Suunnitelmallisuus, pedagogiikka ja vasu2017. Uudistusten pedagoginen johtaminen

Transkriptio

1 Suunnitelmallisuus, pedagogiikka ja vasu2017 Uudistusten pedagoginen johtaminen klo Tampere talo KT Elina Fonsén Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Matic/ Tampereen yliopisto

2 Pedagogiikka Mitä sanoo uusi vasu? monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattikasvattajien toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten kanssa varhaiskasvatuksen eri muodoissa ja toimintaympäristöissä. o suppeassa merkityksessä pedagogiikka viittaa opetus- tai kasvatustaitoon o yleisessä merkityksessä pedagogiikka on käsitys siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää (

3 Opettaminen (ja kasvatus) on suhde: jossa tieto ja valta kietoutuvat yhteen historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneissa kouluinstituution välittämissä diskursseissa, opettamisen käytännöissä ja puhetavoissa, erityisesti pedagogisessa dialogissa. (Hakala, K. 2007) o Opetussuunnitelman eri näkökulmat: Juridis-hallinnollinen (Koulussa) toteutettavan opetuksen ja kasvatuksen yhteiskunnallispoliittinen ohjausväline (McKernan 2008, 5) Pedagoginen Opettajan opetuksellinen työväline

4 Pedagoginen ajattelu liittyy tavoitteisuuden ymmärtämiseen toiminnan lähtökohtana. Opetussuunnitelman tavoitteet ohjaavat opetusta. Opettajan tulee siis tuntea ja hyväksyä opetussuunnitelman tavoitteet. Opetussuunnitelman tavoitteisiin sitoutuminen vaatii erityistä kriittisyyttä opettajan omalta pedagogiselta ajattelulta. Opetustapahtumassa, sen suunnittelu- ja arviointivaiheessa samoin kuin itse vuorovaikutustapahtumassakin, opettaja tekee jatkuvasti ratkaisuja siitä, miten toimia. Opetus on itse asiassa jatkuvaa päätöksenteon virtaa, jossa opettaja valitsee vaihtoehtoisista toimintatavoista sopivimman saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Voidaan siis sanoa, että pedagoginen ajattelu on normatiivista, se on ajattelua, joka ohjaa päätöksentekoa asetettujen tavoitteiden kentässä. (

5 Millaista pedagogiikka on varhaiskasvatuksessa? Millaisiin perusolettamukseen käsityksemme perustuu? Millainen on käsitys lapsesta ja lapsuudesta? Millainen on käsitys kasvatuksesta, oppimisesta? Esimerkiksi leikin ja oppimisen suhde? Ohjattu toiminta / lapsen omaehtoinen toiminta? Tavoitteellisuus / itseohjautuvuus? Aikuisjohtoisuus, lapsikeskeisyys, lapsilähtöisyys? Osallisuus? Mikä on varhaiskasvatuksen perustehtävä?

6 Pedagogiikka pedagogiset toimintatavat Ulkoisesti kopioituja malleja vai mietittyä kasvatusfilosofiaa? Mikä on esim. leikkitaulun perimmäinen tarkoitus?

7 Lähde: Pia Kola-Torvinen, luento Tay täydennyskoulutus

8 Suunnitelmallisuus? Suunnittelun perinteet vs. uudet vaatimukset Suunnittelun lähtökohdat ja kahden vasun risteys

9 (Lähde: Parrila ja Alila 2011, mukaillen Ahonen 2011) TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - RYHMÄKOKOJEN KASVU - HLÖSTÖRESURSSIEN VÄHENTÄMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN HAVAINNOINTI, SUUNNITTELU, ARVIOINTI, DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSEN KONSEPTIMUUTOS edellyttää työajan uusjakoa ja yhteensovitusta - ammatillisuuden uudelleen jäsentämistä => mikä on keskeisintä hyvässä varhaiskasvatuksessa, minkälaisia uusia osaamisen haasteita jne. RYHMÄMUOTOINEN PÄIVÄHOITO VASUPOHJAINEN VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyön ydin tarkoituksena on edistää jokaisen lapsen oppimista ja hyvinvointia huomioiden lasten yksilölliset tarpeet!

10 Lähde: Sanna Parrila 2014 Toimintajärjestelmämalli toiminnan muutoksen jäsentäjänä (Engeström 1987) (TYÖ)VÄLINEET Käsitteellisiä malleja, toimintaohjeita, työmenetelmiä ja -välineitä, joiden avulla - hankitaan tietoa kohteesta - tutkitaan ja arvioidaan kohteen tilaa - käsitellään tai muutetaan kohdetta tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi Kehitysristiriita: toiminnan osatekijät eivät ole tasapainossa keskenään, esim. nykyisillä työvälineillä ei pystytä hallitsemaan työn kohdetta / saamaan halutunlaisia tuloksia TEKIJÄ Yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan KOHDE Ihmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, johon toiminnalla pyritään vaikuttamaan TULOS Muutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla SÄÄNNÖT tärkeimmät toimintaa ohjaavat säännöt, ohjeet normit, kirjoittamattomat säännöt, budjetti YHTEISÖ Samaa kohdetta käsittelevät ihmiset/ tahot TYÖNJAKO Kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön jäsenten tai eri tahojen kesken Kehitysristiriita: työaika ei riitä kaikista työtehtävistä selviämiseen, tehdään vääriä asioita

11 HÄIRIÖIDEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ JÄRJESTELMÄTASO Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys Mistä tämä ongelma kertoo? Miksi tämä ei suju ja mitä pitäisi muuttaa? HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa YKSILÖTASO KENEN SYY TÄMÄ ON?!!!! HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, VUOROVAIKUTUKSEN VAIKEUTUMINEN (LÄHDE: J. Virkkunen 1995, muokattu) Dia: Sanna Parrila 2013

12 Arviointiin perustuva varhaispedagogiikan suunnitteluprosessi (Fonsén, Heikka, Elo 2014) 5. Pedagogiikan suunnittelu ja opetussuunnitelman kehittäminen 1. Havainnointi Varhaiskasvattaja havainnoi oppimisen ja tavoitteiden näkökulmasta merkityksellisiä tapahtumia ryhmässä 4. Tiimin yhteinen keskustelu, jossa arvioidaan toteutunutta pedagogiikkaa ja pohditaan tulevaa alustavan suunnitelman pohjalta 3. Dokumenttien analyysi ja alustavan suunnitelman tekeminen tiimipalaveria varten 2. Dokumentointi Tehdään monipuolisia menetelmiä käyttäen ja eri näkökulmista Teoksessa: Heikka, Fonsén, Elo & Leinonen (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

13 Haasteena vasuprosessin monitasoisuus (Parrila 2015)

14 Uudistusten vaikeus? Toimintakulttuurinen ymmärrys Totunnaistuminen (Berger & Luckmann Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen) Väki vaihtuu, tavat pysyy pöydänjaloissako ne on kiinni?

15 Tavasta instituutioksi totunnaistuminen inhimillisestä toiminnasta muodostuu sitä toistamalla rutiini tyypittely totunnaistunut toiminta jaetaan toisten kanssa motiivien ja säännönmukaisuuksien liittäminen toimintaan instituutioituminen tottumukset ja tyypitykset objektivoituvat lopullisesti, kun ne välitetään uusille sukupolville

16 Organisaatioiden kulttuurisen todellisuuden ymmärtäminen kehittämisen välttämätön ydin Schein (1989) Organisaatiokulttuurin tasot

17 Pedagogisen keskustelun ylläpitäminen Ihmisten ja toiminnan johtaminen Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Perustehtävän määrittely Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen kontekstissa (Fonsén 2009, 107) Palikkatorni-metafora

18 Kestävä johtajuus? Rakenteet ylhäältä annetut vai yhteisesti sovitut? Keskustelu, keskustelu ja keskustelu!!

19 Elina Fonsén 2014 Pedagogisen johtajuuden voimansiirto = johtajuus laadun portinavaajana

20 Pedagogisen johtajuuden suhde oppimiseen (Sergiovanni 1998, 38) Inhimillisen pääoman eri muodot = älyllinen, sosiaalinen, akateeminen inhimillinen pääoma

21 Inhimillinen pääoma pedagogisessa johtajuudessa Fonsén 2014 Sergiovannia (1998) mukaillen Tieto laadukkaasta pedagogiikasta koulutus, uuden tiedon aktiivinen etsiminen Tietoisuus toteutettavasta pedagogiikasta seuraaminen, arviointi, kyky reflektoida, erilaiset keskustelun muodot Taito ohjata henkilöstö toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa johtamisosaaminen henkilöstöjohtamisena ja pedagogiikan (perustehtävän) johtamisena, perustehtävän kirkastaminen, yhteisen arvokeskustelun ohjaaminen, Vasu-työ, toiminnan reflektoinnin ohjaaminen, kehittämistyön ohjaaminen, koulutustarpeen arviointi ja täydennyskoulutuksen järjestäminen Kyky pedagogiseen argumentointiin henkilöstön ja toiminnan johtamisen perustelu resurssien takaaminen (henkilöstöresurssit, hallittavissa oleva vastuualue, muut laadukkaaseen toimintaan tarvittavat resurssit) lapsen edun ja varhaiskasvatuksen puolesta puhuminen

22 Eettisyyden kehittäminen johtamisessa (Heiskanen & Salo 2007)

23 Pedagogisen johtajuuden ulottuvuudet ja toimintakulttuurin kehittäminen Arvo Konteksti Organisaatiokulttuuri Laadukas varhaiskasvatus Arvokeskustelu/ Tavoitetilan tunnistaminen Toiminnan reflektointi Johtajan ammatillisuus Substanssin hallinta Toimintakulttuurin kehittäminen Jaettu pedagoginen johtajuus Elina Fonsén 2016 Fonsén 2016

24 Kahdeksan askelta muutokseen (Kotter 1996) 1. Synnytä tunne muutoksen välttämättömyydestä 2. Perusta ohjausryhmä 3. Laadi selkeä visio ja strategia 4. Viestitä tulevista muutoksista 5. Valtuuta ja voimauta henkilöstö muutokseen 6. Jaa pikavoittoja eli varmista lyhyen aikavälin onnistuminen 7. Vakiinnuta saavutetut muutokset ja jatka uusien muutosten toteuttamista 8. Juurruta uudet toimintatavat organisaatiokulttuuriin

25 Kehittämistyötä voidaan toteuttaa systemaattisesti lähtemällä liikkeelle näiden askeleiden ohjaamana (Parrila & Fonsén 2016) 1. Lisätkää ymmärrystä organisaatioiden kulttuurisesta luonteesta, joka vaikuttaa toimintakulttuurin rakentumisen taustalla. 2. Keskustelkaa yhdessä toimintaanne ohjaavista arvoista ja perusolettamuksista. 3. Varmistakaa, että kaikki työntekijäryhmät tuntevat toimintaa ohjaavat tavoitteet (vasu, lait ja paikalliset ohjausasiakirjat, esimerkiksi kunnan strategiasta nousevat tavoitteet). 4. Tutustukaa ajankohtaiseen alan tutkimustietoon. 5. Luokaa visio pedagogiikalle ja toiminnalle yksikössänne. 6. Opetelkaa tarkastelemaan kriittisesti toteutettua toimintaa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. 7. Laatikaa suunnitelma toimintakulttuurin kehittämiseksi kohti visiota. 8. Arvioikaa säännöllisesti kehittämistoiminnan toteuttamista ja suunnatkaa sitä uusille urille tarvittaessa.

26 Esimiehen tehtävät osaamisen johtamisessa (Savolainen, J. 2004)

27 Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.) 2016 Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus Käsikirja käytännön työhön (julkaistaan ) kampanjahintaan 42 (normaalisti 49 )

28 Johtajan rooli? Leadership lessons from dancing guy Kiitos mielenkiinnostasi!