Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin hanke

Transkriptio

1 2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin hanke

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Taustaa Lainsäädännöllinen tuki Erityisliikunnan kehittäminen Järvi-Pohjanmaalla KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET Erityisliikuntapalveluiden parempi koordinointi, suunnitelmallisuus ja yhteistyö Ohjaajaresurssien turvaaminen ja lisääminen Uusien ryhmien perustaminen ja tapahtumien järjestäminen Resurssien kohdentaminen erityisliikuntaan Liikuntapaikkojen ja -tilojen esteettömyyden parantaminen Kuljetusten järjestäminen ryhmiin ja avustajien määrän lisääminen Tiedottamisen kehittäminen KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE... 13

3 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Arviolta yli miljoona suomalaista eli noin prosenttia väestöstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin pitkäaikaissairauden, vamman tai iän ja sen tuoman toimintakyvyn heikentymisen vuoksi. Heillä on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja heidän liikunta vaatii soveltamista sekä erityisosaamista. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) tämä tarkoittaa noin kuntalaista. Tarkemmin eri kohderyhmittäin määriteltynä Järvi-Pohjanmaalla oli pitkäaikaissairaita noin , vammaisia noin ja iäkkäitä eli yli 65-vuotiaita yli henkilöä. Tässä kohdin on huomioitava, että yksi henkilö voi kuulua useaan kohderyhmään, kuten iäkäs pitkäaikaissairaisiin. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä nousee Järvi-Pohjanmaalla vuoteen 2020 mennessä noin henkilöön, joten erityisliikunnan tarve tulee alueella vain kasvamaan tulevina vuosina. Erityisliikunnassa (tai soveltavassa liikunnassa) on kyse pääosin terveyttä ja toimintakykyä edistävästä liikunnasta. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen terveydelle, mutta liikunnan erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisliikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyillä erityisliikuntapalveluilla saavutetaan taloudellisia etuja, kuten tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet.

4 1.2. Lainsäädännöllinen tuki Kuntien erityisliikunnalle on vahva lainsäädännöllinen tuki ja velvoite. Suomen Perustuslain sivistyksellisten oikeuksien mukaan liikunta on jokaisen perusoikeus. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus kehittää itseään, kuten harrastaa liikuntaa. Ilman erityiskohtelua erityisryhmillä ei olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Liikunta on liikuntalain mukaan myös jokaisen peruspalvelu. Kuntalain perusteluiden mukaan kunnalla on edelleen päävastuu monien peruspalveluiden saatavuudesta. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edistäminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Myös tasa-arvon edistämistavoitteen on katsottu liittyvän erityisryhmien liikuntaan. On todettu, että liikuntakulttuurin tasa-arvon toteutumisessa erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien toteutuminen on tasa-arvon kannalta keskeinen mittari. Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkkinä ovat hyvät erityisryhmien liikuntapalvelut. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Liikuntalain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on muun muassa yleisten edellytysten luominen liikunnalle, kuten järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantavat liikuntajärjestöt. Osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on kuitenkin mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa ja julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista.

5 1.3. Erityisliikunnan kehittäminen Järvi-Pohjanmaalla Alajärvi ja samalla koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue lähti keväällä 2013 mukaan yhdessä kuuden muun kunnan kanssa Erityisliikuntaa kuntiin hankkeeseen. Kyseessä on Liikuntatieteellisen Seuran järjestyksessään neljäs erityisliikunnan kehittämishanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä Järvi-Pohjanmaalle perustettiin erityisliikunnan kehittämistyöryhmä keskeisistä erityisliikunnan toimijoista (kuvio 1). Ensimmäisenä tehtävänä syksyn 2013 aikana työryhmä kartoitti yhdessä Alajärven liikuntapalveluissa työharjoittelussa olleen sosionomi-opiskelija Katja Tallbackan kanssa alueen erityisliikunnan nykytilanteen, voimavarat ja tarpeet. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoitus on luettavissa kokonaisuudessaan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen internetsivuilta. Keskeisenä kehittämiskohteena kartoitustyössä nousi esille puute selkeästä ja pysyvästä toimintamallista, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin koordinoidusti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Järvi-Pohjanmaalla ei ole selvää kuka järjestää mitäkin erityisliikuntaa. Kaikki toimivat erityisliikunnan kentällä pitkälti omineen, mikä ei tee palveluiden tuottamisesta erityisen tehokasta. Muita kartoituksessa esille nousseita keskeisiä kehittämiskohteita olivat ryhmien puute, eri toimijoiden ohjaajapula ja erityisliikunnan osaaminen, tiedottamisen hajanaisuus, toiminnan rahoitusongelmat, kuljetusongelmat sekä puute esteettömistä tiloista ja vähäinen tieto tilojen esteettömyydestä. Kartoitustyön pohjalta on laadittu keväällä 2014 tämä kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa esitellään kartoitustyössä esille nousseet alueen erityisliikuntapalveluiden keskeiset kehittämiskohteet ja määritellään niiden kehittämiseksi tulevien vuosien toimenpiteet.

6 Kevät 2013 Kehittämistyöryhmän perustaminen Syksy 2013 Peruskartoitus erityisliikunnan nykytilanteesta Kevät 2014 Kehittämissuunnitelman laadinta Syksy Suunnitelman toteutus Kuvio 1. Kehittämistyön eteneminen Järvi-Pohjanmaalla 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPIDE ESITYKSET Seuraavassa esitellään Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoituksessa esille nousseet kehittämiskohteet ja määritellään niille toimenpide-esitykset. Kehittämiskohteissa ja toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoituksesta saatu palaute järjestöiltä ja muilta alueen toimijoilta. Suunnitelman luvussa kolme toimenpiteet on jaksotettu vuosille Suunnitelman toimenpiteiden toteutumista seuraa Erityisliikuntaa kuntiin - hankkeen aikana kehittämistyöryhmä Erityisliikuntapalveluiden parempi koordinointi, suunnitelmallisuus ja yhteistyö Keskeisin ongelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikuntapalveluissa on puute selkeästä ja pysyvästä toimintamallista, jolla palvelut järjestettäisiin koordinoidusti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Alajärven, Soinin ja Vimpelin liikuntapalveluilla ei ole voimassa olevaa strategiaa tai -suunnitelmaa, jossa määriteltäisiin erityisliikunnan järjestämisestä, tavoitteista tai kehittämisestä. Järvi- Pohjanmaalla ei ole selvää kuka järjestää mitäkin erityisliikuntaa. Kaikki toimivat erityisliikunnan kentällä pitkälti omineen. Kun toiminnasta puuttuu suunnitelmallisuus

7 ja pitkäjänteisyys, se ei ole erityisen tehokasta. Hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla voitaisiin kuitenkin saavuttaa taloudellisia etuja. Kartoitustyössä toteutetun kyselyn perusteella alueen toimijat näkevät kuntien liikuntapalveluilla olevan päävastuun erityisliikunnan järjestämisestä. Yhdistykset ovat mukana täydentämässä palveluja. Liikuntapalveluilta toivottiin muun muassa parempaa yhteistyön tekemistä ja lisää ryhmiä sekä koulutuksia. Niukkojen henkilöstöresurssien takia vapaa-aikapalvelut ei ole pystynyt tähän mennessä organisoimaan ja koordinoimaan alueen erityisliikuntaa sekä järjestämään riittävästi ryhmätoimintaa. Vapaa-aikapalveluissa ei ole myöskään riittävää osaamista ja kokemusta erityisliikunnasta. Toimenpide-esitykset: 1. Laaditaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, jossa määritellään erityisliikuntapalveluiden vastuut ja työnjako. Kehittämissuunnitelmaa toteutetaan tulevina vuosina ja päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma hyväksytään Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen päätöksentekoelimissä. 2. Palkataan Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini, Vimpeli) liikuntatoimiin yhteinen puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja, jonka työajasta 50 % on varattu uimavalvontaan/-ohjaukseen ja 50 % erityisliikuntaan, kuten erityisliikunnan koordinointiin ja yhteistyöverkkojen ylläpitämiseen. 3. Selvitetään työnjako ja yhteistyömahdollisuudet eri hallinnonalojen ja yhdistysten kanssa erityisliikunnassa, kuten: Alajärven, Soinin ja Vimpelin liikuntatoimet: Esimerkiksi suunnitellaan yhdessä toimintaa ja palkataan Järvi-Pohjanmaalle puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Fysioterapia: Luodaan palveluketju kuntoutuksesta kuntoliikuntaan, jota varten mm. vaihdettava tietoa toimijoiden välillä. Lehtimäen opisto: Hyödynnetään tarpeen mukaan Lehtimäen opiston tiloja, tehdään yhteistyötä koulutuksissa, järjestetään yhdessä ryhmiä ja tapahtumia.

8 Muun kunnan hallinnonalat: Järjestetään mahdollisesti yhdessä ryhmiä ja tapahtumia sekä koulutuksia, nimeävät erityisliikunnan yhteyshenkilön jne. 4. Aktivoidaan yhdistyksiä valitsemaan liikuntavastaavia, jotta yhteistyö yhdistysten ja liikuntatoimien välillä on helpompaa. Kootaan tiedot liikuntavastaavista Alajärven liikuntatoimistoon liikuntasihteerille. 5. Järjestetään yhteiskokoontuminen, johon kutsutaan 1-2 kertaa vuodessa alueen eri erityisliikuntatoimijat ja yhdistysten edustajat keskustelemaan erityisliikunnan ajankohtaisista asioista ja yhteistyömahdollisuuksista esimerkiksi uusien ryhmien ja tapahtumien järjestämiseksi. Koollekutsujana toimii ensimmäisillä kerroilla Alajärven liikuntasihteeri ja jatkossa alueen erityisliikunnanohjaa. Yhteistyöfoorumi voi aikanaan korvata kehittämistyöryhmän toiminnan Ohjaajaresurssien turvaaminen ja lisääminen Kartoitustyössä selvitettiin Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan ohjaajaresurssit. Kaikkia ohjaajaresursseja ei tiedetä, mutta alueen resurssit koostuvat ainakin seuraavista toimijoista: Vapaa-aikatoimi: 2 x liikuntasihteeri (1 kpl Alajärvi ja Soini, 1 kpl Vimpeli), liikunnanohjaaja (Alajärvi ja Soini), tuntipalkkainen uinninvalvoja/ohjaaja (Alajärvi) ja 10 x nuorta koulutettua vesijumppien ohjaajaa. Terveydenhuolto: 5 x fysioterapeutti (2 kpl Alajärvi, 2 kpl Vimpeli, 1 kpl Soini ja Lehtimäki), kuntohoitaja (Vimpeli) ja kuntoutusohjaaja 30 %. Lisäksi yli 100 Voimaa Vanhuuteen -hankkeen aikana koulutettua KunnonHoitajaa. Kansalaisopisto: ainakin 11 tuntiopettajaa. Lehtimäen opisto: 2 x vapaa-ajan ohjaajaa, 4 x fysioterapeutti, kuntohoitaja ja 3 x ratsastuksenohjaaja. Yhdistykset: liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia, joiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, arviolta noin erilaista ohjaajaa.

9 Edellä mainituista ohjaajista huolimatta Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella ei ole riittävästi ohjaajia, joilla olisi osaamista ja koulutusta erityisryhmien liikunnanohjaukseen. Kartoituksen yhteydessä yhdistyksille ja kunnallisille toimijoille tehdyssä kyselyssä selvisi, että 19 vastaaja 22:sta näki ohjaajapulan suurimpana ongelma erityisliikuntapalveluiden järjestämisessä. Vastanneet painottivat, että erityisliikunnan ohjaus vaatii ammattilaisen taitoja ja omaa erityisosaamistaan, jotta liikunnan harrastaminen olisi turvallista. Vastanneista 14/22 oli kiinnostunut saamaan koulutusta erityisliikuntaryhmien ohjaukseen. Järvi-Pohjanmaalle tarvittaisiin ehdottomasti erityisliikunnanohjaaja, joka toimisi alueen erityisliikuntapalveluiden yhteyshenkilönä. Erityisliikunnanohjaaja koordinoisi alueen erityisliikuntapalveluita, tiedottaisi palveluista, ohjaisi itse ryhmiä sekä kouluttaisi lisää osaavia ohjaajia alueelle ja rekrytoisi uusia ohjaajia ryhmiin. Erityisliikunnanohjaajan merkitys olisi alueelle paljon suurempi kuin uusien ryhmien ohjaaminen. Koordinoinnin, yhteistyön, koulutusten ja tiedottamisen myötä ohjaajan työn vaikutukset laajenisivat merkittävästi: nykyiset resurssit tulisivat tehokkaampaan käyttöön ja toiminta kasvaisi vastaamaan paremmin palvelutarvetta. Toimenpide-esitykset: 1. Palkataan Järvi-Pohjanmaan liikuntapalveluihin yhteinen puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja, jonka työajasta 50 % on varattu uimavalvontaan ja -opetukseen sekä 50 % erityisliikuntaan. Alueen ohjaajaresurssit paranevat, kun alueella on henkilö, joka huolehtii erityisliikunnan koulutusten järjestämisestä. 2. Tarkistetaan Järvi-Pohjanmaan liikuntapalveluiden henkilökunnan toimenkuvat: voisiko ohjaajaresursseja hyödyntää vielä nykyistä paremmin erityisliikunnassa, kuten kuntosalilaitteiden opastuksessa. 3. Järvi-Pohjanmaan liikuntatoimet selvittävät vuosittaiset koulutustarpeet ja muiden toimijoiden tulevat koulutukset sekä järjestävät ohjaajakoulutuksia niin yhdistysten liikunnanohjaajille, vertaisohjaajille kuin muille toimijoille.

10 4. Luodaan Alajärven liikuntatoimeen Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan ohjaajapankki, johon kerätään tiedot kaikista alueella toimivista ohjaajista ja heidän osaamisesta (esimerkiksi yhteystiedot, koulutukset, mahdollisuus kouluttaa toisia ohjaajia jne.). Pankkiin kerätyt ohjaajat ovat mahdollisesti kiinnostuneita työskentelemään myös muiden organisaatioiden järjestämissä liikuntaryhmissä mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi sairastapauksissa Uusien ryhmien perustaminen ja tapahtumien järjestäminen Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella järjestetään arviolta vähintään 60 erityisliikuntaryhmää tai erityisryhmiin kuuluville soveltuvaa liikuntaryhmää. Kaikista alueella toimivista ryhmistä ei ole aivan tarkkaa tietoa, koska kaikki yhdistyksiä ei tavoitettu kartoitustyössä. Osa ryhmistä on lähinnä kuntouttavaa toimintaa tai hyväkuntoisten liikuntaryhmiä eivätkä ole varsinaisesti erityisliikuntaa. Selkeästi viikoittain toimineiksi erityisliikuntaryhmiksi voidaan laskea noin puolet ryhmistä. Eniten ryhmiä järjestivät sosiaali- ja terveyspalvelut, kansalaisopisto ja järjestöt. Ryhmät oli suunnattu pääasiassa joko iäkkäille tai pitkäaikaissairaille. Järvi-Pohjanmaan alueelle tarvitaan lisää erityisliikuntaryhmiä, sillä ryhmiä ei ole tarjolla tasapuolisesti kaikille ikäryhmille ja nykyisellä tarjonnalla osa erityisliikuntaa tarvitsevista jää kokonaan järjestetyn liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Esimerkiksi Alajärven liikuntatoimeen on tullut paljon yhteydenottoja, jotta lapsille ja nuorille järjestettäisiin omia erityisliikuntakerhoja. Myöskään monille pitkäaikaissairaille tai vammaisryhmille ei ole tarjolla alueella riittävästi ryhmäliikuntamahdollisuuksia. Ikäihmisten määrän kasvaessa noin 600 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä, tarvitaan lisää myös ikäihmisten ryhmiä. Toimenpide-esitykset: 1. Perustetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uusia ohjattuja erityisliikuntaryhmiä esimerkiksi lapsille ja nuorille sekä eri vammaisryhmille

11 yhteistyössä kiinnostuksensa esittäneiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi moni yhdistys on ilmoittanut kiinnostuksensa ja tarpeen uuden toiminnan käynnistämiseen. Järjestetään lisäksi yhteistyössä liikunta- ja virkistyspäiviä, kuten yhteislenkkejä, -retkiä ja -pelejä esimerkiksi toimintakeskuksen ja asuntolan väelle. 2. Selvitetään mahdollisuus järjestää erityisliikuntaryhmiä kesällä esimerkiksi kurssimuotoisena tai leiritoimintana, jotta erityisliikunnan tarjonta laajenisi ympärivuotiseksi Resurssien kohdentaminen erityisliikuntaan Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunta (kuntien liikuntapalvelut) myöntää yleis- ja kohdeavustuksia erityisryhmien liikuntaan harkinnan mukaan liikunta- ja nuorisotoimintaa tuottaville toimijoille tai yhdistyksille. Harkinnassa otetaan huomioon hakevan järjestön liikuntatoiminnan laajuus ja laatu. Avustuksista tiedotetaan mm. paikallislehdissä. Kartoituksen yhteydessä yhdistyksille ja kunnallisille toimijoille tehdyssä kyselyssä kuitenkin selvisi, että toiminnan rahoitusongelma on yksi suurimmista ongelmista erityisliikuntapalveluiden järjestämisessä. Kunnan toivottiin muun muassa tarjoavan maksuttomia liikuntatiloja, koska monilla yhdistyksillä ei ole varaa maksaa liikuntatiloista vuokraa. Toimenpide-esitykset: 1. Tarkistetaan Järvi-Pohjanmaan kuntien liikunta-avustusten ehdot ja taso sekä avustuksista tiedottaminen. 2. Tarkistetaan Järvipohjanmaan liikunnan tilavuokrien tasot.

12 2.5. Liikuntapaikkojen ja -tilojen esteettömyyden parantaminen Järvi-Pohjanmaan alueen liikuntapaikat ja -tilat mahdollistavat erityisliikunnan järjestämisen alueella. Alajärven uusi uimahalli antaa jatkossa paremmat mahdollisuudet järjestää erityisliikuntapalveluja etenkin vesiliikunnassa. Järvi- Pohjanmaan eri alueilla on kuitenkin pulaa sopivista tiloista, mikä käy ilmi mm. kartoitustyön yhteydessä tehdyssä kyselyssä. Alueen liikuntapaikkoihin ja tiloihin liittyy myös paljon esteettömyysongelmia. Esimerkiksi Vimpelin Toimelan terapia-altaissa on ollut allashissi rikki jo kolme vuotta, minkä takia asiakkaita on jouduttu nostamaan käsin altaaseen ja altaasta pois. Jopa juuri rakennettuun uimahalliin liittyy joitain esteettömyysongelmia. Järvi-Pohjanmaan liikuntapaikkojen ja -tilojen esteettömyydestä ei ole kuitenkaan olemassa laaja-alaista ja selvitettyä tietoa siitä, miten eri paikat ja tilat soveltuvat eri kohderyhmille. Toimenpide-esitykset: 1. Lisätään tietoa esteettömyysongelmista toteuttamalla liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus, jossa huomioidaan kaikki erityisryhmät. Selvitetään myös mahdolliset uudet tilat, joita voisi hyödyntää erityisliikunnassa, kuten Lehtimäen kunnantalo. Kartoitetaan lisäksi liikuntapaikkojen erityisliikuntaan soveltuva välineistö. Kartoitus tehdään yhteistyössä vammais- ja vanhusneuvoston sekä mahdollisesti myös jonkin oppilaitoksen kanssa. 2. Listataan erityisliikkujille parhaiten sopivat liikuntatilat ja -paikat sekä näiden sisältämä välineistö. Myönnetään jatkossa vuoroja erityisliikuntaryhmille tiloihin, jotka soveltuvat heille parhaiten. Hankitaan tarvittaessa lisää välineistöä erityisliikuntaan. 3. Edistetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Ulko- ja sisäliikuntapaikkoja peruskorjattaessa ja uusia suunniteltaessa huomioidaan nykyistä paremmin esteettömyys. 4. Selvitetään mahdollisuudet perustaa esteettömiä ulkoilureittejä Järvi- Pohjanmaan alueelle ja lähelle käyttäjiä.

13 2.6. Kuljetusten järjestäminen ryhmiin ja avustajien määrän lisääminen Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on pitkät välimatkat keskusten välillä. Erityisliikuntatoimijoiden keskuudessa kuljetusongelmat koetaan merkittäväksi ongelmaksi erityisliikuntapalveluiden järjestämisessä. Kuljetusavun lisäksi osa liikunnan erityisryhmiin kuuluvista tarvitsisi avustajan pystyäkseen harrastamaan liikuntaa. Avustajista on kuitenkin puutetta, kuten kehitysvammaisten saattajista uimahalliin. Toimenpide-esitykset: 1. Selvitetään yhteistyömahdollisuudet palveluliikenteen, koulukuljetusten tai yhdistysten kanssa järjestää koulutuksia alueen ryhmiin. 2. Uusia ryhmiä perustettaessa huomioidaan ryhmätarjonnan ulottuminen tasaisesti alueen eri keskuksiin. 3. Rekrytoidaan uusia avustajia yhteistyössä perusturvan ja vammaispalveluiden kanssa. 4. Selvitetään tarve avustaja-kortille, jotta saattaja pääsee ilman maksua osallistumaan saatettavan liikuntaharrastukseen ja mahdollisesti myös kulttuuriharrastuksiin Tiedottamisen kehittäminen Järvin-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella tiedottaminen erityisliikuntaryhmistä tai erityisliikkujille soveltuvista ryhmistä on ollut hajanaista. Jokainen alueen erityisliikuntatoimija on tiedottanut tähän mennessä lähinnä oman kanavan välityksellä, kuten yhdistyksen kotisivuilla tai paikallislehdissä. Järvi-Pohjanmaan erityisliikuntaryhmistä ja tapahtumista ei ole ollut saatavissa tietoa yhdestä lähteestä. Näin ollen tieto erityisliikuntapalveluista ei ole varmastikaan saavuttanut kaikkia kohderyhmiä.

14 Toimenpide-esitykset 1. Järvi-Pohjanmaan liikuntatoimet kokoavat yhdessä erityisliikuntaryhmien ja -tapahtumien kalenterin, johon kootaan alueen kaikkien toimijoiden ryhmät ja tapahtumat. Kalenteri laitetaan nähtäville liikuntatoimien internetsivuille, liikuntapaikoille, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden kunnallisten toimijoiden toimipisteisiin. Kalenteria jaetaan myös kotitalouksiin. 2. Järjestetään erityisliikunnan yleisötilaisuus syksyllä 2014 kuntapäättäjille ja -toimijoille, yhdistysten edustajille ja kuntalaisille parantamaan tietoisuutta ja tiedonkulkua erityisliikunnasta. 3. Tiedotetaan erityisliikunnasta aktiivisemmin käyttäen eri kanavia (lehdet, internet, sosiaalinen media, ilmoitustaulut jne.). 3. ESITETTÄVIEN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE Syksy 2014 Käsitellään erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen päätöksentekoelimissä. Järjestetään erillisiä yhteistyöpalavereja liikuntatoimien ja muiden hallinnonalojen kanssa. Selvitetään alueen erityisliikunnan koulutustarpeet ja tulevat koulutukset. Järjestetään ohjaajakoulutus/-koulutuksia yhdistysten liikunnanohjaajille ja muille toimijoille. Tarkistetaan Järvi-Pohjanmaan liikuntatoimessa työskentelevien henkilöiden toimenkuvat. Perustetaan mahdollisuuksien mukaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä uusia ryhmiä ja järjestetään tapahtumia ja virkistyspäiviä. Kootaan Järvi-Pohjanmaan soveltavan erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri. Yhdistykset ja muut toimijat lähettävät kalenteriin laitettavat tiedot Alajärven liikuntasihteerille syyskuun ensimmäiseen viikkoon mennessä. Järjestetään erityisliikunnan keskustelu- ja yleisötilaisuus. Selvitetään mahdollisuudet perustaa esteettömiä ulkoilureittejä. Lisätään erityisliikunnasta tiedottamista eri kanavissa.

15 Kevät 2015 Järjestetään ohjaajakoulutus/-koulutuksia yhdistysten liikunnanohjaajille ja muille toimijoille. Muodostetaan erityisliikunnan ohjaajapankki. Järjestetään yhdistysten ja hallintokuntien vastuuhenkilöiden yhteiskokoontuminen. Perustetaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä uusia ryhmiä ja järjestetään tapahtumia ja virkistyspäiviä. Selvitetään mahdollisuus järjestää erityisliikuntaryhmiä kesällä 2015 esimerkiksi kurssimuotoisena tai leiritoimintana. Tarkistetaan Järvi-Pohjanmaan kuntien liikunta-avustukset ja tilavuokrat. Rekrytoidaan uusia avustajia yhteistyössä perusturvan ja vammaispalveluiden kanssa. Selvitetään mahdollisuus avustaja-kortille. Toteutetaan liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus. Listataan erityisliikkujille parhaiten sopivat liikuntatilat ja -paikat sekä näiden sisältämä välineistö. Myönnetään vuoroja erityisliikuntaan tiloihin, jotka soveltuvat heille parhaiten. Hankitaan tarvittaessa lisää välineistöä erityisliikuntaan. Syksy 2015 Palkataan Järvi-Pohjanmaan liikuntapalveluihin puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Järjestetään ohjaajakoulutus/-koulutuksia yhdistysten liikunnanohjaajille ja muille toimijoille. Kootaan Järvi-Pohjanmaan soveltavan erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri syksylle 2015 ja keväälle Järjestetään yhdistysten ja hallintokuntien vastuuhenkilöiden yhteiskokoontuminen. Perustetaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä uusia ryhmiä ja järjestetään tapahtumia ja virkistyspäiviä. Selvitetään yhteistyömahdollisuudet palveluliikenteen, koulukuljetusten tai yhdistysten kanssa järjestää koulutuksia alueen ryhmiin. Edistetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa tehdyn esteettömyyskartoituksen havaintojen pohjalta. Tarkistetaan kehittämissuunnitelman toteutuminen ja laaditaan tavoitteet sekä kehittämistoimenpiteet vuosille

16 Vuosi 2016 Esitetään vuodelle 2016, että palkattaisiin Järvi-Pohjanmaan liikuntapalveluihin puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja.