SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III

Transkriptio

1 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10577

2 i SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2016 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Heikki Laitala, FM (biologia) Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET VESISTÖALUEEN KUVAUS HYDROLOGIA JA SÄÄ TARKKAILUN TOTEUTUS KIRJANPITOKALASTUS KALASTUSTIEDUSTELU SÄHKÖKOEKALASTUKSET NAHKIAISTOUKKATUTKIMUKSET TULOKSET KIRJANPITOKALASTUS Iso-Lamujärvi Pyhännänjärvi Kortteinen Uljua Nahkiaisen pyynti KALASTUSTIEDUSTELU SIIKAJOEN PÄÄUOMALLA JA LAMUJOELLA Lamujoki ja Kortteinen Siikajoki Pöyryn ja Lamujokihaaran välillä Siikajoki Pöyryn alapuolella Nahkiainen Lippokalastus SIVUVESIEN TIEDUSTELU Kurranjärvi VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit Liite 2. Tiedustelulomake Liite 3. Kalastustiedustelun perustulostus Liite 4. Kalastustiedustelun vapaat kommentit Liite 5. Kalastushaittoja koskevien kysymysten vastausten jakautuminen Liite 6. Yleiskuvaus vesistöalueesta

3 Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p ii Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 01/2015 Kuvat: Ahma ympäristö Oy

4 YHTEENVETO Vuoden 2016 kalataloustarkkailu sisälsi kirjanpitokalastusta sekä Siikajoen pääuomalla ja sivuvesillä tehtävän kalastustiedustelun. Iso-Lamujärvellä muikku oli edelleen kirjanpitokalastuksen tärkein saalislaji. Muikun yksikkösaaliit paranivat hieman edellisvuodesta ja nuottasaalis oli jo lähellä hyvien vuosien saalista. Lamujärven muikkukanta on tällä hetkellä ilmeisen vahva ja hyviä saaliita on odotettavissa myös tulevina vuosina. Hoitorysällä saadun vähempiarvoisen kalan yksikkösaaliit ovat olleet jo pitkään laskusuunnassa. Järvellä on jatkettu hoitokalastuksia säännöllisesti, mitä voidaankin pitää edellytyksenä pysyvien tulosten aikaansaamiselle. Pyhännänjärvellä kirjanpitokalastajan pyynti painottui kuhan verkkokalastukseen, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien kirjanpitokalastajien harjoittamaan keväiseen kutupyyntiin. Pyhännänjärven kirjanpitokalastajan saama kuhan yksikkösaalis laski hieman edellisvuodesta. Pyhännänjärven kirjanpitokalastaja on käyttänyt suhteellisen harvoja verkkoja ja siten myös saaliskuhien keskikoko on ollut varsin suurehko. Vuonna 2016 Uljuan ja Kortteisen alueelta ei saatu kirjanpitokalastuksen tietoja. Kirjanpitokalastajien joukko on Siikajoen vesistöalueella ollut varsin ikääntynyttä, joka on ajan myötä vähentänyt kirjanpitokalastajien määrää. Uusien kalastajien rekrytointi alueelle on ollut haastavaa. Vuonna 2016 Siikajoen alajuoksulla kalastanut kirjanpitokalastaja keskittyi nahkiaisen mertapyyntiin. Nahkiaismertojen yksikkösaalis jäi varsin heikoksi tarkkailuhistoriaan nähden. Nahkiaisen pyyntiä vaikeutti pyyntikauden alun tulva sekä pyyntikauden loppua kohden pieneksi laskeneet virtaamat. Vuoden 2016 kalastustiedustelun toteuttamista varten tarvittavien osakaskuntien kalastuslupatietojen keräämisessä esiintyi paikoin vaikeuksia. Kalastusluvan lunastaneiden tietosuojaan liittyvät säännökset aiheuttivat hämmennystä osakaskunnissa. Tällä saattoi olla vaikutusta osakaskunnilta saatujen lupatietojen kokonaismäärään ja siten myös lupatietojen perusteella tehtyyn arvioon kokonaissaaliista ja pyynnin määrästä. Lamun osakaskunnalta ei saatu lainkaan kalastuslupia lunastaneiden tietoja vuodelta Kalastustiedustelu pyritään toteuttamaan Lamun alueella vuoden 2017 tiedoista. Tiedustelun perusteella Lamujoen alueella kalastus keskittyi Kortteiselle ja Kortteisen alapuoliselle Lamujoelle. Jokialueella kalastus oli pääasiassa heittokalastusta ja Kortteisella harjoitettiin heittokalastuksen/vetouistelun lisäksi varsin aktiivisesti verkkokalastusta ja katiskapyyntiä. Tiedustelualueen tavanomaisimmat saaliit olivat hauki ja ahven. Lohikaloista ilmoitettiin saadun vähäinen määrä harjusta ja yksittäinen taimen. Merkittävimpiä kalastusta haittaavia tekijöitä olivat Lamujoella pohjan liettyminen ja vedenpinnan vaihtelu. Kortteisella kalastusta haittasivat levät ja lisääntynyt vesikasvillisuus. Pöyryn yläpuolisella Siikajoen pääuomalla kalastus oli lähinnä heittokalastusta ja mato-ongintaa. Passiivipyydyksistä verkkoja käytettiin aktiivisemmin Mankilan ja Revonlahden osakaskuntien alueella. Alueen kokonaissaaliista pääosa muodostui hauesta, ahvenesta ja lahnasta. Lohikaloista kirjolohta ilmoitettiin saadun pieni määrä Revonlahden osakaskunnan alueelta. Merkittävimpiä kalastusta haittaavia tekijöitä olivat vedenpinnan ja virtauksien vaihtelu sekä pohjan liettyminen ja pyydysten limoittuminen. Pöyryn alapuolisella alueella kalastus painottui heittokalastukseen ja verkkopyyntiin. Muutama aktiivinen verkkokalastaja ilmoitti kalastaneensa Siikajokisuussa ja meriedustalla. Pöyryn alapuolisella Siikajoella kalastuksen saalista pääosan muodostivat hauki ja ahven, joiden lisäksi ilmoitettiin saadun kohtuullisesti madetta, lahnaa ja säynettä. Lohikaloista ilmoitettiin saadun pieniä määriä harjusta ja kirjolohta sekä yksi taimen. Merkittävimpinä kalastusta haittaavana tekijänä pidettiin vedenkorkeuksien ja virtaamien vaihtelua. Kalojen makuhaittoja esiintyi jonkin verran koko Siikajoen pääuomal- 1

5 la. Tiedustelun perusteella Siikajokisuun nahkiaispyytäjien saaliit jäivät varsin heikoiksi. Nahkiaisen pyyntiä vaikeuttivat pyyntikauden alun tulvat ja syksyä kohden alhaiseksi laskenut virtaama. Lippokalastuksen siikasaalis oli tiedustelun perusteella varsin kohtuullinen. Nahkiaisenpyyntiä ja lippokalastusta vaikeuttavat eniten vedenkorkeuden ja virtaaman vaihtelut. Siikajoen sivu-uomilla kalastus oli pääosin heittokalastusta ja mato-ongintaa sekä katiskapyyntiä. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki, särki ja ahven. Sivu-uomista merkittävimmät saaliit saatiin Siikajoen vanhalta uomalta. Yleisimpiä kalastushaittoja olivat veden samentuminen, vedenpinnan vaihtelu, pohjan liettyminen sekä pyydysten roskaantuminen ja limoittuminen. Kalojen makuhaittoja esiintyi osassa vesistöjä melko yleisesti. Kurranjärvellä harrastettiin melko aktiivisesti katiskapyyntiä, mato-ongintaa ja heittokalastusta. Järven tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki ja ahven. Kurranjärvellä kalastusta haittasi merkittävimmin lisääntynyt kasvillisuus, jonka lisäksi haittaa aiheuttivat mm. veden samentuminen ja pohjan liettyminen. Tiedustelun perusteella luvan ostaneiden kalastajien määrät olivat vähentyneet erityisesti Pöyryn yläpuolisella Siikajoella sekä sivuvesistä kalastajamäärät olivat vähentyneet erityisesti Siikajoen vanhalla uomalla. Luvan lunastaneiden kalastajien määrää on voinut vähentää mm. osakaskuntien lupakäytännöt, luvaton pyynti ja kalastuslain myötä vuoden 2016 alusta kalastuslupiin tulleet muutokset. Vuonna 2016 kalastusluvanmyyntiä saattoi vähentää myös ajoittain sateinen kesä, joka kasvatti virtaamia parhaalla kalastuskaudella. Pitkällä aikavälillä kalastajien määrä on vähentynyt yleisesti alueella, joka on vaikuttanut pyyntimäärä- ja saalisarvioihin. 2

6 1. JOHDANTO Siikajoen vesistön kalataloustarkkailun toteutusta varten laadittiin ohjelmakaudelle uusi tarkkailuohjelma (Taskila 2012). Tarkkailua jatketaan uusitun ohjelman puitteissa pääosin jo pitkään käytössä olleen metodiikan mukaisesti. Kirjanpitokalastuksen osalta ohjelmasta on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kirjanpitokalastajan toteuttamaa pyyntiä. Menetelmän avulla jokialueelta saatu aineisto on ollut vähäistä ja sattuman merkitys aineistossa on ollut suuri, joten aineisto ei ole ollut tarkkailun kannalta riittävä. Kuluvan tarkkailukauden tarkkailuohjelmasta on poistettu ammattikalastajien ja nahkiaisten pyytäjien henkilökohtaiset haastattelut, koska säännöstelystä aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset on sovittu kertakaikkisina. Tarkkailuohjelmasta on poistettu myös sähkökoekalastuksia pienten ja kalataloudellisesti vähämerkityksellisten sivu-uomien (Kurranoja, Leuvanoja, Savaloja) yläosilla, koska aiemmin saadut tiedot eivät olleet kovinkaan käyttökelpoisia. Myös Ristisenojan sähkökalastuskoeala on jätetty päivitetystä ohjelmasta pois, koska Haapaveden kaupungin lietteenläjitysalue Piipsannevalla on sittemmin viemäröity. Siikajoen yläosalle (Pyhäntä) ja Iso-Lamujärveen laskevaan Huhmarpuroon esitettiin sen sijaan uudet sähkökalastuskohteet. Revonlahden Kalliokosken sijaan kalastetaan uusi koeala ylempänä sijaitsevalta kunnostetulta Saarikoskelta. Rapurutto tuhosi Lamujoen alaosan rapukannan v ja rutto on tämän jälkeen edelleen edennyt jokea ylävirtaan. Tästä syystä aiemmin toteutettua vuosittaista suppeaa ravustustiedustelua ei enää tehdä. Edellisen tarkkailukauden tarkkailuohjelman mukaisista nahkiaistoukkatutkimuskohteista osa oli kivikkoisuutensa vuoksi huonosti seurantaan soveltuvia. Tästä syystä toukkatutkimukset on uuden ohjelman myötä keskitetty kohteille, joilta edustavien näytteiden saanti on todennäköisempää. Tarkkailujaksolla kalataloustarkkailuun kuuluvat määrävuosina tehtävät selvitykset ajoitetaan vuosille 2014 ja 2017, jolloin veden laadun alueellisesta tarkkailusta ja biologisesta tarkkailusta saadaan kalataloustarkkailua palvelevaa tausta-aineistoa. Tarkkailujakson kalastustiedustelu koskee vuoden 2016 kalastusta ja se toteutetaan alkuvuodesta Siikajoen vesistön kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on seurata mm. jätevesien, säännöstelyjen, vesistöjärjestelyjen ja turvetuotannon vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Yhteistarkkailulla pyritään saamaan kokonaiskuva Siikajoen vesistön kalatalouteen vaikuttavista tekijöistä. (Taskila 2012.) Vuonna 2016 kalataloustarkkailu sisälsi kirjanpitokalastuksen sekä vuoden 2016 kalastusta ja saaliita koskevan kalastustiedustelun, joiden tulokset esitetään tässä raportissa. 3

7 2. TARKKAILUVELVOLLISET Siikajoen vesistöalueella on kalataloudellinen tarkkailuvelvoite seuraavilla tahoilla (luvanhaltija ja päätös): Jätevedenpuhdistamot Siikalatvan keskuspuhdistamo, Rantsila PSAVI/7/04.08/2010, Paavolan Vesi Oy, Ruukki PPO-2008-Y , Paavolan Vesi Oy, Siikajoki PPO-2006-Y , Teollisuus Profood Oy, Vihanti PPO-2003-Y , PPO-2005-Y-61-11, , hakemus vireillä Vesistön säännöstely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PSVEO 16/90/2, PSVEO 54/90/2, PSY 2/07/2, PSAVI 62/11/2, 2011 Turvetuotantoalueet Paavolan Turve Ky Isoneva PSY 100/09/2, Piipsan Turve Oy Mankisenneva PSY 87/09/2, VHO 10/0719/3 KHO 216/1/11, 230/1/11, 233/11/1, 239/1/11, 255/1/11, 256/1/11, Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) PSAVI 3/2013/1, VHO 13/0329/1 Hevoskorpi PSAVI 82/11/1 Honkaneva PSAVI 121/12/1 Hourunneva PSY 39/04/2, hakemus vireillä Huhanneva PSY 41/04/2, hakemus vireillä Huhtineva PSY 10/04/2, VHO 05/0383/3, hakemus vireillä Hukanneva PSAVI 125/11/1 Iso-Manninen PSY 73/09/2 Jylenneva PSAVI 52/11/1 Järvineva PSY 98/09/2, VHO 10/0754/3 Karjoneva PSAVI 26/12/1 Kupukkaneva PSY 61/09/2 Lahnasneva PSY 42/08/2 Paloneva PSAVI 124/11/1 Peuraneva PSY 7/08/2, VHO 08/0555/3 Pikarineva PSAVI 102/10/1, VHO 12/0011/1 Savaloneva PSY 40/04/2, hakemus vireillä Tahkoneva PSY 326/04/2, hakemus vireillä Tervasneva PSY 61/08/2 Vesiläisenneva PSY 9/04/2 Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) PSAVI 99/10/1, VHO 11/0361/1 KHO taltio 163 Jousineva PSAVI 34/12/1, VHO 13/0344/1, hakemus vireillä 4

8 Joutenneva PSAVI 34/12/1, VHO 13/0344/1 tuotanto lopetettu (-2012) Jyletneva PSAVI 33/12/1, VHO 13/0340/1 Kivineva PSY 4/04/2, hakemus vireillä Korteneva PSAVI 39/11/1, VHO 11/0361/1 Kureluijanneva PSAVI 32/12/1, VHO 13/0342/1 tuotanto lopetettu (-2014) Kärjenrimpi-Puroräme PSY 11/08/2, VHO 08/0723/3 Mankisenneva PSY 87/09/2, VHO 10/0719/3, KHO taltio 12 Navettarimpi PSY 6/04/2, PSY 68/06/2, VHO 04/0339/3 hakemus vireillä Parkkisenrimpi PSY 7/04/2 Paskoneva PSY 16/09/2 Piipsanneva PSY 64/03/2 Saarineva PSY 104/08/2 Sauvasuo PSY 83/09/2 Varisneva PSY 90/06/2, PSAVI 56/2013/1 tuotanto lopetettu (-2010), alue jälkikäytössä 5 3. VESISTÖALUEEN KUVAUS Siikajoen vesistön keskeisimmät vesivarastot ovat Uljuan tekoallas, johon kootaan Siikajoen latvaosien ja Neittävänjoen vedet, sekä Lamujoen vesistön Iso-Lamujärvi, Kortteinen ja Vähä-Lamujärvi. Uljuan tekoaltaan vedet lasketaan Lamujokeen noin 5 km ennen sen yhtymistä Siikajokeen. Uljuan altaan yläpuolisen vesistöalueen pinta-ala on noin km 2, Lamujoen 979 km 2 ja koko Siikajoen vesistöalueen km 2. Vesistöalueen yli 150 järven kokonaisala on 59 km 2. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi 24,1 km 2 ja Pyhännänjärvi 3,7 km 2. Uljuan (28,0 km 2 ), Kortteisen (5,9 km 2 ) ja Vähä-Lamujärven (3,5 km 2 ) osuus järvien ja altaiden yhteispinta-alasta on n. 40 %. Lupien mukaiset säännöstelyvälit ovat vuositasolla Uljualla 7,0 m, Kortteisella 2,0 m, Iso-Lamujärvellä 1,3 m ja Vähä- Lamujärvellä 0,4 m. Vesistön säännöstelyaste on vuositasolla noin 16 %. Vuoden 2014 aikana valmistui Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman puitteissa aineistoa, jonka avulla pyritään tulvariskien hallinnan ohessa mm. kehittämään Uljuan tekoaltaan säännöstelyä edelleen. Yleiskuva Siikajoen vesistöalueesta on esitetty liitteessä 6. Siikajoen alaosalla on voimalaitos Ruukinkoskessa ja Pöyryssä. Pöyryyn v rakennetun voimalaitoksen pato katkaisee merestä tulevan kalan ja nahkiaisen nousun noin 16 km jokisuulta. Pöyryyn rakennettu kalaporras valmistui v ja v myös Ruukin pohjapatoon tehtiin kalatie. Pöyryn pohjoisrannalle rakennettu uusi kalatie valmistui lopullisesti v Muita Siikajoen vesistön nousuesteitä ovat Lämsänkoski, joka sijaitsee Siikajoen vanhan, Uljuan ohittavan, uoman yläpäässä, sekä Kortteisen ja Iso-Lamujärven säännöstelypadot Lamujoessa. Siikajoen valuma-alueen suovaltaisuudesta johtuen vesistöalueen jokien vesi on varsin humuksista ja väriltään tummaa. Myös ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja kuvastavat pääosin rehevää vedenlaatua. Vedenlaatu on Siikajoen pääuomassa ja Lamujoessa pääosin parempi kuin pienemmissä sivujoissa. Lamujoen vedenlaatu on Kortteisen yläpuolisella joen osalla selvästi parempi kuin sen alapuolella. Iso-Lamujärven ja Pyhännänjärven vesien laatu on selvästi parempaa kuin jokien veden laatu. Siikajoen edustan merialueella aivan rannikon tuntumassa jokivesien vaikutus on huomattava, mikä näkyy mm. kohonneina ravinteiden ja humuksen määrinä.

9 Siikajoen kalataloudelliset kunnostukset aloitettiin vuoden 2009 heinäkuussa silloisen Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman saatua ympäristöluvan (25/09/2, ). Kunnostustöitä hidastivat vuosina 2011 ja 2012 ajoittain kovat virtaamat. Kunnostustyöt saatiin päätökseen vuoden 2013 aikana. Kunnostustöillä on pyritty parantamaan lohikalojen elinympäristöä mm. kutu- ja poikasalueita rakentamalla ja koskia kiveämällä. Kaloja ja rapuja varten on tehty asento- ja suojapaikkoja, talvehtimissyvänteitä, kuivia uomia on vesitetty ja uittorännejä kivetty. Rantsilan alapuolella on poistettu uomasta matalille nivoille kasautunutta hienoainesta. Koko joen alueella (Lämsänkoski-meri) on kunnostettu noin 113 ha virtavesialueita. Kunnostuksen toteuttajana toimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoittajina toimivat Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden toiminta-yksikkö, Siikalatvan ja Siikajoen kunnat, Vattenfall Sähköntuotanto Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus HYDROLOGIA JA SÄÄ Iso-Lamujärvellä lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 1,3 m. Lamujärven vedenpintaa laskettiin keväällä huhtikuun alun tienoilla (ns. kevätkuoppa), jonka jälkeen vedenpinta nostatettiin kesäkorkeuteen. Lamujärven vedenpinta kävi säännöstelyn ylärajan tutumassa toukokuun alkupuolella. Heinä-elokuun sateista johtuen vedenpinta ei juuri laskenut heinä-elokuussa. Vedenpintaa laskettiin kesän mittaan aina syyskuun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen juoksutuksia vähennettiin ja vedenpinta kääntyi nousuun. Vedenpinnan vaihteluväli vuonna 2016 oli 0,56 m ja juoksutus enimmillään 4,9 m 3 /s. Iso-Lamujärven säännöstelyn kehittämishanke on valmis ja siihen liittyen lupaviranomaiselle on jätetty hakemus järven säännöstelykäytännön muuttamiseksi. (Kuva 1., Martinmäki ym ) Kuva 1. Iso-Lamujärven vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna Kortteisen lupaehtojen mukainen säännöstelyväli on vuositasolla 2,0 m. Kortteisen vedenpintaa laskettiin tammikuussa sekä maalis-huhtikuussa ns. kevätkuopan aikaan ja vedenpinta oli alimmillaan

10 (N ,70). Kevätkuopan jälkeen vedenpinta nostettiin kesävedenkorkeuteen. Kesän sateet nostivat myös Kortteisella vedenpinnan korkeuden heinäkuussa säännöstelyluvan ylärajan tuntumaan (N ,0 m) ja vedenpinnan taso kävi noin 3 cm säännöstelyrajan yläpuolella. Vedenpinnan vaihteluväli vuonna 2016 oli 1,33 m ja juoksutus enimmillään 12,6 m 3 /s. Myös Kortteisella on käynnissä säännöstelyn kehittämishanke. (Kuva 2., Martinmäki ym ) 7 Kuva 2. Kortteisen vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna Uljuan vedenpintaa laskettiin alkuvuodesta 2016 kohti kevään tulvajaksoa, jolloin vesipinta nousi nopeasti tasolle N m. Heinäkuun sateiden seurauksena Uljuan vedenpinta kohosi ja vedenpinnan taso kävi lähellä säännöstelyn ylärajaa (N m). Heinäkuussa vedenpinta saatiin laskuun voimakkaiden juoksutusten avulla. Syyskuussa juoksutukset lopetettiin ja vedenpinta nousi syksyn mittaan tason N m tuntumaan. Uljuan säännöstelyluvan ylärajaa (N m) ei ylitetty missään vaiheessa vuotta. Vuoden 2016 aikana Uljuan vedenpinnan vaihteluväli oli enimmillään 5,21 m (N ,42 78,63 m). Uljuan osalta valmistui vuoden 2014 lopulla uusi säännöstelyohje, joka pohjautuu aiemmin syksyllä valmistuneeseen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelmaan. Säännöstelyohjeella pyritään huomioimaan myös maavesivarasto vedenpinnan tavoitetasossa. Uljuan ja Siikajoen vähävetisen uoman säännöstelyn edelleen kehittämiseksi laadittu padotus- ja juoksutusselvitys on valmistunut vuonna (Kuva 3., Martinmäki ym )

11 8 Kuva 3. Uljuan vedenkorkeus (Wh, sininen viiva), säännöstelyluvan yläraja (Wh, musta katkoviiva) ja juoksutus (Q, punainen viiva) vuonna TARKKAILUN TOTEUTUS 5.1 Kirjanpitokalastus Kalastuskirjanpito on jatkunut Siikajoen vesistöalueella vuodesta 1977 lähtien. Tarkkailujakson ohjelmassa kirjanpitoalueista on poistettu jokikohteet, joilla on ollut vain pienimuotoista yhden kalastajan toteuttamaa pyyntiä. Kalastuskirjanpitoa jatketaan Iso-Lamujärvellä, Pyhännänjärvellä, Kortteisella, Uljualla ja Siikajokisuulla ohjelman mukaan yhteensä 10 kalastajan laajuisena. Vuonna 2016 tiedot saatiin enää viideltä kalastajalta. Iso-Lamujärvelle värvättiin alkuvuodesta 2013 yksi uusi kirjanpitokalastaja ja kirjanpitokalastustiedot saatiin kaikilta kolmelta kalastajalta. Uljualla molemmat kirjanpitokalastajat lopettivat kalastuksen ja näiltä osin tietoja ei enää saatu vuonna Myöskään Kortteiselta ei saatu lainkaan kalastustietoja. Uljualla ja Kortteisella on nyt kahden kirjanpitokalastajan vajaus, mutta uusia kalastajia ei ole yrityksistä huolimatta saatu rekrytoitua. Pyhännänjärven pitkäaikainen kirjanpitokalastaja lopetti vuoden 2012 alussa ja vuosina 2012 ja 2013 ei rekrytointivaikeuksista johtuen ollut kirjanpitokalastusta. Vuodesta 2014 alkaen Pyhännänjärvellä on kalastanut uusi kalastaja, joka on harjoittanut myös verkkokalastusta. Siikajokisuulta Nahkiaisen pyyntitiedot saatiin yhdeltä kalastajalta. Vuonna 2013 Pöyryn alapuolella toiminut kalastaja toimi kirjanpitokalastajana vain vuoden verran. Kalastajien pyynti- ja saalistiedoista laskettiin alueittaiset kokonaissaaliit ja pyydysyksikkösaaliit (g/pyydyskokukerta). Kalastuskirjanpidon pyydysyksikkösaaliit vuodesta 1998 on esitetty liitteessä Kalastustiedustelu Vuoden 2016 kalastusta koskeva kalastustiedustelu tehtiin Lamujoella Siikajoen pääuomalla ja sen sivu-uomilla sekä Kurranjärvellä kolmikierroksisena postitiedusteluna maalis-toukokuussa välisenä

12 ajankohtana vuonna Lamun osakaskunnalta ei saatu lupamyyntietoja vuoden 2016 osalta, jonka vuoksi Lamujärvi jäi pois vuoden 2016 kalastusta koskevasta tiedustelusta. Lamujärvellä pyritään tekemään erillinen tiedustelu keväällä 2018 vuoden 2017 kalastustiedoista. Pulkkilan osakaskunnalta ei saatu yhtään kalastuslupatietoa vuodelta Pulkkilan osakaskunnalta saatiin muutamia vanhoja lupatietoja edellisvuosilta, mutta niitä ei otettu mukaan tiedusteluun. Sipolan osakaskunta ilmoitti lopettaneensa lupamyynnin ja vapauttaneensa kalastuksen osakkaille. Kalastuslupien myynti ja siten myös muu kalastus on ollut osakaskunnan alueella ilmeisen vähäistä, jonka vuoksi Sipolan osakaskunnalta ei saatu kalastuslupatietoja vuoden 2016 osalta. Sipolan osakaskunnan luvanmyynti oli ollut varsin vähäistä jo vuoden 2010 kalastustiedustelun aikaan. Käytännössä merkittävä osa Sipolan, Rantsilan ja Mankilan osakaskuntien alueen kalastuksesta kohdistuu järvialueille, ja osakkailla on ollut pitkälti vapaat kalastusoikeudet. Joen keskiosalla jossain määrin kalastusta harjoitetaan myös luvatta, joka vähentää osaltaan kalastuslupien myyntiä (Salo & Paksuniemi 2011). Tiedustelu toteutettiin Lamujoella Piippolan osakaskunnalle ja Siikajoen pääuomalla Rantsilan, Mankilan, Pehkolan, Revonlahden ja Siikajoen osakaskuntien lupamyyntitietojen pohjalta. Pienillä sivuvesillä tiedustelut kohdennettiin vesistön lähialueen rakennettujen kiinteistöjen omistajille, joiden osoitetiedot hankittiin Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä tammikuussa Lamujoella tiedustelu eriteltiin ohjelman mukaisesti Kortteiseen ja Kortteisen ylä- ja alapuoliseen Lamujokeen. Siikajoen pääuomalla tiedustelu jaettiin Pöyryn ylä- ja alapuoliseen Siikajokeen. Pöyryn alapuolisilta kalastajilta tiedusteltiin erikseen nahkiaisen pyyntiä ja lippokalastusta. Sivu-uomilla tiedustelu sisälsi rajatulla jokiosuudella kaikki joen vaikutuspiirissä olevat rakennetut kiinteistöt. Tiedustelussa uutena vesistönä oli mukana Kurranjärvi, jossa tiedustelu toteutettiin lupatietojen haastavasta saatavuudesta johtuen rakennettujen rantatilojen omistajille. Tiedusteluiden kohdejoukot on esitetty taulukoissa (Taskila 2012). Vuoden 2016 tiedustelun toteutus erosi hieman edellisellä ohjelmakaudella (v kalastus ) toteutetusta tiedustelusta. Vuoden 2010 Lamujoen tiedustelu tehtiin tuolloin rakennettujen rantatilojen omistajille, mutta tällä kertaa kohdejoukkona olivat osakaskuntien kalastuslupia ostaneet taloudet. Ohjelman mukaan myöskään erillistä ravustustiedustelua ei tehty, mutta kysymykset ravustuksesta ja rapusaaliista sisällytettiin kalastustiedusteluun. Vuonna 2010 Pöyryn alapuolinen tiedustelu tehtiin kalastajien henkilökohtaisena haastatteluna. Tällä kertaa Pöyryn alapuolinen tiedustelu tehtiin Revonlahden ja Siikajoen osakaskunnan luvan ostaneille kalastajille. Myöskään Siikajoen meriedustan kalastusta koskeva tiedustelu ei ollut enää mukana tarkkailussa. Vuoden 2016 tiedustelulomake vastasi malliltaan vuoden 2010 lomaketta ja tiedustelu toteutettiin vuoden 2010 tapaan ruokakuntakohtaisena kaikilla osa-alueilla. Osakaskuntien vähentyneistä lupamyyntimääristä johtuen pääuoman toteutuneet tiedustelumäärät jäivät kauas vuoden 2010 vastaavista. Mankilan, Rantsilan ja Revonlahden osakaskuntien alueella lupamäärät jäivät huomattavasti vuoden 2010 vastaavia pienemmiksi. Osakaskuntien edustajien mukaan kalastus on vähentynyt jokialueella. Sen sijaan Siikajoen alueella oli myyty varsin runsaasti lupia (132 kpl). Osa siikajoen myydyistä luvista oli kirjattu puutteellisesti. Vuoden 2016 tiedustelun toteuttamiseen liittyen osakaskunnilta kerättävien lupatietojen keräyksessä oli paikoin vaikeuksia. Kalastuslupia ostaneiden henkilötietoihin liittyvät tietosuojasäännökset aiheuttivat hämmennystä osakaskunnissa ja hankaloittivat tietojen saantia ja mm. Lamujoen osalta lupatietoja ei saatu lainkaan tiedustelua varten. Vaikeudet lupatietojen keräyksessä viivästyttivät tiedustelun postituksia ja tiedustelun venyminen on voinut jonkin verran vaikuttaa vastaajien pyynti- ja saalisarvioihin. Pääuomalla ja Lamujoella luvanmyyntitietojen perusteella tehty tiedustelu lähetettiin kaikille, joiden osoitetieto oli saatavissa. Tiedustelu käsitti poistuman jälkeen (ei tavoitettu) pääuomalla 172 taloutta (n. 74 %) ja sivuvesillä yhteensä 296 taloutta (n. 84 %) (Taulukot 2 ja 3). Siikajoen sivuvesillä laskettiin olevan yhteensä noin 308 rakennettua rantatilaa, joissa oli yhteensä 351 omistajataloutta. Tilojen määrä oli hieman pienempi kuin vuoden 2010 tiedustelussa johtuen pääasiassa siitä, että Lamujo- 9

13 en tiedustelu tehtiin tällä kertaa erillisenä kalastusluvan lunastaneiden tiedoista. Tiedustelulomakkeen palauttamatta jättäneiden kalastusprosentin oletettiin olevan noin puolet lomakkeet palauttaneiden vastaavasta ja tiedustelun kohdejoukon ulkopuolelle jääneiden oletettiin kalastaneen alueella samassa suhteessa kuin kohdejoukkoon kuuluneiden henkilöiden. Siikajoen pääuomalla vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, koska kahden uusintakierroksen jälkeen palautuksia saatiin vain 107 kpl eli noin 66 % lopullisesta otannasta. Sivuvesien osalta vastausprosentti oli hieman parempi, noin 75 %. Siikajoen pääuomalla ja Lamujoella kalastaneiden osuus vastanneista oli varsin korkea (n. 84 %). Sen sijaan Rantsilan osakaskunnan luvan lunastaneista yksikään ei ilmoittanut kalastaneensa tiedustelualueella. Sivuvesillä kalastaneiden osuus jäi kokonaisuudessaan melko alhaiseksi (n. 19 %). Syytä heikkoihin vastausprosentteihin on vaikea arvioida, koska tiedusteluissa käytettiin vakiintuneita menetelmiä ja edellistä tiedustelua vastaavia tiedustelulomakkeita. Heikkoihin palautusprosentteihin osasyynä lienee kalastuksen vähentyminen alueella ja lupien lunastamista osin tottumuksesta tai kannatuksen vuoksi. Lupamyyntiä on voinut osaltaan laskea vuonna 2016 kalastuslain myötä muuttuneet lupakäytännöt. Uusi kalastonhoitomaksu oikeuttaa harjoittamaan vapakalastusta Siikajoen hitaasti virtaavilla suvantoalueilla sekä järvialueilla. Myös edellä esitetty tietosuoja-asia tai joku muu seikka on voinut vaikuttaa kalastuslupia lunastaneiden vastaushalukkuuteen. Tiedusteluvastausten perusteella laskettiin keskivertotaloudessa käytetyt pyydysmäärät ja saadut saaliit, jotka kerrottiin tämän jälkeen kaikkien talouksien lukumäärillä selvitysalueiden kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake esimerkkinä Pöyryn yläpuoliselta Siikajoelta on esitetty liitteessä 2 ja tiedustelun perustulostus osa-alueittain liitteessä 3. Liitteessä 4 on yhteenveto kalastajien esittämistä vapaamuotoisista kommenteista tiedustelualueittain eriteltynä. Taulukko 2. Tiedusteluaineisto Siikajoen pääuomalla ja Lamujoella v Lupia lunastaneet kalastajat kpl Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalasti kpl % kpl otanta, kpl kpl % kpl % Lamun ok Piippolan ok Pulkkilan ok Sipolan ok Rantsilan ok Mankilan ok Pehkolan ok Revonlahden ok Siikajoen ok Yhteensä

14 Taulukko 3. Siikajoen sivuvesien tiedusteluaineisto v omis- Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalasti kpl Rakennetut tilat tajia* kpl % kpl otanta, kpl kpl % kpl % Neittävänjoki Savaloja Luohuanjoki Ohtuanoja Siikajojen vanha uoma Kurranjärvi Yhteensä * Omistajataloudet 5.3 Sähkökoekalastukset Siikajoen kalataloustarkkailuun liittyviä sähkökoekalastuksia toteutetaan ohjelman mukaisesti Siikajoen pääuomalla ja pienillä sivu-uomilla seuraavan kerran vuonna Nahkiaistoukkatutkimukset Nahkiaisen toukkien eli likomatojen esiintymistä, tiheyksiä ja kannan kokojakaumaa selvitetään Pöyryn alapuolisella Siikajoella nahkiaistoukkanäyttein heinä-elokuussa 2017 yhteensä 8 kohteelta. Edellisen kerran nahkiaistoukkien esiintymistä on selvitetty vuonna TULOKSET 6.1 KIRJANPITOKALASTUS Iso-Lamujärvi Iso-Lamujärvellä kalasti vuonna 2016 kolme kirjanpitokalastajaa, jotka harjoittivat pääasiassa nuotalla pyyntiä ja verkkokalastusta. Osakaskunta harjoitti edelleen vähempiarvoisen kalaston poistopyyntiä hoitorysällä. Vuoden 2016 kokonaissaalis Iso-Lamujärvellä kasvoi edellisvuodesta vajaat 1,6 tn johtuen lähinnä nuottapyynnin paremmista muikkusaaliista. Nuotalla saatu muikkusaalis oli suurin vuosien välillä ja lähenteli jo vuosien huippusaaliita. Harvojen verkkojen pyyntiponnistus väheni edelleen, mutta verkkojen yksikkösaaliit paranivat ja harvoilla verkoilla saatu kokonaissaalis olikin samaa luokka vuoden 2015 kanssa. Pääosa kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliista koostui edellisvuoden tapaan nuotalla ja muikkuverkoilla saadusta muikusta (84 %). Muikun jälkeen toiseksi tärkeintä saalislajia haukea saatiin huomattavasti vähemmän, vain noin 7 % kokonaissaaliista. Pääosa hauesta saatiin nuottapyynnin sivusaaliina sekä harvoilla verkoilla. Särki on ollut Iso-Lamujärvellä hoitokalastuksen kohteena. Se on ollut yleensä saalisosuudeltaan muikun jälkeen mitattuna toiseksi merkittävin saalislaji, mutta vuosina 2015 (n. 6 % kok. saaliista) ja 2016 (n. 4 % kok. saaliista) sen saalisosuus on jäänyt varsin pieneksi. Vuonna 2016 ahvensaalis oli noin 208 kg ja sitä saatiin muikkuverkkoa lukuun ottamatta kaikilla pyydyksillä. Ahvensaaliin osuus kokonaissaaliista oli samaa luokkaa särjen kanssa. Muista lajeista kiiskeä (n. 1 % kok. saaliista) saatiin lähinnä nuottapyynnin sivusaaliina ja harvoilla verkoilla saatiin pieni määrä madetta. Edellä mainittujen lisäksi saatiin pieni määrä siikaa ja yksi kirjolohi. Siikaa on nyt esiintynyt kirjanpitokalastajien saaliissa nyt kol- 11

15 mena vuonna peräkkäin. Siikaa ei ilmoitettu saadun lainkaan saaliiksi vuosina , joskaan tuolloin kirjanpitokalastajat eivät käyttäneet siian pyyntiin soveltuvia verkkoja. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Kirjanpitokalastajien saalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain Iso-Lamujärvellä sekä pyydystä käyttäneiden lukumäärä (lkm) ja pyyntiponnistus (pyydyskokukerrat) vuonna Pyydystä Pyyntipo Kirjokäyttäneet nnistus lohi Yht. Ahven Särki Hauki Muikku Siika Made Kiiski PYYDYS lkm pkk kg kg kg kg kg kg kg kg kg hoitorysä ,0 179,0 39,0 70,0 1,5 1, katiska ,5 4,0 4, , muikkuverkko , ,0-491 verkot ,1 12,0 111,3 2,2 19,9 1,0 203 nuotta ,0 5,0 181,0 3589,0 1,0 36, pilkki 1 1 1, Yhteensä (kg) Osuus (%) Muikkuverkkojen osalta vuodesta 2004 alkanut jokseenkin tasainen saaliiden kasvu taittui vuonna 2011, jonka jälkeen yksikkösaalis on ollut 2,0 2,5 kg tasolla pyydyskokukertaa kohden. Vuoden 2016 muikkuverkkojen yksikkösaalis oli hieman tätä parempi, vajaat 2,8 kg pyydyskokukertaa kohden. Vuoden 2016 nuottapyynnin yksikkösaalis oli muikun osalta lähes kaksinkertainen edellisvuoteen nähden, noin 171 kg/vetokerta. Edellisen kerran nuottapyynnin muikkusaaliit olivat samaa tasoa vuonna Parhaimmat saalisvuodet ovat muikun nuottapyynnissä ajoittuneet vuosiin Heilahteluihin ovat vaikuttaneet pyynnissä tapahtuneet muutokset, mutta myös muikkukantojen luontaiset heilahtelut. Vahvojen muikkuvuosien on perinteisesti ajateltu toistuvan muutamien vuosien välein. Nuottaukseen on ajoittain vaikuttanut myös mm. muikun pieni koko ja osin tästä johtuvat menekkivaikeudet. Yleensä valtaosa muikkusaaliista muodostuu toisella vuodellaan olevasta edellisenä keväänä kuoriutuneesta kalasta. Lamujärven muikulla on ollut nyt kaksi peräkkäistä vahvempaa muikun vuosiluokkaa (2014 ja 2015), jotka näkyivät myös kirjanpitokalastuksen muikkusaaliissa (Luonnonvarakeskus 2017). Vuonna 2016 kirjanpitokalastajat raportoivat muikun olleen varsin pienikokoista. Osaltaan tämä voi johtua muikkukannan tihentymisestä. Vahvat peräkkäiset vuosiluokat ja siitä mahdollisesti seurannut muikkukannan tihentyminen ovat voineet jo hidastaa muikun kasvunopeutta. Hoitokalastukseen käytetyn rysän muikkusaaliit ovat vaihdelleet voimakkaasti, mikä on luonnollista, koska pyynnillä tavoitellaan ensisijaisesti vähempiarvoisia kalalajeja. Iso-Lamujärven muikkusaaliit olivat keskimäärin hyviä vuosina , mutta olivat hieman heikompia vuosina Muikkusaaliit hieman paranivat jälleen vuonna 2016 ja oletettavasti saaliit ovat hyvällä tasolla myös tulevana vuonna. (Kuva 4.) Hoitokalastukseen käytetyn rysän yksikkösaalis oli lähellä edellisvuoden tasoa, noin 19,5 kg/kokukerta, josta vähempiarvoisen kalaston osuus oli reilut 15 kg/kokukerta. Rysäpyynnin saaliit ovat pudonneet melko tasaisesti vuosien tasolta, mahdollisesti ainakin osin pyynnin jatkuvuuden takia. Iso-Lamujärven hoitokalastustoimintaa voidaankin pitää siinä mielessä erittäin arvostettavana, että se on jatkunut riittävän pitkään todellisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Usein hoitokalastusta jatketaan aloittamisen jälkeen vain vuosi tai pari, vaikka menetelmä vaatii tulosten aikaansaamiseksi yleensä selvästi pidemmän kalastusjakson. (Kuva 4.) Yksittäinen kalastaja harjoitti Iso-Lamujärvellä vuoden 2016 aikana katiskapyyntiä. Kokukertakohtaista vajaan 2,5 kg:n ahvensaalista voidaan pitää jo varsin hyvänä ja kotitarvekalastuksen kannalta merkittävänä. Pääosa ahvensaaliista saatiin toukokuussa keväisen kutupyynnin yhteydessä. Tavanomaisen verkkokalastuksen osalta hauen yksikkösaalis oli noin 1002 g/ kokukerta ja ahvensaalis noin

16 515 grammaa. Näiden muikkuverkkoja harvempien verkkojen osalta yksikkösaaliit paranivat hieman edellisvuodesta. Iso-Lamujärvi on vesistöalueen latvajärviä, eikä sen tilaan vaikuta enää juurikaan pistekuormitusta. Järvellä on toteutettu vuonna 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toimesta koekalastuksia Nordic-yleiskatsausverkoilla ja näistä kalastuksista on laadittu erillinen raportti joulukuussa 2008 (Sairanen 2008). Raportin mukaan Iso-Lamujärven kalayhteisön rakenne oli niukkaravinteisille tai lievästi reheville järville tyypillisesti ahvenkalavaltainen. Järven rehevöitymistä kuvaavien pienikokoisten (5-10 cm) särkikalojen osuus oli erittäin vähäinen ja myös petokalojen osuus melko pieni. Kalastoon perustuvan järven ekologisen tilan arvioinnin mukaan Iso- Lamujärven ekologinen tila oli tuolloin erinomainen johtuen niukoista kokonaisyksikkösaaliista sekä alusveden hyvää tilaa, pohjan laatua ja hyvää happipitoisuutta indikoivan muikun esiintymisestä järvessä. Iso-Lamujärvi luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella laajaan aineistoon perustuen ekologiselta tilaltaan hyväksi (OIVA ympäristötietojärjestelmä 2017). Kalaston nykytila ja tulevaisuuskin näyttävät Iso-Lamujärven osalta edelleen varsin valoisilta. 13 Kuva 4. Muikun pyydysyksikkösaaliit (kg/pyydyskokukerta) (vasen kuva) ja pyydysyksikkösaaliit ilman muikkua (kg/pkk) Iso-Lamujärven kirjanpitokalastuksessa eri pyyntimenetelmillä Pyhännänjärvi Pyhännänjärvelle on värvätty uusi kirjanpitokalastaja vuodesta 2014 alkaen ja järveltä on saatu kirjanpitoaineistoa parin vuoden tauon jälkeen. Koska kyseessä on uusi kalastaja, eivät hänen ilmoittamiensa pyynti- ja saalismäärien pohjalta lasketut tulokset ole täysin vertailukelpoisia aiempaan aineistoon. Vuonna 2016 kalastaja harjoitti ainoastaan verkkokalastusta harvoilla verkoilla. Kalastus painottui syksyyn syys-lokakuun aikaan, jonka lisäksi pyyntiä harjoitettiin maaliskuussa, toukokuussa ja joulukuussa. Kalastus keskittyi voimakkaasti kuhanpyyntiin ja tässä mielessä aineisto onkin hyödyllistä juuri Pyhännänjärven kuhakannan muutosten arvioinnissa. Tähän asti järven kuhakannan tilasta on saatu tarkkailumenetelmien avulla varsin vähän tietoja. Vuonna 2016 kalastajan pyyntiponnistus (124 kokukertaa) oli yli kaksinkertainen edellisvuosiin nähden. Kalastajan noin 127 kg:n kokonaissaaliista kuhan osuus oli noin puolet (n. 49 %). Tällä kertaa myös haukea saatiin varsin runsaasti (n. 36 %). Verkkokalastuksen sivusaaliina saatiin pienempi määrä ahventa ja lahnaa. Kirjanpitokalastajan pyynti painottuu voimakkaasti kuhan tavoittamiseen ja on siten hyvin valikoivaa. Kuhan verkkokalastuksen yksikkösaalis laski edelleen edellisvuodesta noin 500 gramman tuntumaan. Kokonaisuutena vuosittaiset pyyntimäärät ovat olleet varsin pieniä ja vuosien väliset muutokset kuhan yksikkösaaliissa voivat johtua pyynnin painotuksista ja onnistumisesta

17 vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2015 pääosa kuhista saatiin toukokuussa, kun vuonna 2016 kuhia saatiin vastaavana ajankohtana vain muutamia. Hauen yksikkösaalis oli noin 364 grammaa. Saatujen kuhien keskikoko (n. 1,5 kg) oli edelleen varsin suurehko. Kuhien suurehkoon keskikokoon vaikuttaa osaltaan suhteellisen harvojen verkkojen (# 55 mm) käyttö. (Taulukko 5.) Taulukko 5. Kirjanpitokalastajan pyyntiponnistus ja saalis (kg) lajeittain Pyhännänjärvellä vuonna Pyydystä Pyynti- Ahven Lahna Hauki Made Kuha Yht. PYYDYS käyttäneet ponnistus Aiemmin kirjanpitokalastuksen verkkopyynti on Pyhännänjärvellä ajoittunut lähes kokonaisuudessaan kevätkutuisten kalojen kutuaikaan pääosin toukokuulle. Tuolloin on tavoiteltu saaliiksi lähinnä haukea, mutta harvemmilla verkoilla myös lahnaa. Nykyisen kirjanpitokalastajan kalastus keskittyy niin selkeästi kuhan verkkokalastukseen, että yksikkösaaliiden vertailu ei ole sen johdosta järkevää. Saaliit perustuvat yksittäisen kalastajan ilmoittamiin tuloksiin, mikä osaltaan lisää yksikkösaaliiden vaihtelua ja vähentää vertailun luotettavuutta. Aiemmin saaliit ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten kutuaikaisen pyynnin ajoittaminen on onnistunut suhteessa kalojen kutuaikaan. Myös katiskapyynti keskittyi aiemmin keväälle ja saaliit vaihtelivat voimakkaasti verkkosaaliiden tapaan. Myös Pyhännänjärvellä on toteutettu aiempina vuosina hoitokalastuksia nuottaamalla ja runsaat saaliit ovat olleet pääosin särkeä ja lahnaa. Joukossa on ollut jonkin verran myös haukea ja pientä ahventa. Myös edelliset, noin kymmenen vuoden takaa peräisin olevat, kirjanpitokalastuksella saadut tiedot vähäisistä kuhasaaliista ovat peräisin hoitokalastuksista. Siikalatvan keskuspuhdistamon aloitettua toimintansa on Pyhännän keskustaajaman jätevedet johdettu Rantsilan uudelle puhdistamolle. Pyhännän kaatopaikat on suljettu jo aiemmin, eikä alueella asutuksen, maatalouden ja metsätalouden ohella ole enää juurikaan järven tilaan vaikuttavia pistekuormittajia. Latvajärvenä Pyhännänjärven veden vaihtuvuus on suhteellisen hidasta ja valumaalueen ominaisuudet huomioiden järven vedenlaatu on luontaisestikin humuksista ja ravinteikasta. Järveltä on kuitenkin harvakseltaan saatu tietoja mm. muikun kuulumisesta sen kalalajistoon, joskin kanta on ilmeisesti hyvin harva. Järvellä on toteutettu myös jonkinasteisia kunnostustoimia ja jatkamalla myös runsaita saaliita antaneita hoitokalastuksia, voitaisiin järven tilaan ja kalastoon vaikuttaa edelleen positiivisesti. Etenkin kun kuormitus on viime vuosina vähentynyt mm. siirtoviemärihankkeen johdosta Kortteinen lkm pkk kg kg kg kg kg kg verkot # mm ,8 12,8 45,1 0 62,1 127 Yhteensä (kg) 6,8 12,8 45,1 0 62,1 127 Osuus (%) Kortteisella toiminut kirjanpitokalastaja lopetti kalastuksen, eikä vuosien osalta ole enää saatu kirjanpitokalastuksen tietoja. Vuosien aikana Kortteisella toimi yksi kirjanpitokalastaja. Kortteiselle pyritään rekrytoimaan uusia kirjanpitokalastajia tulevina vuosina. Kortteisen nykyisen säännöstelykäytännön on arvioitu suosivan kevätkutuisia kalalajeja, mihin voivat osaltaan viitata myös yhteistarkkailun puitteissa havaitut varsin kohtuulliset hauki- ja ahvensaaliit. Kortteisen turvepohjaisilta rannoilta puristuu todennäköisesti jääpeitteen alta runsasravinteista vettä, joka vaikuttaa edelleen alapuolisen Lamujoen veden ravinnetasoihin. (Martinmäki ym ) 14

18 6.1.4 Uljua Uljuan tekojärveltä saatiin vuoteen 2011 asti kirjanpitotiedot kahdelta kalastajalta. Toinen kalastajista kuitenkin lopetti ikäännyttyään ja vuosina järvellä toimi yksi kirjanpitokalastaja. Kirjanpitokalastaja ei palauttanut tietoja vuonna Uljuaan ei suoraan vaikuta merkittäviä pistekuormittajia, vaan järveen kohdistuva kuormitus muodostuu jokien mukanaan tuomasta kuormituksesta, sekä haja-asutuksen ja maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Järven tilaan ja kalastukseen vaikuttaa voimakkaasti myös säännöstely. Uljuan lyhytaikaissäännöstely loppui helmikuussa 2005, mikä vaikuttaa osaltaan lähinnä alapuolisen vesireitin tilaan. Uljuan kalastossa ei ole kirjanpitokalastuksen perusteella tapahtunut reilun 20 vuoden tarkastelujaksolla suuria muutoksia. Järvellä on havaittu säännöllisesti kerrostuneisuuskausien lopuilla happiongelmia, mistä syystä sisäinen kuormitus voi ylläpitää järven ravinnetasoja, vaikka ulkoinen kuormitus vähenisi Nahkiaisen pyynti Nahkiaisen pyynnistä on vuodesta 2004 saakka saatu tietoja yhdeltä kalastajalta, jonka pyyntialuetta on Piispanvirran alue Siikajoen kirkonkylän kohdalla. Vuonna 2008 alueelle värvättiin toinen nahkiaisenpyytäjä, mutta hän toimi kirjanpitäjänä vain vuoden. Vuoden 2013 alussa Siikajoelle värvättiin yksi pyytäjä lisää Pöyryn alapuolelle, mutta hänkin toimi kirjanpitäjänä vain vuoden. Siikajoen taajaman seutuvilla toimiva nahkiaisenpyytäjä on tyypillisesti aloittanut pyynnin heti rauhoitusajan loputtua elokuun puolessa välissä ja jatkanut sitä lokakuulle. Vuonna 2016 kirjanpitokalastaja aloitti nahkiaispyyntiä elokuun puolivälissä ja pyynti jatkui lokakuun puolivälin tietämille. Kalastajalla oli pyynnissä samanaikaisesti enimmillään 30 mertaa, kun sallittu enimmäismäärä on 45 mertaa. Vuonna 2016 pyytäjällä oli käytössä keskimäärin noin 28 mertaa. Nahkiaisen pyydysyksikkösaalis putosi edellisvuodesta ja oli vain 1,2 nahkiaista koettua mertaa kohden. Yksikkösaalis oli jokseenkin vuosien tasolla (Kuva 6.). Nahkiaisten nousuun ja pyynnin onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti joen virtaamat ja mm. veden lämpötila. Vuoden 2016 virtaama Siikajoessa oli elokuun lopulla kesätulvakorkeuksissa, mutta laski sen jälkeen syyskuussa melko alhaiseksi. Pyytäjän mukaan elokuun lopun pyyntiä ei voitu aloittaa kunnolla suurten virtaamien johdosta. 15

19 16 Kuva 6. Nahkiaisen pyydyskokukertakohtainen saalis (kpl/pkk) vuosina (pylväät) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (pallot) Siikajoen kirjanpitokalastuksessa. Siikajoen tärkein pyyntialue on pituudeltaan noin kolmisen kilometriä jokisuulla. Alueella on kaikkiaan noin parikymmentä pyytäjää ja heidän saaliinsa kattaa arviolta noin 90 % joen kokonaissaaliista. Tiedustelun perusteella arvioitu kokonaissaalismäärä oli vuonna 2016 vain hieman reilut nahkiaista, kun vuoden 2010 saalisarvio oli noin nahkiaista. Saalismäärät ovat pudonneet pitkällä aikavälillä, esim. vielä vuonna 1990 saalis oli noin kpl. Nahkiaissaaliiden vähentyminen vuosikymmenten saatossa johtuu paitsi pyynnin vähenemisestä myös todellisista nahkiaiskantojen muutoksista. Jokiin nouseviin nahkiaiskantoihin vaikuttavat samat tekijät kuin vaelluskalakantoihin. Pitkällä aikavälillä jokien patoamiset ja muut vesistöjärjestelyt, kuten perkaukset ja säännöstely ovat vaikuttaneet voimakkaasti jokien nahkiaistuotantomääriin. Nahkiainen ei ole kotijokiuskollinen, eli ne voivat valikoida lisääntymisjokensa esim. virtaamatilanteen mukaan riippumatta siitä, missä ovat itse toukkavaiheensa viettäneet. Siten myös Siikajokeen kudulle nousevien nahkiaisten määrä ja nahkiaissaaliit riippuvat yleisemmästä nahkiaiskantojen tilasta. Vuoden 2016 virtaamatilanne oli nahkiaisen pyynnin kannalta huomattavan haasteellinen, joka vaikutti osaltaan heikkoihin nahkiaissaaliisiin. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Uljuan lyhytaikaissäännöstelyn loppuminen voi vaikuttaa positiivisesti myös nahkiaistuotantoon, sillä lyhytaikaissäännöstelyn on todettu heikentävän toukkatuotantoalueiden laatua ja määrää. Voimakkaiden virtaamavaihteluiden on ajateltu huuhtovan nahkiaisen mätiä ja pieniä toukkia mukanaan. Toisaalta nahkiaisten merkittävää nousua Pöyryn voimalaitoksen yläpuolelle ei kuitenkaan ilmeisesti tapahdu, ainakaan vanhan kalatien osalta tätä ei ole havaittu. Säännöstelykäytännön muutos mahdollisti kalataloudellisten kunnostusten aloittamisen, mikä osaltaan palvelee myös nahkiaisen etuja. Laji kutee koski- ja niva-alueiden sorapohjille ja toukat laskeutuvat pehmeäpohjaisille suvantoalueille vasta myöhemmin kuoriutumisensa jälkeen. Mätimunien hapensaantia heikentävä sorapohjalle laskeutuva aines vaikuttaa myös nahkiaisen mätimunien selviytymiseen samalla tavoin kuin esim. taimenen ja harjuksenkin kohdalla. Siikajoella vesi on humuksista ja alueella on runsaasti mm. turvetuotantoa, jonka merkittävimpiä kuormitteita on kiintoaine. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Nahkiaistoukat ovat herkkiä mm. veden ph:n muutoksille. Matalien ph-arvojen, etenkin yhdistettynä korkeisiin rautapitoisuuksiin, on havaittu olevan haitallisia näille ns. likomadoille. Siikajoen vedessä

20 on humusvesille tyypillisesti runsaasti myös rautaa. Lisäksi alueella on havaittu melko säännöllisesti ns. alunailmiötä, eli runsaasti sulfidia sisältävien alunamaiden kuivattamisesta johtuvaa veden voimakasta happamoitumista. Mm. vuodet ja 2006 olivat tältä osin ongelmallisia ja veden laadun tarkkailun mukaan myös Siikajoen pääuoman ph-arvot ovat ajoittain laskeneet alas (jopa alle 5,5) myös em. vuosien jälkeen. Tämän tekijän pidemmän aikavälin merkitystä nahkiaissaaliisiin on vaikea arvioida, etenkään kun laji ei ole kotijokiuskollinen. (Koli 1998, Kaski & Oikarinen 2011.) Kalastustiedustelu Siikajoen pääuomalla ja Lamujoella Lamujoki ja Kortteinen Lamujoen ja Kortteisen alueella tiedustelu tehtiin Piippolan osakaskunnan luvan ostaneille kalastajille. Alueella arvioitiin luvanmyyntitietojen ja tiedusteluvastausten perusteella kalastaneen yhteensä noin 33 taloutta, joissa kalastukseen osallistui noin 52 henkilöä. Keskimäärin kalastusluvan ostaneen taloudessa kalastukseen osallistui noin 1,6 henkilöä. Vastanneista henkilöistä monet olivat harjoittaneet kalastusta useammalla tiedustelun osa-alueella. Noin kolme neljännestä vastaajista (76 %) oli kalastanut Kortteisella, noin viidennes ( 24 %) vastaajista ilmoitti kalastaneensa Lamujoella Kortteisen yläpuolella ja hieman reilut puolet (56 %) vastaajista ilmoitti kalastaneensa Lamujoella Kortteisen alapuolella (Taulukko 6.). Kalastus oli varsin aktiivista Lamujoen ja Kortteisen alueella. Lamujoella kalastaneille talouksille kertyi keskimäärin noin 20 kalastuspäivää ja Kortteisella noin 24 kalastuspäivää taloutta kohden. Lamujoella heittokalastusta harjoittaneille kertyi keskimäärin 16 kalastuskertaa ja katiskakalastusta harjoittaneet pitivät katiskoja pyynnissä noin 15 päivää. Kortteisella vapakalastusta harjoittaneille kertyi keskimäärin 17 kalastuskertaa ja verkkoja pidettiin pyynnissä keskimäärin 7 päivää. (Taulukko 7.) Jokialueella kalastus keskittyi vähäistä talviaikaista pilkkimistä lukuun ottamatta lähes kokonaan touko-syyskuun väliselle ajanjaksolle, mutta Kortteisella muutamat kalastajat ilmoittivat harrastaneensa talvikalastusta, joka keskittyi pääosin maalis-huhtikuun väliselle ajanjaksolle. Lamujoen osalta kalastus keskittyi pääasiassa Kortteisen alapuoliselle Lamujoelle ja suosituimpia kalastusmuotoja olivat mato-onginta sekä heittokalastus. Myös katiskakalastus, jota harjoitti 5 taloutta, oli varsin aktiivista. Edellä mainittujen pyydysten lisäksi yksittäiset vastaajat ilmoittivat käyttäneensä pilkkionkia verkkoja ja atrainta. Lamujoen alueella yhteensä 11 vastaajaa ilmoitti harjoittaneensa ravustusta rapumerroilla. Heittokalastus oli selvästi suosituin kalastusmuoto myös Kortteisella, jossa sitä oli harrastanut 20 taloutta. Muita suosittuja kalastusmuotoja Kortteisella olivat katiskakalastus, verkkokalastus ja mato-onginta. Kortteisella keskimäärin käytössä olleiden vapamäärien perusteella (n. 1,7 vapaa/kalastaja) vapakalastus oli yleisimmin uistelua kahdella vavalla.

21 18 Taulukko 6. Kalastaneet taloudet ja käytössä olleet pyydykset (kpl) Lamujoella ja Kortteisella Piippolan osakaskunnan alueella vuonna Lamujoki Lamujoki Kortteisen yp. Kortteinen Kortteisen ap. Yhteensä* Kalastavat taloudet Kalastaneet hlöt Heittovavat Katiskat Koukut Mato-onget Pilkkionget Verkot Atrain Rysät Rapumerrat * Samoja henkilöitä kalastanut eri alueilla. Taulukko 7. Piippolan osakaskunnan kalastaneiden keskimääräinen kalastusaika Lamujoella ja Kortteisella eri pyydyksillä. (Vedessäolopäiviä (verkot ja katiskat) ja kalastuskertoja (heittovavat).) Pyyntipäivät Lamujoki Kortteinen Heittokalastus Katiskat Verkot 5 7 Kortteisen yläpuolisen ja alapuolisen Lamujoen ja Kortteisen alueen kokonaissaaliiksi muodostui reilut 1,6 tn. Pääosa saaliista (n. 76 %) saaliista saatiin Kortteiselta, noin 20 % saaliista saatiin Kortteisen alapuoliselta Lamujoelta ja vain reilut 3,5 % saaliista saatiin Kortteisen yläpuoleiselta Lamujoelta. (Taulukko 8.) Tiedustelualueen kokonaissaaliista valtaosa koostui hauesta (n. 49 %) ja ahvenesta (n. 45 %). Lohikaloista ilmoitettiin saaduksi vähäinen määrä taimenta Kortteisen alapuolisesta Lamujoesta ja pieni määrä harjusta Lamujoen molemmilta osilta. Muita ilmoitettuja saalislajeja olivat made, särki, säyne ja lahna. Rapuja ilmoitettiin saadun sekä Kortteisen ylä- että alapuoliselta Lamujoelta. Yksikään vastaaja ei kommentoinut rapuruttoa. Vuoden 2010 tiedustelun aikaan rapurutto oli levinnyt Lamujokea pitkin hieman Piippolan yläpuolelle. (Taulukko 8., Kuva 7.) Kortteisen alapuoliselta Lamujoelta saatiin keskimäärin noin 161 grammaa haukea ja noin 243 grammaa ahventa heittokalastuskertaa kohden. Kortteisella vapakalastuksen haukisaaliit olivat hieman parempia, noin 638 grammaa kalastuskertaa kohden ja vastaavasti ahvensaaliit olivat noin 169 grammaa kalastuskertaa kohden. Kortteisella yksittäisen verkon koentakertaa kohden saatiin keskimäärin noin 2,2 kg haukea ja noin 1,2 kg ahventa. Rapuja saatiin keskimäärin vajaat 2 kpl koettua mertaa kohden.

22 Taulukko 8. Arvioitu kokonaissaalis (kg) Lamujoella ja Kortteisella (Piippolan osakaskunta) vuonna Lamujoki Lamujoki Kortteisen yp. Kortteinen Kortteisen ap. Yhteensä* Taimen - - 0,7 0,7 Harjus 0,7-2,7 3,3 Hauki 26,6 677,8 117,6 822,0 Ahven 23,9 552,2 178,1 754,2 Made - 2,7 2,7 5,3 Särki 6,6 37,9 21,3 65,8 Säyne - 8,0 8,0 Lahna - 8,0 8,0 Yhteensä 57,8 1270,5 338, kg/talous 7,3 50,3 18,2 50,2 Rapu kpl/talous * Samoja henkilöitä kalastanut eri alueilla 19 Kuva 7. Arvioitu kokonaissaalis (kg) Lamujoella ja Kortteisella (Piippolan osakaskunta) vuonna Kalastajakohtainen saalis reilut kaksinkertainen v tiedusteluun nähden. Todennäköisesti saalismuutosta selittää tiedustelun toteuttamistapa. Vuonna 2010 tiedustelu tehtiin rantatilojen omistajille, joilla kalastus voi olla varsin vähäistä, kun vuoden 2016 tiedustelu kohdennettiin Piippolan osakaskunnan kalastusluvan ostaneille, jolloin tiedustelujoukkoon on todennäköisemmin valikoitunut aktiivisia kalastajia. Vuoden 2016 tiedustelu kattoi vain Piippolan osakaskunnan vesialueet, jolloin

23 kalastajakohtaisissa saaliissa Kortteisen hyvät saaliit korostuvat. Vuoden 2016 talouskohtainen saalis oli noin 50 kg. Edellisissä tiedusteluissa talouskohtaiset saaliit ovat vaihdelleet noin kg välillä. Vuonna 2016 yleisimmin kalastusta haittasi Kortteisen yläpuolisella Lamujoella veden samentuminen, Kortteisella lisääntynyt pohjalevät ja Lamujoen alapuolella pohjan liettyminen. Myös virtauksen ja vedenkorkeuden vaihtelu sekä pyydysten limoittuminen ja roskaantuminen ilmoitettiin melko usein kalastusta haittaaviksi tekijöiksi koko alueella. Kortteisella myös lisääntynyt kasvillisuus haittasi pyyntiä. Kalojen makuhaittoja esiintyi melko vähäisesti Lamujoella ja jonkin verran Kortteisella (Taulukko 9. Liite 5.) 20 Taulukko 9. Kalastaneiden talouksien arviot kalastusta haittaavista tekijöistä Lamujoella ja Kortteisella. (Prosenttiluku kuvastaa vastausluokkien vaikeuttaa pyyntiä ja estää pyynnin yhteenlaskettua osuutta kaikista vastauksista.) I II III IV V Lamujoki yp. Kortteinen Lamujoki ap. Veden samentuminen Pyydysten limoittuminen Pohjalevät Pohjan liettyminen 75 % 73 % 89 % Lisääntynyt kasvillisuus 60 % 69 % 73 % Pyydysten roskaantuminen Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Veden samentuminen 60 % 58 % 64 % Pohjan liettyminen Virtauksien vaihtelu Pyydysten limoittuminen Virtauksien vaihtelu 50 % 58 % 60 % Pohjan liettyminen Pyydysten roskaantuminen 50 % 50 % 50 % Siikajoki Pöyryn ja Lamujokihaaran välillä Siikajoen pääuomalla Pöyryn ja Lamujokihaaran välillä voidaan luvanmyyntitietojen ja tiedusteluvastausten perusteella olettaa kalastaneen kaikkiaan noin 33 taloutta, joissa kalastukseen osallistui noin 47 henkilöä. Kalastajamäärä jäi huomattavan paljon pienemmäksi kuin vuoden 2010 tiedustelussa. Kalastajamäärien putoaminen (151 -> 33) johtuu pääasiassa Mankilan, Rantsilan ja Revonlahden osakaskuntien vähäiseksi jääneestä luvanmyynnistä. Myöskään Sipolan osakaskunnalta ei saatu yhtään lupatietoa vuodelta Osakaskuntien edustajien mukaan luvanmyynti ja siten myös kalastus on vähentynyt alueella mm kalastajien ikääntyessä ja lopettaessa kalastuksen, mutta tämä ei yksin selitä näin huomattavaa kalastuksen vähenemistä. Todennäköisesti vähentyneisiin lupamääriin ovat osaltaan vaikuttaneet mm. pyyntikokoisen kirjolohen istutukset. Kirjolohi on usein vapakalastajien kalastuksen kohteena ja osakaskuntien vuosittain tekemät kirjolohi-istutukset voivat vaikuttaa huomattavasti lupamääriin. Myös vuoden 2016 kalastuslain uudistus on voinut vaikuttaa luvan myyntiin. Kalastuslain uudistuksen myötä uutena lupana tuli mm. valtakunnallinen kalastonhoitomaksu, joka mahdollistaa vapakalastuksen Siikajoessa suvantoalueilla sekä järvillä ilman osakaskuntien lupaa. Tiedusteluvastausten perusteella Pöyryn ja Lamujokihaaran välisellä alueella kalasti noin

24 kaksi kolmasosaa vastaajista (64 %). Vuonna 2010 kalastaneiden osuus oli noin 58 %. Ilmeisesti pääuomalla harjoitetaan jonkin verran myös luvatonta kalastusta. Tiedustelualueen kalastus painottui aiempien tiedusteluiden tapaan kesän kuukausille. Lisäksi yksittäiset kalastajat harjoittivat talvella ja keväällä pilkkimistä ja pienimuotoista katiskakalastusta. Kalas-tuspäiviä kertyi taloutta kohden Mankilan osakaskunnan alueella noin 32 kappaletta ja Revonlahden osakaskunnan alueella noin 13 kappaletta. Pehkolan osakaskunnan alueella aktiiviselle katiskapyytäjälle kertyi kalastuspäiviä 25 kappaletta. Mankilan osakaskunnan alueella keskimääräistä pyyntipäivien määrää nosti parin aktiivisen kalastajan pyynnit. Harvoja verkkoja pidettiin pyynnissä Mankilan ja Revonlahden osakaskuntien alueella päivää. Heittokalastusta harjoitettiin Mankilan osakaskunnan alueella noin kolme kertaa ja Revonlahden osakaskunnan alueella noin 10 kertaa taloutta kohden kesän aikana. Pehkolan osakaskunnan alueella harjoitettiin lupatietojen perusteella vain katiskapyyntiä ja katiskaa pidettiin pyynnissä noin 25 päivää. Vastaavasti katiskoja pidettiin pyynnissä 9 päivää Mankilan osakaskunnan alueella ja 12 päivää Revonlahden osakaskunnan alueella. (Tauluk-ko 10., Kuva 8.) 21 Kpl Kalastuspäivien lukumäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 8. Kalastuspäivien jakautuminen kuukausittain Pöyryn yläpuoleisella Siikajoen pääuomalla vuonna Taulukko 10. Kalastaneiden talouksien keskimääräinen kalastusaika eri pyydyksillä Pöyryn yläpuoleisella Siikajoen pääuomalla. (Vedessäolopäiviä (verkot ja katiskat) ja kalastuskertoja (heittokalastus).) Pyyntipäivät Mankilan Pehkolan Revonlahden ok ok ok Verkot Katiskat Heittokalastus 3-10 Suosituin pyyntimuoto oli heittokalastus, jota oli harjoittanut noin 29 % kaikista vastaajista. Toiseksi suosituimpia pyyntimuotoja olivat katiskakalastus ja mato-onginta, joita molempia oli harjoittanut 21

25 % kaikista vastaajista. Muiden pyyntimuotojen käyttö oli vähäisempää. Koukkuja oli käyttänyt arviolta 8 % vastaajista ja pilkkimistä harrastanut noin 5 % vastaajista. Verkkokalastusta harjoitettiin yksittäisten kalastajien toimesta harvoilla verkoilla (# mm). Osa vastaajista oli kalastanut lahnoja huomattavan harvoilla verkoilla (# mm). (Taulukko 11.) Taulukko 11. Kalastaneet taloudet ja käytössä olleet pyydykset (kpl) Pöyryn yläpuoleisella Siikajoen pääuomalla osakaskunnittain vuonna Mankilan Pehkolan Revonlahden ok ok ok Yhteensä Talouksia Kalastaneet hlöt Verkot Katiskat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Siikajoen pääuoman tiedustelun kokonaissaaliiksi arvioitiin noin kg, joka oli noin 1,4 tonnia vähemmän, kuin vuonna Pienentyneet saaliit selittyvät luvan lunastaneiden kalastajien määrän vähentymisellä. Vuoden 2010 tiedustelussa noin 40 % kokonaissaaliista ilmoitettiin saadun yksistään Rantsilan osakaskunnan alueelta. Vuonna 2016 yksikään Rantsilan luvan ottaneista vastaajista (n. 6) ei ollut kalastanut lainkaan. Luvan lunastaneiden kalastajien määrät olivat vähentyneet myös muissa alueen osakaskunnissa. Todennäköisesti kalastajamäärät ja saaliit eivät ole vähentyneet näin huomattavasti vaan tiedustelun kohteena olleiden osakaskuntien lupien lunastamista ja siten tiedustelun lupajoukon kokoa on voinut vähentää mm. osakaskuntien osakkaiden vapaat kalastusoikeudet, kalastuslain muutos ja luvattoman pyynnin lisääntyminen. Osaltaan pyynnin määrä ja saaliit ovat voineet vähentyä myös kalastajien ikäännyttyä ja lopetettua pyynnin. Kokonaissaalista hieman vajaat puolet (n. 46 %) oli haukea. Lahnaa saatiin toiseksi eniten n. 26 % ja ahventa kolmanneksi eniten n. 17 %. Kirjolohta ilmoitettiin saadun vähäinen määrä ainoastaan Revonlahden osakaskunnan alueelta. Tällä kertaa yksikään vastaaja ei ilmoittanut saaneensa saaliiksi harjusta. Vähäiset lohikalasaalit selittynevät tiedusteluhistoriaan nähden suhteellisen pieniksi jääneillä vapakalastusmäärillä ja Sipolan osakaskunnan puuttumisella tiedustelusta. Vuonna 2010 pääosa harjussaaliista ilmoitettiin saadun juuri Sipolan osakaskunnan alueelta. Hauki-, lahna- ja ahvensaaliit muodostivat lähes 90 % kokonaissaaliista. Tästä reilut kaksi kolmannesta saatiin Mankilan osakaskunnan alueelta. Mankilan osakaskunnan alueella hyvät saaliit selittyvät pääasiassa muutamien aktiivisten verkko- ja katiskapyytäjien hyvistä saaliista, joka kohotti myös alueen talouskohtaista saalista (67,5 kg/talous). Pehkolan osakaskunnan alueella kalastajakohtainen saalis oli 6,8kg /talous ja Revonlahden osakaskunnan alueella noin 18,1 kg/talous. Vuoden 2010 tiedustelussa kalastajakohtaiset saaliit vaihtelivat noin 6-30 kg:n välillä. Saaliit ovat vaihdelleet vuosien välillä mm. pyynnin painotuksista (verkkokalastus/heittokalastus) johtuen. Tyypillisesti verkkopyydyksillä saadaan vapakalastusta paremmin saalista. (Taulukko 12., Kuva9.) (Salo & Paksuniemi 2011)

26 Taulukko 12. Vuoden 2016 arvioitu kokonaissaalis (kg) Pöyryn yläpuoleisella Siikajoella osakaskunnittain. Mankilan Pehkolan Revonlahden ok ok ok Yhteensä Kirjolohi - 17,4 17,4 Hauki 359,5 4,5 150,7 514,7 Ahven 104,8 2,3 74,9 182,0 Made - 4,5 21,4 25,9 Säyne - - 4,8 4,8 Lahna 234,8-54,7 289,5 Särki 43,4 2,3 20,6 66,3 Yhteensä 742,5 13,5 344,5 1100,5 kg/talous 67,5 6,8 18,1 34,4 23 Hauki Ahven Made Säyne Lahna Särki Kirjolohi 800,0 700,0 600,0 kg 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Mankilan ok Pehkolan ok Revonlahden ok Kuva 9. Kokonaissaalis (kg) Pöyryn yläpuolisella Siikajoella osakaskunnittain vuonna Tiedustelussa kysyttiin myös mahdollista kalastusta ja kalan käyttöä haittaavia tekijöitä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavana tekijänä pidettiin vedenpinnan vaihtelua. Myös virtauksien vaihtelu, pohjan liettyminen ja pyydysten limoittuminen nimettiin haittaavan kalastusta lähes yhtä usein. Pyydysten roskaantuminen ja veden samentuminen haittasivat pyyntiä hieman harvemmin. Lisäksi istutusten vähyyden moitittiin aiheuttavan haittaa kalastukselle. Puolet vastaajista ilmoitti, että mudan maku kaloissa vähentää kalojen käyttöä ravinnoksi. Sen sijaan vain noin vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti muun vieraan maun vähentävän kalojen käyttöä. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. Siikajoen koskien kunnostuksista aiheutuneen haittaa veneellä liikkumiselle ja säännöstelystä aiheutuvan rantojen liettymistä. (Taulukko 13.) Tiedustelun vapaamuotoiset kommentit on esitetty liitteessä 4.

27 Taulukko 13. Kalastusta ja kalan käyttöä haittaavien tekijöiden esiintyminen Pöyryn yläpuolisella Siikajoella (vastausten lukumäärä). Moodiluokat lihavoituna. (n = 21) Ei Esiintyy Vähäinen Vaikeuttaa Estää En osaa Yht. esiinny ei haittaa haitta pyyntiä pyynnin sanoa kpl Veden samentuminen Veden haju tai makuhaitta Lisääntynyt kasvillisuus Pohjan liettyminen Pohjalevät Vedenpinnan vaihtelu Virtauksien vaihtelu Kalojen kuoleminen pyydyksiin Pyydysten limoittuminen Pyydysten roskaantuminen Mudan maku kaloissa Muu vieras maku kaloissa Muut kalastajat Kesämökkirakentaminen Kalojen istutusten vähäisyys Liikakalastus Siikajoki Pöyryn alapuolella Vuoden 2016 osalta tiedustelu tehtiin erikseen Pöyryn alapuolisella Siikajoen pääuomalla. Aiemmin Pöyryn alapuolella on selvitetty kalastusta Siikajokisuussa ja meriedustalla haastattelemalla yksittäisiä aktiivisia kalastajia. Vuonna 2016 Pöyryn alapuolisella Siikajoella kalasti luvanmyyntitietojen ja tiedusteluvastausten perusteella arviolta noin 78 taloutta, joissa kalastukseen osallistui yhteensä noin 106 henkilöä. Pääosa vastaajista (n. 76 %) oli Siikajoen osakaskunnan luvalla kalastaneita. Loput kalastajat olivat ostaneet Revonlahden osakaskunnan luvan. Muutama Siikajoen osakaskunnan vastaajista ilmoitti kalastaneensa melko suurilla verkkomäärillä ja yksi kalastaja ilmoitti käyttäneensä isorysää. Näiden oletettavasti Siikajokisuuhun ja meriedustalle keskittyneiden kalastajien pyyntiä ja saaliita ei laajennettu ja ne raportoidaan erikseen (Siikajokisuu). Myös yksi Mankilan osakaskunnan luvan ostanut kalastaja ilmoitti kalastaneensa Pöyryn alapuolisessa Siikajoessa. Kalastajan tietoja ei löytynyt Revonlahden eikä Siikajoen osakaskunnan aineistosta, joten hänen kalastuksensa ja saaliit käsiteltiin erikseen. Revonlahden osakaskunnan alueella kalastus oli pääasiassa heittokalastusta, jonka lisäksi harjoitettiin mato-ongintaa koukkupyyntiä ja pienimuotoista katiskakalastusta. Myös Siikajoen osakaskunnan alueella heittokalastus oli suosituin kalastusmuoto ja sitä harjoitti vajaat 60 % vastaajista. Siikajoen osakaskunnan alueella oli muutamia hyvin aktiivisia koukkukalastajia, joka kasvatti käytössä olleiden koukkujen määrää. Mankilan otoksessa kalastus oli hyvin pienimuotoista heittokalastusta ja matoongintaa. Siikajokisuun/meriedustan kalastajista kaikki kalastajat käyttivät verkkoja ja yksi kalastaja käytti kahta rysää. (Taulukko 14.)

28 Taulukko 14. Kalastajamäärä ja käytössä olleet pyydykset (kpl) Pöyryn alapuolisella Siikajoen pääuomalla osakaskunnittain v Revonlahden Siikajoen Siikajoen ok Mankilan ok ok *Siikajokisuu ok Yhteensä Talouksia Kalastaneet hlöt Verkot Katiskat Koukut Rysät Heittovavat Mato-onget Pilkkionget * Ei laajennettu Pöyryn alapuolisen Siikajoen yhteenlaskettu kokonaissaalisarvio oli hieman reilut 7,1 tn. Kokonaissaaliista noin 2,6 tn oli haukea (n. 35 %), ahventa n. 1,2 tn (17 %) ja madetta n. 0,9 tn (18 %). Vähempiarvoisista lajeista Lahnaa saatiin n. 0, 9 tn (13 %), säynettä vajaat 0,9 tn (12 %) ja särkeä n. 0,5 tn (7 %). Siikajoen osakaskunnan alueelta ilmoitettiin saadun saaliiksi vähäinen määrä harjusta ja kirjolohta sekä yksittäinen taimen. (Taulukko 15. Kuva 10.) Talouskohtaiset saaliit olivat noin Revonlahden osakaskunnan alueella noin 11 kg/talous, Siikajoen osakaskunnan alueella noin 65 kg, jokisuussa noin 767 kg/talous ja 45 kg Mankilan osakaskunnan taloudella. Jokisuun suuret verkkosaaliit saaliit selittyvät yksittäisten pyytäjien suurilla verkkomäärillä ja pyyntiponnistuksella. Jokisuun verkkokalastuksen yksikkösaalis oli kohtuullinen, noin 1070 grammaa yksittäisen verkon koentakertaa kohden. Taulukko 15. Vuoden 2016 arvioitu kokonaissaalis (kg) Pöyryn alapuolisella Siikajoella osakaskunnittain. Revonlahden Siikajoen Siikajoen ok Mankila ok ok *Siikajokisuu ok Yhteensä Taimen - 0, ,2 Harjus - 34, ,1 Kirjolohi - 1, ,7 Hauki 71,4 1464,9 1060,0 35,4 2631,7 Ahven 19,8 793,8 400,0 24,8 1238,4 Made 15, ,0-929,7 Säyne - 153,3 710,0 3,5 866,8 Lahna 30,1 169,7 730,0 12,4 942,2 Särki 6,3 396,4 100,0 3,5 506,2 Yhteensä 143,6 3860,0 3068,0 79,7 7151,2 kg/talous 11,3 65,3 767,0 45,0 92 * Ei laajennettu 25

29 26 Hauki Ahven Made Säyne Lahna Särki Taimen Harjus Kirjolohi 4500,0 4000,0 3500,0 kg 3000,0 2500,0 2000,0 1500,0 1000,0 500,0 0,0 Revonlahti Siikajoki Siikajokisuu Mankila Kuva 10. Kokonaissaalis (kg) Pöyryn alapuolisella Siikajoella osakaskunnittain vuonna Pöyryn alapuolisella Siikajoella merkittävimpänä kalastusta ja kalan käyttöä haittaavana tekijöinä pidettiin vedenpinnan korkeuden ja virtauksien vaihtelua. Noin 83 % kysymykseen vastanneista kertoi näiden tekijöiden vaikeuttavan pyyntiä. Pohjan liettyminen ja veden samentuminen nimettiin myös melko usein pyyntiä vaikeuttavaksi tekijäksi. Myös lisääntyneen kasvillisuuden ja veden maku-/hajuhaitan mainittiin vaikeuttavan pyyntiä tai aiheuttavan vähäistä haittaa pyynnille. Mudan makua koskenutta kysymykseen vastanneista henkilöistä noin 62 % arvioi kalojen mudan maun vähentävän kalojen käyttöä. Kalojen muuta makua koskeneeseen kysymykseen vastanneista (23 kpl) vain noin 36 % arvioi muun kaloissa esiintyvän muun maun vähentävän kalojen käyttöä. Vapaamuotoisissa kommenteissa mainittiin muina haittoina mm. pyydysten haisevan turpeelle, vaahtolautat ja luvattomat pyydykset. (Taulukko 16.).

30 Taulukko 16. Kalastusta ja kalan käyttöä haittaavien tekijöiden esiintyminen Pöyryn alapuolisella Siikajoella (vastausten lukumäärä). Moodiluokat lihavoituna. (n = 42) Ei Esiintyy Vähäinen Vaikeuttaa Estää En osaa esiinny ei haittaa haitta pyyntiä pyynnin sanoa Yht. kpl Veden samentuminen Veden haju tai makuhaitta Lisääntynyt kasvillisuus Pohjan liettyminen Pohjalevät Vedenpinnan vaihtelu Virtauksien vaihtelu Kalojen kuoleminen pyydyksiin Pyydysten limoittuminen Pyydysten roskaantuminen Mudan maku kaloissa Muu vieras maku kaloissa Muut kalastajat Kesämökkirakentaminen Kalojen istutusten vähäisyys Liikakalastus Nahkiainen Nahkiaisten tärkein pyyntialue Siikajoella on noin 3 km:n pituinen jokiosuus Keskikylän alapuolella. Jonkin verran pyyntiä on myös ylempänä Ylipään alueella (Kaijankoski) ja välittömästi Pöyryn alapuolella. Vuonna 2016 nahkiaispyyntiä harjoitti yhteensä 13 taloutta (100 % vastasi). Tiedustelun perusteella Siikajokisuussa oli käytössä yhteensä 63 mertaa ja 19 rysää, joten nahkiaispyynti painottui rysäpyyntiin. Vuoden 2016 nahkiaisen kokonaissaalisarvio oli vain noin 8700 nahkiaista, josta noin 68 % saatiin nahkiaisrysillä. Keskimäärin kalastajakohtainen nahkaissaalis oli vain noin 670 nahkiaista kalastajaa kohden. Nahkaissaalisarvioon sisältyy myös yhden kirjanpitokalastajan pyynnit ja saaliit. (Taulukko 17. ) Vuoden 2016 osalta pyyntiä vaikeuttivat pyyntikauden alussa vallinneet suurehkot virtaamat, joka vähensi pyyntipäivien määrää. Useat nahkiaispyytäjät kommentoivatkin pyyntipäivien jääneen melko vähäisiksi voimakkaiden virtaamien ja vedenkorkeuden vaihtelun johdosta. Myöhemmin syyslokakuussa virtaamat laskivat huomattavan alhaisiksi, joka saattoi vaikuttaa nahkiaisen nousuhalukkuuteen. Useat rysäpyytäjät ilmoittivat huomattavan heikkoja nahkiaissaaliita (n kpl). Vuosien väliset nahkiaissaaliit vaihtelevat runsaastikin mm. kulloisenkin virtaamatilanteen mukaan. Vuonna 2016 nahkiaissaaliit jäivät huomattavan heikoiksi myös Kalajoella ja Pyhäjoella. Tiedustelun toteutuksen venyminen keväällä 2016 on voinut vaikuttaa osaltaan jonkin verran nahkiaispyytäjien saalisarvioihin ja siten myös kokonaissaalisarvioon. Nahkiaispyytäjien kommentit on esitetty liitteessä 4. Vuoden 2016 tietojen perusteella nahkiaispyytäjien määrä jäi hieman pienemmäksi kuin esim. vuosina Tarkkailuhistoriaan nähden mertapyynnin määrä oli vähentynyt huomattavasti vuo-

31 teen Sen sijaan rysiä käytettiin lähes entiseen tapaan. Pääosa nahkiaissaaliista pyydetään yleisesti Keskikylän sillan alapuoliselta jokiosuudelta. 28 Taulukko 17. Nahkiaisen pyynti- ja saalistiedot Siikajoella vuonna kalastajat (taloudet) 13 merrat kpl 63 rysät kpl 19 nahkiaiset kpl 8708 nahk./kalastaja kpl 670 Nahkiaisenpyytäjien määrä oli suurimmillaan 1980-luvun lopulla, jonka jälkeen se on tasaisesti laskenut. Pyytäjien määrä on vähentynyt etenkin 1990-luvun loppupuolella. Osa pyytäjistä on lopettanut pyynnin ikääntymisen myötä ja uusia pyytäjiä on tullut vain vähän. Lisäksi kaikille ulkopaikkakuntalaisille ei ole myönnetty enää viime vuosina pyyntilupia, mikä on osaltaan vähentänyt pyytäjien määrää muutamalla kalastajalla. Samoin myös pyydys- ja saalismäärät ovat edelleen pudonneet. Vuonna 2016 mertapyynnin määrä jäi huomattavan pieneksi. (Taskila 2001a, Salo 2006) (Taulukko 18.) Nahkiaisenpyynnin tehokkuudessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1980-luvun loppupuolen jälkeen, vaikkakin kokonaissaalis on vaihdellut vuosien välillä varsin huomattavasti luvun puolivälin jälkeen saaliit ovat kuitenkin olleet keskimäärin pienempiä kuin sitä ennen ja 2000-luvulla myös kalastajakohtaiset saaliit ovat laskeneet selvästi. Saalis riippuu Siikajoella huomattavasti joen virtaamasta, 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla on ollut monia kuivia syksyjä, jolloin myös saaliit ovat olleet huonoja. (Taskila 2001a, Salo 2006.) Taulukko 18. Nahkiaisen pyynti- ja saalistiedot Siikajoella vuosina sekä (Tulokset tiedusteluvuodelta ja sitä edeltävältä vuodelta, joiden osalta kalastajien arviot luotettavimpia.) * kalastajat merrat kpl rysät kpl nahkiaiset 1000 kpl * Yksittäisen vuoden tiedustelutulos. Nahkiaispyytäjien kommentit Nahkiaispyytäjien kommenteissa pyyntiä haittavana tekijänä nousi esiin Siikajoen vedenkorkeuden ja virtaamien lyhytaikainen vaihtelu (8/10 kommentoi). Vedenkorkeuden lyhytaikaisen vedenkorkeuden vaihtelun kerrottiin haittaavan huomattavasti pyyntiä. Virtaamat ja vedenkorkeudet voivat nousta lyhyessä ajassa ja tulvien kerrottiin vievän pyydyksiä mukanaan ja hajottavan pyydyksiä. Pyydysten likaantumista kommentoitiin pyydysten likaantuvat ja roskaantuvan suurilla virtaamilla. Yksi kalastaja kommentoi pyydysten tukkeutuvan turpeesta normaalivetisinä syksyinä. Makuvirheitä nahkiaisissa ei ollut juuri esiintynyt, lähinnä vähävetisinä syksyinä voi esiintyä jonkin verran makuhaittaa. Kommentit on esitetty tarkemmin liitteessä Lippokalastus Vaellussiian lippokalastus tapahtuu Siikajoella lähes täysin Piispanvirran (Pappilankosken) yläpuolelta aivan jokisuulle asti. Aiemmin lippokalastajien pyynti- ja saalistiedot on kerätty henkilökohtaisten

32 haastattelujen avulla, vuosien tiedot perustuvat Siikajoen osakaskunnan keräämiin tietoihin. Vuoden 2016 pyynti- ja saalistiedot perustuvat Siikajoen osakaskunnan luvan lunastaneille tehtyyn kalastustiedusteluun. Saalisarviota varten osakaskunnan luvanmyynnistä eriteltiin lippoluvan lunastaneet. Vuonna 2016 lippoamislupia myönnettiin yhteensä 35 kalastajalle (Taulukko 19.). Vuonna 2016 kalastustiedustelun perusteella arvioitu lippopyynnin kokonaissiikasaalis oli vajaat 1965 kiloa. Kokonaissaalisarvio oli tarkkailuhistoriaan nähden kohtuullisen hyvä ja myös kalastajakohtainen saalis oli hieman keskimääräistä parempi. Vuonna 2016 kalastajakohtainen keskisaalis oli noin 56 kg, kun vuosien kalastajakohtainen keskisaalis oli noin 49 kg. Keskimäärin yhtä lippoamiskertaa kohden saatiin noin 3,5 kg siikaa. Lippokalastajat kommentoivat varsin aktiivisesti pyyntiä ja saaliita sekä pyyntiin vaikuttavia tekijöitä. Vedenkorkeuden vaihtelun todettiin haittaavan lippopyyntiä. Siian nousua vaikeuttavana tekijänä nousi esiin jokisuun mataluus ja jokisuun alueen verkkokalastus. Siian lippoaminen ja mätipyynti nähtiin tärkeänä tekijänä Siikajoen vaellussiikakannan säilymisen kannalta. (Taulukko 19., Liite 4.) Taulukko 19. Lippokalastajien pyynti- ja saalistiedot Siikajoella vuosina sekä (V tiedot tiedusteluista, v tiedot Siikajoen osakaskunnalta ja v tiedot kalastustiedustelusta.) vuosi kalastajia lippo- vaellussiika taimen lohi kertoja kg/lippokerta kg/kalastaja kg/v kg/v kg/v , , , , , , , , , n , n , n , ,

33 6.3 Sivuvesien tiedustelu Sivuvesien rakennettujen rantatilojen omistajista kalastusta oli harjoittanut keskimäärin vain noin 22 %. Kalastaneiden osuus on ollut tiedusteluvuosien välillä tasaisesti laskussa. Vuoden 2010 tiedustelussa kalastaneiden osuus oli noin 37 %. Vuoden 2016 kesän ajoittain haastavat virtaamaolosuhteet saattoivat osaltaan heikentää edellisvuosina kalastusta harrastaneiden kalastusmotivaatiota. Sivuvesistä kalastus oli hieman muita vesistöjä aktiivisempaa Luohuanjoella ja Siikajoen vanhalla uomalla. Tällä kertaa tiedustelussa arvioitiin olevan noin kalastavaa 66 taloutta. Määrä on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi vuoden 2010 tiedustelussa (170 tal.), mutta arvion pieneneminen johtuu lähinnä Lamujoen poisjäännistä (67 taloutta v. 2010) sivuvesien tiedustelusta. Mukana olleista vesistä kalastaneiden talouksien määrä oli laskenut eniten Siikajoen vanhalla uomalla(44 -> 24). Kalastaneissa talouksissa kalastukseen osallistui alueesta riippuen noin 1,5 1,8 henkilöä ja kalastaneiden henkilöiden kokonaismääräksi saatiin noin 111 henkilöä. Ohtuanojalta ja Savalojalta saatiin vain yksittäisten kalastajien ilmoittamia tietoja ja vähäisistä vastausmääristä johtuen tietoja ei voida pitää kovinkaan luotettavina. (Taulukko 20) Sivu-uomien kalastus oli pääasiassa heittokalastusta ja mato-ongintaa. Myös katiskapyyntiä ja verkkokalastusta harjoitettiin paikoin aktiivisemmin. Ainoastaan heittokalastusta ja katiskapyyntiä harjoitettiin kaikilla sivuvesillä. Heittokalastusvapoja oli käytössä yhteensä noin 57 kappaletta ja vastaavasti katiskoja noin 49 kappaletta. Mato-onki oli käytössä noin 61 kappaletta. Verkkokalastus kohdistui pääasiassa Siikajoen vanhalle uomalle. Näiden lisäksi paikoin harjoitettiin pienimuotoista pilkkimistä ja koukkupyyntiä. Yksi vastaaja ilmoitti käyttäneensä rapumertoja Siikajoen vanhalla uomalla. Pyydysten käyttö oli vähentynyt vuodesta 2010 johtuen tiedustelun toteutustavan muutoksesta ja kalastajamäärien vähentymisestä. Pitkällä aikavälillä kaikkien pyyntimuotojen käyttö on vähentynyt varsin tasaisesti kalastajamäärän laskun myötä. Kalastajamäärien laskeminen liittynee ainakin osin ikääntymiseen. Myös kesän 2016 ajoittain haastavat kalastusolosuhteet saattoivat vaikuttaa pyyntimääriin. (Taulukko 20.) Taulukko 20. Kalastaneet taloudet ja käytössä olleet pyydykset (kpl) Siikajoen sivuvesistöillä vuonna Luohuanjoki Neittävänjoki Savaloja Ohtuanoja Siikajoen vanha uoma Kalastavat taloudet Kalastaneet hlöt Verkot Koukut Katiskat Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Siikajoen sivuvesistöjen kalastus ajoittui tyypillisesti kesän lomakuukausille. Talviaikainen pyynti oli käytännössä pienimuotoista pilkkimistä. Aktiivisimmin kalastusta harjoitettiin Neittävänjoella, Luohuanjoella ja Siikajoen vanhalla uomalla. Savalojan kalastajien pyynti painottui touko-kesäkuulle. Heittovavoilla kalastuskertoja kertyi alueesta riippuen noin 5-8 kappaletta taloutta kohden. Katiskoja pidettiin pyynnissä alueesta riippuen noin 5-23 päivää. Verkkokalastuksen pyyntiponnistus muodostui yksittäisten kalastajien pyynneistä. Verkkoja pidettiin pyynnissä Luohuanjoella 4 päivää ja Siikajoen vanhalla uomalla noin 11 päivää taloutta kohden. Vuonna 2016 kalastajien aktiivisuus oli

34 selvästi vähäisempää kuin vuoden 2010 tiedustelussa. Esim. vuonna 2010 katiskakalastusta harrastaneilla pyyntipäiviä kertyi kappaletta, kun vuonna 2016 ainoastaan Neittävänjoella katiskojen pyyntiaika oli yli 20 päivää. (Kuva11., Taulukko 21.) 31 Kuva 11. Kalastuspäivien jakautuminen kuukausittain Siikajoen sivuvesistöillä. Taulukko 21. Kalastaneiden talouksien keskimääräinen kalastusaika eri pyydyksillä Siikajoen sivuvesistöillä. (Vedessäolopäiviä (verkot ja katiskat) ja kalastuskertoja (heittokalastus).) Luohuanjoki Neittävänjoki Savaloja Ohtuanoja Vanha uoma verkot katiskat heittovavat Saaliit Siikajoen sivuvesistöjen vuoden 2016 kokonaissaaliiksi arvioitiin laskennallisesti tiedusteluvastausten perusteella noin 810 kiloa, joka on noin tonnin vähemmän, kuin vuoden 2010 sivuvesien kokonaissaalisarvio ilman Lamujokea. Saalisarvion pieneneminen johtuu yleisestä kalastajamäärien laskusta ja erityisesti ns. aktiivipyytäjien vähentymisestä, joita on käsitelty edellä raportissa. Kilomääräisestä saaliista noin 48 % oli haukea, 24 % särkeä, 21 % ahventa ja 5 % lahnaa. Hauen ja ahvenen saalisosuudet olivat samaa tasoa vuosien 2010 ja 2005 tiedusteluiden kanssa. Lahnan saalisosuuden tippuminen johtuu mm. Lamujoen poisjäännistä, kun vuoden 2010 lahnasaaliista noin 53 % saatiin Lamujoen alueelta. Lahnasaaliin väheneminen muilla alueilla johtunee osaltaan myös passiivipyydysten käytön lisääntymisestä. Särjen osuutta kokonaissaaliista kasvattivat Luohuanjoella yhden katiskakalastajan paremmista särkisaaliista. Lohikaloja ei ilmoitettu saadun lainkaan saaliiksi. (Taulukko 22.)

35 Sivuvesistöjen kokonaissaaliista noin 50 % saatiin Siikajoen vanhalta uomalta, noin 27 % Luohuanjoelta ja noin 21 % Neittäväjoelta. Savalojan ja Ohtuanojan saalisosuudet jäivät hyvin pieniksi. Saalismäärien jakautuminen noudatteli varsin hyvin pyydysmäärien jakautumista vesistöittäin. Suurimmat talouskohtaiset saaliit saatiin Siikajoen vanhalta uomalta (n 18,8 kg). Myös Neittävänjoen talouskohtaiset saaliit ylsivät yli kymmeneen kiloon ja Luohuanjoella jäätiin hieman sen alle. Savalojan ja Ohtuanojan talouskohtaiset saaliit jäivät vähäisiksi. Sivuvesistöjen keskimääräinen talouskohtainen saalis ilman Lamujokea putosi jonkin verran (n. 18 kg -> 12 kg) vuodesta Talouskohtaiset saaliit pienenivät eniten Siikajoen vanhalla uomalla (n 26 kg -> 19 kg). (Taulukko 22, kuva 19.) Varsinkin Neittävänjoella, Savalojalla, Luohuanjoella ja Ohtuanojalla veden heikko laatu ja veden ajoittainen vähyys rajoittavat kalojen esiintymistä ja vähentävät myös kalastushalukkuutta vesistöissä. Pienet sivuvesistöt Savaloja ja Ohtuanoja on lisäksi ruopattu varsin voimakkaasti ja niiden uoma on nykyisin monin paikoin rännimäistä kanavaa. 32 Taulukko 22. Tiedustelun arvioitu kokonaissaalis (kg) Siikajoen sivuvesistöillä vuonna Luohuanjoki Neittävänjoki Savaloja Ohtuanoja Siikajoen vanha uoma Yhteensä Hauki 61,9 67,8 11,5-247,4 389 Ahven 34,7 34,0-2,3 98,0 169 Made 3,2 12, ,3 17 Särki 111,6 32,8 1,3 1,6 44,6 192 Säyne 4, Lahna 5,6 22, ,9 39 Yhteensä 221,9 169,3 12,8 3,9 402,1 810 kg/talous 9,9 11,2 4,1 1,0 18,8 12 Hauki Ahven Made Särki Säyne Lahna 450,0 400,0 350,0 300,0 kg 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Luohuanjoki Neittävänjoki Savaloja Ohtuanoja Vanha uoma Kuva 12. Arvioitu kokonaissaalis (kg) Siikajoen sivuvesistöillä vuonna 2016.

36 33 Osalla Siikajoen sivuvesistöistä on tehty kalastustiedustelu myös vuodelta 1992 (PTP 1993, Taskila 2001b). Tiedustelu tehtiin postitse rantatilallisille. Tiedustelun vastausprosentti oli keskimäärin vain 27 %, joten sen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2000, 2005, 2010 ja 2016 tiedustelujen tuloksiin. Lähinnä vertailuja voidaan tehdä vain talouskohtaisten saaliiden perusteella Lamujoella, Siikajoen vanhalla uomalla, Savalojalla ja Luohuanjoella. Kalastajien määrä on vaikuttaa vähentyneen 1990-luvun alusta näihin päiviin ottaen huomioon, että vuoden 1992 tulokset kattavat vain noin 25 % rantatilallisista. Selvimmin kalastajamäärät ovat vähentyneet Siikajoen vanhalla uomalla, Neittävänjoella ja Luohuanjoella. Talouskohtaiset saaliit näyttävät vähentyneen Neittävänjoella ja Siikajoen vanhalla uomalla. Kalastaneiden talouksien määrä ja talouskohtaiset saaliit ovat olleet viimeisissä tiedusteluissa varsin pieniä Savalojalla ja Ohtuanojalla ja näiden kehitystä ei voi luotettavasti arvioida. Hauki on säilynyt merkittävimpänä saalislajina luvun alkupuolelta lähtien. (Taulukko 23, Taskila 2001b.) Taulukko 23. Kalastavien talouksien määrä ja talouskohtainen saalis (kg) Siikajoen sivuvesistöillä vuosina 1992, 2000, 2005, 2010 ja (Lamujoki jaoteltu vuoteen 2005 saakka joen ala- ja yläosaan. Vuoden 2016 osalta Lamujoen kalastus ja saaliit käsitelty erikseen.) taloudet kg taloudet kg taloudet kg taloudet kg taloudet kg Lamujoki Neittävänjoki vanha uoma Savaloja Luohuanjoki Ohtuanoja Kalojen makuvirheitä kommentoi Siikajoen sivuvesistöillä kaikkiaan 39 kalastajaa. Makuhaitat haittasivat pyyntiä osittain kaikilla alueilla Siikajoen vanhalla uomalla ja Luohuanjoella mudanmakua koskevaan kysymykseen vastanneissa luokkien vaikeuttaa pyyntiä ja estää pyynnin yhteenlaskettu osuus yli 50 % kaikista arvioista. Myös Ohtuanojalla (50 %) ja Savalojalla (100 %) mudan maku haittasi merkittävästi pyyntiä, mutta näissä vastaajamäärät olivat alhaisia. Muun vieraan maun esiintyminen oli satunnaisempaa ja sen arvioiminen tuotti selvästi vaikeuksia tiedustelujoukolle (tulokset esitetty liitteessä 5.). Makuvirheet haittaavat kalankäyttöä etenkin kesällä lämpimän veden aikaan. (Taulukko 24, liite 5.) Vuonna 2016 yleisimmin kalastusta haittasivat veden samentuminen, vedenpinnan vaihtelut ja lisääntynyt kasvillisuus. Veden samentuminen haittasi kalastusta eniten Siikajoen vanhalla uomalla, Ohtuanojalla ja Savalojalla. Neittävänjoella kalastusta haittasi useimmiten lisääntynyt kasvillisuus ja Luohuanjoella vedenpinnan vaihtelu. Muita usein esille nousseita haittoja olivat virtauksen vaihtelu, pyydysten roskaantuminen ja liettyminen sekä veden haju ja makuhaitat. Ohtuanojalla ja Savalojalla vastaajamäärät olivat vähäisiä ja useat haittatekijät saivat 100 % vastausprosentin. Tarkemmin tulokset on esitelty liitteessä 5. (Taulukko 24.)

37 Taulukko 24 Kalastaneiden talouksien arviot kalastusta haittaavista tekijöistä Siikajoen sivuvesistöillä vuonna (Prosenttiluku kuvastaa vastausluokkien vaikeuttaa pyyntiä ja estää pyynnin yhteenlaskettua osuutta kaikista vastauksista.) Luohuanjoki Neittävänjoki Ohtuanoja Savaloja Siikajoen vanha uoma 34 I II III IV V Vedenpinnan vaihtelu Lisääntynyt Veden samentuminetuminen Veden samen- kasvillisuus 83 % 73 % 100 % 100 % 80 % Pohjan liettyminen Pyydysten limoittuminen Lisääntynyt kasvillisuus Veden haju tai makuhaitta Veden samentuminen Pohjan liettyminen 82 % 64 % 100 % 100 % 69 % Virtauksien vaihtelu Pyydysten roskaantumineminen Pohjalevät Pohjan lietty- 73 % 64 % 100 % 100 % 69 % Mudan maku kaloissa Pohjan liettyminen Veden haju tai makuhaitta Vedenpinnan vaihtelu Pyydysten limoittuminen Pyydysten roskaantuminen 70 % 60 % 50 % 100 % 67 % Veden samentuminen Veden haju tai makuhaitta Mudan maku kaloissa Mudan maku kaloissa Veden haju tai makuhaitta 69 % 58 % 50 % 100 % 67 % Osa vastaajista kommentoi vapaamuotoisesti Siikajoen sivuvesien kalastusta, kalastoa ja vesien yleistä tilaa. Vastaajien kommentit on esitetty liitteessä 4. Luohuanjoella kommentit koskivat pääasiassa koskien perkausta ja ruoppausta, Neittävänjoella kommentoitiin mm. pohjan liettymistä, turvetuotannon haittoja ja veden heikkoa laatua. Savalojalla eniten kommentteja herätti veden vähyys kesäaikaan ja virtauksen ohjaus kanavaan. Ohtuanojalla kommentoitiin turpeen nostoa ja veden heikkoa laatua. Siikajoen vanhalla uomalla kommentoitiin kalojen häviämistä, veden vähyyttä ja veden heikkoa laatua sekä pohjapatojen kalastohaittoja Kurranjärvi Kurranjärvi oli nyt ensimmäistä kertaa mukana kalastustiedustelussa. Kurranjärven rakennettujen rantatilojen omistajista kalastusta oli harjoittanut noin 39 %. Tiedustelun perusteella Kurranjärvellä arvioitiin olevan noin 11 kalastavaa taloutta, joissa kalastukseen osallistui noin 28 henkilöä. Kalastus painottui selkeästi avovesikauteen, jossa eniten kalastuspäiviä kertyi heinäkuulle, mutta myös talvikalastusta (pilkkiminen) harjoitettiin jonkin verran. (Taulukko 25., Kuva 13.) Kurranjärvellä kalastus oli pääasiassa katiskapyyntiä, mato-ongintaa ja heittokalastusta. Edellä mainittujen lisäksi Kurranjärvellä harjoitettiin jonkin verran pilkkimistä, verkkokalastusta ja koukkupyyntiä. Kurranjärvellä katiskoja oli käytössä noin 28 kappaletta, mato-onkia noin 14 kappaletta ja heittovapoja noin 11 kappaletta. Katiskoja pidettiin keskimäärin pyynnissä 23 päivää, mato-onkia käytettiin keskimäärin 13 kertaa ja heittovapoja vastaavasti noin 16 kertaa. (Taulukko 25.) Kurranjärven kokonaissaaliiksi arvioitiin noin 482 kg. Pääosa saaliista muodostui hauesta (n. 45 %) ja ahvenesta (n. 27 %), joiden lisäksi saatiin lahnaa (n. 18 %) ja särkeä (n. 10 %). Kalastajakohtainen saalis

38 oli vajaat 43 kg. Ottaen huomioon, että pääosa saaliista koostui hauesta ja ahvenesta, saaliilla voidaan arvioida olevan jo jonkinlaista merkitystä kotitarvekalastuksessa. (Taulukko 25., Kuva 14.) 35 Kalastuspäivät Kurranjärvellä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 13. Kalastuspäivien (kpl) jakautuminen kuukausittain Kurranjärvellä vuonna Taulukko 25. Kalastaneet taloudet ja käytössä olleet pyydykset (kpl) sekä arvioitu kokonaissaalis (kg) Kurranjärvellä vuonna Kurranjärvi Kalastavat taloudet 11 Kalastaneet hlöt 28 Verkot 13 Katiskat 21 Koukut 28 Heittovavat 11 Mato-onget 14 Pilkkionget 16 Hauki 218,0 Ahven 131,6 Särki 46,7 Lahna 86,3 Yhteensä 482,7 kg/talous 42,6

39 36 600,0 500,0 Hauki Ahven Särki Lahna kg 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Kurranjärvi Kuva 14. Arvioitu kokonaissaalis (kg) Kurranjärvellä vuonna Kurranjärvellä merkittävimpänä kalastusta haittaavana tekijänä pidettiin lisääntynyttä kasvillisuutta, Noin 88 % kaikista vastanneista (8 kpl) kertoi kasvillisuuden vaikeuttavan kalastusta. Muina kalastusta haittaavina tekijöinä nousivat esiin veden samentuminen, pohjan liettyminen ja pyydysten limoittuminen. Ainoastaan yksi kalastaja ilmoitti kalojen makuhaittojen vaikeuttavan kalastusta. (Taulukko 26) Taulukko 26. Kalastusta ja kalan käyttöä haittaavien tekijöiden esiintyminen Kurranjärvellä (vastausten lukumäärä). Moodiluokat lihavoituna. (n= 8 kpl) Ei Esiintyy Vähäinen Vaikeuttaa Estää En osaa esiinny ei haittaa haitta pyyntiä pyynnin sanoa Veden samentuminen Veden haju tai makuhaitta Lisääntynyt kasvillisuus Pohjan liettyminen Pohjalevät Vedenpinnan vaihtelu Virtauksien vaihtelu Kalojen kuoleminen pyydyksiin Pyydysten limoittuminen Pyydysten roskaantuminen Mudan maku kaloissa Muu vieras maku kaloissa Muut kalastajat Kesämökkirakentaminen Kalojen istutusten vähäisyys Liikakalastus Yht. kpl

40 Osa vastaajista kommentoi vapaamuotoisesti Kurranjärven kalastusta, kalastoa ja kalastukseen vaikuttavia tekijöitä. Vastaajien kommenteissa esille nousivat Mankisennevalta Kurranjärveen kulkeutuva kuormitus ja humus, joiden mainittiin aiheuttavan haittaa kalastukselle ja virkistyskäytölle. Tiedusteluun vastanneiden kommentit on esitetty liitteessä VIITTEET Kaski, O. & Oikarinen, J Nykytilaselvitys 2011 Nahkiainen Perämeri Tornio-Kokkola alue. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa hanke. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat. 26 s. + 2 liites. Koli, L Suomen kalat. WSOY. Porvoo. 357 s. Martinmäki, K., Hellsten, S., Visuri, M., Ulvi, T. & Aronsuu, K Ekologisen tilan ja virkistyskäytön parantamismahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen säännöstelemissä järvissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja Helsinki. 107 s. Taskila, E Siikajoen yhteistarkkailuohjelma vuosille Osa II: kalataloustarkkailu. Pöyry Environment Oy. Oulu. 6 s + 2 liites. Taskila, E. 2001a. Siikajoen vesistön kalataloustarkkailu v PSV Maa ja Vesi. Oulu. 53 s + 70 liites. Taskila, E. 2001b. Siikajoen sivuvesistöjen kalastustiedustelu v PSV Maa ja Vesi. Oulu. 10 s + 13 liites. Salo J. & Paksuniemi S Siikajoen yhteistarkkailu. Osa II kalataloustarkkailu Lapin vesitutkimus s. + liitteet. Salo, J Siikajoen yhteistarkkailu. Osa III. Kalataloustarkkailu s liites. Luonnonvarakeskus, tietoa muikusta 2017:

41 Liite 1. Siikajoen kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit vuosina ISO-LAMUJÄRVI Muikkuverkot # mm (g/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki Kiiski Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Siika Hauki Made Ahven Särki Kirjolohi Ei käytetty Ei käytetty Ei käytetty 2013* * *

42 Nuotta (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Ahven Särki Kiiski Isorysät (kg/pkk) Vuosi Muikku Ahven Särki ,33 3, ,72 0,11 0, ,29-21, ,9 2,05 14, ,31 3,17 46, ,25 11, ,25 6,13 70, ,25 8,67 77, ,67 2,7 66, ,12 4,89 48, ,36 12,79 43, ,48 7,68 27, ,21 2,83 20, ,82 1,74 9, ,12 2,41 10,53

43 Katiskat (g/pkk) Vuosi Ahven Hauki Made Särki Rantarysät (g/pkk) Vuosi Hauki Pilkkionget (g/kkr) Vuosi Ahven ei käytetty ei käytetty ei käytetty ei käytetty ei käytetty ei käytetty PYHÄNNÄNJÄRVI Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Lahna Kuha ei kalastajaa v ei kalastajaa v

44 Muikkuverkot # mm (g/pkk) Vuosi Muikku Siika Hauki Särki ei kalastajaa v ei kalastajaa v ei käytetty ei käytetty ei käytetty Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Särki * ei kalastajaa v ei kalastajaa v ei käytetty ei käytetty ei käytetty

45 KORTTEISEN TEKOALLAS v Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Kirjolohi Taimen Särki Ei kalastajaa v Ei kalastajaa v 2015 Haukirysät (g/pkk) Maderysät (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Särki Vuosi Made Hauki Ahven Ei käytetty 2005 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2006 Ei käytetty 2007 Ei käytetty Ei käytetty 2008 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2009 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2010 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei käytetty 2015 Ei käytetty 2016 Ei kalastajaa v Ei kalastajaa v 2016

46 Heittovapasaalis (g/kkr) Vuosi Taimen Kirjolohi Hauki Ahven Ei käytetty 2011 Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei kalastajaa v Ei kalastajaa v 201 Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Ei kalastajaa v Ei kalastajaa v. 2016

47 ULJUAN TEKOALLAS v Verkot # mm (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Kirjolohi Särki Ei käytetty Ei kalastajaa v Katiskat (g/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Ei kalastajaa v. 2016

48 Rysät (kg/pkk) Vuosi Hauki Ahven Made Lahna Särki Kirjolohi ,26 0,53 0,07 5,42 0,20 0, ,94 0,30-7,11 0,17 0, ,67 0,13 0,05 3,69 0,12 0, ,99 0,07 0,04 3,06 0,08 0, ,26 0,06-4, ,04 0,17-2,10 0,03 0, ,82 0,27-3, ,21 0,20-1, ,3 0,04-0, ,60 0,53-1, ,12 0,96-3, ,60 2,10-3, ,00 3,17-6, Ei käytetty 2012 Ei käytetty 2013 Ei käytetty 2014 Ei käytetty 2015 Ei käytetty 2016 Ei kalastajaa NAHKIAISEN MERTAPYYNTI v Siikajokisuun nahkiaisen pyynti Vuosi Mertoja Pyydyskpl kokuk. kpl kpl/pkk Nahkiainen Kalastajia , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2

49 Liite 2. Kalastus Pöyryn yläpuolisella Siikajoella (Lamujoen haaraan asti) En kalastanut tiedustelualueella (rasti ruutuun, palauta silti lomake) (PU3) 1. Taloudestamme kalasti henkilöä. 2. Arvioikaa pyyntipäivienne lukumäärät tiedustelualueella kalenterikuukausittain vuonna tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 3. Arvioikaa kuinka monta pyydystä teillä oli pyynnissä keskimäärin kerrallaan ja pyyntikertojen määrä (eli kokukerrat tai kalastuskerrat). Arvioikaa lisäksi kilomääräiset saaliit pyydyksittäin ja lajeittain. verkot solmuväli mm katiskat rysät merrat heittovavat koukut mato-onget pilkkionget rapumerrat muu, mikä? pyynnissä keskimäärin kpl pyyntikertoja kpl/vuosi taimen kg kirjolohi kg harjus kg hauki kg ahven kg made kg säyne kg lahna kg särki kg muu, mikä? kg rapu kpl 4. Havainnot ravuista, missä, milloin, montako kpl? 5. Kalastustamme, kalankäyttöämme ja tiedustelualueen kala- ja rapukantoja haittaavat... veden samentuminen veden haju tai makuhaitta lisääntynyt kasvillisuus pohjan liettyminen (saostumat) pohjalevät (vihreät levärihmat ym.) vedenpinnan vaihtelu virtauksien vaihtelu kalojen kuoleminen pyydyksiin ei esiinny esiintyy, ei haittaa vähäinen haitta vaikeuttaa pyyntiä estää pyynnin en osaa sanoa pyydyksien limoittuminen vaikuttaako kalan käyttöön: pyydyksien roskaantuminen ei vaikuta vähentää mudan maku kaloissa muu vieras maku kaloissa muut kalastajat kesämökkirakentaminen kalojen istutusten vähäisyys liikakalastus muu, mikä? 6. Lisätietoja, kommentteja

50 Siikajoki Pöyryn voimalaitos Revonlahti Ruukki Paavola Rantsila Sipola Pohjakartta Maanmittauslaitos VOITTE MERKITÄ KARTALLE KALASTUSALUEENNE