN ARVIOINNISTA..6 4. HANKKEEN SUUNNITELTU

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen

Lisätiedot

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Valtakunnallisen projektin taustaa 2 Liperin erityisliikunnan peruskartoitus 3 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013

JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 Soini- Vimpeli- Alajärvi Alajärven Kaupunki 1 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 3 1. JOHDANTO... 5 1.1. TAUSTAA... 5 1.2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MERKITYS...

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Orimattilan Liikuntapalvelut Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke YHTEENVETO Orimattilassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin 3 300 4 100 henkilöä,

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunta Eurassa

Erityisryhmien liikunta Eurassa Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 - Erityisliikunnan kehittämishanke LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Loviisan vapaa-aikatoimi 2 Loviisan kaupungin erityisliikunnan peruskartoitus SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunta Eurassa

Erityisryhmien liikunta Eurassa Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala 1 Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013 Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Erityisliikunnan arviointi Nelivuosittain vuodesta 1986 Vertailukelpoisia aikasarjoja vuodesta 2000 2000

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 2014 Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JA ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 HANKE TEEMU MÄKIPAAKKANEN Sisällys TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

%ffir. s"äoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi:

%ffir. säoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi: s"äoa 'g'( l*t %ffir YHDSTYKSET, YHTESOT EURA L2.9.20L3 Erityisryhmien liikunta on niiden vöestöryhmien liikuntaa, joillo on vammon, soirauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosioalisen tilonteen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut & Kädessäsi on Uudenkaupungin liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis-

Lisätiedot

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1 LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1.1. Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho Sunnuntaisin 12.1., 26.1., 9.2., klo 10.00 11.00 ja 23.2. klo 10.00 11.30 Euran urheilutalo

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007-

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- Kari Näppä 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISRYHMÄT 4 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007-2009 KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunta

Mänttä-Vilppulan erityisliikunta Mänttä-Vilppulan erityisliikunta ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 MÄNTTÄ-VILPPULAN LIIKUNTAPALVELUT ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKE Sisällys 1. JOHDANTO...2 1.1. Erityisryhmien liikunnan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisliikunta Kalajoella 2014

Erityisliikunta Kalajoella 2014 Kalajoen liikuntapalvelut Erityisliikunta Kalajoella 2014 Erityisliikunnan peruskartoitus Jouko Moilanen Saku Rikala 31.3.2014 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO......3 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA...4 2.1. Erityisryhmien

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaneuvonnan järjestämisestä yli 64-vuotiaille

Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaneuvonnan järjestämisestä yli 64-vuotiaille Kaupunginhallitus 32 23.01.2017 Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaneuvonnan järjestämisestä yli 64-vuotiaille 1075/00.04.02.06/2016 KH 32 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg,

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

ERITYIS- JA TERVEYSLIIKUNNAN KALENTERI LUKUVUONNA

ERITYIS- JA TERVEYSLIIKUNNAN KALENTERI LUKUVUONNA ERITYIS- JA TERVEYSLIIKUNNAN KALENTERI LUKUVUONNA 2017-2018 Tämä kalenteri sisältää tietoja Äänekosken kaupungin liikuntapalveluiden, perusturvan, järjestöjen sekä urheiluseurojen järjestämistä viikoittaisista

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Esitys - SoveLi ry:n esittely - Järjestöjen soveltava liikunta - Kuntien soveltava liikunta - Järjestöjen ja kuntien yhteistyö

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Alkukartoitus 2016 Raahe

Alkukartoitus 2016 Raahe Alkukartoitus 2016 Raahe Asukasluku: 25 165, 75 vuotta täyttäneitä: 2 057 (8,2 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT 2016 RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT 2016 Raision kaupungin liikuntapalveluiden kevätkausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

LIIKUNTAA ESTEETTÄ! Yhteistyöllä kohti liikunnan tasa-arvoa -seminaari , Seinäjoki. Liikunta ja osallisuus -hanke

LIIKUNTAA ESTEETTÄ! Yhteistyöllä kohti liikunnan tasa-arvoa -seminaari , Seinäjoki. Liikunta ja osallisuus -hanke LIIKUNTAA ESTEETTÄ! Yhteistyöllä kohti liikunnan tasa-arvoa -seminaari 4.4.2017, Seinäjoki Liikunta ja osallisuus -hanke Paneelikeskustelu Vetäjänä erikoissuunnittelija Riitta Samstén, Neuroliitto ry,

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Laatua liikuntaneuvontaan

Laatua liikuntaneuvontaan Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.

Lisätiedot

Uudenkaupungin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Virkistys / kulttuuriseteli eläkeläisille

Uudenkaupungin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Virkistys / kulttuuriseteli eläkeläisille UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 111 Sosiaalilautakunta 38 Ote pöytäkirjasta 02. 11.2015 21. 04.2016 Uudenkaupungin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite: Virkistys / kulttuuriseteli eläkeläisille

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013

SENIORILIIKUNTA KEVÄT 2013 KEVÄT 2013 Helsingin kaupunki Liikuntavirasto Paavo Nurmen kuja 1 C 00250 Helsinki Puhelin: 09 310 87932 Faksi: 09 310 87771 Sähköp.: minna.ekman@hel.fi Liikuntaviraston kurssitoimintaan voi ilmoittautua

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta. Yleiset tavoitteet. Toimenpiteet. I Urheiluseurojen tukeminen. Inarin kunnan liikuntatoimen toimintakertomus

TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta. Yleiset tavoitteet. Toimenpiteet. I Urheiluseurojen tukeminen. Inarin kunnan liikuntatoimen toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 / liikunta Yleiset tavoitteet Vähän liikkuville kuntalaisille järjestettiin erilaisia liikuntatapahtumia ja matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Yhteensä liikuntapalveluja hyödynsi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 3/2017 Sivu 15

KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 3/2017 Sivu 15 KOKOUSAIKA 20.3.2017 klo 16.30 18.13 KOKOUSPAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 302 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 3/2017 Sivu 15 Haavisto Marika

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot