Erityisliikunta Kalajoella 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erityisliikunta Kalajoella 2014"

Transkriptio

1 Kalajoen liikuntapalvelut Erityisliikunta Kalajoella 2014 Erityisliikunnan peruskartoitus Jouko Moilanen Saku Rikala

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Erityisryhmien liikunnan asema lainsäädännössä Erityisryhmien liikunnan määrittely ja merkitys Erityisryhmäläisten määrä Kalajoella ERITYISLIIKUNNAN NYKYTILANNE KALAJOELLA Erityisliikuntaryhmät ja ohjaajaresurssit Kalajoella Liikuntapaikkojen soveltuvuus erityisryhmille Sisäliikuntapaikat Ulkoliikuntapaikat Erityisliikuntakortti KYSELY ERITYISLIIKUNNASTA ERITYISLIIKUNNAN ASEMA KALAJOEN LIIKUNTAPALVELUISSA YHTEENVETO 24 LIITTEET

3 1. JOHDANTO Liikuntatieteellinen Seura on käynnistänyt huhtikuussa 2013 Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen. Hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta , ja Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, - tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. Liikuntatieteellinen Seura kutsui keväällä 2013 Kalajoen kaupungin mukaan Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeeseen. Sivistyslautakunnan kokouksessa Kalajoen kaupunki päätti lähteä mukaan hankkeeseen yhdessä Euran, Huittisten, Loviisan, Orimattilan, Mänttä-Vilppulan ja Alajärven kanssa. Erityisliikuntaa kuntiin hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa tai joiden erityisliikunnan palveluita kannattaa kehittää. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden (esim. Liikkuva Koulu -ohjelma) kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Kalajoen kaupungin ensimmäisenä toimenpiteenä oli kasata erityisliikunnan kehittämistyöryhmä viemään hanketta eteenpäin Kalajoella. Kesäkuun kokouksessa sivistyslau- 3

4 takunta nimesi kehittämistyöryhmän, joka koostui eri hallinnonalojen työntekijöistä ja viranhaltijoista. Työryhmän kokoonpano on: - Veli Ainali Sivistyslautakunnan vpj. - Veijo Vedenoja Sosiaali- terveyspalvelut - Päivi Karhula Koulutoimi - Tuomo Himanka Urheiluseura - Sanna Isokääntä Kansalaisopisto - Hannu Lahti Vammaisneuvosto Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää erityisliikuntapalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Kalajoella, kuten erityisliikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat ja yhdistysten tarpeet. Peruskartoitusta varten tehtiin kysely, joka kohdistettiin paikallisille vammais-, eläkeläis- ja veteraanijärjestöille. Peruskartoitukseen kirjattiin kyselystä saadut tulokset ja johtopäätökset. 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 2.1. Erityisryhmien liikunnan asema lainsäädännössä Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä perusoikeuksista. Pykälän toisessa momentissa todetaan, että: Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. Lain velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli paikallistasolla kuntiin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen Liikunnan edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. 1 Liikunnasta säädellään tarkemmin liikuntalaissa, jossa erityisliikunnalla on keskeinen asema. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edis- 1 Sjöholm, K Kuntien liikunta- ja nuorisotoimi, Suomen kuntaliitto, luentomoniste. Suomen Urheiluopisto. 4

5 täminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Liikunnalliseen tasa-arvoon sisältyy erityisryhmien oikeus harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantaa liikuntajärjestöt. Yhtenä osana edellytysten luomista kunnan tulee kuitenkin järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kuntien tehtäviin sopii huolehtia niiden ihmisten liikuntamahdollisuuksista, jotka jäävät yleisten liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Liikuntalain perusteluissa jopa linjataan, että kunnan tehtävänä on liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Tämä on ymmärrettävä linjaus, sillä osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa, joten julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yleinen yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa Erityisryhmien liikunnan määrittely ja merkitys Erityisryhmien liikunnalla (erityisliikunta, soveltava liikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisryhmien liikunnan määritelmä tarkoittaa erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Osa iäkkäistä henkilöistä on varsin toimintakykyisiä, joten heidän kohdallaan erityisryhmiin lasketaan kuuluvaksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 2 Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 2Kalajoen Liikuntasuunnitelma Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto

6 Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. 3 Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Erityisliikunnassa korostuvat terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Erityisliikunta onkin suurimmalta osin kuntoutusta tai kuntouttavaa liikuntaa. Muita erityisliikunnan toimintamuotoja ovat erityisliikuntakasvatus, kunto- ja virkistysliikunta, kilpa- ja tulosurheilu sekä huippu-urheilu. Liikunnalla on yleensä tärkeä merkitys esimerkiksi lapsen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehittymiselle tai aikuisen yleiselle terveydelle, kunnolle ja liikuntakykyisyydelle, vapaa-ajan harrastamiselle, työkykyisyydelle sekä elämän laadulle. Erityisryhmiin kuuluvat voivat kuitenkin hyötyä säännöllisestä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Kullakin erityisryhmällä on jokin tietty osa-alue, johon erityisliikunnalla pyritään vaikuttamaan. Erityisryhmien liikunnalla voidaan parantaa henkilön terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa 4. Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. 5 Liikunnan ennaltaehkäisevän merkityksen lisäksi vammainen, iäkäs tai pitkäaikaissairas henkilö voi hyödyntää liikuntaa kuntoutuksensa eri vaiheissa. Liikunta liittyy kaikkiin kuntoutuksen, sosiaalisuuden ja kasvatuksen- alueisiin. Kuntoutuksen kohde ei välttämättä tiedä tai tiedosta liikunnan merkitystä kuntoutusmuotona eikä ehkä osaa hakea 4 Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto

7 tukea oikeista paikoista. Kuntoutuksen ja liikuntatoimen ammattilaisille jää näin ollen suuri vastuu arvioida, opastaa ja motivoida vammaista, iäkästä tai pitkäaikaissairasta henkilöä hänen liikunnan tarpeensa määrittämisessä sekä hänen mahdollisuuksiensa ja rajoitustensa tiedostamisessa. 6 Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet Erityisryhmäläisten määrä Kalajoella Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan siis noin prosenttia väestöstä. Kalajoella oli vuonna 2011 asukkaita noin , joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin henkilöä. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida myös tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Ikäihmiset Iäkkäillä henkilöillä tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Ihmiset ovat erilaisia vanhenemisen suhteen, joten iäkkäiden ryhmä muodostuu toimintakyvyltään hyvin erilaisista yksilöistä. Elämänsä aikana hyvin kunnostaan huolta pitäneen 70-vuotiaan toimintakyky voi olla sama kuin 40-vuotiaan. 9 Toisaalta on arvioitu, että noin puolella 75 vuotta täyttäneistä on ongelmia liikkumisessaan 10. Erityisliikunnan kohderyhmänä ovat- 6 Mälkiä, Esko Rintala, Pauli: Uusi Erityisliikunta - Liikunnan sovellukset erityisryhmille Koivumäki, Kari: Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä Käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni uusimmista tilastoista koskee vuotta Rintala, Pauli Huovinen, Terhi Niemelä, Satu: Soveltava Liikunta. Liikuntatieteellinen Seura Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. OKM

8 kin ne iäkkäät, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Kalajoella oli vuonna yli 65 -vuotiasta henkilöä eli noin 20 prosenttia asukkaista. Vanhuseläkkeellä yli 65-vuotiaista oli vuonna henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Kalajoella lähes henkilöä, mikä tarkoittaa noin 25 prosenttia asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan vain henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Kalajoella vuonna 2011 arviolta noin henkilöä. 11 Pitkäaikaissairaat Pitkäaikaissairaalla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet voidaan määritellä monin eri tavoin, kuten sairauden ja hoidon keston sekä sairauden vaikutusten perusteella. Pitkäaikaissairauksiksi voidaan luokitella niin pysyvät ja pysyvää vammautumista aiheuttavat sairaudet kuin myös sairaudet, joiden oireet tai hoidon tarve kestävät vähintään puoli vuotta. Pitkäkestoisuuden lisäksi pitkäaikaissairaudet voivat vaatia kuntoutumista varten erityistä koulutusta, pitkäaikaista ohjausta, tarkkailua tai hoitoa. 12 Pitkäaikaissairauksille on myös tyypillistä, että ne haittaavat sairastuneen jokapäiväistä elämää. 13 Yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja mielenterveyshäiriöt. 14 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Kalajoella oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. 12 Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen Näyttöä toiminnan tueksi. Lääketietokeskus 2004 ja Hopia, Hanna: Somaattisesti pitkäaikaissairaan lapsen perheen terveyden edistäminen Vaarama, Marja Moisio, Pasi ja Karvonen, Sakari (toim.): Suomalaisten hyvinvointi THL Mälkiä, Esko - Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura Luvut on saatu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. 8

9 Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 prosentilla Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009 jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Kalajoen asukasmäärällä tämä tarkoittaisi noin henkilöä. 16 Kalajoella oli vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä 612 henkilöä. 17 Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Kalajoella noin henkilöä, joista yli 65 - vuotiaita on arviolta noin henkilöä Vammaiset Vammaiselle henkilölle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansainvälisessä määritelmässä vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma. Vuorovaikutuksessa erilaisten toimintaympäristön esteiden kanssa vamma voi estää yksilön täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 18 Kuntien toimintaa ohjaavassa vammaispalvelulaissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ulkopuolelle on rajattu sairauden aiheuttama vähäisempi tai lyhytaikainen vajaakuntoisuus. Haittaa voidaan pitää pitkäaikaisena aina, kun se arvioidaan kestävän yli vuoden. 19 Kun vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, esiintyy vammaisten määristä erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 prosenttia. Tämän arvioin mukaan Kalajoella olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 630 henkilöä, jolla on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta jopa yli henkilöön. Vammaisten määrää voidaan arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Kalajoella etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 812 henkilölle seuraavasti: 16 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut kysely. 17 Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista HE 219/1986 vp. 9

10 - Lasten vammaistukia 91 henkilölle - Aikuisten vammaistukia 29 henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 692 henkilölle 20 Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Eri tavalla vammaisia voi siis arvioida olevan Kalajoella noin henkilöä. ERITYISRYHMÄ ARVIO MÄÄRISTÄ Pitkäaikaissairaat n henkilöä Eri tavalla vammaisia n henkilöä Iäkkäät/Joiden toimintakyky on heikentynyt n / henkilöä Karkea arvio erityisryhmäläisistä yhteensä henkilöä Arvio Kalajoen erityisryhmäläisistä 3. ERITYISLIIKUNNAN NYKYTILANNE KALAJOELLA 3.1. Erityisliikuntaryhmät ja ohjaajaresurssit Kalajoella Kaupungin liikuntapalveluiden järjestämä erityisliikunta (12 ryhmää): Kaupungin liikuntapalvelut järjestää kunto- ja ennaltaehkäisevää terveys- sekä harrasteliikuntaa kaiken ikäisille. Kuntoliikuntapalveluita ja tilaisuuksia on tarjottu myös sellaisille kuntalaisille, jotka ovat järjestäytyneen liikuntatoiminnan ulottumattomissa. Viikoittain kokoontuu Ikäihmisille tarkoitettu kuntosali ja uimahallin tuetut viikoittaiset harjoitusvuorot. Tavoitteena on tukea ikäihmisten sekä kroonisesti sairaiden vajaakuntoisten henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä. Erityisryhmille suunnattuja liikuntapalveluita on toteutettu mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä ko. ryhmien, eri viranomaisten kuin myös järjestöjen kanssa. Kaupungin liikuntapalveluiden ryhmät ovat: o o o o Kuntojumppa 4 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 20 hlöa Tuolijumppa 3 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkokko n. 10 hlöa Kuntosali 4 ryhmää, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 15 hlöa Erityislasten vesiliikunta, 1 kerta/viikko, ryhmäkoko n. 5 hlöa 20 Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela

11 Kalajoen liikuntapalveluilla ei ole palkattua erityisliikunnanohjaajaa. Liikuntapalveluilla on neljä tuntiohjaajaa, joista kaksi toimii erityisliikunnan parissa. Yhteenlaskettu viikkotuntimäärä erityisliikunnan osalta on 11 tuntia/viikko. Toisella ohjaajalla on liikuntaneuvoja pätevyys ja toisella vankka käytännön kokemus vertaisohjaajana erityisliikunnasta. Perusturvapalveluiden järjestämä erityisliikunta/kuntouttava toiminta (yhteensä 26 ryhmää): Kalajoen terveyskeskuksen fysioterapian ryhmät (13 ryhmää): o Tasapaino- ja koordinaatioryhmä o Fibromyalgia-ryhmä o Reumaryhmä o Miesten ja naisten selkäryhmät o Kolme lonkka-polviryhmää o Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmä o Niska-hartiaryhmä o Miesten neurologinen kuntosaliryhmä 1 ja 2 o Tuoliryhmä (asiakkaille, jotka ei pysty enää harjoittelemaan seisten kauaa) Himangan ryhmät (9 ryhmää): o Liikuntatoimen pitämä allasryhmä o Allasryhmä sotaveteraanit/ikääntyneet ryhmä o Naisten allasryhmät o Miesten Allas tuki-ja liikuntaelinsairaille o Neurologisten miesten allasryhmä o Reumaryhmä o Lonkka /polviryhmä o Voimaa Vanhuuteen ryhmä Päiväkeskuksen asukkaille o Luut Lujaksi tasapainoryhmä Merijärven ryhmät (3 ryhmää): o Palvelukeskus Salmenrannassa käy kerran viikossa Kalajoen kaupungin fysioterapeutti pitämässä liikuntaryhmän Salmenrannan asukkaille. Tarvetta liikunnalle olisi varmastikin lisää, riippuu kuitenkin aina asukkaiden kunnosta. Tällä hetkellä Salmenrannassa on hyväkuntoisia asukkaita, joiden kohdalla liikunnasta on hyötyä. 11

12 o Salmentien Palvelutalossa ja Kilpukan kuntosalissa kaksi ryhmää. Ryhmät koostuvat leikkausten jälkitiloista, tuki- ja liikuntaelinsairaista sekä neurologisista sairauksista kärsivistä asiakkaista. Seniorikeskus Mäntyrinteellä Kalajoella järjestetään asukkaille 3-4 kertaa viikossa liikuntatuokiota, kuten. Liikuntatuokioita vetää kuntohoitaja, joka työskentelee 50 % työajalla. Muunlaisia liikuntaryhmiä ei Mäntyrinteellä ole - yksilötoimintaa kylläkin. Kalajoella toimii Veteraanikuntoutus, johon voivat hakeutua vuosien sotiin osallistuneet veteraanit, jotka ovat haavoittumattomia tai joilla sotavammasta johtuva invaliditeetti on alle 10 %. Veteraanikuntoutus on maksutonta. Kalajoella ei ole erikseen veteraaneille omaa erityisliikuntaryhmää, vaan veteraanit voivat osallistua perusturvan kuntoutuksen ryhmiin. Veteraaneille puolisoineen tarjotaan kylläkin maksutta oikeus Kylpylä Sani Fanissa uintiin ja vesijumppaan. 21 Näiden ryhmien lisäksi erityisryhmille järjestettiin Hiekkasärkillä elokuussa 2013 erityisryhmien liikuntatapahtuma. Kalajoen kaupungin vammaispalvelut, Kalajoki Akatemia/liikuntapalvelut, Kylpylähotelli Sani, Rautio Sports, Safaritalot, Hiekkasärkät Golf ja Ylivieskan ammattiopisto järjestivät elokuussa erityisryhmiin kuuluville Rantariehatapahtuman Kalajoen Hiekkasärkillä. Tapahtumassa pääsi tutustumaan erilaisiin liikuntalajeihin (kuten melonta, golf, ja minigolf, suppailu), pelaamaan lentopalloa ja heittämää frisbeetä sekä tanssimaan. Vuonna 2014 vastaavanlainen tapahtuma järjestetään sekä talvella että kesällä. Perusturvan henkilöresurssit erityisliikunnan ja kuntoutuksen kannalta ovat neljä fysioterapeuttia ja kaksi kuntohoitajaa. Koulutoimen järjestämä liikunta erityisryhmille: Ala- ja yläkouluilla erityisoppilaat on integroitu perusopetusryhmiin. Erityisoppilailla voi olla oma henkilökohtainen opetussuunnitelma, mutta he osallistuvat liikuntatunneille mahdollisuuksiensa mukaisesti. Kansalaisopiston liikuntaryhmät: Kansalaisopisto järjestää eri puolilla kaupunkia eri liikuntamuodossa 23 harjoitusryhmää. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa opiston lukukauden ajan. Kansalaisopiston ryhmistä voi seuraavien ryhmien katsoa soveltuvan erityisryhmille, kuten iäkkäille, joilla toimintakyky on heikentynyt: 21 Kalajoen kaupungin internetsivut ja veteraanikuntoutuksesta sähköpostitse saadut tiedot. 12

13 o Eläkeläisten kuntojumppa -ryhmä o Seniorimiesten kuntojumppa, 2 ryhmää Ryhmiä ohjaa kolme kansalaisopiston palkkaamaa ohjaajaa. Ryhmät eivät ole varsinaista erityisliikuntaa. Seniorimiesten kuntojumpissa on mukana ikääntyneitä, mutta suhteellisen hyväkuntoisia miehiä. Suurin osa on eläkkeellä olevia, mutta mukana on muutama työikäinen. Eläkeläisten kuntojumpassa on mukana ikääntyneitä sekä juuri eläkkeelle jääneitä, mutta suhteellisen hyväkuntoisia sekä miehiä että naisia. Naisten kuntojumpan osallistujat ovat eri-ikäisiä hyväkuntoisia. Suurin osa on työikäisiä ja vain muutama eläkkeellä oleva. Kristillisen Kansanopiston kurssit: Kalajoen Kristillinen kansanopisto järjestää erityisryhmille vuosittain kursseja, joiden ohjelmassa on kurssilaisille ohjattuja liikuntatunteja kerran viikossa. Liikuntalajeina erilaiset pallopelit, jumpat ja lenkkeily. Yhdistysten järjestämä erityisliikunta (14 ryhmää + 1 tapahtuma): Kehitysvammaisten tuki ry. (jäsenmäärä 40, joista aktiivisia 10) o Erityisryhmän uinti, ryhmäkoko n. 10 hlöä o Kesäliikuntakerho, kävely/juoksu/pallopelejä/venyttelyä/jumppaa, ryhmäkoko hlöä o Kuntosali-liikuntaryhmä, ryhmäkoko hlöä o Ohjaaja: Kaupungin kesätyöntekijä ja Tuula Typpö Kalajoen Syöpäpotilaskerho ry. (jäsenmäärä 300, josta aktiivisia 100) o Vesijumppa (syöpää sairastaville ja heidän omaisilleen), ryhmäkoko n. 15 hlöä o Ohjaajat: Kylpylän liikunnanohjaajat Himangan eläkeläiset ry. (jäsenmäärä 210, josta aktiivisia 50) o Vesijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n hlöä o Senioritanssi (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 24 hlöä o Keppijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 20 hlöä o Tuolijumppa (vain jäsenille), ryhmäkoko n. 30 hlöä o Ohjaajat Heikki Spak ja Ulla Vähärautio Eläkeliitto Kalajoki ry. (jäsenmäärä 445, josta aktiivisia 85) 13

14 o Senioritanssi (avoin), ryhmäkoko n. 14 hlöä Kalajoen Reumayhdistys ry. o Tuolijumppaa kerran viikossa ohjattuna, ryhmäkoko n hlöä o Reumavesijumppa Sani Fanissa o Yhdessä kehitysvammaisten kanssa viikoittain yhteistä kuntosali/liikuntasalijumppaa ammattioppilaitoksen salilla. Yhteistyö kehitysvammaisten ryhmän kanssa alkoi kokeiluna, mutta se on toiminut hyvin ja sitä on jatkettu. Reumayhdistys ei ole saanut ryhmään ohjaajaa, mutta porukasta on löytynyt aina vetäjä. Ryhmäkoko n. 30 hlöä. o Lisäksi on järjestetty muun muassa sauvakävelyä ja pienemmillä porukalla uintia Kalajoella sekä naapurikunnissa, joissa vanhemmat mukana (9 hengen ryhmä). Lisäksi Raution Kisailijat ry:lla on Rautio-viikon aikana vammaisten urheilutapahtuma. Erityisliikuntaryhmistä kysyttiin myös Kala- ja Pyhäjokilaakson Diabetesyhdistykseltä, Kalajoen Kansallisilta Senioreilta, Sotainvalidien veljesliiton Kalajoen osastolta, Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten Kalajoen kerholta, Kalajoen Sydänyhdistykseltä, Himangan Seudun Invalideilta, mutta näillä yhdistyksillä ei ollut erityisliikuntatoimintaa. Yhteenveto ryhmistä: JÄRJESTÄJÄ Kaupungin liikuntapalvelut Perusturvapalvelut Kansalaisopisto Yhdistykset YHTEENSÄ KOHDERYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Ikäihmiset YHTEENSÄ LIIKUNTAMUOTO Uinti ja vesiliikunta Kuntosali ja lihaskunto Erilaiset jumpat Tanssi Monilajiset Erilainen kuntouttava toiminta YHTEENSÄ RYHMIÄ 12 kpl 26 kpl 3 kpl 14 kpl 55 KPL RYHMIÄ 25 kpl 5 kpl 25 kpl 55 KPL RYHMIÄ 7 kpl 6 kpl 13 kpl 2 kpl 1 kpl 26 kpl 55 KPL 14

15 Liikuntapalveluiden ja yhdistysten ryhmissä on osallistujia arviolta noin 370. Tämän lisäksi on vielä mm. kansalaisopiston ryhmät ja fysioterapian kuntouttava toiminta sekä palvelukeskusten liikuntaryhmät, joten osallistujamäärät nousevat arviolta Liikuntapaikkojen soveltuvuus erityisryhmille Sisäliikuntapaikat Merenojan liikuntasalin esteettömyyttä on selvitetty Satakunnan Ammattikorkeakoulun LIEKA-hankkeelle, joka on pyrkinyt selvittämään kaikkien Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyden. Pääliikuntapaikaksi määriteltiin hankkeessa kunnan käytetyin liikuntapaikka vuosittaisen kävijämäärän mukaan. Selvityksessä ei ole kyse laajasta ammattilaisen tekemästä esteettömyyskartoituksesta vaan esteettömyys selvitettiin vain pääpiirteittäin viiden osa-alueen osalta: pääsisäänkäynti, kulkuväylät, portaat ja hissi, WC sekä pukeutumis- ja peseytymistilat. Tiedot esteettömyydestä on kerännyt liikuntasihteeri. Myöhemmin samalla konseptilla on kerätty tietoa myös muutaman muun sisäliikuntapaikan esteettömyydestä. Merenojan liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynti on katettu, valaistu ja tasainen + Pääsisäänkäynnin yhteydessä ei ole portaita + Sisäänkäyntioven voi avata yhdellä kädellä - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen - Portaissa ei ole käsijohteita WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä - Kulku tilaan ei ole opastettu - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/invawc:tä 15

16 Tyngän aluekoulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Sisäänkäynti on pihan tasossa ei tarvitse luiskaa - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Sisäänkäyntiovessa on matala kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä Pohjankylän koulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynnin yhteydessä on liuska - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: + Kohteessa on esteetön wc/inva-wc + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Kulku tilaan ei ole opastettu Kalajoen ammattiopisto Arteman liikunta-/kuntosalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä 16

17 Pukeutumis- ja peseytymistilat: - Pukeutumis- ja peseytymistiloihin ei ole esteetöntä pääsyä - Kulku tilaan ei ole opastettu - Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä ei ole esteetöntä wc:tä/invawc:tä Kylpylä SaniFani uimahallin, kylpylän, kuntosalin ja keilahallin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: + Pääsisäänkäynnin läheisyydessä on liikuntaesteisten autopaikkoja + Kulku pääsisäänkäynnille on opastettu + Sisäänkäynnin yhteydessä on luiska - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: + Kulkuväylillä on tukikaiteita tai käsijohteita + Portaissa on käsijohteita + Kylpyläosastolle ja keilahalliin pääsee hissillä + Kulkuväylillä on istuimia levähtämiseen - Kuntosaliin ja kylpyläosastolle on pääsy tavarahissillä, mutta hissin kunnossapito on lopetettu ja hissi on poissa käytöstä - Kuntosaliin sisäänkäynnin portaissa ei ole luiskaa WC: + Kohteessa on esteetön wc/inva-wc Pukeutumis- ja peseytymistilat: + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy + Pukeutumis- ja peseytymistilojen yhteydessä on esteetön wc/inva-wc + Kylpylän saunaosastolla on erillinen inva-sauna Rahjan koulun liikuntasalin esteettömyys: Pääsisäänkäynti: - Pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole liikuntaesteisten autopaikkoja - Kulku pääsisäänkäynnille ei ole opastettu - Sisäänkäynnin yhteydessä ei ole luiskaa - Sisäänkäyntiovessa on kynnys - Sisäänkäyntioven yhteydessä ei ole ovikelloa, summeria tai ovipuhelinta Kulkuväylät ja portaat: - Kulkuväylillä ei ole tukikaiteita tai käsijohteita - Kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen WC: - Kohteessa ei ole esteetöntä wc:tä/inva-wc:tä Pukeutumis- ja peseytymistilat: + Pukeutumis- ja peseytymistiloihin on esteetön pääsy - Kulku tilaan ei ole opastettu 17

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT 2016 RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT 2016 Raision kaupungin liikuntapalveluiden kevätkausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaan kohdistuvasta seniorikortista 65+ -vuotiaille

Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaan kohdistuvasta seniorikortista 65+ -vuotiaille Kaupunginhallitus 31 23.01.2017 Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaan kohdistuvasta seniorikortista 65+ -vuotiaille 1103/00.04.02.06/2016 KH 31 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen.

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen. VUOSISUUNNITELMA 2005 LIIKUNTATOIMEN JÄRJESTÄMÄSTÄ OHJATUSTA TOIMINNASTA 1. UIMAKOULUT 1. Uimakoulut uimahalleissa Liikuntatoimi järjestään vuoden aikana Lauritsalan uimahallissa lasten alkeis-, jatko-

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

SYYSKAUDEN OHJELMA 2013 Ryhmät alkavat maanantaina 2.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15

SYYSKAUDEN OHJELMA 2013 Ryhmät alkavat maanantaina 2.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15 KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen SYYSKAUDEN OHJELMA

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot