VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo"

Hilja Sala
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.

$listaan O:\3_Sivistys\33_Varhaiskasvatus ja perusopetus\4 VARHAISKASVATUS yhteiset\toimintaa ohjaavat$

1 VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat tuovat yhteisön näkökulmat yhteisistä tehtävistä esimies ilmoittaa osallistujat listaan O:\3_Sivistys\33_Varhaiskasvatus ja perusopetus\4 VARHAISKASVATUS yhteiset\toimintaa ohjaavat asiakirjat\vasu 2017

2 VASUKAHVILA Varhaiskasvatuksen yhteiskunnallinen tehtävä edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Kasvua ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa Tavoite: Edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia

3 ARVOT JA OPPIMISKÄSITYS NÄKYVÄT ARJESSA PEDAGOGISINA TEKOINA Arvoperusta Oppimiskäsitys Laaja-alainen osaaminen Lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, mielipiteisiin ja yhdenvertaisuuteen. Nämä yleisperiaatteet ohjaavat arvojamme. Meille on tärkeitä arvoja vasussa 2014 on myönteisyys, ammatillisuus, turvallisuus, yksilöllisyys ja kunnioitus.

4 NÄMÄ OVAT MEILLE TÄRKEITÄ. YHTEISET ARVOMME Myönteisyys näkyy lämminhenkisenä, hyväksyvänä ja kannustavana ilmapiirinä. Myönteisessä ilmapiirissä ihminen nähdään perusolemukseltaan hyvänä ja iloitaan yhdessä onnistumisen kokemuksista Ammatillisuuteen kuuluu aikuisen sensitiivisyys, läsnäolo, sitoutuminen, kunnioitus, vuorovaikutusvastuu, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys Turvallisuudessa korostuu rajojen ja rakkauden merkitys, turvallisten aikuisten läsnäolo, hyvät kaverit ja lasten hyvinvointi - lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään - keskeisinä asioina korostuu lapsen ravitsemus, lepo, liikunta, leikki ja hoiva - ympäristö on turvallinen lapselle Yksilöllisyydessä huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja tavoitteet toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa Kunnioituksessa kiinnitetään huomiota käytöstapoihin, ympäristöön ja luontoon, käsitykseen oikeasta ja väärästä, erilaisuuden hyväksymiseen, toisten huomioon ottamiseen /suvaitsevaisuuteen, vuorovaikutustaitoihin, kasvatuskumppanuuteen, tunnetaitoihin, lapsilähtöisyyteen, aitoon välittämiseen, luottamukseen ja avoimuuteen Hollolan kunta

5 ARVONA YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS JA VASTUULLISUUS? Mitä on yhteisöllisyys tekoina? Yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen ja sitoutuminen Avu antaminen, pyytäminen ja vastaanottaminen Rohkeus Klikkien avaamista, ohjaamista sosiaalisissa suhteissa toisten lasten kanssa leikkimiseen Lapset voivat oikeasti vaikuttaa Lapsilla vastuuta omista ja yhteisistä tekemisistä Ryhmään kuuluminen tukee osallistumista ja vastuullisuutta Mitä on osallisuus tekoina? Osallistamista havainnoinnin kautta, kyseleminen Vertaistuki ja oppiminen auttaminen arjen asioissa esim pukeminen / riisuminen Vanhempien kuuleminen näkemyksiä Yhdessä tekeminen Lapsi saa vaikuttaa - kokemus Osallisuus ja vastuullisuus yhteisöllisyyttä Mitä on vastuullisuus tekoina? Lupauksista kiinnipitämistä Toimintakulttuurissa ymmärretään aikuisen vallankäytön ja tuen merkitys ja erot (aikuisen vastuu viedä asioita eteenpäin) Lapselle pieniä vastuutehtäviä kehitys huomioiden Oppimisympäristöstä huolehtiminen yhdessä Syy-seuraus suhteiden avaaminen Toimia toimintaa ohjaavien asiakirjojen mukaan

6 LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN TEKOINA PEDAGOGISENA TOIMINTANA Laaja-alainen osaaminen: Muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta Kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lapsen laaja-alaista osaamista oppimisympäristöjen hyödyntäminen

7 MITEN ARJEN TILANTEISSA TOIMITAAN Miten tuetaan lapsen kasvua oppimista ja hyvinvointia? Ajattelu ja oppiminen näkökulmasta arjen tekoina? Kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun näkökulmasta arjen tekoina? Itsensä huolehtimisen ja arjen taitojen näkökulmasta arjen tekoina? Monilukutaidon ja tietoja viestintäteknologien osaamisen näkökulmasta arjen tekoina? Osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta arjen tekoina? pienryhmätyöstöä

8 AJATTELU JA OPPIMINEN NÄKÖKULMASTA ARJEN TEKOINA? Annetaan aikaa lapsen ajattelulle Aikaa ja läsnäoloa kuunnella lasta Oppimismateriaali ja -ympäristö tukee oppimista Tekemällä oppiminen, tutkiminen Otettaan huomioon lasten erilaiset tavat oppia ja ajatella yksilöllisyys Kannustetaan ja rohkaistaan Innostutaan yhdessä lapsen kanssa osaamisesta ja oppimisesta leikki

9 KULTTUURISEN OSAAMISEN, VUOROVAIKUTUKSEN JA ILMAISUN NÄKÖKULMASTA ARJEN TEKOINA? Käytöstavat Toisten kunnioittaminen Vuosikello (perinteet, juhlat) Miten toiselle puhutaan Vuorovaikutustilanteet niiden harjoittelu Tunteiden sanottaminen Aikuisen malli: miten aikuiset toimivat keskenään? Rohkaistaan itsensä ilmaisuun (esim pienryhmät)

10 ITSENSÄ HUOLEHTIMISEN JA ARJEN TAITOJEN NÄKÖKULMASTA ARJEN TEKOINA? Osaan huolehtia omasta koskemattomuudesta sallituilla keinoilla Fyysiset taidot: pukeminen, riisuminen, syöminen, wctaidot Sosiaaliset taidot Oma ajattelu Syy-seuraussuhteiden harjoittelu / taito käsittää Käytöstavat Sanoittaminen Turvallisuuden tunteen antaminen rajat ja rakkaus Lapsen yksilölliset selviytymiskeinot / rutiinit Aikuinen mahdollistaa turvallisen oppimisympäristön Aikuisen havainnointi toiminta sen mukaan

11 MONILUKUTAIDON JA TIETOJA VIESTINTÄTEKNOLOGIEN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA ARJEN TEKOINA? Lapsi oppii erilaisia kanavia mistä tietoa saa Faktan ja fiktion erottaminen keskusteluiden ja esimerkkien kautta Kirjojen lukeminen ( vanhanaikainen tiedonhankinta ) kuvien tulkitseminen Kriittisyyteen rohkaiseminen kuullun ja nähdyn suhteen Hyödynnetään lasten mielenkiinnon kohteita (esim. pokemon co, frozen ym.)

12 OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA ARJEN TEKOINA? Aikuisen aitoa läsnäoloa ja kuuntelua Lasten havainnointi, mielipiteiden kysyminen Vuorovaikutteinen keskustelu lasten kanssa Vasu-tavoitteet Lapsi mukana suunnittelussa, tekemisessä ja arvioinnissa Tasa-arvo kaikkien kesken Yksilö/ yhteisö Lapsi voi kyseenalaistaa esim. koulun/päiväkodin sääntöjä keskustellaan lasten kanssa Lastenkokoukset (esim. harjoitellaan mikä voisi olla viikon taito) Vanhemmille tiedoksi tavoitteet / taitojen opettelu vanhempien osallistaminen

13 MITÄ ON LAADUKAS PEDAGOGINEN TOIMINTA? Lapsen kasvattamista, tuntemista ja opetusta lasten tavoitteista käsin Suunnitelmallista aikuinen on tilanteen tasalla, vaikka toiminta lähtee lapsista Arviointia ja sitä kautta kehittämistä Herkkyyttä havainnoida lasta Tapa toimia ei omat tunteet, halut tai tarpeet vaikuta toimintametodeissa lapsen etu ja tarpeet tietoisuus miksi teen näitä valintoja Herkkyyttä ja aistimusta mihin suuntaan ryhmää lähdetään viemään huomioiden myös tuen tarpeet Tiimin yhteen rakentamista Toiminnan arviointia missä onnistuimme, missä pitäisi kehittää Arvostava ja kunnioittava vuorovaikutus Läsnäoloa 100%

Samankaltaiset tiedostot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä