ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007-

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA Kari Näppä 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISRYHMÄT 4 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI 5 4. KIIMINGIN IKÄRAKENNE JA ERITYISRYHMÄT Kiimingin ikärakenne 4.2 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä Työpaja Kiimingissä toimivat erityisluokat 5. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAA JÄRJESTÄVÄT TAHOT KIIMINGISSÄ OHJAAJARESURSSIT LIIKUNTATILAT KIIMINGISSÄ YHDISTYSTEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEYSTIEDOT POHDINTA ERITYISLIIKUNTAA KIIMINKIIN TYÖRYHMÄ YHDISTYSKYSELY 19 LÄHTEET 2

3 1.JOHDANTO Suomessa liikunnan erityisryhmiin kuuluu yli miljoona ihmistä. Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus tai joilla muusta syystä on tarvetta erityiseen tukeen. Erityisryhmiin kuuluvia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön vamma tai sairaus, keskushermoston vamma tai sairaus, aineenvaihduntasairaus, mielenterveyshäiriö tai muu sairaus. Myös ikääntyneet ja erilaiset etniset ryhmät voidaan lukea joissakin tapauksissa erityisryhmiin kuuluviksi. Kiimingin kunnassa on asukkaita yli , joista erityisryhmiin voidaan katsoa kuuluvan noin neljännes eli n Iäkkäiden henkilöiden ( yli 65 v. ) osuus kunnan väestöstä on 6,9 %. Määrä on keskimääräistä vähemmän kuin koko maan iäkkäiden henkilöiden määrä. Kiimingin kunta on mukana Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektissa. Projektia varten perustettiin työryhmä johon kutsuttiin mukaan sosiaali- ja terveystoimen, vammaisneuvoston, Kiiminkijoki-opiston, vapaaaikapalveluiden ja eläkeläisjärjestöjen edustus. Projektin alussa jokainen projektiin osallistuva kunta tekee peruskartoituksen kunnan erityisliikunnan tarpeesta. Peruskartoitus luo hyvän pohjan kehittää kunnan erityisliikuntaa. Peruskartoituksen tavoite on selvittää Kiimingin kunnan erityisliikunnan tilanne. Peruskartoituksesta tulee ilmi perustiedot erityisryhmistä sekä heidän liikunnasta, taustat valtakunnalliselle projektille, erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä. nykyiset erityisliikuntaryhmät, olemassa oleva ohjaajaresurssi, liikuntatilojen kartoitus sekä kyselytutkimus eri toimijoille. 3

4 2. ERITYISRYHMÄT Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista ( Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996:15). Liikuntalaki määrittelee kunnan tehtävän seuraavasti: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Suomessa on n. miljoona eläkeläistä. Vanhuuseläkkeellä on n ja työkyvyttömyyseläkkeellä n henkilöä. Vammaisia Suomessa on n. puoli miljoonaa eli 10 % väestöstä. Tämän ryhmän muodostavat liikunta-, aisti- ja kehitysvammaiset. Pitkäaikaissairaita on n. miljoona. Yleisimmät pitkäaikaissairaudet ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä sekä mielenterveyshäiriöt. ( Mälkiä & Rintala 2002 ) Erityisliikunnalla pyritään edistämään ja ylläpitämään terveyttä ja toimintakykyä sekä luomaan edellytyksiä selviytymään arjesta mahdollisimman itsenäisesti. Liikuntatilojen ja ympäristön esteettömyyteen ja vaaratilanteiden minimoimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota järjestettäessä soveltavaa liikuntaa. Erityisryhmien liikuntaa järjestäviä tahoja ovat: kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset ja koulut. Erityisliikunta pyrkii vaikuttamaan niin yhteiskunnallisella kuin yksilöllisellä tasolla. Yhteiskunnallisesti erityisliikunnan merkitys korostuu taloudellisesti siten, että se vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, lykkää laitoshoitoon joutumista ja edistää työhön kuntoutumista. Erityisliikunta edistää sosiaalisuutta vähentäen ihmisten eristäytymistä, opettaa toimimaan ryhmässä ja tarjoaa harrastuksia. Yksilöllisellä tasolla erityisliikunta ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä sekä luo pohjan tietoisuudelle oman kehon toiminnasta, auttaa löytämään sopivia liikuntamuotoja ja sopivia apuvälineitä. Henkisellä tasolla erityisliikunta edistää mielenterveyttä, kehittää itseluottamusta ja itsekunnioitusta. 4

5 3. ERITYISLIIKUNTA KUNTIIN KEHITTÄMIS- JA KONSULTOIN- TIPROJEKTI Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti on Liikuntatieteellisen Seuran. opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton ja yhdeksän ( 9 ) projektikunnan yhteishanke. Kaikki projektikunnat ovat yli asukkaan kuntia joissa ei toistaiseksi ole suunnitelmallista ja säännöllistä erityisliikuntatoimintaa tai joiden erityisliikunta vaatii muutoin kehittämistä ( ERLI-projektin esite) Mukaan kutsutuista kunnista jäi projektin alussa yksi kunta pois. Mukana projektissa on kahdeksan ( 8 ) kuntaa. Projektikunnat: Akaa Forssa Kempele Kiiminki Liperi Mustasaari Nivala Nurmo Projektin tavoitteet: Luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset Vähentää erityisliikunnan alueellista eriarvoisuutta Hankkia uusia ammattitaitoisia erityisliikunnan ohjaajia Varmistaa tuntiohjaajien laatu Käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä Lisätä ja kehittää erityisliikuntatoiminnan järjestäjien yhteistyötä Selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa eri toimijoiden kesken Luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojen kohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan Synnyttää uutta toimintaa, joka synnyttää pysyviä toimintakäytäntöjä Tuottaa yhteistoimintamalli, jota voidaan käyttää mallina kokeilukuntien ulkopuolisissa kunnissa (ERLI-Projektin esite) Projektissa pyritään tehostamaan erityisryhmien liikunnan tiedottamista, lisäämään 5

6 harraste- ja ammattiohjaajiksi tähtäävien ohjaajakoulutusta sekä käynnistämään erityisryhmien liikuntatoimintaa. Projektikuntien erityisliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, tekninen toimi, laitokset, vammais- ja kansanterveysyhdistykset sekä alan muut kansalaisjärjestöt. ( ERLI-Projektin esite. ) Projektissa mukana oleville kunnille tarjotaan tukea ja apua välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisen yksityiskohdista, tekemällä yhteistyössä kuntien kanssa erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmia, opastamalla erityisliikunnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä koulutusta eri osa-alueilla. Projekti on jatkoa vuosina toteutettuun hankkeeseen, jossa oli mukana 13 kuntaa eri puolilta Suomea. ( esim. Haukipudas ). Projektin tulokset olivat hyvät. Projektikunnissa mm. palkattiin seitsemän erityisryhmien liikunnasta vastaavaa työntekijää, liikuntaan osallistuvien määrä kasvoi 76 %, liikuntaryhmien määrä kasvoi 56 %. ( ERLI-projektin esite.) 6

7 2. IKÄRAKENNE JA ERITYISRYHMÄT 2.1. Kiimingin ikärakenne Kiimingin kunnan väestön keski-ikä n. 30 vuotta, joka osoittaa, että lasten ja nuorten määrä kunnassamme on suuri ja vastaavasti vanhusten määrä keksimääräistä alhaisempi. Vuonna 2006 syyskuussa Kiimingin kunnassa asukkaita oli Väestön ikärakenne: 0-6v 1751 asukasta % 7-15v 1988 asukasta % 16-19v 588 asukasta 5,23 % 20-64v 7032 asukasta % yli 65v 886 asukasta 7.88 % ( Kiimingin kunnan talousarviokirja 2007 ) 2.2. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä Kiimingissä yli 65-vuotiaita vanhuksia on 886 asukasta, joista yli 75-vuotiaita on 325 asukasta. Vammaispalvelun piirissä Kiimingissä on tällä hetkellä (2007 tammikuussa) noin henkilöä. Kiimingissä työkyvyttömyys eläkkeen saajia on yhteensä 229 henkilöä, joista suurimmat ryhmät koostuvat mielenterveys sairauksista, tuki- ja liikuntaelinsairauksista, pehmytkudossairauksista (esim. reuma) sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauksista. Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia Kiimingissä on n henkilöä. ( KELA:n rekisteri ) 2.2.1Työpaja Kiimingissä työpajan toiminnassa 2006 mukana on ollut yhteensä 96 henkilöä, mutta sama henkilö on voinut olla vuoden 2006 aikana esim. kahdella eri sopimuksella (tukitoimi) töissä. Sopimuksia on kirjattu 109 Alle 17-vuotiaat, yhteensä 7 henkilöä Tet-jaksolla: 1 henkilö Muu tukitoimi: 6 henkilöä vuotiaat, yhteensä 16 henkilöä Kuntouttavassa työtoiminnassa: 2 henkilöä 7

8 Työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa: 13 henkilöä Tukityöllistettynä: 1 henkilö vuotiaat, yhteensä 31 henkilöä Kuntouttavassa työtoiminnassa: 8 henkilöä Työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa 17 henkilöä Tukityöllistettynä: 3 henkilöä Muu tukitoimi: 2 henkilöä Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa: 1 henkilö vuotiaat, yhteensä 9 henkilöä Tukityöllistettynä: 1 henkilö Työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa: 6 henkilöä Mielenterveyskuntoutujien työhön valmennuksessa: 1 henkilö Muu tukitoimi: 1 henkilö Yli 29-vuotiaat, yhteensä 46 henkilöä Kuntouttavassa työtoiminnassa: 25 henkilöä Tukityössä 7 henkilöä Mielenterveyskuntoutujien työhön valmennuksessa: 5 henkilöä Työelämävalmennuksessa: 3 henkilöä Työkokeilussa: 1 henkilö Oppisopimuksen harjoittelujaksolla: 1 henkilö Kotouttamistoimenpiteissä: 2 henkilöä Muu tukitoimi: 2 henkilöä Kiimingissä toimivat erityisluokat Kiimingissä oli erityisopetukseen otettuja ja siirrettyjä oppilaita 2006, yhteensä 64 oppilasta. Alakylä autuasp. 1, muu. 2 yht. 3 Hannus kuulo. 1 yht. 1 Jääli lieki. 2, sosem. 1, kieli. 2, yht. 5 Tirinkylä muu. 1 yht. 1 Jaaranharju lieki. 30, sosem. 7, kieli. 2 yht. 39 Yläaste lieki 15 yht. 15 Jaaranharjussa on viisi ryhmää (yksi sosem ja neljä lieki) ja viisi erityisluokanopettajaa. autuasp= Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet. kuulu= Kuulovamma lieki= Lievä kehitysviivästymä 8

9 sosem= Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus kieli= kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet muu= Muu kuin edellä mainitut syyt 9

10 3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAA JÄRJESTÄVÄT TAHOT KIIMINGISSÄ 1. Kiimingin kunta - Vapaa-aikapalvelut - Terveyskeskus - Jaarankartanon Palvelukeskus 2.Kiiminkijoen opisto 3. Eläkeläisjärjestöt ja yhdistykset 4. Yksityiset fysioterapiat 5.1 Kiimingin kunta a) Vapaa-aikapalvelut - ei ryhmiä tällä hetkellä. b) Terveyskeskus SISU-kuntosaliryhmä Kuntola, suljettu ryhmä kerran viikossa. 10 x sarjat keväisin ja syksyisin. Lääkärin lähetteellä Kunnanhallituksen päätöksellä , 191 liite nro. 3 tähän kuntoutusjaksoon voi kunnan viranhaltija/työntekijät osallistua työajalla yhden kuntoutusjakson Kevennetty kuntosaliryhmä maanantaisin klo Mm. henkilöille joille SISU - ryhmä liian rankka, lieviä neurologisia ongelmia sekä reumaatikot. Ei ohjaajaa. Ilm. terveyskeskuksen fysioterapiaan. Kevennetty jumpparyhmä tiistaisin klo Ulkopuolinen ohjaaja. Seniori kuntoryhmä keskiviikkoisin klo Ilm. terveyskeskuksen fysioterapiaan. MT-ryhmä keskiviikkoisin Suljettu ryhmä mielenterveyskuntoutujille TULE - kuntoryhmä torstaisin klo ja Leikkausten jälkitilat 10

11 Osallistumiskertojen määrä rajoitettu 15 kertaan. Ilmoittautuminen terveyskeskuksen fysioterapiaan. Aktiiviryhmä Suljettu ryhmä neurologisille kuntoutujille Perhevalmennusryhmät Ensisynnyttäjille. Ohjaus ryhmiin äitiysneuvolan kautta Fysioterapeutin / palvelukeskuksen ryhmät Ikäihmisten ryhmä, Laivakankaan koulu. Torstaisin Kesto 60 min. - avoin ryhmä Mielenterveys ryhmä, terveyskeskus. Torstaisin suljettu ryhmä Kuntosali ryhmä +60, Kiimun kuntosali. Keskiviikkoisin itseohjautuvasti Ikäihmisten tuolijumppa, Kolamäen kerhohuone. Torstaisin avoin ryhmä Ikäihmisten tuolijumppa, Kotirinteen kerhohuone. Keskiviikkoisin (parittomat viikot) avoin ryhmä c) Jaarankartanon ryhmät: Palveluasuntojen ryhmä: Jaarankartano, aurinkosali. Maanantaisin avoin ryhmä Hoivaosaston ryhmä: Jaarankartano, rentukan aula. Tiistaisin hoivan asukkaille Dementia yksikön ryhmä, Jaarankartano, Harjula. Torstaisin Harjulan asukkaille d) Tyky- toiminta Työkykyä ylläpitävä liikuntaryhmä kunnan työntekijöille maanantaisin klo Kiimingin lukion salissa 11

12 5.2. Kiiminkijoki opisto Seniorijooga: lukio torstaisin Avoin ryhmä, kurssimaksu Senioritanssi: Honkimaan päiväkoti torstaisin Avoin ryhmä,kurssimaksu Äitiysjooga: Laivakankaan päiväkoti, tiistaisin ja torstaisin 6 viikon periodeissa. Avoin ryhmä, kurssimaksu Eläkeläisjärjestöt ja yhdistykset. Eläkeliiton Kiimingin yhdistys 3krt/vko kuntosalitoimintaa Kiimingin Eläkeläiset ei ohjattua toimintaa, jokainen harrastaa omatoimisesti esim. uimassa, sauvakävelyä, kuntosalitoimintaa. Kiimingin Sydänyhdistys Kiimingin Vanhustentaloyhdistys ry Jaarankartanon fysioterapeutti pitää kerran viikossa jumppaa kerhohuoneessa Jäälin Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry 5.4. Yksityiset fysioterapiat Kiimingin Fysioterapia tarjoaa seuraavia ryhmäterapiamuotoja rankaryhmä fysiokimppa painonhallinta sydän- ja verenpaineryhmä paastoryhmä varhaiskuntoutuskurssi työkyky- ja työhyvinvointikurssi kävelykoulu yksilöllisesti räätälöidyt kurssit 12

13 4. OHJAAJARESURSSIT - Fysioterapeutit, kunnan omat 4 - Kiiminkijoen opisto 9 ( 6 liik.opett. + 3 tanssinopett.) - Yksityiset fysioterapiat 2 - Liikuntasihteeri 1 Kiimingin kunnan palveluksessa on tällä hetkellä neljä fysioterapeuttia, heistä kolme toimii terveyskeskuksen fysioterapiassa ja yksi palvelukeskuksessa. Vapaaaikapalveluiden palveluksessa on liikuntasihteeri. Kiiminkijoen opiston palveluksessa on heidän yksi kuukausipalkkainen ja tuntipalkkaista ohjaajaa. Yksityisillä fysioterapioilla on palveluksessaan seitsemän fysioterapeuttia. 13

14 5. LIIKUNTATILAT KIIMINGISSÄ 5.1. Koulujen liikuntasalit Alakylän koulu Ulko-ovella liian korkea kynnys. Inva-WC:t sisääntulo aulassa, pukuhuoneisiin, pesuhuoneisiin ja liikuntasaliin esteetön kulku. Jäälin koulu Ulko-ovella liian korkea kynnys. Pukuhuoneiden ja pesutilojen ovet kapeat. Pesutiloihin korkea kynnys. Sisääntuloaulan inva-wc siivousvälinevarastona. Lukio Liikuntasaliin, pukuhuoneisiin ja liikuntasaliin pääsee pyörätuolilla. Ulko-ovet avautuvat sähköisesti. Kiiminkijoen koulu Pääovesta pääsee pyörätuolilla eteisaulaan, josta kulku liikuntasaliin. Pukuhuoneisiin pääsee pyörätuolilla. Inva-WC sisääntuloaulassa. Ylikylän koulu Kouluntiloihin hyvät luiskat. Pukuhuoneisiin, pesu- ja wc-tiloihin kapeat ovet. Ei inva.wc:tä. Yläaste Liikuntasaliin pääsee pääovesta. Pukuhuoneet alakerrassa, kulku portaita pitkin, pyörätuolilla ei pääse pukuhuoneisiin. Laivakankaan koulu Esteettömyys otettu huomioon suunnittelussa ( vammaisneuvoston lausunto ). Pukeutumistiloihin, sijaitsevat maanalaisessa kerroksessa, hissi. Kirkonkylän kenttä Kentällä ei ole huoltorakennusta. WC-tilat tuodaan tapahtumien yhteydessä kentälle Inva-WC:tä ei ole. Jäälin kenttä Kentälle kulku esteetön. Pukeutumis- ja WC-tiloihin portaat. Lukion alueen kentät ( jalkapallo, pesäpallo ja jääkiekkorata/tenniskenttäalue ) Huoltotiloihin portaat. Inva-WC:tä ei ole. 14

15 5.2. Yksityiset / urheiluseurojen tilat Jäälihalli Halliin kulku esteetön. Kahviotilat toisessa kerroksessa. Hallissa ei ole hissiä, joten kahvioon ei pääse esim. pyörätuolilla. Kimmoke ( ent. VePo-talo ) Uudisrakennus. Sisätiloihin hyvä luiskat. Inva-wc sisääntulo-aulassa. Esteettömyys otettu huomioon, ei korkeita kynnyksiä. Pukeutumis- ja pesutilojen ovet riittävän leveät. Pukuhuoneet hieman ahtaita. KKP:n kuntosali Jäälin ostoskeskuksessa toisessa kerroksessa. Ei hissiä. 15

16 6. Yhdistysten ja järjestöjen yhteystiedot Eläkeliiton Kiimingin yhdistys Pj. Seppo Matilainen Honkitie Kiiminki Puh: Siht. Pentti Hanhela Jäälin Vanhusten ja Vammaisten tuki ry Mäntykuja Jääli Pj. Tapani Siira Museokuja 11 p Kiimingin Eläkeläiset Pj. Sirkka Vengasaho Peltotie jääli p Kiimingin sydänyhdistys Kiimingin Vanhustentaloyhdistys ry Pj. Arto Kouri Loukkojärventie Kiiminki p

17 7. Pohdinta Liikunnasta vastaavana lautakuntana Kiimingissä toimii vapaa-aikalautakunta ( vastaa liikunta- ja nuorisopalveluista ). Liikuntatoimen bruttokäyttömenot ovat 32,36 / as ( Oulun läänin keskiarvo /as ). Erityisryhmien liikuntaa, liikuntapalveluiden omana tuotteena, ei Kiimingissä ole järjestetty. Suurin ongelma on henkilöstön puute. Liikuntapalveluilla yksi vakituinen työntekijä, liikuntasihteeri. Viimeiset kolme vuotta liikuntatoimen palveluksessa on ollut oppisopimuksella liikuntaneuvoja opiskelija. Hänen sopimuksensa päättyi vuoden 2007 toukokuun lopussa. Liikuntasihteeri toimii vapaa-aikapalveluiden tulosalueen esimiehenä ja myös vapaa-aikalautakunnan esittelijänä/sihteerinä. Terveyskeskuksen fysioterapeuttien työpanos menee tällä hetkellä olemassa olevan toiminnan hoitamiseen. Uusien toimintojen ( ryhmien ) aloittaminen ei ole mahdollista ellei jotain olemassa olevaa lopeteta. Yhteistyötä eri järjestöjen kanssa on tehty jossakin määrin esim. avustamalla järjestöjen tapahtumia ja olemalla mukana omalla työpanoksella. Tämän hetkisestä tilanteesta voidaan todeta, että uimahallikuljetuksia on tiedusteltu ja kokeiluluonteisesti järjestetty kotipalvelun toimesta.. Toiminta kaatui kuitenkin siihen, että osanottaja määrä laski niin alhaiseksi ja lopussa mukaan oli lähtemässä vain sellaisia henkilöitä jotka vaativat saattajan. Saattajatoimintaan ei kotipalvelun henkilöstö riittänyt. Lisäksi on selvitetty mahdollisuutta seniori-kortin hankkimiseen Oulun uimahalliin. Hanke kaatui kuitenkin siihen, että kaupungilla ei ole mahdollisuutta laajentaa toimintaa. Eriku-projektin myötä tulee tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tiedotustoiminnassa tulee käyttää hyväksi vapaa-aikapalveluiden omaa tiedotuslehteä ja kuntatiedotetta. Urheiluseurojen kanssa tulee pohtia heidän mahdollisuuksia kouluttaa ohjaajia erityisryhmien tarpeeseen. Kiiminkijoen Opiston kanssa yhteistyötä ns. päiväryhmien osalta kehittää ja tiivistää. Tämä on mahdollista ostopalveluna. Vapaa-aikapalveluiden roolina tulee olemaan koulutuksen järjestäminen ja palveluiden ostaminen. Tärkein tavoite tulee olemaan erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen perustaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Projektin myötä tulee lautakunnan tietoisuus lisääntymään ja päätöksenteossa tullaan huomioimaan entistä paremmin erityisryhmien tarpeet. 17

18 8. ERITYISLIIKUNTAA KIIMINKIIN TYÖRYHMÄ Kari Näppä, liikuntasihteeri Johanna Ruokola, vapaa-aikaltk:n jäsen Seppo Matilainen, eläkeläisjärjestöt Maisa Hanhela, Kiiminkijoki Opisto Irene Räty, Kiiminkijoen Opisto Mikko Marjomaa, vammaisneuvosto 18

19 9. YHDISTYSKYSELY Kyselytutkimus suoritettiin kaksiosaisena kesän 2007 aikana. Yhdistyksille lähetettiin oma ja kunnan omille toimijoille omat kyselykaavake. Kyselyllä kartoitettiin Kiimingin kunnan toimijoiden/osastojen ja kunnassa toimivien yhdistysten ja yhteisöjen järjestämää erityisryhmien liikuntatoimintaa. Kyselyllä haluttiin myös mitkä tekijät ovat ongelmana tai esteenä erityisryhmien liikunnan järjestämiselle sekä toiveet/ideat kehittämisen suhteen Kysely lähetettiin 25 toimijalle/ yhdistykselle. Kyselyyn haluttiin ottaa mukaan myös viisi oululaista yhdistystä, joilla tiedettiin olevan kiiminkiläisiä jäseniä. Oululaisista yhdistyksistä kyselyn palautti kolme. Kiiminkiläisistä toimijoista/ järjestöistä kyselyn palautti muistutuskierroksen jälkeen 15 Vastausprosentiksi muodostui 72 %. KOULUTUS Kysyttäessä ohjaajien kiinnostusta koulutukseen kuntapuolella oltiin hyvin vähän kiinnostuneita tai ei oltu vastattu ollenkaan. Järjestö puolella, niissä vastauksissa joissa kysymykseen vastattiin (kaksi vastausta), vastattu oltiin kiinnostuneita. Muuten vastattiin tyhjää. TILOJEN KÄYTTTÖ Liikuntatilat, joita kotikunnassa käytetään ovat koulujen salit, KiimU:n kuntosali, terveyskeskuksen fysioterapian ryhmätila ja ulkoliikuntapaikat. Naapurikuntien puolella käytetään uimahallia. TIEDOTUS Tiedotuksessa yhdistykset käyttävät paikallislehteä, omia www-sivuja ja kirjeitä. Kunnan toimijat käyttävät tiedottamiseen kuntatiedotetta, www-sivuja ja jonkin verran paikallislehteä myös ilmoitustauluja käytetään. Kiiminkijoki opisto tiedottaa toiminnastaan omalla jokaiseen talouteen jaettavalla esitteellä. Tiedotuksen kehittämistoiveena esitettiin yhteisen tiedotteen tekemistä kaikista Kiimingissä toimivista ryhmistä. 19

20 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yhteistyön kehittäminen ja liikunnanohjaajan palkkaaminen erityisliikuntaa varten nähtiin tärkeimmiksi kehittämistavoitteeksi kunnan toimijoiden taholta. Yhdistyksistä vain yksi oli vastannut tähän kysymykseen. Siinä toivottiin omia ryhmiä mielenterveyskuntoutujille. Yhteistyöhön kaikki yhdistykset olivat halukkaita osallistumaan. SUURIMMAT JA ONGELMAT ESTEET JÄRJESTÄÄ ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAA. Suurimmaksi esteeksi nousi erityisryhmien liikunnan kartoituksen puuttuminen ja rahoitusongelmat. Toiseksi suurin este oli mielenkiinnon suuntautuminen muihin asioihin. Seuraavana esteenä ilmeni sopivien tilojen puute ja ohjaajapula. Avustajapula oli seuraavana esteenä. 20

21 LÄHTEET: Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö ( 1996 ). Komitean mietintö 1996:15. Opetusministeriö Helsinki Mälkiä, Esko & Rintala, Pauli: Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen Seura julkaisu nro 154. Tammer- Paino, Tampere Kiimingin kunnan talousarviokirja 2007 Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektiesite 21