Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Transkriptio

1 Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

2 Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää.

3 Vain laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti Karila 2016 Laadulla on merkitystä. Mikään yksittäinen laatutekijä ei ratkaise. Laatutekijöiden kokonaisvaikutus on merkityksellinen. Keskeinen laatutekijä on henkilöstön koulutus ja osaaminen. - ymmärrys lapsen kehityksestä - pedagogisten tilanteiden organisointi - sensitiivinen pedagoginen ohjaus ja vuorovaikutus 06/02/2017 Opetushallitus 3

4 Lakien ja perusteiden muutokset käytäntöön - haaste ja mahdollisuus Karila 2016 varhaiskasvatuksen eri muotojen profiilien ja identiteettien kirkastaminen eri ammattiryhmien tehtävien ja vastuiden kirkastaminen osallisuuden käytäntöjen vahvistaminen johtamiskäytäntöjen ja vastuiden täsmentäminen 06/02/2017 Opetushallitus 4

5 Kehittämistyö edellyttää, että henkilöstö hahmottaa oman työnsä ja sen kehittämisen osana varhaiskasvatuksen ja oman yksikkönsä kehittämistä.

6 Uudistuvat käsitteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Arvopohja Kasvatuspäämäärät Lapselle ominainen tapa toimia Toimintakulttuuri Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatusympäristö Orientaatiot Kielellinen tietoisuus Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Monikulttuurisuus Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoyhteistyö Arvoperusta Laaja-alainen osaaminen Oppimiskäsitys ja monipuoliset työtavat Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Oppimisympäristö Oppimisen alueet Kielitietoisuus Kehityksen ja oppimisen tuki Kulttuurinen moninaisuus Monialainen yhteistyö

7 Mitä uutta? Mitä vanhaa? Laaja-alainen osaaminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Kasvun ja opinpolun jatkumo Pedagogisen toiminnan viitekehys - pedagogiikan painottuminen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa Pedagoginen dokumentointi Varhaiskasvatuksessa toteutettavan toiminnan kokonaisvaltaisuus - EHEÄ PÄIVÄ Leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen Moniammatillisuus varhaiskasvatuksen voimavarana Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys Hyvinvoiva ja oppiva lapsi Oppimisen alueet Pedagogisen toiminnan arviointi 06/02/2017 Opetushallitus 7

8 Toimintakulttuuri on se, mikä tapahtuu, kun kukaan ei katso.

9 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet

10 Jos et voi muuttaa arkeasi, et voi muuttaa strategiaa.

11 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys Pedagoginen toiminta on tietoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Lähtökohtana lasten kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, kehittyvät valmiudet sekä oppimisen alueet. Toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus. Toiminnan avulla edistetään lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen ovat laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytys.

12 Mihin tarvitaan pedagogisia silmälaseja? Pedagoginen johtajuus on ikään kuin pedagogisten silmälasien läpi katsomista kaikessa johtajan työhön liittyvässä toiminnassa. Fonsen & Parrila 2016 Se on rekrytointia, hallinnointia, talousjohtamista, henkilöstöjohtamista ja organisaation toiminnasta vastaamista siten, että päätöksen teon taustalla on voimalliset pedagogiset intressit. 06/02/2017 Opetushallitus 12

13 Pedagogisen johtajuuden päätavoite Lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi 06/02/2017 Opetushallitus 13

14 Pedagoginen johtajuus muutoksen ytimessä 1/3 Fonsen & Parrila 2016 Näkökulma johtajuuteen on henkilöstön osaamisen kehittymiseen tähtäävä yhteinen oppimisprosessi. Koko organisaation toimintakulttuurin ja henkilöstön oppimisen ja osaamisen johtaminen Pedagoginen johtajuus sisältää pedagogisen johtamisen ja pedagogiikan johtamisen. Peruspilarit: arvo, kontekstuaalisuus, organisaatiokulttuuri, johtamisosaaminen ja substanssin hallinta 06/02/2017 Opetushallitus 14

15 Pedagoginen johtajuus muutoksen ytimessä 2/3 Johtajalta vaaditaan Fonsen & Parrila 2016 osaamista pedagogisen muutoksen ohjaamiseen. syvällistä varhaiskasvatuslain ja perusteiden tuntemusta ymmärrystä, että asiakirjat toimivat pedagogisen johtamisen sisällöllisenä perustana ymmärrystä muutosprosessin luonteesta Jos kukaan ei suutu, niin mikään ei muutu. 06/02/2017 Opetushallitu 15

16 Pedagoginen johtajuus muutoksen ytimessä 3/3 Fonsen & Parrila 2016 Perustehtävän selkeys ja varhaiskasvatuksen substanssin hallinta tukevat pedagogista johtajuutta. Johtajalla tulee olla selkeä kuva siitä, mitä on hyvä varhaiskasvatus ja hyvät pedagogiset käytännöt. rakenteiden luominen pedagogiselle keskustelulle dialogisuus ja jämäkkyys päätöksenteossa myönteisen yhteisöllisyyden rakentaminen 06/02/2017 Opetushallitus 16

17 Lastentarhanopettaja paljon vartijana pedagogisessa kehittämisessä Lastentarhanopettaja luo yhdessä johtajan kanssa yksikön pedagogisen kehittämisen strategian. ohjaa vasutyötä kasvattajatiimissä. johtaa tiiminsä pedagogiikka ja pedagogiikan kehittämistä. vastaa tiiminsä ja lapsiryhmän toiminnasta ja pedagogiikasta. tukee tiimiään pedagogiikan havainnoinnissa, arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. 06/02/2017 Opetushallitus 17

18 Miten pärjäämme muutoksessa? yhteisölliset oppimisen työkalut uudet työnteon kulttuurit visionäärinen verkostojohtaminen oppivat asiantuntijaverkostot erilaisuutta rohkaiseva, uudistumista ja kehittämistä tukeva työkulttuuri 06/02/2017 Opetushallitus 18

19 Luovuus tarkoittaa kykyä parantaa asioita.

20 Loisto-verkosto mukana 123 varhaiskasvatuksen järjestäjää kuusi alueellista verkostoa jaettu AVI-alueiden mukaisesti 11 alueellista koordinaattoria (mahd. yksi lisää pk-seudulta) Koordinaattoreina toimivat seuraavat kunnat: Etelä-Suomi: Hämeenlinna, Kouvola ja Raseborg Itä-Suomi: Joensuu Lappi: Rovaniemi Lounais-Suomi: Pargas ja Pori Länsi- ja Sisä-Suomi: Jyväskylä, Kokkola ja Vasa Pohjois-Suomi: Oulu 20

21 Loiston tavoitteet Vahvistaa varhaiskasvatuksen kansallista kehittämistä ja luoda sille yhtenäinen rakenne ja visio Lisätä ja vahvistaa varhaiskasvatuksen toimijoiden kehittämisosaamista sekä hyvien käytäntöjen jakamista alueellisesti ja kansallisesti Kehittämisen keskeiset teemat: - pedagogiikka - toimintakulttuuri - johtaminen - seuranta ja arviointi 21

22 Hyvien käytäntöjen jakaminen ja hyödyntäminen Mihin Loistoa tarvitaan? OPETUSHALLITUS ALUEELLISET KOORDINAATTORIT VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAT / YHTEYSHENKILÖT Vasuperusteiden implementointi, saadaan tietoa varhaiskasvatuksen tilasta ja hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista Kehittämisosaamisen vahvistaminen, koulutukset, tuki paikalliseen vasu-työhön, verkostoituminen Tuki johtamiseen, kehittämiseen ja paikalliseen vasutyöhön, koulutusta, verkostoja ALUEPÄÄLLIKKÖ / PÄIVÄKODIN JOHTAJA Tuki yksikön pedagogiikan johtamiseen ja kehittämiseen sekä vasu -työhön, kehittämisosaamisen vahvistuminen, verkostoituminen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö Työtapojen ja toimintakulttuurin kehittäminen, vasun toimeenpano lapsiryhmissä 22

23 Kehittämisen tasot ja vastuut OPETUSHALLITUS ALUEELLISET KOORDINAATTORIT VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJAT / YHTEYSHENKILÖT Loisto-verkoston valtakunnallinen koordinointi Alueellinen tiedottaminen sekä alueellisten tapaamisten järjestäminen Sitoutuminen varhaiskasvatuksen kehittämiseen kehittämisen organisointi ja kuntatason johtaminen ALEUPÄÄLLIKÖT / PÄIVÄKODIN JOHTAJAT Varhaiskasvatuksen henkilöstö Sitoutuminen varhaiskasvatuksen kehittämiseen alueen/yksiköiden kehittämisen johtaminen Sitoutuminen varhaiskasvatuksen kehittämiseen yksikkötasolla 23

24 Vuorovaikutuksen laatu määrittää syntyvän työn arvon.