JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013"

Transkriptio

1 JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2013 Soini- Vimpeli- Alajärvi Alajärven Kaupunki 1

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO TAUSTAA ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MERKITYS ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKE LIIKUNNAN ERITYISRYHMIIN KUULUVAT KUNTALAISET IKÄIHMISET PITKÄAIKAISSAIRAAT VAMMAISET NUORTEN OSALLISUUS ERITYISLIIKUNTAAN SOVELTUVAT TILAT ERITYISLIIKUNTARYHMÄT JA OHJAAJAT JÄRVI- POHJANMAALLA ALAJÄRVEN KAUPUNGIN JA SOININ SEKÄ VIMPELIN KUNTIEN ERITYISLIIKUNTARYHMÄT YHDISTYSTEN JA JÄRJESTÖJEN JÄRJESTÄMÄT ERITYISLIIKUNTARYHMÄT KANSALAIS- TAI TYÖVÄENOPISTO ERITYISLIIKUNNAN OHJAAJARESURSSIT JÄRVI- POHJANMAALLA KYSELYTUTKIMUS, YKSIKÖT, YHDISTYKSET JA SEURAT YHTEENVETO KYSELYTUTKIMUKSESTA KUNNAN ROOLI ERITYISLIIKUNNASSA KUNNALLE PALAUTETTA ERITYISLIIKUNNAN OSALTA ERITYISLIIKUNTA JÄRVI-POHJANMAAN LIIKUNTAPALVELUISSA LÄHTEET

3 YHTEENVETO Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoituksessa esitellään Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen erityisliikunnan nykytilanne, kehittämiskohteet ja tarpeet. Kartoitus on osa Erityisliikuntaa kuntiin hanketta, johon Järvi-Pohjanmaa lähti mukaan keväällä Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluva Alajärvi on yksi tällaisista kunnista. Kartoituksesta on vastannut suurelta osin Alajärven kaupungilla harjoittelijana ollut sosionomi-opiskelija Katja Tallbacka, jolle suuri kiitos kartoitustyöstä! Mukana kirjoittamisessa ovat olleet myös Alajärven liikuntasihteeri Kirsti Kivelä ja Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen projektipäällikkö Saku Rikala. Kartoituksen pohjalta on hyvä aloittaa erityisliikunnan kehittämistyö Järvi-Pohjanmaalla. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996.) Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25% väestöstä. Alajärvellä oli vuonna 2011 asukkaita noin , joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin henkilöä. Kun erityisryhmäläisten määrää arvioidaan koko Järvi-Pohjanmaan alueella (asukkaita noin ), nousee luku noin henkilöön. Kartoitustyössä selvisi, että Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella järjestetään vähintään 56 erityisliikuntaryhmää tai erityisryhmiin kuuluville soveltuvaa liikuntaryhmää. Osa ryhmistä on lähinnä kuntouttavaa toimintaa tai hyväkuntoisten liikuntaryhmiä eivätkä ole näin ollen varsinaisesti erityisliikuntaa. Selkeästi viikoittain 3

4 toimineiksi erityisliikuntaryhmiksi voidaan laskea noin puolet ryhmää. Eniten ryhmiä järjestivät sosiaali- ja terveyspalvelut, kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt. Ryhmät oli suunnattu pääasiassa joko iäkkäille tai pitkäaikaissairaille. Alueen ohjaajaresurssit muodostuvat liikuntapalveluiden ohjaajista ja liikuntasihteereistä, terveydenhuollon fysioterapeuteista ja kuntohoitajasta, kansalaisopiston tuntiopettajista sekä Lehtimäen opiston vapaa-ajan ohjaajista, fysioterapeuteista, kuntohoitajasta ja ratsastuksenohjaajista. Lisäksi Järvi-Pohjanmaalla on koulutettu aikanaan suuri määrä KunnonHoitajia (terveydenhuollon henkilöstö), vertaisohjaajia ja iäkkäiden ulkoiluttajia. Yhdistyksissä toimii jonkin verran liikuntavastaavia ja ohjaajia, jotka järjestävät erityisliikuntaa. Järvi-Pohjanmaalla on paljon liikuntatiloja, mutta esteettömistä tiloista ja vuoroista on puutetta eikä esteettömyydestä ole tarkkaa tietoa. Keskeisin tila on vuonna 2013 valmistunut lähes esteetön uimahalli. Erityisliikunta on huomioitu alueen liikuntatoimessa muun muassa erityisryhmien liikuntaan jaettavissa yhdistysten kohdeavustuksissa, uimahallin seniorikortissa ja uimahallin pääsymaksuissa. Keskeisenä ongelmana Järvi-Pohjanmaalla on puute selkeästä ja pysyvästä toimintamallista, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin koordinoidusti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Järvi-Pohjanmaalla ei ole selvää kuka järjestää mitäkin erityisliikuntaa. Kaikki toimivat erityisliikunnan kentällä pitkälti omineen. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikapalveluissa ei ole riittävää osaamista ja kokemusta erityisliikunnasta eikä niukkojen henkilöstöresurssien takia vapaaaikapalvelut ole pystynyt organisoimaan ja koordinoimaan alueen erityisliikuntaa. Kun toiminnasta puuttuu suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, se ei ole erityisen tehokasta. Hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla voitaisiin saavuttaa taloudellisia etuja. Järvi-Pohjanmaan alueen muut keskeisimmät erityisliikunnan ongelmat ovat ryhmien puute, eri toimijoiden ohjaajapula ja erityisliikunnan osaaminen, tiedottamisen hajanaisuus, toiminnan rahoitusongelmat, kuljetusongelmat sekä puute esteettömistä tiloista ja vähäinen tieto tilojen esteettömyydestä. 4

5 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Erityisliikunta on tarkoitettu kaikille henkilöille, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntamuotoon vamman, sairauden, muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi. Erityisryhmien liikunta tai soveltava liikunta on suurimmaksi osaksi tavallista terveyttä tai toimintakykyä edistävää liikuntaa, kuitenkin mukaan lasketaan myös erityisryhmien huippu-urheilu. Yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Erityisryhmiin kuuluvista osa käyttää yleisiä liikuntapalveluja ja osa tarvitsee kohderyhmälle suunnattua liikuntaa, missä tarvitaan erityisosaamista. Kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuolto ja koulut järjestävät erityisryhmiin kuuluville soveltavaa liikuntatoimintaa. Myös lajiliitot ja urheiluseurat osallistuvat erityisliikunnan järjestämiseen tekemällä yhteistyötä em. toimijoiden kanssa. Avaintekijä erityisryhmien liikuntaa järjestettäessä on tilojen ja ympäristöjen esteettömyys, missä kunnilla on keskeinen rooli. Kuntien velvollisuus luoda edellytyksiä erityisliikunnalle on sisällytetty liikuntalakiin (1054/1998). Suomen kunnissa työskentelee tällä hetkellä noin 90 nimettyä erityisliikunnanohjaajaa. (Valtion liikuntaneuvosto. Erityisliikunta. Viitattu ) Alajärven kaupungin ja samalla koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen liikuntapalvelut lähti mukaan valtakunnalliseen Erityisliikuntaa kuntiin hankkeeseen keväällä Hanketta varten perustettiin kehittämistyöryhmä, johon kutsuttiin kaksitoista henkilöä Järvi-Pohjanmaan eri toimijoista. Hankkeen alussa jokainen kunta tekee kartoituksen oman alueen erityisliikunnan nykytilanteesta ja kehittämiskohteista sekä tarpeista. Peruskartoituksen pohjalta hankkeessa ryhdytään kehittämään alueen erityisliikuntapalveluita. 5

6 1.2. Erityisryhmien liikunnan merkitys Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996.) Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu hyvin karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996.) Osa heistä voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee heidän erityistarpeensa huomioonottavia liikuntapalveluita. Ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan liikkuvan nykyisin noin henkilöä. Suurimmat erityisryhmäläisten liikuttajat ovat erityisliikuntajärjestöt, kuntien liikuntatoimet, sosiaali- ja terveysalan laitokset sekä eläkeläisjärjestöt. (Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012.) Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Liikunnasta on todistetusti hyötyä jokaisen yksilön terveydelle, mutta erityisryhmiin kuuluvat voivat hyötyä liikunnan harrastamisesta terveydentilansa ja toimintakykynsä kannalta vielä enemmän kuin niin sanonut normaalit liikkujat. Yksilötasolla erityisryhmien liikunnalla pyritään parantamaan liikkujien terveyttä ja toimintakykyä sekä edellytyksiä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti arjessa (Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003.) Erityisliikunnalla pystytään vaikuttamaan fyysisen terveyden lisäksi myös psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Erityisliikunta muun muassa vähentää ihmisten eristäytymistä, opettaa ryhmässä toimimista, edistää mielenterveyttä ja kehittää itseluottamusta. Yksilön kannalta liikuntamuoto on sitä parempi, mitä useampaan toimintakykyä rajoittavaan tekijään liikuntamuodolla on mahdollista vaikuttaa samanaikaisesti. Eri erityisryhmillä on omia erityistavoitteita, joita liikunnalla halutaan tavoittaa. Esimerkiksi ikäihmisillä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpito, reumaatikoilla nivelten liikkuvuuteen vaikuttaminen, liikuntavammaisilla toimivien 6

7 ruumiinosien lihasvoima ja cp-vammaisilla pakkoliikkeitten vähentäminen ja kehonhallinta. (Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto 2012.) Yhteiskunnan tasolla hyvin järjestetyllä erityisryhmien liikunnalla saavutetaan taloudellisia etuja. Erityisliikunnan avulla voidaan vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille, lykätä laitoshoitoon joutumista ja nopeuttaa työhön kuntoutumista. Liikunnan järjestäminen ja ylipäänsä ennalta ehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin korjaavat toimenpiteet.( Kari Koivumäki Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä.) Erityisliikuntaa on kuntoutuksesta ja kuntouttavasta liikunnasta huippu-urheiluun asti. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen kannalta keskeisimmät osa-alueet ovat kunto- ja virkistysliikunta sekä erityisliikuntakasvatus. Sen sijaan kilpa- ja tulosurheilu sekä huippu-urheilu eivät kuulu hankkeen toiminta-alueeseen. Tärkeimmät toimijat erityisliikunnassa ovat kunnan liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi sekä erilaiset järjestöt. (Nurmon peruskartoitus 2007.) Toimintamuoto Huippu-urheilu Kilpa- ja tulosurheilu Kunto- ja virkistysliikunta Erityisliikuntakasvatus Kuntoutus /kuntouttava liikunta Toimijat Vammaisurheilujärjestöt valtion tuella Vammaisurheilujärjestöt Kunnan liikuntatoimi ja seurat+ omaehtoisuus Koulutoimi Terveydenhuolto Erityisliikunnan toimintamuodot ja toimijat 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin hanke Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen taustalla ovat aikaisemmat Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamat samannimiset hankkeet vuosilta , ja Aikaisemmilla hankkeilla on onnistuttu muun muassa vahvistamaan erityisliikunnan asemaa kuntien liikuntatoimen osana, kasvattamaan erityisliikuntaryhmien, -tapahtumien ja -ohjaajien määrää, parantamaan toimijoiden osaamista sekä lisäämään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa. 7

8 Neljäs kuntien erityisliikunnan kehittämiseen kohdistuva hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2013 ja sen on tarkoitus kestää joulukuuhun Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kohdennettu niihin jäljellä oleviin yli asukkaan kuntiin, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa. Yhteistyökunniksi ovat lähteneet mukaan seitsemän kuntaa tai kaupunkia: Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös muiden liikunnan kehittämishankkeiden, kuten Liikkuva Koulu -ohjelman kanssa. Valtakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Tavoitteena on yhteistyökunnissa toteutettavilla kehittämistoimilla: Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan-ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Alajärven ja Järvi-pohjanmaan (myös Soinin ja Vimpelin kunta) erityisliikunnan kehittämishankkeen alustavina tavoitteina ovat: Käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä (erityisesti niille kohderyhmille, joille ei vielä palveluja järjestetä) Saada ammattitaitoisia erityisliikunnan ohjaajia Kehittää toimintaa, joka synnyttää uusia toimintatapoja Lisätä ja kehittää erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä Luoda perusteet eri hallintokuntien määrärahojen kohdentamiseksi / lisäämiseksi erityisliikuntatoimintaan 8

9 2. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIIN KUULUVAT KUNTALAISET Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään voidaan arvioida kuuluvan noin 20 25% väestöstä. Alajärvellä oli vuonna 2011 asukkaita noin (käytetään vuoden 2011 väestömäärää, koska moni tilastoista koskee vuotta 2011), joten karkeasti arvioiden erityisliikunnan piiriin kuului noin henkilöä. Kun erityisryhmäläisten määrää arvioidaan karkeasti koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella (asukkaita noin ), nousee luku noin henkilöön. Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) hyödyntämällä tilastoja. Kovin tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa (esimerkiksi vammainen pitkäaikaissairaissa). Jatkossa sulussa oleva luku kertoo saman tilaston koko Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella Ikäihmiset Vuonna 2011 Alajärvellä oli (3 491) yli 65 vuotiasta henkilöä eli noin 21 % (22 %) asukkaista. Vanhuseläkkeellä yli 65-vuotiaista oli (3 822) henkilöä. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on väestöennusteen mukaan Alajärvellä yli (4 100) henkilöä, mikä tarkoittaa noin 27 % (28 %) asukkaista. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Iäkkäistä henkilöistä heikentynyt toimintakyky voidaan katsoa olevan esimerkiksi niillä, jotka kokevat vaikeuksia liikkumiskykyä edellyttävissä toiminnoissa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi puolen kilometrin kävely tai yhden kerrosvälin nouseminen portaita pitkin. Maan keskiarvoihin suhteutettuna tällaisia iäkkäitä oli Alajärvellä vuonna 2011 arviolta noin ( ) henkilöä.(käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora, toimittanut: Terveys, hyvinvointi ja 9

10 toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus.) 2.2. Pitkäaikaissairaat Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kohtalaisen hyvä pitkäaikaissairastavuuden indikaattori. Alajärvellä oli vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan (4 890) henkilöä, jotka olivat oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista.) Pitkäaikaissairaiden määrää voidaan arvioida myös tutkimustulosten perusteella. Tutkimusten mukaan noin 28 % Länsi-Suomen väestöstä oli vuonna 2009, jokin pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittasi heidän jokapäiväistä elämää. Alajärven asukasmäärällä tämä tarkoittaisi noin (4 400) henkilöä. (Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut kysely) Vuonna 2011 Alajärvellä oli työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 684 (1 062) henkilöä. (Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela 2012) Pitkäaikaissairaita voi siis arvioida olevan Alajärvellä noin henkilöä, joista yli 65 vuotiaita on arviolta noin henkilöä. Järvi- Pohjanmaan yhteistoimintaalueella pitkäaikaissairaita voi arvioida olevan noin henkilöä, joista iäkkäitä on arviolta noin henkilöä Vammaiset Vammaisuudesta ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, minkä takia vammaisten määristä esiintyy erilaisia arvioita. Määrittelytavasta riippuen vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan suomalaisesta väestöstä noin 5 10 %. Tämän arvioin mukaan Alajärvellä olisi ollut vuonna 2011 vähimmilläänkin noin 500 (800) henkilöä, jolla on jokin 10

11 merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toiminnan vajaus. Määrä voi joidenkin arvioiden mukaan nousta jopa yli tuhanteen (1 500) henkilöön. Vammaisten määrää voi arvioida myös Kansaneläkelaitoksen myöntämien vammaisetuuksien perusteella. Alajärvellä etuuksia jaettiin vuonna 2011 yhteensä 826 (1 317) henkilölle seuraavasti: - Lasten vammaistukia 95 (135) henkilölle - Aikuisten vammaistukia 34 (47) henkilölle - Eläkkeensaajien hoitotukia 697 (1 135) henkilölle (Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela ) Kaikki oikeutetut eivät välttämättä ole hakeneet Kelan vammaisetuuksia, joten vammaisten määrä voi olla todellisuudessa suurempi. Vammaisia voidaan arvioida olevan Alajärvellä noin henkilöä. Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella vammaisia voidaan arvioida olevan noin henkilöä Nuorten osallisuus Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Puhutaan liikunnasta syrjäytyneistä tai syrjäytymisvaarassa olevista lapsista ja nuorista. Eri syistä erityistä tukea liikunnassa tarvitsevia on noin 25 % kaikista lapsista ja nuorista koko Suomesta. (Nuori Suomi.) Erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarkkaa määrää on hankala arvioida Järvi- Pohjanmaalla, koska he eivät tuo esille huonoa oloaan. Heille pitäisi olla järjestettynä liikuntamahdollisuuksia, jotta he pääsisivät muiden kanssa tasapuolisesti liikkumaan. 11

12 3. ERITYISLIIKUNTAAN SOVELTUVAT TILAT Alajärvellä sijaitsevat liikuntatilat: Uimahalli Urheiluhalli Keilahalli Paavolan koulun liikuntasali Koulukeskuksen liikuntasali Hoiskon koulun liikuntasali Järvi- Pohjanmaan liikuntatilat: Uusikylän koulun liikuntasali Paalijärven koulun liikuntasali Jamin liikuntasali Myllykankaan koulun liikuntasali Alajärven terveyskeskuksen fysioterapiatila (pienryhmätila) Vimpelin liikuntahalli Yhtenäiskoulun liikuntasali Lakaniemen koulun liikuntasali Rantakylä koulun Sali Vinnin koulun sisäliikuntatila Sääksjärven koulun sali Aapiskujan koulun liikuntasali Vimpelin yhteiskoulun peilisali Hautakylän liikuntasali Lehtimäen kuntosali Lehtimäen nuorisoseuran liikuntasali Lehtimäen opiston liikuntasali Kylätalo Metso Uimahalli + kuntosali, Lehtimäen opisto Ratsastusmaneesi, Lehtimäen opisto Ampumatila Pilkka Soinin liikekeskus, kuntosali+ uimahalli Soinin yhteistalo Soinin yhtenäiskoulun liikuntasali Vimpelin terveyskeskuksen fysioterapiatila (pienryhmätila) Soinin terveyskeskuksen fysioterapiatila (pienryhmätila) Vimpelin avopalvelukeskus Alajärvellä on kaksi liikuntahallia (uimahalli ja urheiluhalli), joissa on mahdollista harrastaa eri liikuntamuotoja. Uimahalli on uusin rakennuksista ja palveluista Alajärvellä. Uimahalli on tehty esteettömäksi, minkä johdosta erityisryhmiin kuuluvat pystyvät liikkumaan tilassa. Tosin jotain ongelmia on jo havaittu, kuten invaparkkipaikkojen ja -merkkien puuttuminen. Uimahallilla on lisäksi kolme erillistä pienryhmähuonetta, joihin myös pääsee pyörätuolilla. Urheiluhalli on vanha rakennus, minkä vuoksi se ei ole esteetön. Pienellä avustuksella erityistä apua tarvitsevat pääsevät kuitenkin tiloihin. Pahimpina ongelmakohtina ovat vanhoissa rakennuksissa ovien leveydet, kynnykset, pesutilat/vessat ja portaat. Järvi-Pohjanmaalla on koulujen yhteydessä olevia liikuntasaleja ainakin 15. Liikuntatiloja voivat käyttää urheiluseurat ja yhdistykset. Koulujen yhteydessä olevat liikuntatilat ovat hyvin erilaisia. Jotkut tiloista ovat suht esteettömiä liikuntatiloja, kuten Uudenkylän koulun 12

13 liikuntasali ja Lehtimäen opiston liikuntasali, kuntosali ja uimahalli sekä ratsastusmaneesi. Lehtimäen opiston liikuntatilat ovat päänsääntöisesti käytössä omille erityisopiskelijoille, mutta opistolla järjestetään myös muille tarkoitettuja ryhmiä. Lähes kaikissa liikuntatiloissa on käyttäjiä päivittäin: päivisin järjestetään koulujen liikuntatunteja ja iltaisin liikuntasaleja käyttävät eri urheiluseurat ja yhdistykset. Ulkoliikuntakentät Järvi- Pohjanmaalla: Saarikenttä Aapiskujan koulun kenttä Lakaniemen kenttä Rantakylän kenttä Vinnin kenttä Soinin yhtenäiskoulun kentät (nurmi + hiekkatekonurmi) Soinin keskusurheilukenttä Tenniskenttä Ankkurikenttä Kitron stadion Järviseudun ammatti-instituutti Alajärven yksikkö Järviseudun ammatti-instituutti Kurejoen yksikkö Järvipohjanmaan ampumarata Rannan urheilukenttä Keskikylän jalkapallokenttä Taimelan koulun pallokenttä Länsikylän kenttä Kirkonkylän kenttä Vieresniemi, esteetön luontopolku Leijonanlenkki, esteetön luontopolku Lehtimäen frisbee -golf rata Soinin frisbee- golf rata Hoiskon frisbeegolf Järvi- Pohjanmaan ampumarata Lehtimäen jalkapallokenttä Toukolankenttä Lehtimäen kirkonkylän kenttä Soinin tenniskenttä Kitro 2.pesäpallo ja jalkapallo Lentopallokentät Koulukeskuksen kaksi pesäpallokenttää Sunisalmi lentopallokenttä Alakylän koulunkenttä Ylikylän koulun kenttä Levijoen kaukalo ja tenniskaukalo Uusikylän kenttä Paalijärven kaukalo Menkijärven koulukenttä ja kaukalo Ankkurikentän golfin puttauspaikka Myllykankaan koulun kaukalo ja tenniskenttä sekä skeittirata Ylle on merkitty Järvi-Pohjanmaan ulkoliikuntapaikat, joissa voi järjestää erityisryhmien kanssa liikuntaa. Nämä liikuntapaikat toimivat kesäisin mm. jalkapallokenttinä, pesäpallokenttinä sekä yleisurheilun suorituspaikkoina ja eripituisina ulkoiluratoina. Talvisin ulkona olevat liikuntatilat ovat luistelualueita sekä jääkiekkokaukaloita. Järvi- Pohjanmaan alueella on erilaisia ja eri pituisia luonto- ja ulkoilureittejä on noin 25 kpl. Talvisin ulkoiluradat ja pururadat toimivat pääsääntöisesti hiihtoreitteinä. Ulkoliikuntapaikkojen esteettömyydestä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa. 13

14 4. ERITYISLIIKUNTARYHMÄT JA OHJAAJAT JÄRVI- POHJANMAALLA Alajärvellä ja Järvi-pohjanmaalla on paljon viikoittain kokoontuvia harrasteliikuntaryhmiä. Liikuntaryhmiä järjestävät kuntien liikuntatoimet, kansalaisopisto sekä urheiluseurat ja yhdistykset. Alajärven liikuntatoimi järjestää tällä hetkellä neljä erityisliikuntaryhmää. Liikuntaryhmät kokoontuvat viikoittain. Syyskausi alkaa viikolla 36 ja päättyy joulun alla viikolla 51. Kevätkausi aloitetaan viikolla 2 ja lopetetaan huhti- toukokuussa. Koulujen loma-ajoilla (mm. syysloma, joululoma, hiihtoloma) ryhmät eivät kokoonnu. Työikäisille on järjestetty todella paljon erilaisia kuntoryhmiä. Lukumäärä voi koostua samoista ihmisistä, sillä moni kuntalainen saattaa osallistua useampaan ryhmään Alajärven kaupungin ja Soinin sekä Vimpelin kuntien erityisliikuntaryhmät Liikuntatoimen puolesta Alajärven uimahallilla on neljä erityisliikuntaryhmää, jotka ovat suunnattu ikäihmisille. Ryhmät ovat toimintakykyä ylläpitävää allasjumppaa miehille ja naisille. Ryhmissä on noin 15 osallistujaa viikoittain. Ohjaajana ryhmissä on Salla Hemminki uinninvalvoja/ohjaaja sekä noin kymmenkunta nuorta ohjaajaa. Nuoret on koulutettu tehtävään ja ovat pareittain ohjanneet tunteja. Vimpelissä on yksi erityisliikuntaryhmä, joka alkaa vuoden 2014 tammikuussa. Sosiaali- ja terveystoimi järjestää erityisliikuntaryhmiä / kuntouttavaa toimintaa koko Järvi- Pohjanmaan alueella. Alajärven terveyskeskuksessa on yksi fysioterapeutti ja kolme liikuntasalissa toimivaa ryhmää: neuro-, reuma- ja kuntosali-/tasapainoryhmä. Soinin ja Lehtimäen terveyskeskuksen liikuntatilassa on kaksi ryhmää viikoittain: reumaa sairastavien ja yli 75- vuotiaiden ihmisten ryhmät. Heillä on yhteinen fysioterapeutti. Vimpelin terveyskeskuksessa on viikoittain kuusi allasryhmää (reuma, leikatut 2 kpl, tules - sairaat 4 kpl,) ja lisäksi liikuntatilassa on kaksi ryhmää. Kaksi fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja jakavat keskenään ryhmien pidon. Kaikki ryhmät ovat diagnoosi-perusteisia. Alajärven toimintakeskuksessa järjestetään säännöllisesti kaksi kertaa viikossa lenkkeilyä, jota tarvittaisiin kuitenkin enemmän. Taukojumppaa (muun muassa keppijumppaa) on toimintakeskuksessa kolme kertaa viikossa, niinä päivinä, jolloin ei ole ulkoilua. Ulkoilusta 14

15 ja taukojumpista vastaavat toimintakeskuksen omat työntekijät (kaksi ohjaaja ja esimies sekä kaksi henkilökohtaista avustajaa). Toimintakeskus saa välillä mahdollisuuksien mukaan käyttää vieressä olevan päiväkodin juhlasalia luovaan liikuntaan. Lehtimäen toimintakeskus järjestää lenkkeilyä, pallopelejä ja musiikkiliikuntaa päivittäin kehitysvammaisille. Osallistujia on neljätoista, joista naisia viisi ja miehiä yhdeksän. Toiminnan järjestävät toimintakeskuksen ohjaajat. Tämä ei ole avoin ryhmä, sillä vain jäsenet pääsevät osallistumaan. Alajärven asumisyksikössä Sateenkaaressa on maanantaisin ja torstaisin päivätoimintaa. Jumppari käy asumisyksikössä säännöllisesti kerran viikossa. Muutamilla asukkailla on allasterapiaa. Sateenkaaressa ei ole tarjolla kuitenkaan säännöllistä liikuntaryhmää, johon suurin osa asukkaista pystyisi osallistumaan Yhdistysten ja järjestöjen järjestämät erityisliikuntaryhmät Eläkeliiton Soinin yhdistys: Kuntosali/uintivuoro, Soinin liikekeskus, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Liikunnanohjaaja Janne Kujala käy välillä opastamassa kuntosalivuorolla. Ikäihmisten liikuntaryhmä (mummojumppa, 60+ naiset), Soinin Hautakylä, keskiviikkoisin, vapaaehtoinen vetäjä Eläkeliiton Alajärven yhdistys: Sähly, urheiluhallilla, tiistaisin ja torstaisin (osallistujia 20 henkilöä) Keilaus, Alvariinissa, keskiviikkoisin (osallistujia 20 henkilöä) Jumpparyhmä, Kaupinkartanossa, torstaisin (osallistujia 15 henkilöä) Yhdistyksen liikuntavastaavina toimivat Terttu Peltola ja Raimo Seppälä. Eläkeliiton Lehtimäen yhdistykset: Koppis, kevennetty lentopallo, osallistujia 18, tiistaisin Senioritanssi, tanssi, osallistujia 12 (kaikki naisia), tiistaisin Liikkuva minä pilotti, voimistelua, osallistujia 12 (kaikki naisia), perjantaisin Kuntosali, osallistujia kerralla 5 10 (osallistujat vaihtuvat useasti ja lähinnä naisia), keskiviikkoisin 15

16 Vesijumppa, osallistujia n. 14 (naisia 11, miehiä 3), torstaisin Eläkeliiton Lehtimäen yhdistyksellä on oma liikuntavastaava, joka järjestää erityisliikuntaa. Järvi-Pohjanmaan Kansalliset Seniorit: Keilakerho, Alvariini, tiistaisin, vetäjänä Teuvo Kangas Järviseudun hengitysyhdistykseen kuuluu kolme paikallistoimikuntaa: Lehtimäen Silmu, Soinin Silmu ja Alajärven Silmu. Vuonna 2013 Lehtimäen Silmu järjesti: Allasjumppaa Lehtimäen erityisopistolla yhteensä 28 kertaa, osallistujia yhteensä 45 eri henkilöä. Jumppaa on vetänyt fysioterapeutti Virve Paavola. Kuntosaliryhmä Lehtimäellä opiston uimahallin kuntosalilla yhteensä 28 kertaa, osallistujia yhteensä 33 eri henkilöä. Fysioterapeutti Virve Paavola on käynyt ohjaamassa satunnaisesti ryhmää, mutta pääosiltaan kuntosali on ollut omatoimista liikuntaa. Näiden ryhmien lisäksi Alajärven Silmu aloitti allasjumpan maaliskuussa 2014 Alajärven uudessa uimahallissa. Jumpan vastuullinen ohjaaja on Sirkka Rajala. Alajärven uimahallin kuntosali on vapaassa käytössä allasjumppalaisille ja uimassa käyville liikkujille. Alajärven uimahalliin on lisäksi maksettu yhdistyksen jäsenille normaalista uinnista 2 euroa kerta. Tämän edun käyttäjiä on ollut 158 henkilöä. Lisäksi Vimpelissä on sovittu kuntosaliedut jäsenistölle, mutta käyttö on ollut tähän mennessä vähäistä. Ähtärinjärven Sydänyhdistys, Alavuden Diabetesyhdistys ja Aivohalvaus- ja afasiayhdistys: Kuntosali, Kuntosali & liikuntatila SALI (Ähtäri), osallistujaa (vain osa Soinista tai Lehtimäeltä) Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry: Keilausta omaishoitoperheille, Alvariini, joka toinen torstai, ohjaajana vapaaehtoistoimija Matti Joensuu, osallistujia on parhaimmillaan jopa 15 16

17 Alajärven voimistelu ja liikunta: Ikinuoret, Paavolan koulu (Alajärvi), keskiviikkoisin, ohjaajana Leena Virtanen Lehtimäen erityiskansanopiston kannatusyhdistys, Lehtimäen opisto: Ilma-aseammunta, vain jäsenille, viikoittain lukuvuoden ajan Vammaisratsastus, opiston opiskelijoille ja erityistä tukea tarvitseville ulkopuolisillekin, opiston maneesi, ulkopuolisille maksullinen, ratsastuksenohjaaja ja vammaisratsastusohjaaja Sisupartio, luontoliikunta, viikoittain lukuvuoden ajan, opiston tiloissa, vain jäsenille Sählykerho, opiston liikuntasali, vain jäsenille Vesiliikunta, kaksi kertaa viikossa, opiston uimahalli, vain jäsenille Lehtimäen opiston erityisliikuntaryhmät kuuluvat opiston omille jäsenille tai opiskelijoille. Vammaisratsastusta voidaan järjestää sopimuksen mukaan myös ulkopuolisille. Liikuntaryhmät toimivat lukuvuoden ajan, elokuusta toukokuuhun. Hautakylän ja Kukonkylän kyläyhdistykset: Senioriparkki (sisältää liikuntaosion), parittoman viikon tiistai, vapaaehtoiset vetäjät Ähtärinjärven Diabetesyhdistyksen toimialueeseen kuuluu myös Soini. Yhdistys ei ole järjestänyt Soinissa liikuntaa, mutta se tukee soinilaisia yhdistyksen jäseniä kuntosalin ja uimahallin käytössä. Myös yhdistyksen jäsenien Alajärven uimahallin käyttöä tuetaan Kansalais- tai työväenopisto Järvi- Pohjanmaan kansalaisopisto toimii yhteistoiminta-alueella aktiivisesti. Kansalaisopisto järjestää harrasteliikuntaryhmiä viikoittain: Alajärvellä 15 ryhmää, jotka ovat joko kuntoliikuntaa tai erilaisia jumpparyhmiä. Kansalaisopiston syyskausi alkaa viikolla 36 ja päättyy viikolla 48. Kevätkausi alkaa viikolla 2 3 ja päättyy viikolla

18 Kansalaisopiston ryhmistä soveltuu liikunnan erityisryhmille: Kunnossa kaiken ikää, 19 miestä, kansalaisopiston tuntiopettaja Naisten kuntoliikunta, naista, kansalaisopiston tuntiopettaja Kevennetty allasjumppa, Soinin liikekeskus, allastila, 9 naista, kansalaisopiston tuntiopettaja Kivat- piiri A ja B, Toimintakeskus Alarinne, 12 naista ja 6 miestä, kansalaisopiston tuntiopettaja Kultakämmenen piiri, Kultakämmen, n osallistujaa (vaihtuvat) kansalaisopiston tuntiopettaja Kaupinkartanon piiri, Kaupinkartano, n osallistujaa, kansalaisopiston tuntiopettaja Naisten kuntoliikunta varttuneemmille, 24 naista, Alakylän koulu, kansalaisopiston tuntiopettaja Kevennetty kuntopiiri, urheiluhalli, 15 miestä, kansalaisopiston tuntiopettaja Hyvän olon ryhmä, Soinin yhtenäiskoulu, liikuntasali, paikkoja 25, opettaja Kevennetty allasjumppa, Soinin liikekeskus, allastila, paikkoja 14, opettaja JÄRJESTÄJÄ Liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Kansalaisopisto Eläkeläisjärjestöt Muut järjestöt ja toimijat YHTEENSÄ RYHMÄT 4 kpl Alajärven liikuntapalveluiden ryhmää 3 kpl Alajärven terveyskeskuksen ryhmää 2 kpl Lehtimäen terveyskeskuksen ryhmää 2 kpl Soinin terveyskeskuksen ryhmää 8 kpl Vimpelin terveyskeskuksen ryhmää 2 kpl Alajärven toimintakeskuksen ryhmää 1 kpl Lehtimäen toimintakeskuksen ryhmä 11 kpl eri ryhmää Alajärvellä ja Soinissa 5 kpl Eläkeliiton Lehtimäen yhdistyksen ryhmää 2 kpl Eläkeliiton Soinin yhdistyksen ryhmää 3 kpl Eläkeliiton Alajärven yhdistyksen ryhmää 1 kpl Järvi-Pohjanmaan Kansallisten Seniorien ryhmää 2 kpl Järviseudun hengitysyhdistyksen paikalliset ryhmät 1 kpl Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry/omaiset mielenterveystyön tukena E-P:n ryhmä 1 kpl Ähtärinjärven Sydänyhdistys, Alavuden Diabetesyhdistys ja Aivohalvaus- ja afasiayhdistys, yhteinen ryhmä 1 kpl Alajärven voimistelun ja liikunnan ryhmä 5 kpl Lehtimäen erityiskansanopiston ryhmää 1 kpl Hautakylän kyläyhdistyksen ryhmä 1 kpl Kukonkylän kyläyhdistyksen ryhmä VÄHINTÄÄN 56 RYHMÄÄ Järvi-Pohjanmaan erityisliikkujille soveltuvia ryhmiä vuonna

19 4.4. Erityisliikunnan ohjaajaresurssit Järvi- Pohjanmaalla Ohjaajaresurssit koko Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella ovat: Vapaa-aikatoimen ohjaajat: Liikuntasihteeri, Alajärvi/ Soini Liikunnanohjaaja, 50 % Alajärvi, 50 % Soini Tuntipalkkainen uinninvalvoja / ohjaaja, Alajärvi Liikuntasihteeri, Vimpeli Noin kymmenkunta koulutettua nuorta vesijumppien ohjaajaa Terveydenhuollon ohjaajat: Fysioterapeutti, Alajärvi Kaksi fysioterapeuttia, Vimpeli Fysioterapeutti, Soini, Lehtimäki Kuntohoitaja, Vimpeli 30 % kuntoutusohjaaja (70 % muita työtehtäviä) Kansalaisopiston ohjaajat ovat tuntiopettajia ja eri alojen ammattilaisia, joita palkataan tarpeen mukaan. Vuonna 2013 tuntiopettajia on ollut ainakin 11 henkilöä. Lehtimäen opiston erityisliikuntaohjaajat: Kaksi vapaa-ajan ohjaajaa Neljä fysioterapeuttia Kuntohoitaja Kolme ratsastuksenohjaajaa Järvi-Pohjanmaalla on koulutettu Voimaa Vanhuuteen-hankkeen aikana Järvi-Pohjanmaan alueella 115 terveydenhuollon ammattilaista KunnonHoitajiksi. Osa suoritti vielä täydennyskoulutuksena Ikäinstituutin ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yhteistyönä suunnitteleman Kaatumiset kuriin-koulutuksen. Lisäksi on koulutettu muutama ryhmä Vertaisvetureita, joihin osallistujat tulivat Soinin ja Lehtimäen alueelta. Ulkoiluystäväksi iäkkäille- koulutuksissa oli soinilaisia osallistujia. Soinissa nämä koulutetut vertaisohjaajat ovat ohjanneet iäkkäiden liikuntaryhmää kansalaisopiston alaisuudessa jo vuodesta 2008 lähtien. (Tiedot saatu kouluttajana toimineelta Tiina Silvoselta) Lisäksi yhdistyksillä on liikuntavastaajia, jotka järjestävät erityisliikuntaa. Liikuntavastaavat ovat yleensä vapaa-ehtoisia ohjaajia, joita on tiedossa alle kymmenen. 19

20 5. KYSELYTUTKIMUS, YKSIKÖT, YHDISTYKSET JA SEURAT Kysetutkimuksella pyrittiin kartoittamaan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen yhdistyksien erityisliikunnan tilannetta. Kysely toteutettiin postitettavilla ja sähköisillä kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeita lähetettiin Järvi-Pohjanmaan yhdistyksille, urheiluseuroille sekä eri toimipaikkojen yksilöille. Lomakkeita lähetettiin kaiken kaikkiaan noin 60 kpl. Lomakkeena hyödynnettiin edellisessä Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa käytettyä lomakepohjaa. Kyselyssä selvitettiin mm. jäsenmäärät, erityisliikunnan nykytilanne ja halukkuus erityisliikunnan lisäämiseen sekä kehittämiseen. Kyselyt lähetettiin Vastausaikaa emme laittaneet, mikä oli huono asia. Kysely lähetettiin uudestaan sähköisesti ja vastausaikaa oli asti. Kyselyihin tuli huonosti vastauksia, minkä vuoksi Katja Tallbacka kävi haastattelemassa Alajärven kaupungissa sijaitsevia yksiköitä henkilökohtaisesti. Kyselypohja oli tarkoitettu yhdistysten toiminnan selvittämiseen, joten se ei soveltunut hyvin kunnan eri yksiköille. Kyselyä ei voitu suoraan käyttää haastattelussa vaan kysymyksiä jouduttiin muuttamaan yksiköiden toimintaan sopiviksi. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneita oli yhteensä 22 kpl. Vastausprosentti on noin 36 %. Kyselyn tulokset antavat siis lähinnä suuntaa alueen erityisliikunnan tilanteesta ja tarpeista Yhteenveto kyselytutkimuksesta Kyselyn vastauksista selvisi, ettei yhdistyksillä ole yleisesti ottaen paljoa erityisliikuntatoimintaa. Varsinaisia aktiivisia viikoittain kokoontuvia erityisliikuntaryhmiä on hyvin vähän, mutta muuten erilaisia liikuntaryhmiä on viikoittain. Yhdeksän yhdistystä tai yksikköä vastasi suoraan kyselylomakkeeseen sähköpostilla että, ei ollut erityisliikuntaryhmiä eikä ohjaajia pitämään erityisliikuntaa. Kysely koostui monivalintakysymyksistä, joissa vastaajat ympyröivät kolme tärkeintä vaihtoehtoa. Vastanneista 14/22 oli kiinnostunut kehittämään erityisliikuntaa ja saamaan koulutusta erityisliikuntaryhmiin. Loput vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Kiinnostuneita 20

21 oltiin saamaan koulutusta erityisliikuntaryhmien ohjaamiseksi, koska ohjaajat eivät tiedä mitkä liikuntamuodot sopivat erityisryhmäläisille. Koulutusta on ollut aiemmin mm. KunnonHoitaja -koulutuksena, joka oli vastaajien mielestä hyvää. Nyt olisi hyvä järjestää uudestaan kertauskurssi tai uutta koulutusta. Lisäksi painotettiin, että ohjaajan pitäisi ottaa huomioon asiakkaan tarpeet. Ei pidä suunnitella liian kovaa hikijumppaa, johon asiakkaan valmiudet eivät riitä. Lisäksi haluttiin saada tietoa vammoista ja rajoitteista, jottei vaadita liikaa asiakkailta, jotka eivät ole aiemmin harrastaneet liikuntaa. Yhteenvetona koulutusta tarvittaisiin seuraaviin teemoihin: - Mitä asioita ohjaajan on hyvä huomioida, jotta harjoittelu on turvallista - Erityisryhmän tuomat lisähaasteet - Eri liikuntamuotojen esittely - Ohjaamiseen liittyvät erityispiirteet - Vammoista ja sairauksista sekä kuinka ne vaikuttavat ryhmässä toimimiseen - Kuntosalin laitteiden käyttöä - Kuinka motivoida masentunutta ja sosiaalistentilanteiden pelosta kärsivää nuorta osallistumaan liikunta harrastuksiin Erityisliikuntatoiminnan järjestämisen suurimpina esteinä vastaajat kokivat (saivat valita kolme vaihtoehtoa): 1. Ohjaajapula ja Rahoitusongelmat (19/22 vastaajasta) 2. Jäsenistön mielenkiinto suuntautuu muihin asioihin, Sopivia tiloja ei ole, Kuljetusongelmat ja Avustajapula (10/22 vastaajasta) 3. Tarve kartoittamatta ja Muut ongelmat (4/22 vastaajasta) mielestä suurimpia syitä erityisliikuntatoiminnan järjestämisen esteenä. Esille tuli että koulutusta ei ole tarpeeksi ryhmien järjestämiseen. Kyselylomakkeeseen vastanneiden mielestä suurin este on ohjaajapula. Vastaajien mielestä ei ole riittävästi ohjaajia, joilla on osaamista ja koulutusta erityisliikunnan ohjaamiseen. Erityisliikunnan ohjaajalla pitää olla tietämys eri asiakkaiden vaatimuksista ja 21

22 oireista. Kunnilla ei ole varaa palkata uusia ohjaajia pitämään ryhmiä ja vapaaehtoisia ohjaajiakin on vähän tarjolla. Eri toimipaikoissa ja yhdistyksissä on hyvin vähän henkilökuntaa, minkä takia tarvittaisiin erikseen erityisliikunnanohjaaja, joka tulisi toimipaikkoihin ulkopuolisina järjestämään erityisliikuntaa. Huomiota herätti myös se, ettei yksi ohjaaja pysty kattamaan koko asiakasryhmää läpi. Yksi erityisliikunnanohjaaja olisi kuitenkin parempi kuin ei yhtään, jos ohjaaja olisi tasapuolisesti käytettävissä eri yksiköiden välillä. Kyselyssä selvitettiin myös millaisille liikuntamuodoille olisi kysyntää (vastaajat saivat valita kolme mieluisinta vaihtoehtoa). Vastaukset hajosivat kaikkien vaihtoehtojen kesken, mutta eniten toivottiin lisää: Uinti tai vesivoimistelua Jumppa tai voimistelua Kävely/ sauvakävely Kuntosali harjoittelu Pallopelit Tuolivoimistelu tai tanssi Luova liikunta, johon pystyisivät kaikki osallistumaan toimintakyvystä riippumatta Ulkoilu Tasapainoharjoitteita 5.2. Kunnan rooli erityisliikunnassa Kartoituksessa selvitettiin myös millaisen roolia kunnalla toivotaan olevan erityisliikunnan järjestäjänä ja kehittäjänä. Vastauksista kävi ilmi, että päävastuu erityisliikunnan järjestämisestä kuuluu kunnille ja yhdistykset ovat mukana täydentämässä palvelua. Yhdistykset voivat tiedottaa jäsenilleen tarjolla olevasta toiminnasta ja mahdollisesti osallistua kuluihin esim. maksamalla osan jäsenistönsä pääsymaksuista. Monet vielä painottivat että, erityisliikunnan ohjaus vaatii ammattilaisen taitoja, jotta harjoittelu/harrastus olisi turvallista. Vapaaehtoistoimijan ohjauksessa nousee esille vastuukysymykset. Joidenkin mielestä tulevana roolina kunta kustantaisi kuljetukset toiminta-alueelle (invataksi kiertäisi, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan toimintaan). Lisäksi toivottiin liikunnanohjaajaa, jolle voisi ohjata yksittäisiä asiakkaita. Asiakas saisi 22

23 henkilökohtaista tukea liikkumiseen ja ruokavalioon. Toivottiin matalan kynnyksen ohjausta (ei tarvitsisi lääkärin lähetettä), joka olisi asiakkaille ilmaista. Lehtimäen opisto olisi valmis tekemään yhteistyötä kunnan kanssa. Opiston henkilökunnalla on vankka erityisliikunnan osaaminen sekä monipuoliset liikuntatilat ja välineet. Niitä on mahdollisuus vuokrata sopimuksesta ostopalveluna. Muun muassa Lehtimäen eläkeläiset vuokraavat opiston tiloja liikuntakerhoja varten (esim. kuntosaliliikunta ja allasjumppa) Kunnalle palautetta erityisliikunnan osalta Kunnalta toivottiin yhteistyötä erityisliikunnan kehittämisessä mm. tarjoamalla koulutusta vertaisohjaajille ja maksuttomia liikuntatiloja, koska monilla yhdistyksillä ei ole varaa maksaa liikuntatiloista vuokraa. Kulkuyhteyksiin toivottiin myös kunnalta apua. Kuntien eri alueille toivottiin mahdollisuudet järjestää eri liikuntamuotoja ja että niihin löytyisi tilat. Lisäksi haluttaisiin lisää erilaisia liikunta- ja virkistyspäiviä, joilla voitaisiin suoda erityisryhmäläisille mahdollisuus osallistua liikuntatoimintaan jos oman elämäntilanteen vuoksi ei pysty osallistumaan joka viikko johonkin ryhmään. Yhteistyötä haluttaisiin lisää eri toimijoiden kanssa, kuten seurakunnan. Yhtenä toiveena esitettiin, että erityisryhmäläisiä ei veisi liikkumaan yksikön sisältä tuleva ohjaaja vaan ulkopuolinen erityisliikunnanohjaaja tulisi toimipaikkaan ja järjestäisi erityisliikuntaa. Muuten liikkuminen on hyvin vähäistä juuri ohjaajapulan takia. Vastaajien mielestä resurssipulan tai kiireen takia käytöstä poistettuja palveluita olisi hyvä saada takaisin. Kunnalle haluttiin antaa konkreettista palautetta uimahallista, jossa on tukikaiteet pystysuunnassa vaikka parhaiten auttaisivat poikittaiset tukilaitteet. Asiakkaiden kanssa on hankala käydä terapioissa, kun ei ole erikseen pukuhuonetta/suihkua, jossa voisi olla avustajan kanssa yhdessä. Nykyinen käytäntö herättää paljon katseita pukuhuoneissa ja avustajan pitää olla samaa sukupuolta kuin avustettavan. Lisäksi toivottiin, että uimahallille tulisi aika, jolloin halli olisi varattu ainoastaan terapiakäyttöön. Tällöin asiakkaat voisivat olla rauhassa eivätkä herättäisi niin paljon katseita. 23

24 Vimpelin kunnalle haluttiin antaa palautetta Toimelan terapia-altaista. Allashissi on ollut jo kolme vuotta rikki, minkä vuoksi asiakkaita on jouduttu nostamaan käsin altaaseen ja altaasta pois. Muuten Toimelan allasterapiat ovat toimineet hyvin, koska siellä on paikka varattuna vain terapioille eikä yleisö pääse samaan aikaan uimaan. Vastauksien pohjalta voidaan todeta, että Järvi-Pohjanmaalla on hyvin vähän tarjolla erityisliikuntaa eri ikäryhmille. Nykyiset ryhmät ovat suuntautuneet lähinnä ikäihmisille ja niitäkin on vähän. Erityisliikuntaryhmiä ei ole Järvi- Pohjanmaalla tarjolla tasa-puolisesti kaikille ikäryhmille. Myös nuorten liikunnasta syrjäytyneiden/syrjäytymisvaarassa olevien fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista olisi tärkeää huolehtia. Liikunta auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä ja siitä kuntoutumisessa. Nuorille pitäisi järjestää matalan kynnyksen paikkoja, joihin nuoret voisivat osallistua. Liikunta pitäisi olla kaikkien saatavilla ja kaikille pitäisi tarjota mahdollisuus harrastamiseen. Erityisryhmät eivät saisi jäädä tarjonnasta pois. Erityisliikunnalla on esimerkiksi vahva lainsäädännöllinen tuki, jonka mukaan liikunnan julkinen tuki edistää kaikkien kansalaisryhmien mahdollisuuksia järjestää liikuntaa. Liikuntalaissa on muun muassa painotettu erikseen kolmea teemaa eli lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla, terveyttä edistävää liikuntaa sekä juuri erityisryhmien liikuntaa. Yhtenäisenä toiveena olisi eri yksiköiden osalta saada kuntaan edes yksi erityisliikunnanohjaaja, joka vastaisi ainoastaan erityisliikunnasta. Erityisliikunnanohjaajan olisi hyvä olla niin sanotusti kiertävä eli ohjaaja kiertäisi paikasta toiseen ja osaisi ohjata eri tason erityisryhmäläisiä. 6. ERITYISLIIKUNTA JÄRVI-POHJANMAAN LIIKUNTAPALVELUISSA Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishanke on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, jotta Järvi-Pohjanmaalla päästään syvällisesti kehittämään alueen erityisliikuntaa ja luomaan erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Järvi-Pohjanmaan Alajärven, Soinin ja Vimpelin liikuntapalveluilla ei ole voimassa olevaa liikuntastrategiaa tai 24

25 -suunnitelmaa, joten erityisliikunnalle ei ole määritelty toimenpiteitä tai tavoitteita. Yhteistoiminta-alueelta puuttuu selkeä ja pysyvä toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Positiivista on ollut kuitenkin havaita, että alueen toimijoilla (kuten yhdistyksillä) on kiinnostusta lähteä kehittämään yhteistyössä liikuntatoimen kanssa erityisliikuntaa sekä järjestämään esimerkiksi ohjaajakoulutuksia. Väestön ikääntymisen myötä erityisryhmien liikuntapalvelujen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Järvi-Pohjanmaan liikuntapalvelujen ohjaajaresurssit ovat niukat. Alueella ei ole riittävästi ohjaajia, joilla olisi osaamista ja koulutusta erityisryhmien liikunnanohjaukseen. Alueen eri toimipaikoissa ja yhdistyksissä on hyvin vähän henkilökuntaa, minkä takia tarvittaisiin erikseen erityisliikunnanohjaaja, joka olisi tasapuolisesti käytettävissä eri yksiköiden välillä ja tulisi eri toimipaikkoihin ulkopuolisena järjestämään erityisliikuntaa. Yksi ohjaaja ei pysty kattamaan koko asiakasryhmää läpi, mutta osaavan erityisliikunnanohjaajan avulla olisi mahdollista kouluttaa lisää osaavia ohjaajia alueelle ja rekrytoida uusia ohjaajia ryhmiin, jolloin toiminta ja ohjaajan työn vaikutukset laajenisivat merkittävästi. Ammattitaitoiset ohjaajat mahdollistaisivat alueen liikuntapalveluketjun pitkän tähtäimen suunnittelun ja toteuttamisen, mikä parantaisi palveluketjun toimintaa entisestään ja keventäisi kuntien terveysmenoja pitkällä tähtäimellä. Tärkeää on suunnitella, että mikä on jatkossa Järvi-Pohjanmaan Alajärven, Soinin ja Vimpelin toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut järjestetään. Perustettaisiinko oma tai useamman kunnan yhteinen päätoiminen erityisliikunnanohjaajan toimi, jossa yksi ohjaaja koordinoi koko alueen erityisliikuntatoimintaa, kouluttaa ohjaajia, ohjaa itse ryhmiä jne. Tai luodaanko osapäiväisen ohjaajan varaan rakentuva malli? Vai luodaanko malli, jossa ei ole yhtä erityisliikunnanohjaajaa koordinoimassa koko toimintaa ja vetämässä ryhmiä vaan kaikki tapahtuu verkostomaisesti yhteistyössä yhdistysten ja muiden kuntatoimijoiden kanssa hyödyntäen yksittäisiä tuntiohjaajia? Järvi-Pohjanmaan liikuntapalvelut ei juurikaan järjestä tällä hetkellä ryhmiä, jotka olisivat suunnattu varsinaisesti erityisryhmille. Joitakin allasjumpparyhmiä ja tapahtumia 25

26 järjestetään senioriryhmille. Yhteistoiminta-alueellamme on vähän tarjolla erityisliikuntaa eri ryhmille. Nykyiset ryhmät ovat suuntautuneet lähinnä ikäihmisille ja niitäkin on vähän. Liikuntatoimeen on tullut paljon yhteydenottoja ja toivottu lapsille ja nuorille omia erityisliikuntakerhoja. Erityistä tukea tarvitsisivat lapset ja nuoret jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Alajärven uusi uimahalli antaa hyvät mahdollisuudet järjestää erityisliikuntapalveluja. Myös uimahallin erityisliikuntapalvelujen tuottamiseen tarvittaisiin selkeä ja pysyvä toimintamalli, jolla erityisliikuntapalvelut voitaisiin järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Alajärven uimahallilla on myynnissä seniorikorttia 77 euron hintaan, joka on tarkoitettu yli 70-vuotiaille henkilöille. Seniorikortti oikeuttaa uimahallin ja kuntosalin rajattoman käytön. Kortti on voimassa yhden vuoden ostopäivästä alkaen. Uimahallin pääsymaksuissa on huomioitu myös muita ryhmiä, kun esittää lippua ostaessa alennukseen oikeuttavan esim. kelakortin tai opiskelijakortin, ystäväkortin (avustaja pääsee avustettavan kanssa ilmaiseksi tiloihin). Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta alueella tiedottaminen erityisliikuntaryhmistä tai erityisliikkujille soveltuvista ryhmistä on ollut hajanaista. Tarkoitus on jatkossa koota alueen erityisliikuntatapahtumista ja -ryhmistä kalenteri. Järvi-Pohjanmaan vapaa-aikalautakunta (kuntien liikuntapalvelut) myöntää kohdeavustuksia erityisryhmien liikuntaan harkinnan mukaan liikunta- ja nuorisotoimintaa tuottaville toimijoille tai yhdistyksille. Yleisavustukset päättää kaupunginvaltuusto/kunnanvaltuusto. Toiminnan on oltava kaikille avointa ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Harkinnassa otetaan huomioon hakevan järjestön liikuntatoiminnan laajuus ja laatu. Avustuksista tiedotetaan mm. paikallislehdissä. Avustusehtoihin ja -politiikan sekä avustuksista tiedottamisen tarkistus olisi kuitenkin ajankohtaista. 26

27 Alueen liikuntapaikkojen esteettömyydestä ja soveltuvuudesta erityisryhmille ei ole riittävästi tietoa. Olevassa olevien tilojen osalta tulee tehdä tarkempi kartoitus, jossa tarkastellaan liikuntapaikkoja myös erityisliikunnan kannalta. Erityisryhmät tulee huomioida myös paremmin vuoroja jaettaessa. Yhteistyön kehittäminen teknisen toimen kanssa nähdään tärkeänä, jotta jo liikuntatilojen suunnitteluvaiheessa kuultaisiin tilojen käyttäjiä ja että liikuntatilat ja -alueet soveltuisivat erityisryhmille. Keskeisin viimeksi rakennettu tila (valmistunut 2013) on Alajärven uimahalli, jossa on jo rakentamisvaiheessa huomioitu esteettömyys. Erityisliikunnan kehittämistoiminnalla tullaan tulevaisuudessa saamaan vuosien mittaan merkittäviä tuloksia aikaan, kun yhteistoiminta-alueellemme aletaan nyt valmistelemaan selkeää ja pysyvää toimintamallia, jolla erityisliikuntapalvelut järjestettäisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan peruskartoitus 2013 ja kehittämissuunnitelma (valmistuu 2014) esitellään ja käsitellään Järvi-Pohjanmaan vapaaaikalautakunnassa, lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa/kunnanhallituksessa. Tavoitteena on saada myös erityisliikunnan asema Alajärven/Järvi-Pohjanmaan kunnissa näkymään ja käytännössä toimimaan nykyistä paremmin. 27

28 LÄHTEET Valtion liikuntaneuvosto. Erityisliikunta. [Viitattu ]. Saatavana; sto/yleista_erityisliikunnasta Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö Kari Koivumäki: Erityisliikunnan perustiedosto Kansalaisopisto esite Alajärven voimistelu ja liikunta. Alavoli. [Viitattu ]. Saatavana; Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain. Kela Tilastot Suomen eläkkeensaajista kunnittain. Kela Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma Kari Koivumäki, Liikunnan erityisryhmät. Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. Nurmon peruskartoitus Käytetty lukuja teoksesta Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen SOTKAnet - tilasto- ja indikaattoripankista. Nuori Suomi- liikuntaa nuorille sivustot. 28

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,

Lisätiedot

Syksy 2014 kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI

Syksy 2014 kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI Syksy 2014 kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI JÄRVI-POHJANMAAN ERITYISLIIKUNTAKALENTERI Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan

Lisätiedot

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ

Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Valtakunnallisen projektin taustaa 2 Liperin erityisliikunnan peruskartoitus 3 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

%ffir. s"äoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi:

%ffir. säoa. l*t. 'g'( f,ri. Jäsenmäärä. Nimi: s"äoa 'g'( l*t %ffir YHDSTYKSET, YHTESOT EURA L2.9.20L3 Erityisryhmien liikunta on niiden vöestöryhmien liikuntaa, joillo on vammon, soirauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosioalisen tilonteen

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015

Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 2014 Orimattilan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014-2015 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JA ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 HANKE TEEMU MÄKIPAAKKANEN Sisällys TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015. Vuoden 2013 väliarviointi ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 Vuoden 2013 väliarviointi Tammikuu 2014 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.2 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUNNISSA..4 3. YLEISTÄ HANKKEEN ARVIOINNISTA..6 4. HANKKEEN SUUNNITELTU

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa

1. JOHDANTO. 1.1. Taustaa HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Taustaa... 3 1.2. Erityisryhmäläisten määrittelyä... 4 1.3. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 hanke... 5 1.4. Huittisten

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut & Kädessäsi on Uudenkaupungin liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis-

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI KEURUU MULA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI VUODELLE 2015-2016 KEURUULLA LIIKUNTAIMI MA klo 9.00-11.00 Kehitysvammaisten liikunta, uimahalli klo 14.00-15.00 Amputaatioryhmä, uimahalli (58 ) klo 15.00-16.00

Lisätiedot

Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016

Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016 S O V E L T A V A N L I I K U N N A N K A L E N T E R I 2015 2016 Sisällys Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016... 1 Seinäjoen Erityisryhmien uinti- ja kuntosalikortti... 2 Seniorikortti 70+... 2 Sotaveteraanit

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Alkukartoitus 2016 Raahe

Alkukartoitus 2016 Raahe Alkukartoitus 2016 Raahe Asukasluku: 25 165, 75 vuotta täyttäneitä: 2 057 (8,2 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007-

ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- ERITYISLIIKUNTAA KIIMINGISSÄ - PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTATOIMINNASTA 2007- Kari Näppä 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ERITYISRYHMÄT 4 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2007-2009 KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI

Lisätiedot

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1 LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1.1. Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho Sunnuntaisin 12.1., 26.1., 9.2., klo 10.00 11.00 ja 23.2. klo 10.00 11.30 Euran urheilutalo

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 - Erityisliikunnan kehittämishanke LOVIISAN KAUPUNGIN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Loviisan vapaa-aikatoimi 2 Loviisan kaupungin erityisliikunnan peruskartoitus SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen.

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen. VUOSISUUNNITELMA 2005 LIIKUNTATOIMEN JÄRJESTÄMÄSTÄ OHJATUSTA TOIMINNASTA 1. UIMAKOULUT 1. Uimakoulut uimahalleissa Liikuntatoimi järjestään vuoden aikana Lauritsalan uimahallissa lasten alkeis-, jatko-

Lisätiedot

HYVINKÄÄN LIIKUNTAPALVELUT KAUSI ALKAA 4.9. Vesijumppa. Tuolijumppa. Kuntosali. Lyhytkurssit. Lajikokeilu. Erityisryhmät.

HYVINKÄÄN LIIKUNTAPALVELUT KAUSI ALKAA 4.9. Vesijumppa. Tuolijumppa. Kuntosali. Lyhytkurssit. Lajikokeilu. Erityisryhmät. L e Lisätietoja: Katarina Kiki Norrena puh. 0400 197150 www.hyvinkaa.fi/liikunta Vesijumppa Tuolijumppa Lyhytkurssit Erityisryhmät HYVINKÄÄN LIIKUNTAPALVELUT KAUSI ALKAA 4.9. LIIKKUEN ILOA ARKEEN! Säännöllinen

Lisätiedot

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI VUODELLE 2014-2015 KEURUULLA LIIKUNTATOIMI MA klo 9.00-11.00 Kehitysvammaisten liikunta, uimahalli klo 14.00-15.00 Amputaatioryhmä, uimahalli, (58e)

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT

RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT 2016 RAISION KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT 2016 Raision kaupungin liikuntapalveluiden kevätkausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunta Eurassa

Erityisryhmien liikunta Eurassa Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala 1 Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunta Eurassa

Erityisryhmien liikunta Eurassa Erityisryhmien liikunta Eurassa Euran erityisliikunnan peruskartoitus 2014 Tekijät: Pia Malja ja Euran Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Saku Rikala Sisällysluettelo 1. PERUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO...2

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS

ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 ORIMATTILAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Orimattilan Liikuntapalvelut Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke YHTEENVETO Orimattilassa oli vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin 3 300 4 100 henkilöä,

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI KEURUU MULA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI VUODELLE 2017-2018 KEURUULLA LIIKUNTATOIMI MA klo 9.00-11.00 Kehitysvammaisten liikunta, uimahalli klo 14.00-15.00 Amputaatioryhmä, uimahalli (60 ) klo

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö. Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Tommi Yläkangas Soveltava Liikunta SoveLi ry Esitys - SoveLi ry:n esittely - Järjestöjen soveltava liikunta - Kuntien soveltava liikunta - Järjestöjen ja kuntien yhteistyö

Lisätiedot

Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari

Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari Yhteistyöllä tavoitteeseen esimerkkejä Voimaa vanhuuteen -kunnista Voimaa vanhuuteen starttiseminaari 1.-2.11.2016 Al Ikääntyneiden liikunnan hyvät toimintatavat Ohjaajien kouluttaminen Voima- ja tasapainoharjoittelu

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Erityisliikunnan kesäkalenteri

Erityisliikunnan kesäkalenteri 2013 Erityisliikunnan kesäkalenteri Liikuntapalvelut Nurmijärven kunta Erityisliikunnan kesäkalenteri 2013 Liikuntapalvelut Tämä erityisliikunnan kesäkalenteri pitää sisällään Nurmijärven kunnan alueella

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

1. Liikuntaryhmät eläkeläisille 2. Kevennetyt liikuntaryhmät 3. Lasten erityisliikunta sekä kehitysvammaisten liikuntaryhmät

1. Liikuntaryhmät eläkeläisille 2. Kevennetyt liikuntaryhmät 3. Lasten erityisliikunta sekä kehitysvammaisten liikuntaryhmät Kädessäsi on Uudenkaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa nuoriso- ja liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis- ja liikuntajärjestöjen tarjoamista

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

ERITYIS- JA TERVEYSLIIKUNNAN KALENTERI LUKUVUONNA

ERITYIS- JA TERVEYSLIIKUNNAN KALENTERI LUKUVUONNA ERITYIS- JA TERVEYSLIIKUNNAN KALENTERI LUKUVUONNA 2017-2018 Tämä kalenteri sisältää tietoja Äänekosken kaupungin liikuntapalveluiden, perusturvan, järjestöjen sekä urheiluseurojen järjestämistä viikoittaisista

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunta

Mänttä-Vilppulan erityisliikunta Mänttä-Vilppulan erityisliikunta ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2014 MÄNTTÄ-VILPPULAN LIIKUNTAPALVELUT ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKE Sisällys 1. JOHDANTO...2 1.1. Erityisryhmien liikunnan

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMI TOIMINTASUUNNITELMA Inarin kunnan liikuntatoimen toimintasuunnitelma

LIIKUNTATOIMI TOIMINTASUUNNITELMA Inarin kunnan liikuntatoimen toimintasuunnitelma LIIKUNTATOIMI TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2017 31.7.2018 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 2018 I Yleiset tavoitteet Liikuntatoimen uutta toimintakautta ohjaa kuntastrategian neljä määrettä: innovatiivisuus, aktiivisuus,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin erityisliikunta

Pieksämäen kaupungin erityisliikunta Pieksämäen kaupungin erityisliikunta Syksy 2017 (4.9. 8.12.2017) Kevät 2018 (8.1. 27.4.2018) Syksy 2017 (4.9. 8.12.2017) Kevät 2018 (8.1. 27.4.2018) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014

ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROT KAUDELLE 2013-2014 URHEILUHALLIN KÄYTTÖVUOROT 2013-2014 14.15-15.15 15.15-16.45 Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto/kevennetty kuntopiiri 16.9.2013-2.12.2013

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013

FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013 FORSSA ERITYISRYHMIEN JA IKÄIHMISTEN LIIKUNTAKALENTERI KEVÄT 2013 Sisältö Yhteystiedot 3 Kuntokaudet 4 Kalenterin tarkoitus ja käyttö 5 Erityisliikuntaryhmät 6 Vesijumpat 6 Tasapainoa ja toimintakykyä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

PIRTEYTTÄ PÄIVIIN -ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTTI

PIRTEYTTÄ PÄIVIIN -ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTTI PIRTEYTTÄ PÄIVIIN -ELÄKELÄISLIIKUNTAKORTTI kevät 2018 Pirteyttä päiviin kortti, 1 vuosi 40 Kortti on saanut uuden nimen ja uudistetun ilmeen! Korttia myydään eläkeläisille, mutta ei osa-aikaeläkeläisille.

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN

RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN RAISION KAUPUNGIN TERVEYS- JA ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 2011-2012 LIIKUNTAPALVELUIDEN TERVEYS- JA SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT Raision kaupungin liikuntapalveluiden syyskausi alkaa pääsääntöisesti viikolla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Erityisliikunta Kalajoella 2014

Erityisliikunta Kalajoella 2014 Kalajoen liikuntapalvelut Erityisliikunta Kalajoella 2014 Erityisliikunnan peruskartoitus Jouko Moilanen Saku Rikala 31.3.2014 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO......3 2. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA...4 2.1. Erityisryhmien

Lisätiedot

Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017

Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017 Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017 Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien sekä valtakunnan tason päättäjien parissa selvityksen tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisestä

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT Senioreille suunnattujen ohjattujen liikuntaryhmien tavoitteena on tukea ja kehittää liikunta- ja toimintakykyä, vastaamaan erityisesti ikääntyneiden terveysliikunnan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet

Lisätiedot

MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013

MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Mikko Mäkinen MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Yleistä liikuntatoimen tehtävistä ja liikuntapaikoista Multian liikuntatoimen kenttä on vuonna 2013 mahdollisesti hyvin erilainen nykyiseen tilanteeseen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2015 kevät 2016 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Kaikissa ryhmissä tilaa! Maanantai Klo 9.00 10.00 Vertaisohjattu kuntopiiri 65+, 13.1. 26.5.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja ma-pe klo 9 10 Liperin terveystoimi

Lisätiedot

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI VUODELLE 2016-2017 KEURUULLA LIIKUNTATOIMI MA klo 9.00-11.00 Kehitysvammaisten liikunta, uimahalli klo 14.00-15.00 Amputaatioryhmä, uimahalli (60 ) klo

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot