Jaettu pedagoginen johtajuus ja Vasu. Elina Fonsén Tampereen yliopisto Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Matic

Transkriptio

1 Jaettu pedagoginen johtajuus ja Vasu Elina Fonsén Tampereen yliopisto Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Matic

2 Tampere to klo 9-15 Tampereen yliopisto, Pinni LS B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere Seinäjoki ma klo 9-15 Seinäjoen seurakunta, Kirkonkrannin auditorio Jyväskylä ke klo 9-15 Jyväskylän ammattiopisto ravintola Priimus, Auditorio Pruuvi

3 Pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksen perustehtävän laadusta vastaamista ja sen kehittämistä. Se ei ole ainoastaan johtajan toimenkuvaan sidottu tehtävä, vaan kukin ammattiryhmä kantaa oman vastuualueensa oman ammattiroolinsa mukaisesti. Uusi vasu edellyttää toimintakulttuurin johtamista. Toimintakulttuuri rakentuu vakiintuneista tavoista toimia niiden perusolettamusten varassa, joita toimijoilla varhaiskasvatuksesta on. Näiden avaaminen ja tarkastelu uuden vasun tavoitteiden valossa vaatii jaetun pedagogisen johtajuuden keinoja. Koulutuksessa tarjotaan teoreettisen tiedon lisäkin konkreettisia työvälineitä, joilla toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa voidaan ohjata kohti niille asetettuja tavoitteita.

4 Ohjelma Klo Luento-osuus Klo Lounastauko Klo Toiminnallinen osuus pienryhmissä Tehtävän purku yhdessä Klo Kahvi Klo Luento-osuus

5 Millaista pedagogiikka on varhaiskasvatuksessa? Millaisiin perusolettamukseen käsityksemme perustuu? Millainen on käsitys lapsesta ja lapsuudesta? Millainen on käsitys kasvatuksesta, oppimisesta? Esimerkiksi leikin ja oppimisen suhde? Ohjattu toiminta / lapsen omaehtoinen toiminta? Tavoitteellisuus / itseohjautuvuus? Aikuisjohtoisuus, lapsikeskeisyys, lapsilähtöisyys? Osallisuus? Mikä on varhaiskasvatuksen perustehtävä?

6 Pedagogiikka Mitä sanoo uusi vasu? monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattikasvattajien toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten kanssa varhaiskasvatuksen eri muodoissa ja toimintaympäristöissä. o suppeassa merkityksessä pedagogiikka viittaa opetus- tai kasvatustaitoon o yleisessä merkityksessä pedagogiikka on käsitys siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää (

7 Opettaminen (ja kasvatus) on suhde: jossa tieto ja valta kietoutuvat yhteen historiallisesti ja kulttuurisesti rakentuneissa (koulu)instituution välittämissä diskursseissa, opettamisen käytännöissä ja puhetavoissa, erityisesti pedagogisessa dialogissa. (Hakala, K. 2007) oopetussuunnitelman eri näkökulmat: Juridis-hallinnollinen (Koulussa) toteutettavan opetuksen ja kasvatuksen yhteiskunnallispoliittinen ohjausväline (McKernan 2008, 5) Pedagoginen Opettajan opetuksellinen työväline

8 Vasu on varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma => opetussuunnitelman merkitys? Pedagoginen ajattelu liittyy tavoitteisuuden ymmärtämiseen toiminnan lähtökohtana. Opetussuunnitelman tavoitteet ohjaavat opetusta. Opettajan tulee siis tuntea ja hyväksyä opetussuunnitelman tavoitteet. Opetussuunnitelman tavoitteisiin sitoutuminen vaatii erityistä kriittisyyttä opettajan omalta pedagogiselta ajattelulta. Opetustapahtumassa, sen suunnittelu- ja arviointivaiheessa samoin kuin itse vuorovaikutustapahtumassakin, opettaja tekee jatkuvasti ratkaisuja siitä, miten toimia. Opetus on itse asiassa jatkuvaa päätöksenteon virtaa, jossa opettaja valitsee vaihtoehtoisista toimintatavoista sopivimman saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Voidaan siis sanoa, että pedagoginen ajattelu on normatiivista, se on ajattelua, joka ohjaa päätöksentekoa asetettujen tavoitteiden kentässä. ( Vasu toimii kompassina ja tukena päätöksenteossa, siksi se tulee tuntea ja ymmärtää, mitä se tarkoittaa meillä arjen teoissa.

9

10 Porinatehtävä Miten varhaiskasvatuksen perustehtävää ja arvopohjaa on käsitelty teidän kunnassanne/alueellanne/yksiköissänne/tiimissänne? Onko siitä pyritty muodostamaan yhtenevää näkemystä? Miten sitä voisi käsitellä?

11 Heart Head Hand Moraalinen johtajuus Arvot, uskomukset Näkemys, käyttöteoria Päätökset, toiminta, käyttäytyminen Kuvio 3. Arvojen, käyttöteorian ja toiminnan vuorovaikutus (Sergiovanni 1992, 8) Elina Fonsén

12 2.4 Arvoperusta (Vasussa) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 Varhaiskasvatuslaki 2 a, 2 b, 7 a ja 7 b YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007

13 2.4 Arvoperusta (Vasussa s ) Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Miten nämä näkyvät käytännössä?

14 Oppimisympäristön ja pedagogiikan suhde Johdetaanko pedagogiikkaa?

15 Pedagogiikka pedagogiset toimintatavat Ulkoisesti kopioituja malleja vai mietittyä kasvatusfilosofiaa? Mikä on esim. leikkitaulun perimmäinen tarkoitus?

16 Ohjausjärjestelmä Pedagoginen johtajuus eri tasoilla Dia: Kirsi Alila

17 Lähde: Pia Kola-Torvinen, luento Tay täydennyskoulutus

18 Haasteena vasuprosessin monitasoisuus (Parrila 2015)

19 Suunnitelmallisuus Suunnittelun perinteet vs. uudet vaatimukset Suunnittelun lähtökohdat ja kahden vasun risteys (valtakunnallinen ohjaus ja lapsivasut) Porina: Miten teillä suunnitellaan pedagoginen toiminta?

20 Arviointiin perustuva varhaispedagogiikan suunnitteluprosessi (Fonsén, Heikka, Elo 2014) 5. Pedagogiikan suunnittelu ja opetussuunnitelman kehittäminen 1. Havainnointi Varhaiskasvattaja havainnoi oppimisen ja tavoitteiden näkökulmasta merkityksellisiä tapahtumia ryhmässä Teoksessa: Heikka, Fonsén, Elo & Leinonen (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa 4. Tiimin yhteinen keskustelu, jossa arvioidaan toteutunutta pedagogiikkaa ja pohditaan tulevaa alustavan suunnitelman pohjalta 3. Dokumenttien analyysi ja alustavan suunnitelman tekeminen tiimipalaveria varten 2. Dokumentointi Tehdään monipuolisia menetelmiä käyttäen ja eri näkökulmista

21 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Prosessitavoitteita => Tulevaisuuden taitoja, tieto vanhenee nopeasti Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys <=Sisältötavoitteita Kasvattajayhteisön tavat, normit, tehtävät ja roolit => Osallisuuden ulottuvuuksia

22

23 Tehtävä (lounaan jälkeen tehdään tämä) Pohdi vieruskaveriesi kanssa yksi arjen toiminto päivästä: voi olla esim. ruokailu, ulkoilu, pukemistilanne tms. ja mieti mitä sisällöllisiä tavoitteita siihen voi liittää Oppimisen alueet: Kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni kasvan, liikun ja kehityn Ja mitä prosessitavoitteita (laaja-alaista osaamista) toiminnossa tuetaan Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus Itsestä huolehtimisen ja arjen taidot Monilukutaito ja tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen Osallistuminen ja vaikuttaminen

24

25 Työn vaatimusten muutos vs. Totutut tavat toimia

26 (Lähde: Parrila ja Alila 2011, mukaillen Ahonen 2011) TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - RYHMÄKOKOJEN KASVU - HLÖSTÖRESURSSIEN VÄHENTÄMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN HAVAINNOINTI, SUUNNITTELU, ARVIOINTI, DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSEN KONSEPTIMUUTOS edellyttää työajan uusjakoa ja yhteensovitusta - ammatillisuuden uudelleen jäsentämistä => mikä on keskeisintä hyvässä varhaiskasvatuksessa, minkälaisia uusia osaamisen haasteita jne. RYHMÄMUOTOINEN PÄIVÄHOITO VASUPOHJAINEN VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyön ydin tarkoituksena on edistää jokaisen lapsen oppimista ja hyvinvointia huomioiden lasten yksilölliset tarpeet!

27 Lähde: Sanna Parrila 2014 Toimintajärjestelmämalli toiminnan muutoksen jäsentäjänä (Engeström 1987) TEKIJÄ Yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan Ammatilliset taidot, vuorovaikutustaidot Pedagoginen osaaminen SÄÄNNÖT tärkeimmät toimintaa ohjaavat säännöt, ohjeet ja normit, Ohjausasiakirjoissa määritellyt pedagogiset linjaukset ja painotukset (TYÖ)VÄLINEET Käsitykset oppimisesta, lapsesta, varhaiskasvatuksesta Oma käyttöteoria Vakiintuneet tavat toimia Yksikön vasutyö eri tasoilla, lomakkeet ja menetelmät YHTEISÖ Kasvattajayhteisö Vuorovaikutuksen laatu KOHDE Toteutettava pedagogiikka Arjen rakentuminen Varhaiskasvatustoiminta Lapsen kohtaaminen TYÖNJAKO Kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön jäsenten tai eri tahojen kesken Kehitysristiriita: toiminnan osatekijät eivät ole tasapainossa keskenään, esim. nykyisillä työvälineillä ei pystytä hallitsemaan työn kohdetta / saamaan halutunlaisia tuloksia TULOS Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen Varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kehitysristiriita: työaika ei riitä kaikista työtehtävistä selviämiseen, tehdään vääriä asioita

28 HÄIRIÖIDEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ JÄRJESTELMÄTASO Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys Mistä tämä ongelma kertoo? Miksi tämä ei suju ja mitä pitäisi muuttaa? HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa YKSILÖTASO KENEN SYY TÄMÄ ON?!!!! HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, VUOROVAIKUTUKSEN VAIKEUTUMINEN (LÄHDE: J. Virkkunen 1995, muokattu) Dia: Sanna Parrila 2013

29 Vasuvisa Paritehtävä Minuutti vastausaikaa Nopein oikea vastaus antaa eniten pisteitä

30 Uudistusten vaikeus? Toimintakulttuurinen ymmärrys Totunnaistuminen (Berger & Luckmann Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen) Väki vaihtuu, tavat pysyy pöydänjaloissako ne on kiinni?

31 Tavasta instituutioksi totunnaistuminen inhimillisestä toiminnasta muodostuu sitä toistamalla rutiini tyypittely totunnaistunut toiminta jaetaan toisten kanssa motiivien ja säännönmukaisuuksien liittäminen toimintaan instituutioituminen tottumukset ja tyypitykset objektivoituvat lopullisesti, kun ne välitetään uusille sukupolville

32 Organisaatioiden kulttuurisen todellisuuden ymmärtäminen kehittämisen välttämätön ydin Schein (1989) Organisaatiokulttuurin tasot

33 Pedagogisen keskustelun ylläpitäminen Ihmisten ja toiminnan johtaminen Varhaiskasvatussuunnitelmatyö Perustehtävän määrittely Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen kontekstissa (Fonsén 2009, 107) Palikkatorni-metafora

34 Jaettu johtajuus Valtakunnan tason päätöksenteko järjestelmä Kuntapäättäjät Varhaiskasvatus johtaja Päiväkodin johtaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Position mukaan laajenevat pedagogisen johtajuuden vastuualueet Fonsén Elina 2014 Fonsén 2015

35 Pedagogisen johtajuuden voimansiirto = johtajuus laadun portinavaajana Elina Fonsén 2014

36 Pedagogisen johtajuuden suhde oppimiseen (Sergiovanni 1998, 38) Inhimillisen pääoman eri muodot = älyllinen, sosiaalinen, akateeminen inhimillinen pääoma

37 Inhimillinen pääoma pedagogisessa johtajuudessa Fonsén 2014 Sergiovannia (1998) mukaillen Tieto laadukkaasta pedagogiikasta koulutus, uuden tiedon aktiivinen etsiminen Tietoisuus toteutettavasta pedagogiikasta seuraaminen, arviointi, kyky reflektoida, erilaiset keskustelun muodot Taito ohjata henkilöstö toteuttamaan laadukasta pedagogiikkaa johtamisosaaminen henkilöstöjohtamisena ja pedagogiikan (perustehtävän) johtamisena, perustehtävän kirkastaminen, yhteisen arvokeskustelun ohjaaminen, Vasu-työ, toiminnan reflektoinnin ohjaaminen, kehittämistyön ohjaaminen, koulutustarpeen arviointi ja täydennyskoulutuksen järjestäminen Kyky pedagogiseen argumentointiin henkilöstön ja toiminnan johtamisen perustelu resurssien takaaminen (henkilöstöresurssit, hallittavissa oleva vastuualue, muut laadukkaaseen toimintaan tarvittavat resurssit) lapsen edun ja varhaiskasvatuksen puolesta puhuminen

38 Jaettu pedagoginen johtajuus = Kaikkien työntekijäryhmien (ei vain johtajan) vastuuta varhaiskasvatuksen laadusta ja sen kehittämisestä! P E R U S T A ARVIOINTI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN PROSESSI Yhteisen vision kirkastaminen - perustehtävä, arvot ja tavoitteet Vision konkretisointi arkityötä ohjaaviksi periaatteiksi - vasuprosessin ja toimintakulttuurin johtaminen Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto - tämän hetkisen osaamisen ja toiminnan arviointi SUUNNITELMA Arviointiperustainen kehittäminen - henkilö-, tiimi- ja yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat TOIMINTA Oppimis-ja kehittämisprosessien ylläpito - tiimien ja yksilöiden oppimisen ohjaus ja tukeminen

39 Eettisyyden kehittäminen johtamisessa (Heiskanen & Salo 2007)

40 Klo Klo Klo Toiminnallinen osuus pienryhmissä Tehtävän purku yhdessä Kahvi Luento ja loppuyhteenveto

41 OPETTAJAJOHTAJUUDEN KEHITTÄMINEN Pedagogisen johtajuuden ja siihen liittyvien tavoitteiden, rakenteiden ja vastuiden selkiyttäminen, avaaminen ja koordinointi koko yksikkötasolla pedagogisen johtamisen suunnitelmallisuus, jaetun pedagogisen johtajuuden strategia eri ammattiryhmien toimenkuvien avaaminen Pedagogisen johtajuutta ja opettajajohtajuutta tukevien työvälineiden kehittäminen ja käytön ohjeistus Pedagoginen dokumentointi ryhmävasu, lapsen vasu tiimisopimus tiimipalaverien ohjeistus arvioinnin- ja kehittämisen työvälineet Lastentarhanopettajien osaamisen vahvistaminen tiimien, tiimioppimisen ja vasuprosessin johtamisessa (Dia mukaillen: Parrila 2017, Heikka 2016 teoksessa Parrila & Fonsén)

42 Kuvio: Pedagogisen johtamisen vuosirunko Lähde: Fonsén & Parrila (2016) Johtaja oman työnsä johtajana. Teoksessa Parrila & Fonsén (toim.) Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. Jyväskylä: PS-kustannus

43 " LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. " <= Tavoitteet asetetaan kasvattajan toiminnalle! <= Lapsivasu <= Pedagoginen dokumentointi <= Ryhmävasu

44 Pedagoginen dokumentointi Mitä dokumentoidaan? Kuinka? Kuka? Koska? Miksi? Miten dokumentteja käytetään?

45 Ryhmävasu tiimitason pedagogisen johtamisen työvälineenä Ryhmävasuun yhdistyy valtakunnallisen vasun sisältö ja tavoitteet suhteutettuna lapsikohtaisten vasujen kautta muodostuneeseen näkemykseen ryhmän lasten yksilöllisistä tarpeista ja tavoitteista hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen suhteen. ryhmän käyttöohje Kirjauksissa on hyvä tuoda konkreettisesti esille, mitä aiotaan tehdä ja miten. Kannattaa välttää ilmaisua pyritään, koska se vesittää arviointia.

46 Ryhmävasuun liittyvä yhteinen pedagoginen keskustelu aloitetaan heti toimintakauden alussa yleensä yhteisessä suunnittelupäivässä tai -illassa, joissa tiimeille jää enemmän yhtenäistä aikaa asioiden pohtimiseen. Tämän jälkeen sisällön työstäminen voi jatkua pala palalta tiimipalavereissa. Ryhmän lto vastaa prosessista. Jokaiseen osa-alueeseen liittyy arviointikohta, jonka pohjalta tiimi voi yhdessä pysähtyä aika ajoin arvioimaan tarkemmin eri osa-alueiden toteutumista ja kirjausten tarkoituksenmukaisuutta.

47

48

49 Uusi vasu: Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu muun muassa arvoista ja periaatteista työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta oppimisympäristöistä ja työtavoista yhteistyöstä ja sen eri muodoista vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta johtamisrakenteista ja -käytännöistä toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. => Ryhmävasuun ja tiimisopimukseen kirjaukset näistä!

50 Vasusta luku 3 Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille Varhaiskasvatuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Ne tulee myös pystyä pedagogisesti perustelemaan Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Lisäksi johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamista kehitetään

51 Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa (Vasu2016) Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen Kansallinen taso Järjestäjä-, yksikkö ja yksilötason näkökulmat Varhaiskasvatuksen järjestäjä arvioi säännöllisesti ja päättää menettelytavoista Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa Myös lapset ja huoltajat arvioivat Henkilöstön itsearviointi

52 Paikallisesti päätettävät asiat Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa päätetään ja kuvataan, miten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa lapsilta, huoltajilta ja muilta yhteistyötahoilta saatua palautetta kerätään ja hyödynnetään laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan.

53 Laatutalo (soveltaen Tauriainen 1999) LAATUTAVOITTEET Tutkimus- ja teoriatieto LAATUVAATIMUKSET Lait, säädökset, sopimukset

54 Näkökulmia laatuun - laatua voi määrittää monella tapaa Objektiivinen, subjektiivinen ja intersubjektiivinen (inklusiivinen) näkökulma Palvelun tarjonnan, hallinnon, kasvatustieteilijöiden, vanhempien, kasvattajien ja lasten näkemykset laadusta Päivähoito vai varhaiskasvatus? Educare -yhdistelmämalli Puitetekijät, välilliset tekijät, itse kasvatuksen prosessi ja vaikuttavuustekijät

55 Elina Fonsén Palvelutaso Puitetekijät Välilliset tekijät Prosessi- Prosessitekijätekijät Vaikuttavuus tekijät Saatavuus Riittävyys Ihmissuhteiden pysyvyys Fyysinen ja psyykkinen Turvallisuus Tilojen toimivuus Henkilöstön ja vanhempien kasvatusyhteistyö Vasutyöskentely Henkilöstön osaaminen Johtajuus Työyhteisö Aikuinen-lapsi vuorovaikutus Lasten keskinäinen vuorovaikutus Lapsilähtöisyys Lasten osallisuus Lapsen myönteiset kokemukset Lapsen kehitys ja oppiminen Asiakastyytyväisyys Tiedonkulku Sisällölliset orientaatiot ja oppimisen pedagogiikka Päivähoidon laadunarviointi malli (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999) -> varhaiskasvatuksen laadunarviointimalli (Hujala & Fonsén 2010)

56 Pedagogisen johtajuuden ulottuvuudet ja toimintakulttuurin kehittäminen Arvo Konteksti Organisaatiokulttuuri Laadukas varhaiskasvatus Arvokeskustelu/ Tavoitetilan tunnistaminen Toiminnan reflektointi Johtajan ammatillisuus Substanssin hallinta Toimintakulttuurin kehittäminen Jaettu pedagoginen johtajuus Elina Fonsén 2016 Fonsén 2016

57 Arvioinnin välineitä mm: Tiimisopimuksen arviointi Ryhmävasun arviointi Lapsen vasun arviointi

58 Ammatillisia arvioinnin työvälineitä Aikuisen sitoutuminen vuorovaikutukseen lapsen kanssa (Adult Engagement Scale AES, Pascal, C. ym. 1995) Lapsen toimintaan sitoutuminen (The Leuven involvement scale for young children - LIS-YC 1994) myös: Marjatta Kallialan tutkimukset: Kato Mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? 2008, Lapsuus hoidossa Kontekstianalyysi (Pihlaja) Työkaluja päivähoidon erityiskasvatukseen (Pihlaja ja Kontu (toim.)2001, s ) us_ty%c3%b6kaluja_stm.pdf Lasten osallisuuden arviointi (Parrila & Fonsén 2016, Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön)

59 AES Aikuisen sitoutuminen vuorovaikutukseen lapsen kanssa 1. Aikuisen sensitiivisyys (herkkyys)(arvioiasteikko1-5): kuinka arvostavasti aikuinen kohtaa lapsen? tuleeko lapsi kuulluksi? reagoiko aikuinen lapsen esittämiin asioihin? vastaako aikuisen toiminta sensitiivisesti lapsen tunnetiloihin? taso 5 korkea taso 4 taso 3 taso 2 melko korkea vaihdellen melko matala taso 1 matala myönteinen äänensävy myönteiset eleet ja katsekontakti lämmin ja osoittaa kiintymystä kunnioittaa ja arvostaa lasta rohkaisee ja kehuu tunnistaa lapsen tarpeita ja huolenaiheita kuuntelee ja vastaa lapselle negatiivinen äänensävy kylmä ja etäinen ei kunnioita lasta kritisoi ja torjuu lapsen ei ole myötämielin lapsen tarpeille ja huolenaiheille ei kuuntele tai vastaa lapselle

60 2. aktivoinnin taso: miten aikuinen vuorovaikutuksessa lähtee rikastamaan lapsen aloittamaa ajatuskulkua? motivoiko ja stimuloiko aikuinen lasta jatkamaan keskustelua? laajentaako ja rikastaako aikuinen vuorovaikutusta omilla huomioillaan? taso 5 korkea taso 4 taso 3 taso 2 melko korkea vaihdellen melko matala energinen ja elävä virittää tarkoituksenmukaisesti sovittaa yhteen lapsen kiinnostukset ja havainnot motivoi lasta stimuloi keskustelua, vuoropuhelua, aktiivisuutta ja ajattelua jakaa ja laajentaa lapsen toimintaa voi olla nonverbaalinen taso 1 matala rutiininomainen puuttuu energia ja into ei sovita yhteen lapsen kiinnostuksia ja havaintoja puuttuu aktivoinnin rikkaus ja selkeys on sekava ei viritä tarkoituksenmukaisesti supistaa, vähentää vuoropuhelua, aktiivisuutta ja ajattelua

61 3. lapsen autonomian tason salliminen: miten aikuinen antaa lapsen valinnoille tilaa? rohkaiseeko aikuinen lapsen aloitteellisuutta ja omia kokeiluja? rohkaiseeko aikuinen lapsia neuvottelemaan ristiriitatilanteissa aikuisen määräämien ratkaisujen sijaan? taso 5 korkea taso 4 taso 3 taso 2 melko korkea vaihdellen melko matala sallii lapsen valita ja tukee valintoja tuottaa tilaisuuksia kokeiluille rohkaisee lapsen aloitteellisuutta ja vastuullisuutta rohkaisee lasta neuvottelemaan konflikteista ja säännöistä taso 1 matala ei anna lapsen valinnoille ja kokeiluille tilaa ei rohkaise lapsen ideoita ei anna lapselle vastuuta ei salli lapsen arvioida toiminnan laatua on autoritaarinen ja dominoiva jäykästi pakottaa sääntöihin ja rajoituksiin, neuvotteluja ei sallita

62 1 matala 2 melko matala 3 kohtalainen 4 melko korkea 5 korkea (Aikuisen toiminta) sensitiivisyys/kommunikointi [AES] (Aikuisen toiminta) lasten toiminnan aktivointi/ väliintulot [AES] (Aikuisen toiminta) lasten autonomian taso [AES] 5/16/2017 Elina Fonsén

63 Kehittämistyötä voidaan toteuttaa systemaattisesti lähtemällä liikkeelle näiden askeleiden ohjaamana (Parrila & Fonsén 2016) 1. Lisätkää ymmärrystä organisaatioiden kulttuurisesta luonteesta, joka vaikuttaa toimintakulttuurin rakentumisen taustalla. 2. Keskustelkaa yhdessä toimintaanne ohjaavista arvoista ja perusolettamuksista. 3. Varmistakaa, että kaikki työntekijäryhmät tuntevat toimintaa ohjaavat tavoitteet (vasu, lait, paikalliset ohjausasiakirjat, esimerkiksi kunnan strategiasta nousevat tavoitteet). 4. Tutustukaa ajankohtaiseen alan tutkimustietoon. 5. Luokaa visio pedagogiikalle ja toiminnalle yksikössänne. 6. Opetelkaa tarkastelemaan kriittisesti toteutettua toimintaa suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. 7. Laatikaa suunnitelma toimintakulttuurin kehittämiseksi kohti visiota. 8. Arvioikaa säännöllisesti kehittämistoiminnan toteuttamista ja suunnatkaa sitä uusille urille tarvittaessa.

64 Kahdeksan askelta muutokseen (Kotter 1996) 1. Synnytä tunne muutoksen välttämättömyydestä 2. Perusta ohjausryhmä 3. Laadi selkeä visio ja strategia 4. Viestitä tulevista muutoksista 5. Valtuuta ja voimauta henkilöstö muutokseen 6. Jaa pikavoittoja eli varmista lyhyen aikavälin onnistuminen 7. Vakiinnuta saavutetut muutokset ja jatka uusien muutosten toteuttamista 8. Juurruta uudet toimintatavat organisaatiokulttuuriin

65 Pedagogisen johtajan rooli? Leadership lessons from dancing guy

66 Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.) 2016 Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. kampanjahintaan 42 (normaalisti 49 ) Fonsén, E. (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. (Väitöskirja) 50/ pdf?sequence=1