LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin hanke

Transkriptio

1 LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin hanke KESÄ 2014

2 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Palveluiden kohderyhmänä ovat erityisesti vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä yli 65-vuotiaista henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi. Kohderyhmään on arvioitu kuuluvan noin prosenttia Suomen väestöstä, mikä tarkoittaa Loviisan asukasmäärällä noin loviisalaista. Loviisan erityisliikuntapalveluiden keskeisimmät kehittämiskohteet tulevina vuosina ovat palveluiden parempi koordinointi ja suunnittelu, yhteistyön tekeminen sekä ohjaajaresurssien kasvattaminen. Lisäksi Loviisassa tulee huomioida erityisliikunta nykyistä paremmin kaupungin avustuksissa, kasvattaa yhdistysten liikuntavastaavien määrää, perustaa uusia ryhmiä ja tapahtumia, parantaa liikuntapaikkojen ja -tilojen esteettömyyttä sekä kehittää tiedottamista. Konkreettiset toimenpiteet erityisliikuntapalveluiden kehittämiseksi Loviisassa ovat: Valitaan Loviisan vapaa-aikatoimesta erityisliikunnan vastuuhenkilö ja tarkistetaan mahdollisuus hyödyntää ohjaajaresursseja nykyistä paremmin erityisliikunnassa. Selvitetään vapaa-aikatoimen yhteistyömahdollisuudet ja työnjako muiden hallinnonalojen ja yhdistysten kanssa. Jatketaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmän toimintaa ja laajennetaan työryhmän kokoonpanoa muun muassa eri hallintokuntien jäsenillä. Perustetaan tarvittaessa vuosittain kokoontuva erityisliikunnan yhdistysfoorumi. Järjestetään vuosittain ohjaajakoulutuksia eri toimijoille. Muokataan kaupungin avustuspolitiikkaa ja säännöstöä. Perustetaan uusia erityisliikunnan ryhmiä ja tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat. Lisätään tietoa esteettömyysongelmista toteuttamalla liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus ja edistetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Kootaan Loviisaan erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri sekä tiedotetaan erityisliikunnasta nykyistä aktiivisemmin.

3 Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET Koordinointi, suunnitelmallisuus ja yhteistyö Kaupungin avustukset Ohjaajaresurssit Ryhmä- ja tapahtumatarjonta Liikuntavastaavat Esteettömyysongelmat Tiedottaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE... 10

4 1. JOHDANTO Loviisan erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa esitellään Loviisan erityisliikuntapalveluiden keskeiset kehittämiskohteet ja -toimenpiteet. Kehittämissuunnitelma on osa Erityisliikunta kuntiin hanketta, johon Loviisa lähti mukaan keväällä Hankkeen myötä Loviisaan perustettiin erityisliikunnan kehittämistyöryhmä keskeisistä erityisliikunnan toimijoista, kuten kaupungin vapaaaikapalveluista ja loviisalaisista yhdistyksistä. Ensimmäisenä tehtävänään työryhmä kartoitti syksyn 2013 aikana Loviisan erityisliikunnan nykytilanteen, voimavarat ja tarpeet. Kartoitustyön pohjalta on laadittu keväällä 2014 tämä kehittämissuunnitelma linjaamaan Loviisan erityisliikunnan tulevien vuosien kehittämistyötä. Kevät 2013 Kehittämistyöryhmän perustaminen Syksy 2013 Peruskartoitus erityisliikunnan nykytilanteesta Kevät 2014 Kehittämissuunnitelman laadinta Syksy Suunnitelman toteutus Kehittämistyön eteneminen Loviisassa Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Liikunnan erityisryhmien kohderyhmään on arvioitu kuuluvan noin prosenttia Suomen väestöstä. Loviisassa erityisliikunnan piiriin kuului vuonna 2011 karkeasti arvioiden noin henkilöä. Liikunnan erityisryhmiin kuuluvat henkilöt muodostavat vähintään saman kokoisen liikuntapalveluiden kohderyhmän kuin lapset ja nuoret (alle 18-vuotiasta), joita oli Loviisassa samoihin aikoihin noin henkilöä. Erityisliikunnan tarve tulee vain kasvamaan Loviisassa tulevina vuosina, kun ikääntyneiden määrä kasvaa nykyisestä noin henkilöstä vuoteen 2020 mennessä arviolta lähes henkilöön. Erityisliikuntaan panostaminen kannattaa siis aloittaa nyt, jotta resursseja säästävät ennaltaehkäisevät palvelut pystyvät vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

5 ERITYISRYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Iäkkäät/Joista toimintakyky on heikentynyt ARVIO ERITYISRYHMIIN KUULUVISTA YHTEENSÄ ARVIO MÄÄRISTÄ henkilöä 800 yli henkilöä 3 500/ henkilöä HENKILÖÄ Arviot Loviisan erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä Kuntien erityisliikunnalle on vahva lainsäädännöllinen tuki ja velvoite. Suomen Perustuslain sivistyksellisten oikeuksien mukaan liikunta on jokaisen perusoikeus. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus kehittää itseään, kuten harrastaa liikuntaa. Ilman erityiskohtelua erityisryhmillä ei olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. 1 Liikunta on liikuntalain mukaan myös jokaisen peruspalvelu. Kuntalain perusteluiden mukaan kunnalla on edelleen päävastuu monien peruspalveluiden saatavuudesta. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edistäminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Myös tasa-arvon edistämistavoitteen on katsottu liittyvän erityisryhmien liikuntaan. On todettu, että liikuntakulttuurin tasa-arvon toteutumisessa erityisryhmien liikuntamahdollisuuksien toteutuminen on tasa-arvon kannalta keskeinen mittari. Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkkinä ovat hyvät erityisryhmien liikuntapalvelut. 2. Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasa-arvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Liikuntalain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on muun muassa yleisten edellytysten luominen liikunnalle, kuten järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantavat liikuntajärjestöt. Osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on kuitenkin mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa ja julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista. 1 Kauko Heuru Kari Koivumäki 2004.

6 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET 2.1. Koordinointi, suunnitelmallisuus ja yhteistyö Loviisan erityisliikuntapalveluja tuottavat vapaa-aikatoimi ja muut kaupungin toimijat, yhdistykset, palvelutalosäätiö sekä seurakunta. Mikään toimijoista ei koordinoi alueen palveluita eikä palveluiden kokonaisuus ole kenelläkään hallussa. Palveluiden tuottamisessa ei ole tehty juurikaan yhteistyötä. Palveluiden järjestämiseksi tai kehittämiseksi ei ole voimassa olevaa suunnitelmaa. Esimerkiksi kaupungin vapaa-aikatoimen suurimmat haasteet erityisliikunnassa ovat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja toiminnan koordinoimisessa. Paremmalla koordinoinnilla, suunnitelmallisuudella ja yhteistyöllä olisi Loviisassa mahdollista käyttää nykyisiä resursseja entistä tehokkaammin ja kehittää palveluita vastaamaan paremmin kaikkien kohderyhmien tarpeita. Toimenpiteet: 1. Laaditaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, jossa määritellään erityisliikuntapalveluiden kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Kehittämissuunnitelmaa toteutetaan tulevina vuosina ja päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma hyväksytään lautakuntakäsittelyssä. 2. Valitaan Loviisan vapaa-aikatoimesta erityisliikunnan vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on muun muassa koordinoida alueen erityisliikuntaa, pitää yllä yhteistyöverkostoja ja tiedottaa erityisliikunnasta. 3. Selvitään vapaa-aikatoimen yhteistyömahdollisuudet ja sovitaan työnjaosta erityisliikunnassa muiden hallinnonalojen ja yhdistysten kanssa, kuten: Fysioterapia: Tiedon vaihtaminen, ryhmien suunnittelu yhteistyössä ja joustavan palveluketjun luominen kuntoutuksesta vapaa-aikatoimen sekä muiden toimijoiden erityisliikuntaryhmiin. Senioripalvelut: Henkilöstön koulutus erityisliikuntaan, liikuntatuokioiden, - ryhmien ja -tapahtumien järjestäminen yhteistyössä sekä liikuntasuunnitelmien laatiminen toimipisteisiin. Vammaispalvelut: Henkilöstön koulutus erityisliikuntaan, liikuntatuokioiden, -ryhmien ja -tapahtumien järjestäminen yhteistyössä sekä liikuntasuunnitelmien laatiminen toimipisteisiin. Opetus- ja koulutuspalvelut: Yhteistyö ryhmien järjestämisessä, henkilöstön (esim. opettajat ja koulunkäyntiavustajat) täydennyskoulutus erityisliikuntaan ja ylipäänsä vapaa-aikatoimen mahdollisuudet tukea koululiikuntaa erityisoppilaiden osalta.

7 Kansalaisopisto: Yhteistyö tiedottamisessa ja ryhmien suunnittelussa sekä järjestämisessä. Yhdistykset: Yhteistyö tiedottamisessa, tilojen tarjoamisessa ja ryhmien sekä tapahtumien järjestämisessä. 4. Jatketaan Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen yhteydessä perustetun kehittämistyöryhmän toimintaa erityisliikunnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. Laajennetaan työryhmän kokoonpanoa eri hallintokuntien jäsenillä. 5. Selvitetään tarve vuosittain kokoontuvalle yhdistysfoorumille, jossa erityisliikuntaa järjestävät yhdistykset kutsutaan yhteiseen tapaamiseen koskien tulevaa vuotta. Tapaamisessa tiedotetaan yhdistyksiä ajankohtaisista erityisliikunnan asioista ja kuullaan yhdistysten näkemyksiä Kaupungin avustukset Loviisassa kaupungin liikunta-avustukset myöntää vapaa-aikalautakunta. Erityisliikuntaa järjestäville yhdistyksille on kohdennettu vuosittain pieni osan avustuksista (noin 500 ), koska avustuksien painopiste on ollut lasten- ja nuorten liikunnassa. Toistaiseksi mikään yhdistys ei ole järjestänyt lapsille erityisliikuntaa. Perusturvakeskus ei ole jakanut liikunta-avustuksia erityisliikuntaa järjestäville yhdistyksille. Yhdistyksillä olisi kuitenkin tarvetta taloudelliselle avustuksille erityisliikuntapalveluiden järjestämiseksi. Toimenpiteet: 1. Parannetaan erityisliikunnan asemaa toiminta- ja tila-avustuksissa muokkaamalla kaupungin avustuspolitiikkaa ja säännöstöä. 2. Tiedotetaan erityisliikuntaa järjestäviä yhdistyksiä mahdollisuuksista hakea avustuksia liikuntatoimintaan Ohjaajaresurssit Tiedossa olevat erityisliikunnan ohjaajaresurssit ovat Loviisassa seuraavat: Vapaa-aikapalveluiden kolme liikunnanohjaajaa (joista yksi on erityisliikunnanohjaaja) Senioripalveluissa kaksi kuntohoitajaa ja yksi kuntoutushoitaja Terveyskeskuksissa viisi fysioterapeuttia

8 Kansalaisopiston senioritanssin ohjaajat Palvelutalon jumppaohjaaja Yhdistysten ohjaajia, kuten reumayhdistyksen vesijumppaajat. Kaikki yhdistysten ohjaajat ja vertaisohjaajat eivät ole tiedossa. Loviisan suurin ongelma erityisliikunnan järjestämisessä on ohjaajapula. Esimerkiksi ikäihmisille voisi olla nykyistä enemmän ryhmiä (tuolijumppaa, vesijumppaa, kävelyä jne.), mutta ohjaajat puuttuvat. Suurin este vaikuttaa olevan monelle sitoutuminen ohjaajaksi ja pelko suuresta vastuusta, mihin yhtenä ratkaisuna olisi osaamisen parantaminen ja koulutuksien tarjoaminen. Kouluttamalla ohjaajia esimerkiksi hyvinvoivista eläkeläisistä, mahdollistettaisiin vapaa-aikatoimen ohjaajaresurssien käyttäminen haastavampien ryhmien ohjaamiseen. Samalla Loviisan erityisliikuntatarjonta laajenisi ja pystyttäisiin varautumaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Toimenpiteet: 1. Ohjaajaresurssien turvaamiseksi ja kasvattamiseksi vapaa-aikatoimi selvittää vuosittaiset koulutustarpeet ja järjestää mahdollisuuksien mukaan ohjaajakoulutuksia toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita toteuttamaan erityisliikuntaa Loviisassa (esimerkiksi yhdistysten liikunnanohjaajille ja kaupungin eri hallinnonalojen henkilöstölle). 2. Säilytetään vapaa-aikatoimen nykyiset ohjaajaresurssit (kolme liikunnanohjaajaa) ja tarkistetaan liikunnanohjaajien toimenkuvat: voisiko ohjaajaresursseja hyödyntää nykyistä paremmin erityisliikunnassa? 3. Luodaan tarvittaessa vapaa-aikatoimen alaisuuteen erityisliikunnan ohjaajapankki, johon kerätään tiedot kaikista alueella toimivista ohjaajista ja näiden osaamisesta. Pankkiin kerättyjä ohjaajia voidaan hyödyntää muiden organisaatioiden järjestämien liikuntaryhmien ohjauksessa esimerkiksi sairastapauksissa Ryhmä- ja tapahtumatarjonta Loviisassa järjestettiin vuonna 2013 yhteensä lähes 50 erityisliikuntaryhmää. Eniten ryhmiä järjesti kaupungin vapaa-aikatoimi ja muut kaupungin toimijat sekä yhdistykset. Yli puolet ryhmistä oli suunnattu ikäihmisille. Suosituin laji on uinti- ja vesiliikunta vaikka Loviisassa ei ole uimahallia. Seuraavaksi suosituimmat lajit ovat erilaiset jumpat ja kuntosali, voima- ja tasapainoharjoittelu. Kaikkien ryhmien osallistujamääriä ei tiedetä, mutta voidaan sanoa, että näissä ryhmissä on vähintään yli 600 osallistujaa.

9 Järjestäjä Ryhmiä Osallistujia Vapaa-aikatoimi Muut kaupungin toimijat 8 väh. 18 Yhdistykset Palvelutalosäätiö 4 86 Seurakunta 3 50 YHTEENSÄ 47 VÄH. 573 Kohderyhmä Ryhmiä Osallistujia Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat 5 38 Muut pitkäaikaissairaat 4 69 Vammaiset 4 46 Erityislapset 2 11 YHTEENSÄ 47 VÄH. 573 Loviisaan tarvittaisiin lisää erityisliikuntaryhmiä ja -tapahtumia, etenkin pitkäaikaissairaille ja vammaisille. Ikäihmisten määrän kasvaessa noin tuhannella henkilöllä vuoteen 2020 mennessä, tarvitaan myös lisää ikäihmisten ryhmiä. Toimenpiteet: 1. Selvitetään mahdollisuuksia perustaa uusia erityisliikuntaryhmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, kuten yhdistysten ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa. 2. Vapaa-aikatoimi järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vuosittain erityisliikunnan tapahtumia, kuten lajiesittelyitä ja -kokeiluja Liikuntavastaavat Loviisalaisissa yhdistyksissä ei ole juurikaan liikuntavastaavia, jotka organisoisivat yhdistyksen liikuntatoimintaa ja veisivät yhdistyksen liikunta-asioita eteenpäin yhteistyössä esimerkiksi kaupungin vapaa-aikatoimen kanssa. Yhdistyksissä on kartoittamatta jäsenten liikunnan tarve, mikä varmasti vähentää yhdistyksen mielenkiintoa järjestää liikuntatoimintaa. Lisää liikkujia olisi mahdollista aktivoida, jos vain tiedettäisiin mitä liikuntaa halutaan harrastaa yhdistyksissä. Toimenpiteet: 1. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, jotka voivat selvittää jäsenistönsä liikuntatarpeita ja lisätä yhdistyksen mielenkiintoa järjestää liikuntaa sekä

10 erilaisia liikuntatapahtumia. Liikuntavastaavan nimeämisen helpottaa myös yhteistyön tekemistä yhdistysten ja vapaa-aikatoimen välillä. 2. Järjestetään koulutuksia, joissa aktivoidaan yhdistyksiä järjestämään liikuntatoimintaa ja tekemään toiminnasta suunnitelmallisempaa Esteettömyysongelmat Loviisasta on monia liikuntapaikkoja ja -tiloja eri kaupunginosissa. Kaupungilla on kaksi suurempaa liikuntahallia, kolme liikuntasalia sekä neljä liikuntasalia kouluissa. Lisäksi on muutamia saleja ja erityishalleja, jotka ovat yhdistyksien tai julkisen sektorin omistamia. Loviisaan valmistuu kesällä 2014 uusi liikuntatila (uusi suomenkielinen koulukeskus), joka tulee olemaan esteetön ja tulee parantamaan erityisryhmille soveltuvien liikuntatilojen tilannetta sisäliikunnan osalta. Loviisan liikuntapaikat ja -tilat mahdollistavat erityisliikunnan harrastamisen vaikka niihin liittyy paljon esteettömyysongelmia. Esteettömyysongelmista on lähinnä karkeaa ja kokemusperäistä tietoa siitä, miten liikuntarajoitteinen voi liikkua tilassa. Esteettömyydestä ei ole olemassa laaja-alaista ja selvitettyä tietoa koskien kaikkia erityisryhmiä, kuten aistivammaisia. Toimenpiteet: 1. Lisätään tietoa esteettömyysongelmista toteuttamalla liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus, jossa huomioidaan kaikki erityisryhmät. Kartoitetaan myös liikuntapaikkojen erityisliikuntaan soveltuva välineistö. 2. Listataan erityisliikkujille parhaiten sopivat liikuntatilat ja -paikat sekä näiden sisältämä välineistö. Myönnetään jatkossa vuoroja erityisryhmille tiloihin, jotka soveltuvat heille parhaiten, kuten uuteen suomenkieliseen koulukeskukseen. 3. Edistetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Ulko- ja sisäliikuntapaikkoja peruskorjattaessa ja uusia suunniteltaessa huomioidaan nykyistä paremmin esteettömyys. Helppoja esteettömyysongelmia korjataan hankkeen aikana, kuten Liikuntahalli Agricola-hallilla ei ajeta jatkossa esteettömän takaoven eteen lumia, parannetaan keskustan liikuntahallin opasteita, varataan pääsisäänkäynnin läheisyyteen liikuntaesteisten autopaikkoja.

11 2.7. Tiedottaminen Kukin toimija on tiedottanut tähän mennessä Loviisan erityisliikuntapalveluista omien kanavien välityksellä, kuten omilla internetsivuilla tai paikallislehdissä. Missään ei ole ollut saatavilla tietoa kootusti kaikista Loviisassa toimivista erityisliikuntaryhmistä ja järjestetyistä tapahtumista. Tieto palveluista ei ole saavuttanut riittävän hyvin kaikkia kohderyhmiä. Aiemmin vapaa-aikatoimi teki yhteenvedon kaikista jumpparyhmistä, joita järjestivät niin vapaa-aikatoimi, yhdistykset, kansalaisopistot kuin tanssiopisto. Yhteenveto oli pidetty palvelu, mutta tälle lukukaudelle ei ole ollut resursseja tehdä sellaista. Toimenpiteet 1. Kootaan Loviisaan erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri, joka laitetaan nähtäville muun muassa vapaa-aikatoimen internetsivuille, liikuntapaikoille, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden kunnallisten toimijoiden toimipisteisiin. 2. Tiedotetaan erityisliikunnasta aktiivisemmin hyödyntäen eri kanavia (paikallislehdet, internet, ilmoitustaulut jne.). 3. KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS TULEVILLE VUOSILLE SYKSY 2014: Selvitään vapaa-aikatoimen yhteistyömahdollisuudet ja työnjako erityisliikunnassa toisten hallinnonalojen ja yhdistysten kanssa pitämällä suunnittelukokoukset ainakin kaupungin fysioterapian, senioripalveluiden, vammaispalveluiden, opetus- ja koulutuspalveluiden ja kansalaisopiston kanssa. Kootaan Loviisaan erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri sekä tiedotetaan erityisliikunnasta aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Järjestetään seuraavat ohjaajakoulutukset: o Vertaisohjaaja-koulutuksia uuteen kuntosaliin o Vesiliikunnan ohjaajakoulutus Laajennetaan kehittämistyöryhmän kokoonpanoa eri hallintokuntien jäsenillä. Tarkistetaan kaupungin avustuspolitiikka ja huomioidaan erityisliikunnan avustaminen nykyistä paremmin. Tiedotetaan erityisliikuntaa järjestäviä yhdistyksiä mahdollisuuksista hakea avustuksia erityisliikuntaan. Selvitetään mitä uusia erityisliikuntaryhmiä on mahdollista perustaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja käynnistetään mahdollisuuksien mukaan uusia ryhmiä. Tuodaan alueen erityisliikuntaa esille apuvälinemessujen yhteydessä lokakuussa.

12 Aloitetaan helppojen esteettömyysongelmien korjaaminen yhteistyössä teknisen toimen kanssa, kuten Liikuntahalli Agricola-hallilla ei ajeta jatkossa esteettömän takaoven eteen lumia, parannetaan keskustan liikuntahallin opasteita, varataan pääsisäänkäynnin läheisyyteen liikuntaesteisten autopaikkoja. VUOSI 2015: Valitaan Loviisan vapaa-aikatoimesta erityisliikunnan vastuuhenkilö koordinoimaan alueen erityisliikuntaa. Järjestetään erityisliikunnan keskustelutilaisuus tammikuussa. Käynnistetään yhteistyö vapaa-aikatoimen ja muiden hallinnonalojen sekä yhdistysten välillä. Tarkistetaan vapaa-aikapalveluiden liikunnanohjaajien toimenkuvia: voisiko ohjaajaresursseja hyödyntää nykyistä paremmin uusien erityisliikuntaryhmien ohjaamisessa? Selvitetään koulutustarpeet ja järjestetään ohjaajakoulutuksia yhteistyössä kaupungin eri hallinnonalojen kanssa näiden henkilöstölle sekä yhdistysten liikunnanohjaajille. Käynnistetään uusia erityisliikuntaryhmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteutetaan laaja liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus esimerkiksi opinnäytetyönä tai yhteistyössä vammais- ja vanhusneuvoston kanssa. Listataan erityisliikkujille parhaiten sopivat liikuntatilat ja -paikat sekä näiden sisältämä välineistö. Myönnetään vuoroja erityisryhmille tiloihin, jotka soveltuvat heille parhaiten. Edistetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Ulko- ja sisäliikuntapaikkoja peruskorjattaessa ja uusia suunniteltaessa huomioidaan nykyistä paremmin esteettömyys. Jatketaan helppojen esteettömyysongelmien korjaamista yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Tarkistetaan kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen ja laaditaan kehittämiskohteet sekä toimenpiteet vuosille