SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II

Transkriptio

1 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10577

2 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Heikki Laitala, FM Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET VESISTÖALUEEN KUVAUS TARKKAILUMENETELMÄT JA TULOKSET KIRJANPITOKALASTUS Iso-Lamujärvi Pyhännänjärvi Kortteinen Uljua Nahkiaisen pyynti VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit Liite 2. Yleiskuvaus vesistöstä Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 01/2015 Kuvat: Ahma ympäristö Oy

3 YHTEENVETO Iso-Lamujärvellä muikku oli edelleen kirjanpitokalastuksen tärkein saalislaji. Muikun yksikkösaaliita voidaan pitää edelleen varsin kohtuullisena, vaikka lajin saaliit laskivat hieman edellisvuodesta. Hoitorysällä saadun vähempiarvoisen kalan yksikkösaaliit ovat olleet jo pitkään laskusuunnassa. Järvellä on jatkettu hoitokalastuksia säännöllisesti, mitä voidaankin pitää edellytyksenä pysyvien tulosten aikaansaamiselle. Pyhännänjärvelle kirjanpitokalastajan pyynti painottui kuhan verkkokalastukseen, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien kirjanpitokalastajien harjoittamaan keväiseen kutupyyntiin. Pyhännänjärven kirjanpitokalastajan saama kuhan yksikkösaalis laski hieman edellisvuodesta, mutta vajaan 700 gramman kokukertakohtaista kuhasaalista voidaan edelleen pitää kohtuullisena, varsinkin kun saaliskuhien keskikoko oli melko suuri. Vuonna 2015 Uljualla kalasti yksi kirjanpitokalastaja, jonka pyynti painottui katiskakalastukseen. Kalastajan katiskapyynnin saalis koostui ahvenesta (62 %), hauesta (30 %) ja vähäisestä määrästä lahnaa. Katiskalla saatu kokonaisyksikkösaalis jäi melko vähäiseksi (568 g/kokukerta). Kortteisella ei ollut kirjanpitokalastusta vuonna Kirjanpitokalastajien joukko on Siikajoen vesistöalueella ollut varsin ikääntynyttä, joka on ajan myötä vähentänyt kirjanpitokalastajien määrää. Uusien kalastajien rekrytointi alueelle on ollut melko haastavaa. Vuonna 2015 Siikajoen alajuoksulla kalasti yksi kirjanpitokalastaja, joka keskitti kalastuksensa nahkiaisen pyyntiin. Nahkiaismertojen pyydysyksikkösaalis nousi parin heikomman vuoden jälkeen ja se oli nyt noin 2,30 nahkiaista koettua mertaa kohden. Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Syyskuussa nahkiaisen pyyntiä vaikeutti suuri virtaama, joka siirteli pyyntiä varten rakennettuja patoja ja vei pyydyksiä mukanaan. 1

4 1. JOHDANTO Siikajoen vesistön kalataloustarkkailun toteutusta varten laadittiin ohjelmakaudelle uusi tarkkailuohjelma (Taskila 2012). Tarkkailua jatketaan uusitun ohjelman puitteissa pääosin jo pitkään käytössä olleen metodiikan mukaisesti. Kirjanpitokalastuksen osalta ohjelmasta on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Menetelmän avulla jokialueelta saatu aineisto on ollut vähäistä ja sattuman merkitys aineistossa on ollut suuri, joten aineisto ei ole ollut tarkkailun kannalta riittävä. Kuluvan tarkkailukauden tarkkailuohjelmasta on poistettu ammattikalastajien ja nahkiaisten pyytäjien henkilökohtaiset haastattelut, koska säännöstelystä aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset on sovittu kertakaikkisina. Tarkkailuohjelmasta on poistettu myös sähkökoekalastuksia pienten ja kalataloudellisesti vähämerkityksellisten sivu-uomien (Kurranoja, Leuvanoja, Savaloja) yläosilla, koska aiemmin saadut tiedot eivät olleet kovinkaan käyttökelpoisia. Myös Ristisenojan sähkökalastuskoeala on jätetty päivitetystä ohjelmasta pois, koska Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalue Piipsannevalla on sittemmin viemäröity. Siikajoen yläosalle (Pyhäntä) ja Iso-Lamujärveen laskevaan Huhmarpuroon esitettiin sen sijaan uudet sähkökalastuskohteet. Revonlahden Kalliokosken sijaan kalastetaan uusi koeala ylempänä sijaitsevalta kunnostetulta Saarikoskelta. Rapurutto tuhosi Lamujoen alaosan rapukannan v ja rutto on tämän jälkeen edelleen edennyt jokea ylävirtaan. Tästä syystä aiemmin toteutettua vuosittaista suppeaa ravustustiedustelua ei enää tehdä. Edellisen tarkkailukauden tarkkailuohjelman mukaisista nahkiaistoukkatutkimuskohteista osa oli kivikkoisuutensa vuoksi huonosti seurantaan soveltuvia. Tästä syystä toukkatutkimukset on uuden ohjelman myötä keskitetty kohteille, joilta edustavien näytteiden saanti on todennäköisempää. Tarkkailujaksonlla kalataloustarkkailuun kuuluvat määrävuosina tehtävät selvitykset ajoitetaan vuosille 2014 ja 2017, jolloin veden laadun alueellisesta tarkkailusta ja biologisesta tarkkailusta saadaan kalataloustarkkailua palvelevaa tausta-aineistoa. Tarkkailujakson kalastustiedustelu koskee vuoden 2016 kalastusta ja se toteutetaan alkuvuodesta Siikajoen vesistön kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on seurata mm. jätevesien, säännöstelyjen, vesistöjärjestelyjen ja turvetuotannon vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Yhteistarkkailulla pyritään saamaan kokonaiskuva Siikajoen vesistön kalatalouteen vaikuttavista tekijöistä. (Taskila 2012.) Vuosi 2015 oli suppean tarkkailun vuosi ja kalataloustarkkailuista raportoidaan ainoastaan kirjanpitokalastus tarkkailuohjelman mukaisesti lyhyenä työraporttina. 2

5 2. TARKKAILUVELVOLLISET Siikajoen vesistöalueella on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite seuraavilla tahoilla (luvanhaltija ja päätös): Jätevedenpuhdistamot Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI/7/04.08/2010, Paavolan Vesi Oy, Ruukki PPO-2008-Y , Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO-2006-Y , Teollisuus Profood Oy, Vihanti PPO-2003-Y , PPO-2005-Y-61-11, , hakemus vireillä Vesistön säännöstely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PSVEO 16/90/2, PSVEO 54/90/2, PSY 2/07/2, PSAVI 62/11/2, 2011 Turvetuotantoalueet Paavolan Turve Ky Isoneva PSY 100/09/2, Piipsan Turve Oy Mankisenneva PSY 87/09/2, VHO 10/0719/3 KHO 216/1/11, 230/1/11, 233/11/1, 239/1/11, 255/1/11, 256/1/11, Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSAVI 3/2013/1, VHO 13/0329/1 Hevoskorpi PSAVI 82/11/1 Honkaneva PSAVI 121/12/1 Hourunneva PSY 39/04/2, hakemus vireillä Huhanneva PSY 41/04/2, hakemus vireillä Huhtineva PSY 10/04/2, VHO 05/0383/3, hakemus vireillä Hukanneva PSAVI 125/11/1 Iso-Manninen PSY 73/09/2 Jylenneva PSAVI 52/11/1 Järvineva PSY 98/09/2, VHO 10/0754/3 Karjoneva PSAVI 26/12/1 Kupukkaneva PSY 61/09/2 Lahnasneva PSY 42/08/2 Paloneva PSAVI 124/11/1 Peuraneva PSY 7/08/2, VHO 08/0555/3 Pikarineva PSAVI 102/10/1, VHO 12/0011/1 Savaloneva PSY 40/04/2, hakemus vireillä Tahkoneva PSY 326/04/2, hakemus vireillä Tervasneva PSY 61/08/2 Vesiläisenneva PSY 9/04/2 Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) PSAVI 99/10/1, VHO 11/0361/1 KHO taltio 163 Jousineva PSAVI 34/12/1, VHO 13/0344/1, hakemus vireillä Joutenneva PSAVI 34/12/1, VHO 13/0344/1 tuotanto lopetettu (-2012) Jyletneva PSAVI 33/12/1, VHO 13/0340/1 3

6 Kivineva PSY 4/04/2, hakemus vireillä Korteneva PSAVI 39/11/1, VHO 11/0361/1 Kureluijanneva PSAVI 32/12/1, VHO 13/0342/1 tuotanto lopetettu (-2014) Kärjenrimpi-Puroräme PSY 11/08/2, VHO 08/0723/3 Mankisenneva PSY 87/09/2, VHO 10/0719/3, KHO taltio 12 Navettarimpi PSY 6/04/2, PSY 68/06/2, VHO 04/0339/3 hakemus vireillä Parkkisenrimpi PSY 7/04/2 Paskoneva PSY 16/09/2 Piipsanneva PSY 64/03/2 Saarineva PSY 104/08/2 Sauvasuo PSY 83/09/2 Varisneva PSY 90/06/2, PSAVI 56/2013/1 tuotanto lopetettu (-2010), alue jälkikäytössä 4 3. VESISTÖALUEEN KUVAUS Siikajoen vesistön keskeisimmät vesivarastot ovat Uljuan tekoallas, johon kootaan Siikajoen latvaosien ja Neittävänjoen vedet, sekä Lamujoen vesistön Iso-Lamujärvi, Kortteinen ja Vähä-Lamujärvi. Uljuan tekoaltaan vedet lasketaan Lamujokeen noin 5 km ennen sen yhtymistä Siikajokeen. Uljuan altaan yläpuolisen vesistöalueen pinta-ala on noin km 2, Lamujoen 979 km 2 ja koko Siikajoen vesistöalueen km 2. Vesistöalueen yli 150 järven kokonaisala on 59 km 2. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi 24,1 km 2 ja Pyhännänjärvi 3,7 km 2. Uljuan (28,0 km 2 ), Kortteisen (5,9 km 2 ) ja Vähä-Lamujärven (3,5 km 2 ) osuus järvien ja altaiden yhteispinta-alasta on n. 40 %. Lupien mukaiset säännöstelyvälit ovat vuositasolla Uljualla 7,0 m, Kortteisella 2,0 m, Iso-Lamujärvellä 1,3 m ja Vähä- Lamujärvellä 0,4 m. Vesistön säännöstelyaste on vuositasolla noin 16 %. Vuoden 2014 aikana valmistui Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman puitteissa aineistoa, jonka avulla pyritään tulvariskien hallinnan ohessa mm. kehittämään Uljuan tekoaltaan säännöstelyä edelleen. Yleiskuva Siikajoen vesistöalueesta on esitetty liitteessä 2. Siikajoen alaosalla on voimalaitos Ruukinkoskessa ja Pöyryssä. Pöyryyn v rakennetun voimalaitoksen pato katkaisee merestä tulevan kalan ja nahkiaisen nousun noin 16 km jokisuulta. Pöyryyn rakennettu kalaporras valmistui v ja v myös Ruukin pohjapatoon tehtiin kalatie. Pöyryn pohjoisrannalle rakennettu uusi kalatie valmistui lopullisesti v Muita Siikajoen vesistön nousuesteitä ovat Lämsänkoski, joka sijaitsee Siikajoen vanhan, Uljuan ohittavan, uoman yläpäässä, sekä Kortteisen ja Iso-Lamujärven säännöstelypadot Lamujoessa. Siikajoen valuma-alueen suovaltaisuudesta johtuen vesistöalueen jokien vesi on varsin humuksista ja väriltään tummaa. Myös ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja kuvastavat pääosin rehevää vedenlaatua. Vedenlaatu on Siikajoen pääuomassa ja Lamujoessa pääosin parempi kuin pienemmissä sivujoissa. Lamujoen vedenlaatu on Kortteisen yläpuolisella joen osalla selvästi parempi kuin sen alapuolella. Iso-Lamujärven ja Pyhännänjärven vesien laatu on selvästi parempaa kuin jokien veden laatu. Siikajoen edustan merialueella aivan rannikon tuntumassa jokivesien vaikutus on huomattava, mikä näkyy mm. kohonneina ravinteiden ja humuksen määrinä. Siikajoen kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin vuoden 2009 heinäkuussa silloisen Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman saatua ympäristöluvan (25/09/2, ). Kunnostustöitä hidastivat vuosina 2011 ja 2012 ajoittain kovat virtaamat. Kunnostustyöt saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana.

7 Kunnostustöillä on pyritty parantamaan lohikalojen elinympäristöä mm. kutu- ja poikasalueita rakentamalla ja koskia kiveämällä. Kaloja ja rapuja varten on tehty asento- ja suojapaikkoja, talvehtimissyvänteitä, kuivia uomia on vesitetty ja uittorännejä kivetty. Rantsilan alapuolella on poistettu uomasta matalille nivoille kasautunutta hienoainesta. Koko joen alueella (Lämsänkoski-meri) on kunnostettu noin 113 ha virtavesialueita. Kunnostuksen toteuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden toiminta-yksikkö, Siikalatvan ja Siikajoen kunnat, Vattenfall Sähköntuotanto Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Iso-Lamujärvellä lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 1,3 m. Lamujärven vedenpintaa laskettiin keväällä huhtikuun alkuun saakka (ns. kevätkuoppa), jonka jälkeen vedenpinta nostetettiin kesäkorkeuteen. Säännöstelyn yläraja ylitettiin kaksi kertaa touko-kesäkuussa, johtuen kevään ja alkukesän tavallista suuremmista sateista ja kasvaneista virtaamista. Enimmillään säännöstelyraja ylitettiin kahdeksalla sentillä. Vedenpintaa laskettiin aina elokuun loppuun saakka, jonka jälkeen vedenpinta kääntyi nousuun ja kävi joulukuussa lähellä säännöstelyn ylärajaa. Vedenpinnan vaihteluväli vuonna 2015 oli 0,86 m ja juoksutus enimmillään 7,20 m 3 /s. Iso-Lamujärven säännöstelyä tullaan kehittämään hankkeessa, jonka suunnittelu käynnistettiin vuonna 2015 (Kuva 1., Martinmäki ym ) 5 Kuva 1. Iso-Lamujärven vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna Kortteisen lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 2,0 m. Kortteisen vedenpintaa laskettiin maalis-huhtikuussa ns. kevätkuopan aikaan ja vedenpinta oli alimmillaan (N ,73). Kevätkuopan jälkeen vedenpinta nostettiin kesäkorkeuteen. Kesän sateet nostivat vedenpinnan korkeuden yli säännöstelyluvan mukaisen ylärajan (N ,0 m) heinäkuussa, jolloin vedenpinta oli enimmillään 26 cm säännöstelyluvan mukaisen ylärajan yläpuolella. Vedenpinnan vaihteluväli vuonna 2015 oli 1,53 m ja juoksutus enimmillään 14,8 m 3 /s. Kortteisella on käynnissä säännöstelyn kehittämishanke. (Kuva 2., Martinmäki ym )

8 6 Kuva 2. Kortteisen vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna Uljuan vedenpintaa laskettiin alkuvuodesta 2015 kohti kevään tulvajaksoa, jolloin vesipinta nousi nopeasti tasolle N m. Uljuan vedenpinta kohosi kevään ja kesän sateiden seurauksena toukokuussa ja kesäkuun lopulla, jolloin vedenpinnan taso kävi lähellä säännöstelyn ylärajaa (N m). Heinäkuussa vedenpinta saatiin laskuun voimakkaiden juoksutusten avulla. Elokuussa vedenpinta kääntyi hienoiseen nousuun ja jatkoi nousuaan joulukuuhun saakka. Korkeimmillaan vedenpinnan taso oli kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta Uljuan säännöstelyluvan ylärajaa (N m) ei kuitenkaan ylitetty missään vaiheessa vuotta. Vuoden 2015 aikana Uljuan vedenpinnan vaihteluväli oli enimmillään 6,27 m (N ,54 78,81 m). Uljuan osalta valmistui vuoden 2014 lopulla uusi säännöstelyohje, joka pohjautuu aiemmin syksyllä valmistuneeseen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelmaan. Säännöstelyohjeella pyritään huomioimaan myös maavesivarasto vedenpinnan tavoitetasossa. Uljuan ja Siikajoen vähävetisen uoman säännöstelyn edelleen kehittämiseksi on käynnistynyt padotus- ja juoksutusselvityshanke. (Kuva 3., Martinmäki ym )

9 W (N43+m) Q (m 3 /s) Siikajoen yhteistarkkailu ,0 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 73,0 Uljuan vedenkorkeus ja juoksutus v ,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 72,0 0,0 Kuva 3. Uljuan vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna TARKKAILUMENETELMÄT JA TULOKSET 4.1 KIRJANPITOKALASTUS Kalastuskirjanpito on jatkunut Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1977 lähtien. Tarkkailujakson ohjelmassa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kalastajan toteuttamaa pyyntiä. Kalastuskirjanpitoa jatketaan Iso-Lamujärvellä, Pyhännänjärvellä, Kortteisella, Uljualla ja Siikajokisuulla ohjelman mukaan yhteensä 10 kalastajan laajuisena. Vuonna 2015 tiedot saatiin kuudelta kalastajalta. Iso-Lamujärvelle värvättiin alkuvuodesta 2013 yksi uusi kirjanpitokalastaja ja kirjanpitokalastustiedot saatiin kaikilta kolmelta kalastajalta. Uljualta kalastustiedot saatiin yhdeltä kalastajalta, mutta Kortteiselta ei saatu lainkaan kalastustietoja. Uljualla on yhden kirjanpitokalastajan vajaus ja Kortteiselta uupuu kaksi kalastajaa. Uusia kalastajia ei ole yrityksistä huolimatta saatu rekrytoitua. Pyhännänjärven pitkäaikainen kirjanpitokalastaja lopetti vuoden 2012 alussa ja vuosina 2012 ja 2013 ei rekrytointivaikeuksista johtuen ollut kirjanpitokalastusta. Vuodesta 2014 alkaen Pyhännänjärvellä on kalastanut uusi kalastaja, joka on harjoittanut myös verkkokalastusta. Siikajokisuulta Nahkiaisen pyyntitiedot saatiin yhdeltä kalastajalta. Vuosina Pöyryn alapuolella toiminut kalastaja ei palauttanut tietoja. Kalastajien pyynti- ja saalistiedoista laskettiin alueittaiset kokonaissaaliit ja pyydysyksikkösaaliit (g/pyydyskokukerta). Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit vuodesta 1998 on esitetty liitteessä Iso-Lamujärvi Iso-Lamujärvellä kalasti vuonna 2015 kolme kirjanpitokalastajaa, jotka harjoittivat lähinnä nuotalla pyyntiä ja verkkokalastusta. Osakaskunta harjoitti edelleen vähempiarvoisen kalaston poistopyyntiä hoitorysällä. Vuoden 2015 kokonaissaalis Iso-Lamujärvellä laski edellisvuodesta johtuen pääasiassa nuottapyynnin alhaisemmasta muikkusaaliista. Harvojen verkkojen pyyntiponnistus lähes puolittui edellisvuodesta, joka vaikutti osaltaan myös kokonaissaaliiseen. Pääosa kokonaissaaliista oli lähinnä nuotalla saatua muikkua, joskin myös muikkuverkkojen muikkusaalis oli merkittävä. Muikku muodos-

10 tikin järven kirjanpitokalastajien kokonaissaaliista noin 74 %. Hauki oli kilomääräisesti toiseksi merkittävin saalislaji ja sitä saatiin lähinnä harvoilla verkoilla ja jonkin verran nuotalla. Särki on ollut Iso- Lamujärvellä hoitokalastuksen kohteena. Se on ollut yleensä kilomääräisesti mitattuna toiseksi merkittävin saalislaji, mutta vuonna 2015 sitä saatiin kolmanneksi eniten, vain hieman reilut 200 kiloa. Muita merkittävimpiä saalislajeja olivat kiiski ja ahven. Kiiskeä saatiin pääasiassa nuottapyynnin sivusaaliina. Madesaaliit olivat vähäisiä. Istutusperäisiä kirjolohia ei esiintynyt vuoden 2015 kirjanpitokalastuksen saaliissa. Siika esiintyi kirjanpitokalastajien saaliissa toisen kerran vuoden 2009 jälkeen. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Iso-Lamujärvellä sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) vuonna Pyydystä Pyynti- Kirjo- Ahven Särki Hauki Muikku Siika Kuore Made Kiiski käyttäneet ponnistus lohi Yht. PYYDYS lkm pkk kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg hoitorysä ,5 72,5 0, rantarysä katiska , muikkuverkko , nuotta verkot , Yht. (kg) Osuus (%) Muikkuverkkojen osalta vuodesta 2004 alkanut jokseenkin tasainen saaliiden kasvu taittui vuonna 2011, minkä jälkeen yksikkösaalis on ollut 2,0 2,5 kg tasolla pyydyskokukertaa kohden. Vuoden 2015 nuottapyynnin yksikkösaalis oli muikun osalta noin 99 kg/vetokerta ja nuottapyynnin yksikkösaalis putosi siten vuosien tasolta ( kg/vetokerta). Parhaimmat saalisvuodet ovat muikun nuottapyynnissä ajoittuneet vuosiin Heilahteluihin ovat vaikuttaneet pyynnissä tapahtuneet muutokset, mutta myös muikkukantojen luontaiset heilahtelut. Vahvojen muikkuvuosien on perinteisesti ajateltu toistuvan muutamien vuosien välein. Nuottaukseen on ajoittain vaikuttanut myös mm. muikun pieni koko ja osin tästä johtuvat menekkivaikeudet. Oulun alueen muikkukannan seurantajärvistä vuosiluokka 2013 oli keskimäärin heikko, joka saattoi vaikuttaa vuoden 2015 heikentyneisiin nuottasaaliisiin. Tavallisesti muikkusaaliista pääosa on toisella vuodella olevaa muikkua, jolloin vuoden 2013 heikompi vuosiluokka selittäisi saaliiden heikentymistä (RKTL). Vuosiluokka 2014 oli sen sijaan vahva Lamujärvessä, jonka seurauksena tulevan vuoden saaliskehitys saattaa kääntyä nousuun. Hoitokalastukseen käytetyn rysän muikkusaaliit ovat vaihdelleet voimakkaasti, mikä on luonnollista, koska pyynnillä tavoitellaan ensisijaisesti vähempiarvoisia kalalajeja. Iso- Lamujärven muikkusaaliit vuosina ovat olleet keskimäärin alhaisempia kuin vuosien saaliit ja vuonna 2015 nuotalla saatujen muikkujen yksikkösaalis laski ensimmäisen kerran alle sadan kilon. On kuitenkin todennäköistä, että muikkusaaliit kääntyvät nousuun tulevina vuosina, kun muikun vahvempi v vuosiluokka rekrytoituu kalastukseen. (Kuva 4.) Hoitokalastukseen käytetyn rysän yksikkösaalis vähempiarvoisen kalalajiston osalta oli vuonna 2015 vajaat 14 kg/kokukerta, eli saalis laski reilut 13 kg edellisvuodesta. Saaliisiin saattoi osittain vaikuttaa särjen kutupyyntiä vaikeuttanut kova pohjoistuuli. Toisaalta rysäpyynnin saaliit ovat pudonneet melko tasaisesti vuosien tasolta, mahdollisesti ainakin osin pyynnin jatkuvuuden takia. Iso- Lamujärven hoitokalastustoimintaa voidaankin pitää siinä mielessä erittäin arvostettavana, että se on jatkunut riittävän pitkään todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Usein hoitokalastusta jatke-

11 taan aloittamisen jälkeen vain vuosi tai pari, vaikka menetelmä vaatii tulosten aikaansaamiseksi yleensä selvästi pidemmän kalastusjakson. (Kuva 4.) Yksittäinen kalastaja harjoitti Iso-Lamujärvellä vuoden 2015 aikana katiskapyyntiä. Kokukertakohtaista vajaan 1,6 kg:n ahvensaalista voidaan pitää kohtuullisena ja kotitarvekalastuksen kannalta merkittävänä. Tavanomaisen verkkokalastuksen osalta hauen yksikkösaalis oli noin 960 g/ kokukerta ja ahvensaalis noin 350 grammaa. Näiden muikkuverkkoja harvempien verkkojen osalta yksikkösaaliit olivat suhteellisen pieniä. Iso-Lamujärvi on vesistöalueen latvajärviä, eikä sen tilaan vaikuta enää juurikaan pistekuormitusta. Järvellä on toteutettu vuonna 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toimesta koekalastuksia Nordic-yleiskatsausverkoilla ja näistä kalastuksista on laadittu erillinen raportti joulukuussa 2008 (Sairanen 2008). Raportin mukaan Iso-Lamujärven kalayhteisön rakenne oli niukkaravinteisille tai lievästi reheville järville tyypillisesti ahvenkalavaltainen. Järven rehevöitymistä kuvaavien pienikokoisten (5-10 cm) särkikalojen osuus oli erittäin vähäinen ja myös petokalojen osuus melko pieni. Kalastoon perustuvan järven ekologisen tilan arvioinnin mukaan Iso- Lamujärven ekologinen tila oli tuolloin erinomainen johtuen niukoista kokonaisyksikkösaaliista sekä alusveden hyvää tilaa, pohjan laatua ja hyvää happipitoisuutta indikoivan muikun esiintymisestä järvessä. Kun otetaan huomioon myös veden laatu ja kolme muuta luokitteluun vaikuttavaa biologista tekijää on Iso-Lamujärvi luokiteltu ekologisen tilan ensimmäisellä luokittelukierroksella tilaltaan hyväksi. Kalaston nykytila ja tulevaisuuskin näyttävät Iso-Lamujärven osalta edelleen varsin valoisilta. 9 Kuva 4. Muikun pyydysyksikkösaaliit (kg/pyydyskokukerta) (vasen kuva) ja pyydysyksikkösaaliit ilman muikkua (kg/pkk) Iso-Lamujärven kirjanpitokalastuksessa eri pyyntimenetelmillä Pyhännänjärvi Pyhännänjärvelle on värvätty uusi kirjanpitokalastaja vuodesta 2014 alkaen ja järveltä on saatu kirjanpitoaineistoa parin vuoden tauon jälkeen. Koska kyseessä on uusi kalastaja, eivät hänen ilmoittamiensa pyynti- ja saalismäärien pohjalta lasketut tulokset ole täysin vertailukelpoisia aiempaan aineistoon. Kalastaja harjoitti verkkokalastusta harvoilla verkoilla. Kalastus ajoittui tammimaaliskuulle sekä alkukesään ja syksyyn. Kalastus keskittyi voimakkaasti kuhanpyyntiin ja tässä mielessä aineisto onkin jatkossa erityisen hyödyllistä juuri Pyhännänjärven kuhakannan muutosten arvioinnissa. Tähän asti järven kuhakannan tilasta on saatu tarkkailumenetelmien avulla varsin vähän tietoja. Kalastajan noin 57 kg:n kokonaissaaliista kuha muodosti pääosan, noin 65 prosenttia. Sivusaaliina saatiin jonkin verran haukea ja vähäisiä määriä ahventa ja lahnaa. Näiden lajien kannoista tai saalis-

12 kehityksestä ei kuitenkaan voida käytännössä tehdä johtopäätöksiä, koska kalastus painottui voimakkaasti kuhan tavoittamiseen ja oli siten hyvin valikoivaa. Kuhan verkkokalastuksen osalta sen sijaan on järkevä tarkastella myös yksikkösaaliita. Kuhan verkkokalastuksen keskimääräinen yksikkösaalis laski hieman edellisvuodesta vajaaseen 700 grammaan yhden verkon kokukertaa kohden, jota voidaan edelleen pitää kohtalaisena. Saatujen kuhien keskikoko (1,6 kg) oli hieman suurempi kuin vuonna 2014 (n. 1,4 kg). Kuhien suurehkoon keskikokoon vaikuttaa osaltaan suhteellisen harvojen verkkojen (# 55 mm) käyttö. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kirjanpitokalastajan pyyntiponnistus ja saalis (kg) lajeittain Pyhännänjärvellä vuonna Pyydystä Pyyntikäyttäneet ponnistus Ahven Lahna Hauki Made Kuha Yht. PYYDYS lkm pkk kg kg kg kg kg kg verkot # 55 mm ,6 5,4 11, Osuus (%) Aiemmin kirjanpitokalastuksen verkkopyynti on Pyhännänjärvellä ajoittunut lähes kokonaisuudessaan kevätkutuisten kalojen kutuaikaan pääosin toukokuulle. Tuolloin on tavoiteltu saaliiksi lähinnä haukea, mutta harvemmilla verkoilla myös lahnaa. Nykyisen kirjanpitokalastajan kalastus keskittyy niin selkeästi kuhan verkkokalastukseen, että yksikkösaaliiden vertailu ei ole sen johdosta järkevää. Saaliit perustuvat yksittäisen kalastajan ilmoittamiin tuloksiin, mikä osaltaan lisää yksikkösaaliiden vaihtelua ja vähentää vertailun luotettavuutta. Aiemmin saaliit ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten kutuaikaisen pyynnin ajoittaminen on onnistunut suhteessa kalojen kutuaikaan. Myös katiskapyynti keskittyi aiemmin keväälle ja saaliit vaihtelivat voimakkaasti verkkosaaliiden tapaan. Myös Pyhännänjärvellä on toteutettu aiempina vuosina hoitokalastuksia nuottaamalla ja runsaat saaliit ovat olleet pääosin särkeä ja lahnaa. Joukossa on ollut jonkin verran myös haukea ja pientä ahventa. Myös edelliset, noin kymmenen vuoden takaa peräisin olevat, kirjanpitokalastuksella saadut tiedot vähäisistä kuhasaaliista ovat peräisin hoitokalastuksista. Siikalatvan keskuspuhdistamon aloitettua toimintansa on Pyhännän keskustaajaman jätevedet johdettu Rantsilan uudelle puhdistamolle. Pyhännän kaatopaikat on suljettu jo aiemmin, eikä alueella asutuksen, maatalouden ja metsätalouden ohella ole enää juurikaan järven tilaan vaikuttavia pistekuormittajia. Latvajärvenä Pyhännänjärven veden vaihtuvuus on suhteellisen hidasta ja valumaalueen ominaisuudet huomioiden järven vedenlaatu on luontaisestikin humuksista ja ravinteikasta. Järveltä on kuitenkin harvakseltaan saatu tietoja mm. muikun kuulumisesta sen kalalajistoon, joskin kanta on ilmeisesti hyvin harva. Järvellä on toteutettu myös jonkinasteisia kunnostustoimia ja jatkamalla myös runsaita saaliita antaneita hoitokalastuksia, voitaisiin järven tilaan ja kalastoon vaikuttaa edelleen positiivisesti. Etenkin kun kuormitus on viime vuosina vähentynyt mm. siirtoviemärihankkeen johdosta Kortteinen Kortteisella toiminut kirjanpitokalastaja lopetti kalastuksen, eikä vuoden 2015 osalta saatu kirjanpitokalastuksen tietoja. Vuosien aikana Kortteisella toimi yksi kirjanpitokalastaja. Tällä hetkellä Kortteisella ei ole aktiivista kirjanpitokalastajaa, mutta järvelle pyritään rekrytoimaan uusia kirjanpitokalastajia. Kortteisen nykyisen säännöstelykäytännön on arvioitu suosivan kevätkutuisia kalalajeja, mihin voivat osaltaan viitata myös yhteistarkkailun puitteissa havaitut varsin kohtuulliset hauki- ja ahvensaaliit. Syyskutuisten lajien kannalta tilanne on ongelmallisempi, joskin myös vedenlaatu ja muut tekijät,

13 kuten lisääntymisalueiden puute vaikuttavat näiden lajien menestymiseen. Kortteisen turvepohjaisilta rannoilta puristuu todennäköisesti jääpeitteen alta runsasravinteista vettä, joka vaikuttaa edelleen alapuolisen Lamujoen veden ravinnetasoihin. (Martinmäki ym ) Uljua Uljuan tekojärveltä saatiin vuoteen 2011 asti kirjanpitotiedot kahdelta kalastajalta. Toinen kalastajista kuitenkin lopetti ikäännyttyään ja järvellä toimii nyt yksi kalastaja. Hänen kalastuksensa oli vuonna 2015 katiskakalastusta pyynnin ajoittuessa touko-heinäkuulle. Katiskasaalis koostui ahvenesta ja hauesta sekä vähäisestä määrästä lahnaa. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kirjanpitokalastajan saalis (kg) lajeittain, pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) Uljuan tekoaltaalla vuonna PYYDYS Pyydystä Pyynti- käyttäneitä ponnistus Ahven Hauki Lahna Yht. lkm pkk kg kg kg kg katiska Osuus % Ahvenen katiskapyynnin yksikkösaalis nousi edellisvuodesta 350 gramman tuntumaan yhden katiskan kokukertaa kohden, mutta oli edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa pienempi. Kuitenkin kokukertakohtainen kokonaisyksikkösaalis (568 g) oli melko vähäinen. Saaliit perustuvat yksittäisen kalastajan ilmoittamiin tuloksiin ja suhteellisen vähäisiin kalastusmääriin, mikä osaltaan lisää yksikkösaaliiden vaihtelua ja vähentää vertailun luotettavuutta. (Kuva 5.) Kuva 5. Uljuan kirjanpitokalastajien katiskakalastuksen pyydysyksikkösaaliit (g/pkk) kalalajeittain Uljuaan ei suoraan vaikuta merkittäviä pistekuormittajia, vaan järveen kohdistuva kuormitus muodostuu jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta, sekä haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Järven tilaan ja kalastukseen vaikuttaa voimakkaasti myös säännöstely. Uljuan lyhytaikaissäännöstely loppui helmikuussa 2005, mikä vaikuttaa osaltaan lähinnä alapuolisen vesireitin tilaan. Uljuan kalastossa ei ole kirjanpitokalastuksen perusteella tapahtunut

14 reilun 20 vuoden tarkastelujaksolla suuria muutoksia. Järvellä on havaittu säännöllisesti kerrostuneisuuskausien lopuilla happiongelmia, mistä syystä sisäinen kuormitus voi ylläpitää järven ravinnetasoja, vaikka ulkoinen kuormitus vähenisi Nahkiaisen pyynti Nahkiaisen pyynnistä on vuodesta 2004 saakka saatu tietoja yhdeltä kalastajalta, jonka pyyntialuetta on Piispanvirran alue Siikajoen kirkonkylän kohdalla. Vuonna 2008 alueelle värvättiin toinen nahkiaisenpyytäjä, mutta hän toimi kirjanpitäjänä vain vuoden. Vuoden 2013 alussa Siikajoelle värvättiin yksi pyytäjä lisää Pöyryn alapuolelle, mutta hänkin toimi kirjanpitäjänä vain kaksi vuotta. Siikajoen taajaman seutuvilla toimiva nahkiaisenpyytäjä on tyypillisesti aloittanut pyynnin heti rauhoitusajan loputtua elokuun puolessa välissä ja jatkanut sitä lokakuulle. Vuonna 2015 hänellä oli pyynnissä samanaikaisesti enimmillään 30 mertaa, kun sallittu enimmäismäärä on 45 mertaa. Keskimäärin vuonna 2015 oli käytössä noin 20 mertaa ja pyytäjän käyttämä keskimääräinen mertamäärä putosikin alle puoleen edellisvuodesta. Pyydysyksikkösaalis, eli keskimääräinen nahkiaismäärä koettua mertaa kohden oli 2,30 nahkiaista. Yksikkösaalis nousi edellisvuodesta ja se oli jokseenkin vuosien 2008 ja 2012 tasolla (kuva 6.). Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Vuoden 2015 virtaamat Siikajoessa olivat elokuun lopulla vähäisiä ja nousivat tulvakorkeuteen syyskuun puolessa välissä. Nahkiaispyytäjän kommenttien mukaan elokuun loppua kohden laskenut virtaama vähensi myös nahkiaissaaliita. Syyskuun tulva vei mukanaan käytössä olleita mertoja ja siirteli patorakenteita alavirtaan, mikä vaikeutti pyyntiä. Syyskuun lopussa ja lokakuun alkupuolella pyynnissä oli enää vähäinen määrä mertoja (3-10 kpl). 12 Kuva 6. Nahkiaisen pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosina (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (pallot) Siikajoen kirjanpitokalastuksessa.

15 Siikajoen tärkein pyyntialue on pituudeltaan noin kolmisen kilometriä jokisuulla. Alueella on kaikkiaan noin parikymmentä pyytäjää ja heidän saaliinsa kattaa arviolta noin 90 % joen kokonaissaaliista. Saalismäärä oli vuonna 2010 noin nahkiaista kun esim. vielä vuonna 1990 saalis oli noin kpl. Nahkiaissaaliiden vähentyminen vuosikymmenten saatossa johtuu paitsi pyynnin vähenemisestä myös todellisista nahkiaiskantojen muutoksista. Jokiin nouseviin nahkiaiskantoihin vaikuttavat samat tekijät kuin vaelluskalakantoihin. Pitkällä aikavälillä jokien patoamiset ja muut vesistöjärjestelyt, kuten perkaukset ja säännöstely ovat vaikuttaneet voimakkaasti jokien nahkiaistuotantomääriin. Nahkiainen ei ole kotijokiuskollinen, eli ne voivat valikoida lisääntymisjokensa esim. virtaamatilanteen mukaan riippumatta siitä, missä ovat itse toukkavaiheensa viettäneet. Siten myös Siikajokeen kudulle nousevien nahkiaisten määrä ja nahkiaissaaliit riippuvat yleisemmästä nahkiaiskantojen tilasta. Vuosi 2010 oli virtaamatilanteen osalta nahkiaisten nousun aikaan Siikajoella usean heikomman vuoden jälkeen varsin hyvä, mikä näkyi välittömästi myös saalismäärissä. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Uljuan lyhytaikaissäännöstelyn loppuminen voi vaikuttaa positiivisesti myös nahkiaistuotantoon, sillä lyhytaikaissäännöstelyn on todettu heikentävän toukkatuotantoalueiden laatua ja määrää. Voimakkaiden virtaamavaihteluiden on ajateltu huuhtovan nahkiaisen mätiä ja pieniä toukkia mukanaan. Toisaalta nahkiaisten merkittävää nousua Pöyryn voimalaitoksen yläpuolelle ei kuitenkaan ilmeisesti tapahdu, ainakaan vanhan kalatien osalta tätä ei ole havaittu. Säännöstelykäytännön muutos mahdollisti kalataloudellisten kunnostusten aloittamisen, mikä osaltaan palvelee myös nahkiaisen etuja. Laji kutee koski- ja niva-alueiden sorapohjille ja toukat laskeutuvat pehmeäpohjaisille suvantoalueille vasta myöhemmin kuoriutumisensa jälkeen. Mätimunien hapensaantia heikentävä sorapohjalle laskeutuva aines vaikuttaa myös nahkiaisen mätimunien selviytymiseen samalla tavoin kuin esim. taimenen ja harjuksenkin kohdalla. Siikajoella vesi on humuksista ja alueella on runsaasti mm. turvetuotantoa, jonka merkittävimpiä kuormitteita on kiintoaine. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Nahkiaistoukat ovat herkkiä mm. veden ph:n muutoksille. Matalien ph-arvojen, etenkin yhdistettynä korkeisiin rautapitoisuuksiin, on havaittu olevan haitallisia näille ns. likomadoille. Siikajoen vedessä on humusvesille tyypillisesti runsaasti myös rautaa. Lisäksi alueella on havaittu melko säännöllisesti ns. alunailmiötä, eli runsaasti sulfidia sisältävien alunamaiden kuivattamisesta johtuvaa veden voimakasta happamoitumista. Mm. vuodet ja 2006 olivat tältä osin ongelmallisia ja veden laadun tarkkailun mukaan myös Siikajoen pääuoman ph-arvot ovat ajoittain laskeneet alas (jopa alle 5,5) myös em. vuosien jälkeen. Tämän tekijän pidemmän aikavälin merkitystä nahkiaissaaliisiin on vaikea arvioida, etenkään kun laji ei ole kotijokiuskollinen. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) 13 VIITTEET Kaski, O. & Oikarinen, J Nykytilaselvitys 2011 Nahkiainen Perämeri Tornio-Kokkola alue. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa hanke. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat. 26 s. + 2 liites. Koli, L Suomen kalat. WSOY. Porvoo. 357 s. Martinmäki, K., Hellsten, S., Visuri, M., Ulvi, T. & Aronsuu, K Ekologisen tilan ja virkistyskäytön parantamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen säännöstelemissä järvissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja Helsinki. 107 s. Taskila, E Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille Pöyry Environment Oy. Oulu. 6 s + 2 liites.

16 Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit vuosina Liite 1.1 ISO-LAMUJÄRVI v Muikkuverkot # mm (g/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki Kiiski Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Siika Hauki Made Ahven Särki Kirjolohi Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013* * * *uusi kirjanpitokalastaja

17 ISO-LAMUJÄRVI v Liite 1.2 Nuotta (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Ahven Särki Kiiski Isorysät (kg/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki ,33 3, ,72 0,11 0, ,29-21, ,9 2,05 14, ,31 3,17 46, ,25 11, ,25 6,13 70, ,25 8,67 77, ,67 2,7 66, ,12 4,89 48, ,36 12,79 43, ,48 7,68 27, ,21 2,83 20, ,82 1,74 9,42 * Vähäisiä muiden lajien saaliita ei raportoida Katiskat (g/pkk) Rantarysät (g/pkk) Vuosi Ahven Hauki Made Särki Vuosi Hauki ei käytetty 2006 ei käytetty 2007 ei käytetty 2008 ei käytetty 2009 ei käytetty 2010 ei käytetty

18 PYHÄNNÄNJÄRVI v Liite 1.3 Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Lahna Kuha ei kalastajaa v ei kalastajaa v Muikkuverkot # mm (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Särki ei kalastajaa v ei kalastajaa v ei käytetty 2015 ei käytetty Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Särki * ei kalastajaa v ei kalastajaa v ei käytetty 2015 ei käytetty *sisältää myös Weke-katiskoiden saaliin

19 KORTTEISEN TEKOALLAS v Liite 1.4 Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Kirjolohi Taimen Särki Ei kalastajaa v 2015 Haukirysät (g/pkk) Maderysät (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Särki Vuosi Made Hauki Ahven Ei käytetty 2005 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2007 Ei käytetty Ei käytetty 2008 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei käytetty 2015 Ei käytetty

20 KORTTEISEN TEKOALLAS v Liite 1.5 Heittovapasaalis (g/pkk) Vuosi Taimen Kirjolohi Hauki Ahven Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei kalastajaa v 2015 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Ei kalastajaa v 2015

21 ULJUAN TEKOALLAS v Liite 1.6 Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Kirjolohi Särki Ei käytetty 2015 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki

22 ULJUAN TEKOALLAS v Liite 1.7 Rysät (kg/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Kirjolohi ,26 0,53 0,07 5,42 0,20 0, ,94 0,30-7,11 0,17 0, ,67 0,13 0,05 3,69 0,12 0, ,99 0,07 0,04 3,06 0,08 0, ,26 0,06-4, ,04 0,17-2,10 0,03 0, ,82 0,27-3, ,21 0,20-1, ,3 0,04-0, ,60 0,53-1, ,12 0,96-3, ,60 2,10-3, ,00 3,17-6, Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei käytetty

23 NAHKIAISEN MERTAPYYNTI v Liite 1.8 Siikajokisuun nahkiaisen pyynti Mertoja Pyydys- Nahkiainen Vuosi Kalastajia kpl kokuk. kpl kpl/pkk , , , , , , , , , , , , , , , , , ,30

24