PEDAGOGINEN JOHTAMINEN JA LAADUNHALLINTA OSANA ESIMIESTYÖN KOKONAISUUTTA ja
|
|
- Julia Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p , PEDAGOGINEN JOHTAMINEN JA LAADUNHALLINTA OSANA ESIMIESTYÖN KOKONAISUUTTA ja
2 Pedagoginen johtaminen; mitä se on? pedagogiikka käsitteen kautta pedagoginen johtaminen on liitetty perinteisesti kasvatus/opetustoimintaan nykyään käsitteet otettu käyttöön myös yritysmaailmassa => pedagoginen johtaminen nähdään tavoitteellisena ja suunnitelmallisena henkilöstön oppimisen johtamisena, mikä on tärkeä tulostekijä kaikilla toimialoilla pedagoginen johtaminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista henkilöstön oppimisen ja pedagogiikan kehittämisen johtamista (Parrila 2011) käsitteen merkityssisältö on vahvasti toiminnallinen ja sosiaalinen miten esimies johtamistoiminnallaan mahdollistaa ja edistää henkilöstön oppimista ja toiminnan kehittymistä perustehtävän suunnassa? keskeistä vahva ymmärrys siitä, mistä mihin varhaiskasvatus on kehittymässä (palvelukonseptien kehitys, pedagoginen kehitys) taustalla esimiehen oma oppimiskäsitys (vrt. sosio-konstruktivismi) proaktiivista reaktiivisen johtamisen sijaan (Pennanen 2007)
3 PEDAGOGISEN JOHTAJAN MONINAISET ROOLIT SUUNNAN NÄYTTÄJÄ - taito tehdä työn tarkoitus, periaatteet ja tavoitteet näkyviksi, tiedottaa, pitää laiva kurssissa, tehdä päätöksiä ARVIOIJA - kyky reflektoida, kyseenalaistaa, antaa palautetta, toimia peilinä Hyvät vuorovaikutustaidot VALMENTAJA - kyky innostaa, synnyttää tahtotila, ohjata oppimaan TUKIJA - ryhmädynamiikan hallinta, emotionaalinen kyvykkyys, kyky ratkoa ristiriitatilanteita
4 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi pedagoginen johtaminen on henkilöstön oppimisen johtamista, sen toteuttamista määrittelee kunkin esimiehen oma oppimiskäsitys nykyisissä ohjaus/oppimismenetelmissä yleisimmin taustalla sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys sosio-konstruktivismin perusta on sosiokulttuurisissa teorioissa ja keskeinen oppi-isä Vygostsky (vrt. kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria) sosio-konstruktivismissa tietoa pidetään kollektiivisena, kulttuurisena tuotteena, jonka muodostumisessa kieli on merkittävässä roolissa korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä, yhteistoiminnassa oppimista, keskustelua, merkityksistä neuvottelua sekä merkitysten rakentamista käytännöllisissä yhteyksissä
5 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi PERIAATE 1: oppiminen perustuu aina ohjattavan aikaisempiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin Mitä merkitsee pedagogisen johtamisen näkökulmasta? pedagogisen johtajan tulisi tuntea henkilöstönsä ja oltava tietoinen kunkin työntekijän (+ tiimin) osaamisen tasosta ja oppimisen haasteista => miten ko. tieto saadaan? pedagogisen johtamisen pitkän- ja lyhyen tähtäimen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja dokumentointi keskeistä => nykyiset käytännöt? pedagogisen johtamisen menetelmien looginen kytkeytyminen toisiinsa; eri menetelmin kuljetaan kohti tavoitetta
6 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN MENETELMÄLLINEN NELIKENTTÄ YKSILÖOHJAUS Erilaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi ) Kehityskeskustelut, yksilökohtaiset pedagogisen keskustelut. ETÄOHJAUS LÄHIOHJAUS Erilaiset tiimikohtaiset oppimistehtävät (oman työn havainnointi, arviointi, ryhmävasun laatiminen ) Koulutukset, ryhmäkehityskeskustelut, ryhmähavainnoinnit ja niihin liittyvät palautekeskustelu RYHMÄOHJAUS
7 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi Sanna Parrila 2013 PERIAATE 2: oppiminen on ohjattavan oman toiminnan tulos, jolloin oppimistilanteen merkityksellisyys ohjattavalle itselleen korostuu Mitä merkitsee pedagogisen johtamisen näkökulmasta? oppimaan ei voi pakottaa, mutta houkutella voi => sopivasti säröjä, jatkuvaan oppimiseen kannustavat rakenteet ja työvälineet ongelmaperustainen ohjaus, arkityön reflektointi yhteisten havaintojen pohjalta => tiimin kyky reflektoida on oppivan tiimin keskeinen elementti, oppimisessa keskeistä esimieheltä saatu palaute pedagoginen johtaja pohtii ja arvioi arjen tilanteita yhdessä yksittäisten kasvattajien ja tiimien kanssa => keskeisempää kyky oikeiden kysymysten esittämiseen, kuin vastausten antamiseen eri tason vasut suunnan näyttäjinä ja peileinä, jonka suhteen havainnoidaan ja arvioidaan omaa osaamista, asenteita ja toimintaa
8 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEOREETTINEN JA MENETELMÄLLINEN VIITEKEHYS - lähtökohtana sosio-konstruktivismi Sanna Parrila 2013 PERIAATE 3-4: tavoitteena asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen jossa sosiaalisella vuorovaikutuksella keskeinen merkitys Mitä merkitsee pedagogisen johtamisen näkökulmasta? pedagoginen johtaja linkkinä arkikäytäntöjen, yhteisen vision ja yhteisten päämäärien välillä keskeistä yhteinen työkäytäntöjen havainnointi, arviointi, palaute ja keskustelu => toimimmeko niin kuin kuvittelemme toimivamme, vasu arvioinnin perustana!!! tiimioppimisessa kohteen rajaus tärkeää, pysytään saman oppimisen kohteen äärellä riittävän kauan, että opittu sisäistyy ja vakiintuu toiminnan tasolle pedagogisen dialogin tavoitteena vastavuoroisen ymmärryksen asteittainen rakentaminen, joka auttaa osallistujia tarkastelemaan ja arvioimaan omia käsityksiään uudenlaisista perspektiiveistä ja vie näin oppimista eteenpäin => haasteena kunkin lähikehityksen hahmottaminen
9 VASU PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SISÄLLÖLLISENÄ PERUSTANA Sanna Parrila TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 2. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS 3. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN MERKITYS 7. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 9. VANHEMPIEN OSALLISUUS 10. ERITYISEN TUEN PERIAATTEET 11. KIELI JA KULTTUURI NÄKÖKULMAT Toteutuvatko kaikki periaatteet oman henkilöstöni työssä? Missä oma henkilöstöni menee suhteessa muutokseen, tunnistammeko yhteisöllisiä ja yksilöllisiä oppimisen paikkoja?
10 HAASTEENA VASUPROSESSIN MONITASOISUUS Sanna Parrila 2015 T U L K I N T A Valtakunnallinen vasu Sisältö: varhaiskasvatuksen määrittely, arvopohja, päämäärät ja Kuntavasut toteuttamisen periaatteet KONKRETISOINTI / TULKINTA Kuntavasut Kuntavasut KONKRETISOINTI / TULKINTA Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasut Yksikkövasu Lapsen Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen vasu Lapsen RYHMÄ vasu Lapsen Lapsen vasu VASU vasu Lapsen vasu Lapsen vasu vasu (noin 300 kpl?) - eri kunnilla hyvin erilaisia lapsen vasu lomakkeita - lomakkeen laatimiseen ei selkää sisällöllistä oheistusta - lomakkeen sisältö määrittää vahvasti käytyä keskustelua - onko sisällöllinen yhteys? VALTAKUNNAN TASO KUNTATASO YKSIKKÖTASO RYHMÄTASO LAPSENTASO
11 VARHAISKASVATUKSEN MUUTOS JOHTAMISEN HAASTEET TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - RYHMÄKOKOJEN KASVU - HLÖSTÖRESURSSIEN VÄHENTÄMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN HAVAINNOINTI, SUUNNITTELU, ARVIOINTI, DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSEN KONSEPTIMUUTOS edellyttää työajan uusjakoa ja yhteensovitusta - ammatillisuuden uudelleen jäsentämistä => mikä on keskeisintä hyvässä varhaiskasvatuksessa, minkälaisia uusia osaamisen haasteita jne. RYHMÄMUOTOINEN PÄIVÄHOITO VASUPOHJAINEN VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyön ydin tarkoituksena on edistää jokaisen lapsen oppimista ja hyvinvointia huomioiden lasten yksilölliset tarpeet! (Lähde: Parrila ja Alila 2011, mukaillen Ahonen 2011)
12 PEDAGOGISEN JOHTAMISEN PROSESSI P E R U S T A ARVIOINTI Yhteisen vision kirkastaminen - palvelun ydintarkoitus ja päämäärät Vision konkretisointi arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi ja toimintastrategiaksi (VASU) Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi SUUNNITELMA TOIMINTA Henkilö- ja tiimikohtaisten oppimis-/ kehittämissuunnitelmien laadinta Suunnitelmien toteutus ja seuranta - tiimien ja yksilöiden oppimisen ohjaus ja tukeminen
13 Sanna Parrila 2015 Yhteisen vision kirkastaminen - varhaiskasvatuspalvelun ydintarkoitus ja päämäärät johtajan tehtävänä on kirkastaa yhdessä henkilön kanssa, mikä on varhaiskasvatuspalvelun ydintarkoitus ja päämäärät + mikä on vasun merkitys ammatillisen varhaiskasvatuksen määrittäjänä!!! Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää jokaisen lapsen hyvinvointia, oppimista ja kehitystä => työn ensisijainen kohde on lapsi viime kädessä palvelun sisältö määritellään yhdessä vanhempien kanssa => vanhempien osallisuus työn muutoksen auki puhuminen: rajapinnat varhaiskasvatuksen ja muun lapsi- ja perhetyön kanssa, kehityskulku ryhmämuotoisena päivähoidosta vasupohjaiseen varhaiskasvatukseen
14 Sanna Parrila 2015 Vision konkretisointi arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi ja toimintastrategiaksi (VASU) tavoitteena yhdenmukaistaa => valtakunnallisen vasun periaatteiden tulisi näkyä jokaisen ammatillista varhaiskasvatusta toteuttavan henkilön työssä vasu antaa perustan sille, miten varhaiskasvatustyötä tulisi toteuttaa, jotta se edistäisi lapsen hyvinvointia ja oppimista valtakunnallisen vasun periaatteet tulee konkretisoida => mitä kukin periaate tarkoittaa varhaiskasvatustoiminnassa, miten periaatteen tulisi konkretisoitua juuri tämän yksikön/ ryhmän toiminnassa ja toimintaympäristössä valtakunnallisen vasun konkretisoinnin prosessi ja työvälineet: KUNTAVASU, YKSIKKÖVASU, RYHMÄVASU, LAPSEN VASU RYHMÄVASUN näin me sen teemme -taso tukee sanojen sisäistymistä teoiksi ja mahdollistaa samalla arvioinnin
15 VASUPOHJAINEN SUUNNITTELUPROSESSI - pedagoginen johtaminen on vasuprosessien johtamista Sanna Parrila 2015 PÄIVÄHOIDON ALOITUS LAPSIKOHTAINEN HAVAINNOINTI LAPSIKOHTAISTEN VASUJEN LAATIMINEN KUUKAUSI/ VIIKKOTASON SUUNNITELU JATKUVA ARVIOINTI, HAVAINNOINTI RYHMÄ VASUN LAATIMINEN RYHMÄN LASTEN VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOONTI YKSIKKÖ VASU KUNTA VASU VALTAKUNNAN VASU
16 Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat luovat ammatilliset velvoitteet laadunhallintaan ja jatkuvaan arviointiin sekä esimiehelle että henkilöstölle ainoastaan arvioinnin kautta saamme selville toimimmeko niin kuin lupaamme tai luulemme toimivamme => toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet vasu luo perustan arvioinnille => edellyttää vasun konkretisoimista arvioitavaan muotoon arviointilausekkeiden on oltava erottamiskykyisiä: riittävä konkreettisuus mitä tämä tarkoittaa meillä? miten näkyy arkityössämme? mitä tarkoittaa konkreettisina tekoina? vanhempien ja lasten osallisuus arvioinnissa!! Arviointi = sanoista tekoihin Arviointi = oppimisen ja kehittymisen perusta Arviointi = vasun sisäistymisen edellytys Arvioinnin muotoja: Itsearviointi, sisäinen arviointi, ulkoinen arviointi, vertaisarviointi, monitahoarviointi
17 Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi HENKILÖSTÖN toteuttaman arvioinnin tulisi olla sekä jatkuvaa että systemaattista jatkuva arviointi: arjessa todentuva prosessi jossa arviointi ja suunnittelu kytkeytyvät erottamattomasti yhteen: toimimmeko niin kuin olemme eri tason vasuissa luvanneet toimivamme, missä tilanteissa vasun periaatteet toteutuvat, mitä pitäisi muuttaa ja kehittää? jatkuvassakin arvioinnissa mielekäs rajaaminen ja kohdentaminen tärkeää: esim. kuukausittain vaihtuva vasuagentti, joka keskittyy aina yhden vasun periaatteen toteutumisen havainnointiin kerrallaan arvioinnin perustana mm. RYHMÄVASU systemaattinen arviointi: suunniteltu arvioinnin kokonaisuus (miksi, kuka, mitä, miten, milloin ja mitä siitä seuraa) jolla todennetaan vasun toteutumista ja nostetaan esiin kehittämistarpeita, keskeinen osa laadunhallintaa esim. lapsen osallisuus yhteisenä arvioinnin kohteena
18 Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi Arviointiin sitoutuminen edellyttää: - Arviointi koetaan mielekkääksi tavaksi kasvaa ja kehittyä sekä oppia ammattilaisena, yksilönä ja yhteisön jäsenenä - Kaikkien tulee voida osallistua ja tehdä yhteistyötä, arvioitavien kohteiden valinta ja avaaminen, hyvästä ja tavoiteltavasta tietoiseksi tuleminen (yhteinen reflektoiva kehittämistyö) - Arvioinnin on johdettava asioiden kehittymiseen => ei arviointia arvioinnin vuoksi! - Painopiste yhteisön positiivisten voimavarojen esiin saamisessa jaksamisen ja kehittämisen tueksi - Lähtökohtana jatkuvaan parantamiseen sitoutuminen - Sitoutuminen yhteiseen keskusteluun kehittää ammatillisia käytäntöjä ja ammattialan kehittymistä!
19 Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi Sanna Parrila 2013 ESIMIEHEN kohdalla arviointi on keskeinen osa pedagogisen johtamisen prosessia, jonka tarkoituksena on nostaa esiin henkilöstön vahvuuksia ja osaamisen kehittämisen tarpeita => pedagogisen johtamisen punainen lanka ja suunnittelu tukea ja mahdollistaa henkilöstön oppiminen ja kehittyminen vasupohjaisen ammatillisuuden suunnassa varmistaa toteutuvan toiminnan laatu => toteutuuko varhaiskasvatustyö valtakunnallisen vasun mukaisesti, edistääkö tarkoituksenmukaisesti jokaisen lapsen hyvinvointia ja oppimista esimies apuna arjen näkyväksi tekemisessä => tarvitaan arvioinnin työkaluja ESIMERKKEJÄ VASUPOHJAISISTA ARVIOINTIKRITEEREISTÄ / MENETELMISTÄ: Vasupohjainen yksilökehityskeskustelu osat I-III
20 Henkilö- ja tiimikohtaisten oppimis/kehittämissuunnitelmien laadinta arvioinnin tulisi johtaa toimintaan ts. kehittämiseen ja oppimiseen arvioinnin toteutuksen ja tulosten esittelyn jälkeen tärkeää miettiä, mitä tästä seuraa, miten hyödynnämme tuloksia toimintamme kehittämisessä ja oppimisessa? arvioinnin tulokset henkilökohtaisen ja/tai tiimikohtaisen oppimissuunnitelman perustana arvioinnin tulokset pedagogisen johtamisen suunnittelun perustana pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja kohteen rajaus keskeistä: pienten askelten strategia!
21 Suunnitelmien toteutus ja seuranta Eri menetelmien kautta toteutuvan arvioinnin ja niiden pohjalta laadittujen suunnitelmien kautta pitäisi käynnistyä varsinainen oppimisprosessi ts. konkreettinen toiminta henkilöstön oppimisen ja työn kehittämisen edistämiseksi mikä on esimiehen rooli ja toiminta henkilöstön oppimisen edistämissä? miten henkilö- ja tiimikohtaiset oppimisen tarpeet vaikuttavat ja näkyvät esimiehen oman työn suunnittelussa ts. pedagogisen johtamisen suunnitelmassa? mikä on yksilön oma toiminta ja vastuu oman oppimisensa edistämisessä? tiimin ja yksilön suhde oppimisen kohteiden määrittämisessä ja oppimisprosessissa? arvioinnista sopiminen => milloin, miten ja kuka arvioi onko oppimista tapahtunut?
22 TIIMITYÖ TUKEE OPPIMISTA ESIMIEHEN / TIIMIVASTAAVAN VALMENTAVA ROOLI KESKEINEN Sanna Parrila 2015 Tiimioppiminen lähtee liikkeelle yksilöiden pohdinnoista Oppiminen työssä: kokemuksesta oppiminen, arkityön pohdinta, mitä, miksi Omien pohdintojen, arkikokemusten ja arjessa havaittujen ongelmatilanteiden jakaminen: yhteinen keskustelu, reflektointi Uuden kokeilua, soveltamista omaan työhön. Uusien /vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintamallien suunnittelu ja ideointi. Miten vahvistetaan tiimioppimista varhaiskasvatuksessa?
23 TIIMINÄ KEHITTYMISEN AVAINTEKIJÖITÄ 1. Päämäärätietoisuus 2. Tavoitteellisuus ja itseohjautuvuus 3. Sitoutuneisuus 4. Oppimisen halu ja osaamisen hyödyntäminen 5. Tiimin vuorovaikutussuhteet ja sisäinen toimivuus Linkki: Tiimin kehittyneisyyden arviointi
24 RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN LÄHTÖKOHTANA onko oma tiimimme tiimi? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin toimintaperiaatteisiin, päämääriin ja suoritustavoitteisiin ja jotka pitävän itseään yhteisvastuullisina suorituksistaan. (mukaillen Katzenbach & Smith 1993) Vasuprosessit auttavat tiimejä kehittymään tiimeiksi, mutta prosesseja täytyy johtaa ja vastuuttaa tarkoituksenmukaisesti! Tiimin pedagogisella vastuuhenkilöllä ja esimiehellä keskeinen merkitys!
25 Tiimin suoritukset Korkeatasoinen tiimi Tunnetaan vastuuta korkealaatuisesta toiminnasta, jatkuvasta arvioinnista ja kehittämisestä. Jäsenet ovat sitoutuneet sekä toistensa henkilökohtaisen kasvun ja oppimisen että tiimioppimisen edistämiseen. Työryhmä: Jokainen pyrkii suoriutumaan omista ja tehtävistä omien näkemystensä mukaisesti. Ei yhteisvastuuta. Työryhmä Näennäistiimi Todellinen tiimi Potentiaalinen tiimi Yhteinen päämäärä, toimintaperiaatteet ja tavoitteet eivät kiinnosta tiimin jäseniä. Tiimin tehokkuus heikompaa kuin yksilösuoritukset => ei synergiaetua, tehokkuus putoaa alle työryhmätason koska vanha kyseenalaistettu mutta uutta ei ole löydetty Kaikki tiimin jäsenet ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään, toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin. Kaikilla on yhteinen käsitys hyvästä työsuorituksesta. Yhteisvastuu elää. Hyödynnetään erilaisia taitoja tiimissä. Ryhmä, joka yrittää aikaansaada hyvää tulosta mutta päämäärät, toimintaperiaatteet ja tavoitteet ovat vielä epäselviä ja yhteisvastuullisuus heikkoa. Tiimin tehokkuus (mukaillen Katzenbach &Smith 1993)
26 RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 1. Päämäärätietoisuus ammatillisen tiimin olemassaolon tarkoituksen, päämäärien ja tavoitteiden tulisi aina perustua työn YDIN tarkoitukseen = jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen päämäärätietoisuuden lähtökohtana on eri tasoilla laadittujen vasujen sisäistäminen ja konkretisointi tiimin toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi => RYHMÄVASUN LAATIMISEN JA KÄYTÖN MERKITYS ammatillinen varhaiskasvatus ei ole kunkin tiimin jäsenen omien henkilökohtaisten näkemysten toteuttamista, vaan ammatillista varhaiskasvatusta ohjaavien säädösten ja linjausten mukaan toimimista => esimiehen ja tiimin pedagogisen vastuuhenkilön merkitys työn ydin tarkoituksen kirkastamisessa ja vasupohjaisen varhaiskasvatuksen avaamisessa => esimiehen ja tiimin pedagogisen vastuuhenkilön tehtävänä on tukea ja edistää sitä, että tiimin sisälle muodostuu yhteinen käsitys hyvästä varhaiskasvatuksesta ja toimintaperiaatteista
27 RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 2. Tavoitteellisuus ja itseohjautuvuus ryhmävasuun yhdessä konkretisoidut ja kirjatut toimintaperiaatteet luovat perustan toiminnan arvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle ryhmävasuun ei kirjata ja kuvata pelkästään nykyistä, vaan suunnitelmaa siitä, minkälaista haluamme toimintamme olevan => tavoitteellisuus tiimillä pitää olla yhteisesti sovitut käytännöt, miten ryhmävasun toteutumista arvioidaan ja miten kehittämistarpeisiin vastataan => tiimin pedagogisen vastuuhenkilön ja merkitys ryhmävasun laatimisessa ja siihen pohjautuvan jatkuvan ja systemaattisemman arvioinnin ja kehittämisen ylläpitämisessä => jatkuvaan oppimiseen ja kehittämiseen kannustaminen, arkityön tutkiminen, kehittämistarpeiden paikantaminen ja oppimissuunnitelmien kirjaaminen
28 RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 3. Sitoutuneisuus mitä mielekkäämpi tehtävä ja mitä selkeämmät tavoitteet ja toimintaperiaatteet tiimillä on, sitä todennäköisemmin tiimi yhteen hitsautuu ja sitoutuu tavoitteiden saavuttamiseksi riittävän yhdessä olon ja yhteisen keskustelun merkitys tiimiytyminen ryhmädynaamisena prosessina, yksilöiden persoonallisuus ja ammatilliset valmiudet, tiimitoimintaa tukevat rakenteet, päämäärätietoisuus kaikki vaikuttaa omalta osaltaan HUOM! Jokainen työssään toimiva varhaiskasvattaja on ammattilainen ja ammatillisuuteen kuuluu vastuu omaan työhönsä liittyviin ohjausasiakirjoihin sitoutumisesta ja niihin perustuvien toimintaperiaatteiden noudattamisesta! riittävästi aikaa uuden sisäistämiseen, vanhasta poisoppimiseen => huomioon aikuisten oppimisen erityisyys valmiita ratkaisuja ei ole, vaan niitä haetaan, kokeillaan ja etsitään yhdessä => kaikkien osaamisen ja ammattitaidon arvostaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
29 AIKUISTEN OPPIMISEN ERITYISYYS aikuinen oppija on konservatiivinen ja itsekeskeinen (Malinen) aikuisen oppiminen rakentuu vahvasti jo eletyn ja koetun varaan; sävyttää ja määrittää oppimista kriittisyys, oppimista estävä turvavyö, joka suojaa liialliselta hämmennykseltä Hän näkee vaivaa ollakseen menettämättä liian paljon ennakkoasenteitaan yhdellä kertaa. Varovasti, hitaasti, muuten hänestä ei jää mitään jäljelle. Elias Canetti Särö häiritsee tuttua ja turvallista => käynnistyy oppimisen kriittis-analyyttinen vaihe => onko uusia asia minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen? Sitoudunko uuteen tietoon? aikuisella oppijalla halu ymmärtää ja soveltaa, yksittäinen ulkoa oppiminen ei motivoi
30 RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 4. Oppimisen halu ja osaamisen hyödyntäminen tiiminä kehittyminen edellyttää tiimin oppimishalun heräämistä yhteys tiimin jäsenten yksilölliseen kasvuprosessiin; tarve, motiivi, halu, kyky oppia, ammatillinen itsetunto, usko omaan oppimiseen tiimin jäsenten tuki => yhteinen tahtotila rakentavan palautteen antamisen ja saamisen merkitys: palautteen antamatta jättämisellä viemme toiselta mahdollisuuden oppia ja kehittyä oppiminen ja kehittyminen on työhyvinvoinnin lähtökohta => työn mielekkyyden säilyminen toimiva tiimi osaa hyödyntää tiiminjäsenten erityisosaamisen koko tiimin hyödyksi sekä paikantaa, mihin tiimin yhteiset ja yksilölliset oppimisen haasteet liittyvä tärkeää myös kyky oppia toinen toisiltaan => pedagogiikasta vastaavan rooli erilaisten vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä, myös yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistaminen ja oppimisprosessien tukeminen tärkeää => yhteinen oppiminen arjessa, tiimioppimisen rakenteet ja välineet
31 (mukaillen Sarras 2012) VASUPOHJAISEN VARHAISKASVATUKSEN SISÄISTÄMINEN ON ARJESSA TAPAHTUVAA OPPIMISTA JA KOKEILUA Hyvien aikomusten ja arjen realismin ristiriita Onko meillä aikaa ja energiaa suunnitella uusien ideoiden sulauttamista olemassa olevaan toimintaan Pidämmekö sitkeästi kiinni hyvistä käytännöistä ja toimivista rutiineista Uskallammeko heittäytyä kokeilemaan uusia ideoita, vaikka se uhkaisi muuttaa radikaalistikin vakiintuneita tapoja Vältämmekö viimeiseen asti epävarmuutta ja ennakoimattomia tilanteita Ratkaisuvaihtoehtoja on paljon Joko tai asenne ei edistä ratkaisujen löytymistä Pienet askeleet moniin suuntiin, myös takaisin, vievät lopulta eteenpäin kohti lapsiläheistä varhaiskasvatusta Vasutyö on pienten innovaatioiden keräämistä ja käytäntöön levittämistä
32 RYHMÄVASU TIIMINÄ KEHITTYMISEN TYÖVÄLINEENÄ 5. Tiimin vuorovaikutussuhteet ja sisäinen toimivuus kehittyy asteittain yhteisen keskustelun, toimintaperiaatteiden ja pelisääntöjen laatimisen myötä tiimin muodostamisen lähtökohtana ajatus oppiva ammattilainen => ei voi lähteä muodostamaan ammatillisia tiimejä ajatuksella kuka tulee toimeen kenenkin kanssa! tiimin jäsenten tehtävänä on huolehtia yhteisvastuullisesti hyvän ilmapiirin syntymisestä ja ylläpitämisestä Ryhmävasuun / tiimisopimukseen kirjataan myös yhteisesti sovitut pelisäännöt kasvattajien väliselle vuorovaikutukselle lähtökohtana ihmisen kunnioitus: minä en ole parempi kuin tuo toinen Erilaisten temperamenttien tunnistaminen, erilaisuudesta nousevien vuorovaikutushaasteiden esiin nostaminen ja hallitseminen Ihmisten erilaisuus ei ole ympäristötekijä joka tulee poistaa, vaan hyöty käyttää! toimivan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen lähtökohtana erilaisuuden hyväksyminen ja oman vuorovaikutustyylin tunnistaminen ja hallitseminen
33 TUNTEMINEN Mitä vahvuuksia, toiveita ja tarpeita kullakin on? Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Sitoutuvatko kaikki? LUOTTAMUS YHTEINEN KÄSITYS PERUSTEH- TÄVÄSTÄ Onko minua kuunneltu, onko mielipiteelläni väliä? Tietääkö jokainen mitä häneltä odotetaan? SITOUTUMINEN Onko hyvä ja tavoiteltava saavutettavissa olevaa?
34 ESIMIEHEN JA TIIMIVASTAAVAN MERKITYS OPPIMISEN VALMENTAJANA tiimioppimisen tuloksellisuudessa ja tiiminä kehittymisessä sekä esimiehen että tiimivastaavan valmentava rooli keskeinen: auttaa näkemään mistä olemme tulossa ja mihin olemme menossa => pedagogiikan kehittämisen suunta tukee ja mahdollistaa tiimien yhteisten toimintaperiaatteiden laatimisen motivoi, asettaa haasteita ja oppimistehtäviä, antaa palautetta ja palkitsee tiimin oppimista ja kehittymistä tiimivalmentajan ei tarvitse osata kaikkea mutta hänen tehtävänä on auttaa tiimejä ja yksilöitä luopumaan ajatuksesta näin on tehty aina ennenkin ohjaa ja tukee tiimin sisäisten vuorovaikutussuhteiden muodostumista innostaa, kannustaa ja motivoi oppimaan ja kehittymään => TAHTOTILA luo oppimiseen kannustavan ilmapiirin
35 PIENTEN ASKELTEN KEHITTÄMISEEN KANNUSTAMINEN Edetään askel kerrallaan, suurikin kokonaismuutos tehdään pienin askelin Arviointitiedon pohjalta määrittyvät Tiimi/yksikkökohtaiset kehittämiskohteet => kehittämiskohteen rajaus ja täsmentäminen => tiimikohtaiset kehittämisaskeleet (suunnittelu, toteutus) Kehittämistyö ihmisen kokoiseksi: parannukset näkyvät arjen työssä nopeasti, melko pienellä vaivalla ja ne toteutetaan yhdessä osana arkityötä Virheet huomataan ja niistä opitaan nopeasti Yhdellä askeleella ei voi mennä kovin kauas metsään Ohjaa jatkuvaan oman työn tutkimiseen, työn perusteiden pohtimiseen ja reflektointiin Systemaattinen, toistettavissa oleva toimintatapa Samalla syntyy dokumentti 35
36 Kehittämiskohteen määrittely Lähdetään liikkeelle oman toiminnan arvioinnista Esimerkiksi: asiakastyytyväisyyskysely lasten mielipiteiden selvittäminen itsearviointi laatukiteereitä tai tiettyä arviointimenetelmää käyttäen vasu-itsearvioinnit, vasun toteutumisen arviointi Kunta10 CAF, EFQM jne (Lähde: Virpi Mattila )
37 Jää odottamaan Toiminnan arviointi Arviointitiedon analyysi Kehittämiskohteiden määrittely Arvio kehittämistarpeiden kiireellisyydestä Kiireellinen Kehittämiskohteen täsmentäminen (Lähde: Virpi Mattila ) 37
38 Pienin askelin kohti tavoitteita Nykytilan analyysi mikä erottaa nykytilan tavoitteesta = kehittämiskohteet Tavoitetilan analyysi NYKYTILA S A (Lähde: mukaillen Virpi Mattila ) K A S K S K A A S K A A A A S K A A mahdoton siirtyä suoraan TAVOITETILA Virpi Mattila
39 LOPUKSI: OPPIMISTA TUKEVA YMPÄRISTÖ JOHTAMINEN ORGANISAATIO ILMAPIIRI Yhteinen oppimisen suunta: visio, strategia, arvot => mihin suuntaan edetään, mihin keskitytään Esimies oppimisen tukijana ja esimerkkinä (valmentaja, arvioija, palautteen antaja, osaamisen tunnistaja, oman ammattitaidon kehittäjä ) Epävarmuuden hallinta: => pitää laivan kurssissa, tiedottaa, auttaa ymmärtämään, edistää virheistä oppimista Oppimista edistävät rakenteet: vuorovaikutuksen ja oppimisen tilat ja muodot Kokeilemisen edistäminen ja tukeminen Autonomia: vaikuttamisen mahdollisuus Keskusteleva, avoin, virheistä oppiva, ideoiva, yhteisöllinen Tiedon vapaa kulku foorumeilla ja verkostoissa (tietoa ja osaamista ei pantata tai peitellä) Reflektoivat rakenteet ja arviointitavat, mukavuustason haastaminen
VASUPROSESSIT PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN YTIMESSÄ
VASUPROSESSIT PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN YTIMESSÄ VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 10.5.2017 KLO: 11.00-12.00 Sanna Parrila, KT, sertifioitu coach (ACC), Ediva sanna.parrila@ediva.fi, www.ediva.fi Uusi
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotPienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa
Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotJOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA
JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotOunasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan
Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Lauantai 28.1.2017 klo: 12.00-12.45, LUENTOTILA 203 KT, kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy sanna.parrila@ediva.fi, www.ediva.fi KT, yliopisto-opettaja Elina
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotRAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen
RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Hämeenlinna 14.4.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotVarhaiskasvatuksen. laadunarvioinnin. perusteet ja suositukset. Laura Repo, arviointineuvos, Karvi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi
Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin perusteet ja suositukset Laura Repo, arviointineuvos, Karvi Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Luennon sisältö 1. Laadun arvioinnin tausta ja tavoitteet 2.
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotTampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,
LisätiedotJyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille
Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu
LisätiedotOPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN
OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotOPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017
70-20-10 - OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ Päivitetty 2017 O. Ala-Nissilä, T. Kauma, J. Kröger, T. Leppänen, M. Nissén-Feldt, E. Penttilä, S. Raatikainen, I. Sankkila, L.
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotMONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.
MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotVaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus
Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU
Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotVASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA
VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotKaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Meille tärkeitä asioita ovat turvallisen, kannustavan ja luotettavan kasvatusilmapiirin luominen. Lapselle opetetaan vastuullisuutta;
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotOsana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin
Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Itsearvioinnin, ryhmätyöskentelyn ja suunnittelun tueksi Ryhmävasu tehdään kauden alussa ja sitä arvioidaan vähintään kaksi kertaa toimikauden aikana; vuoden
LisätiedotPED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT
PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT Jyrki Reunamo Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti / Suomi - Taiwan 19.9.2017 1 Tieto- ja viestintäteknologinen osa
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotPedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä
Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtamisen välineenä Johtajuusfoorumi 2017 Lappeenranta LTO, KM, väitöstutkija Kati Rintakorpi kati.rintakorpi@koulutuspalveluillusia.fi www.koulutuspalveluillusia.fi
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman
LisätiedotJOHDANTO. vasun käyttöopas
JOHDANTO Keskustelu uuden Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasu) ympärillä on käynyt kiivaasti jo pitkään. Yhtäällä uusi Vasu nähdään mahdollisuutena kehittää varhaiskasvatuksen
LisätiedotRyhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine
Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotOppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue
LisätiedotOrientaatioprojektin aloitusinfo
Orientaatioprojektin aloitusinfo Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Espoo, Hämeenlinna, Turku & Helsinki 18-21.8.2014 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.8.2014 1 Mitä videossa tapahtuu? Mikä asia kiinnittää huomiosi?
LisätiedotHyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen
Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle
MUHOKSEN KUNTA Tenavat ryhmäperhepäiväkoti TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle 2017 2018 Hyvinvointilautakunnan 31.10.2017 hyväksymä Tenavien ryhmäperhepäivähoidon toimintasuunnitelma toimikaudelle 2017-2018
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti
Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä
Lisätiedot