Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh

Transkriptio

1 Ympäristöterveyslautakunta Siikajoen vesistö-, kalatalous-, käyttö- ja päästötarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun yhteenvedot vuodelta 2013 sekä Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n ja Paavolan Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoiden ja Pohjolan Peruna Oy:n kuormitustarkkailut vuonna 2013 Ympteltk 38 Valmistelu, ympäristösihteeri; puh Siikajoen vesistö- ja kalataloustarkkailun sekä käyttö- ja pääs tö tarkkai lun toteutti Ahma Ympäristö Oy ja turvetuotantoalueiden käyttö-, pääs tö- ja vesistötarkkailun Pöyry Finland Oy. Yhteistarkkailuissa ovat mukana: Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot: -Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy, purkuvesistö Kä räh tä mänoja/siika jo ki -Paavolan Vesi Oy, Ruukki, purkuvesistö Siikajoki -Paavolan Vesi Oy, Siikajoki, purkuvesistö Siikajoki Teollisuuslaitokset: Pohjolan Peruna Oy, Vihannin tehdas, purkuvesistö Oh tu anoja/vuolunoja/sii ka jo ki Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet ja niiden purkuvesistöt: Vuonna 2013 päästötarkkailua toteutettiin, K=kyllä, E=ei, S=suppea TOIMIJA/SUO PURKUVESISTÖ Vapo Oy Piipsanneva, osa E Piipsanoja-Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki Parkkisenrimpi E Kotioja-Veneoja-Neittävänjoki-Siikajoki Joutenneva E Käärmeoja-Lamujoki-Siikajoki Jousineva E Jousioja-Siikajoki Konnunsuo, osa E Navettarimpi K Kotioja-Veneoja-Neittävänjoki-Siikajoki Varisneva S Rukkisenoja-Luohuanjoki-Siikajoki Kureluijanneva E Haaraoja-Ruonasenoja-Lamujoki-S-joki Jyletneva E Jyletoja-Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki Kivineva E Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki Kivineva E Myllyoja-Leuanjärvi-Leuanoja-Siikajoki Kärjenrimpi- Puron K laskuoja-veneoja-neittävänjoki-siikajoki rä me Puronräme K laskuoja-neittävänjoki-siikajoki Paskonneva K laskuoja-pasko-oja-ristisenoja-lamujoki- Siikajoki Saarineva K laskuoja-pahkapuro-siikajoki

2 Sauvasuo K laskuoja-siikajoki Mankisenneva K Mankisenoja-Kurranoja-Siikajoki Turveruukki Oy Hourunneva E laskuoja-pakkulanoja-kurraoja-siikajoki Hourunneva E laskuoja-selkämaanoja-kärähtämänoja- Sii ka jo ki Kupukkaneva E Purasimenoja-Kärsämänjoki-Mankilanjärvi-Iso-oja-Siikajoki Rahvaanneva E Savaloneva S/E Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Lahnasneva E Naarastenoja-Lamujoki-Siikajoki Peuraneva E laskuoja-savaloja-kurunkanava-siikajoki Tervasneva E laskuoja-hanhioja-siikajoki Hevoskorpi E Luhtaanoja-Lamujoki-Siikajoki Hangasneva E laskuoja-luohuanjoki-siikajoki Hangasneva S laskuoja-ohtuanjoki-siikajoki Hangasneva E laskuoja-vesinevanoja-siikajoki Hukanneva E Hukanoja-Luohuanjoki-Siikajoki Karjoneva E laskuoja-siikajoki Paloneva E laskuoja-peuraoja-luohuanjoki-siikajoki Järvineva K laskuoja-siikajoki Tahkoneva S Kurunkanava-Siikajoki Huhanneva S Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Huhtineva E laskuoja-pesuanoja-siikajoki Iso-Manninen E Uljuanoja-Uljuankanava-Uljuan te ko allas-la mu jo ki-sii ka jo ki Iso-Manninen E laskuoja-siikajoki Jylenneva E Ristisenoja-Lamujoki-Siikajoki Pikarineva E laskuoja-pesuanoja-siikajoki Honkaneva E Honkaoja-Kipsuanoja-Luohuanjoki-S-joki Vesiläisenneva E. Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Matti Suni/ Turve ruuk ki Oy Vesiläisenneva E Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Paavolan Turve Ky Isoneva K Harakkakanava-Siikajoki Ahmaneva E laskuoja-ohtuanjoki-siikajoki Turvetuotantoalueiden pinta-alat/ha : Vuosi Kuntoonpano Tuotanto Tuotantokunto Poistunut

3 Vesistötarkkailu ja kuormitus Vuosi 2013 oli Siikajoen uuden tarkkai lu oh jel man ( ) ensimmäinen vuosi ja jakso alkoi ns. suppeal la tarkkailulla. Vesistötarkkailun vuosittaisia näytepisteitä on vähen net ty aiemmasta ja tarkkailu painottuu biologisiin menetelmiin. Tark kai luun kuului intensiivinen tarkkailu Uljuan ylä- ja alakanavilla, Sii ka lat van keskuspuhdistamon vaikutustarkkailu sekä Uljuan eril listark kai lu syvännepisteillä ja Ohtuanojan tarkkailu. Siikajoen ve sis töalu een alaosilla on happamia sulfaattimaita, jotka ajoittain sa dan taolo suh teis ta riippuen aiheuttavat voimakasta veden ph-arvojen laskua sekä Siikajoen sivu- että pääuomissa. Alkuvuosi oli Siikajoen alueella varsin vähäsateinen ja huhtikuun jälki puo lis kon tulvahuiput tavanomaisia. Kesäkuun lopun runsaat sateet aiheuttivat vuoden toisen virtaamahuipun heinäkuun alussa. Elokuus ta lähtien loppuvuosi oli tavallista lämpimämpi ja etenkin marras-jou lu kuu oli hyvin lämmin. Kun loppuvuoden sateet tulivat pääosin vetenä, nousivat Siikajoen virtaamat vuodenvaihteessa ke vät tulvaa kin suuremmiksi. Tästä virtaamahuipusta ei kuitenkaan ol lut vedenlaatuaineistoa käytettävissä. Lamujoen vedenlaatuaineisto rajoittui Kortteisen alueeseen ja veden laa tu oli edelleen hyvin humuksista. Ravinnepitoisuudet olivat tasol taan edellisvuotta korkeampia kuvastaen pääosin rehevyyttä. Kort tei sel ta on arvioitu, että sen turvepohjaisilta rannoilta puristuu jää kan nen alta vedenkorkeuden talvialeneman seurauksena to dennä köi ses ti runsasravinteista vettä, mikä lisää Kortteisen ja Lamujoen ala osan ravinnepitoisuuksia. Havaittavissa oli niin kevättulvan kuin hei nä kuun virtaamapiikinkin vaikutukset vedenlaatuun. Uljuan syvännepisteellä veden happitilanne oli talven ker ros tu neisuus kau den lopulla huhtikuussa selvästi heikentynyt, mikä on te ko altaal le tyypillistä. Muilta osin Uljuan kanavien ja syvännepisteen ve si oli totutun humuksista ja ravinteikasta. Uljuan allas näyttäisi edel leen vähentävän Siikajoen veden kesäaikaista humuksisuutta. Vuo den 2013 havainnot tukivat myös osaltaan näkemystä, jonka mu kaan Uljua lisää avovesikaudella Siikajoen typpipitoisuutta ja vä hen tää talvisaikaan fosforipitoisuutta. Siikajoen pääuoman vedenlaatu vaihteli tyypilliseen tapaansa jonkin

4 ver ran virtaamatilanteiden mukaan. Vesi oli humuspitoista, tyy pil li sen hapanta, rautapitoista ja rehevää. Epäorgaanisia ra vin ne yh dis tei tä oli muiden tarkkailun osa-alueiden tapaan runsaasti vapaana ja suurel la osalla vesistöaluetta perustuotantoa rajoittaneekin lähinnä veden väri ja virtaus. Suhteellisen vähäisen aineiston perusteella ei voitu luotettavasti arvioida mahdollisia vedenlaatueroja joen ylä- ja alaosien välillä, mutta Kortteisen alueen ja Revonlahden näy te pis teen tulosten valossa ainakin ravinnepitoisuudet näyttäisivät loo gi ses ti kasvavan alavirtaan siirryttäessä. Turvetuotannon tarkkailu Vuonna 2013 Siikajoen alueella tur ve soiden päästötarkkailua tehtiin kesäaikana 12 tuotantovaiheen suolla, yh del lä kuntoonpanosuolla ja yhdellä jälkihoitovaiheen suolla. Tur vesoil ta kulkeutui vesistöön valumavesiä vähemmän (keskivaluma 8,0 l/s km2) kuin edellisvuonna (14,8 l/s km2). Siikajoen vesistöalueen tur ve soil ta lähtevan veden ph on hieman happamampi ja fos fo ri pi toisuus korkeampi kuin Pohjois- Pohjanmaalla yleisesti. Alhaisimmat ph-ar vot, noin ph 3,1, mitattiin happamilla sulfaattimailla sijaitsevilta Iso ne val ta ja Hangasnevalta. Kesäaikaiset päästöt (happea ku lut tava aines, fosfori, typpi ja kiintoaine) olivat selvästi alhaisemmat kuin vuon na 2012, joka oli runsassateinen. Vesienkäsittelyt laskivat kesäl lä veden ph:ta lähes kaikilla kohteilla ja kiintoaineen määrää käsit te lyt vähensivät selvästi. Muilta osin vesienkäsittelymenetelmien te hois sa oli paljon eroja soiden välillä ja kesällä tehokkaimmin ra vintei ta poistivat Isonevan laskeutusallas ja Navettarimmen ke mi ka lointiase ma. Siikajoen ja sen sivu-uomien vedessä on paljon happea kuluttavaa ai nes ta ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehe vä, mihin alueen turvetuotannon päästöt myös vaikuttavat. Pää uoman ja sivujokien vesi on myös tummaa ja rautapitoista. Pie nem missä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla mer kittä viä. Turvesoilta lähteneessä vedessä oli usein paljon ra vin tei ta ja happea kuluttavaa ainesta ja veden ph oli joissakin ta pauk sis sa alhainen. Kuntoonpanossa olleen Mankisennevan kuormitus nos ti ravinnepitoisuuksia Mankisenojassa. Isonevan kuormitus ei ai heut tanut selvästi havaittavaa muutosta Siikajoen veden laatuun. Tur ve soiden kuormituksen osuus Siikajoen koko vesistöalueen pin ta ve sien ravinnekuormituksesta on suhteellisen pieni ja ve sis tö alu eel la merkittävimpiä ravinnekuormittajia ovat luonnonhuuhtouma, met säja maatalous. Kalataloustarkkailu Ns. suppeaan tarkkailuun kuului vain kir jan pi toka las tus. Iso-Lamujärvellä kilomääräisesti tärkein saalislaji on muikku. Nuottapyynnin yksikkösaaliin (147 kg/vetokerta) ja muik ku verk kojen yksikkösaaliin (2,4 kg/kokukerta) perusteella kannan vah vuu dessa ei näyttäisi tapahtuneen muutoksia edellisvuoteen nähden. Järven vähempiarvoista kalastoa, lähinnä särkeä, vähennettiin edel leen

5 hoitorysäpyynnillä. Kortteisella verkkopyynnin pääasiallisin saa lis la ji on hauki. Verkkokalastuksen yksikkösaalis hauen osalta oli 2,4 kg/ko ku ker ta ja kutuajan pyynnin hyvien saaliiden ansiosta ai kai sempiin vuosiin nähden tarkkailujakson parhaimpia. Myös madetta oli verkkosaaliissa jälleen tavanomaiseen tapaan. Uljulalla kalastaja pyy si katiskoilla ja verkoilla ja saalis oli pääosin haukea ja ahventa. Hau en verkkokalastuksen yksikkösaalis oli noin 650 g/kokukerta ja kas voi hieman edellisvuodesta. Mateen verkkokalastuksen yk sik kösaa lis (370 g/kokukerta) oli hieman tavanomaista parempi. Sii ka jo kisuul la nahkiaisen pyynnin saalis jäi nyt pyynnin aikaisen vähäisen vir taa man takia selvästi heikommaksi kuin viitenä edellisvuonna. Heik koi na nahkiaisvuosina huonot saaliit ovat johtuneet lähinnä joen vä häi ses tä virtaamasta. Siikalatvan keskuspuhdistamon kuormitustarkkailu Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2007 ja puhdis ta mol le johdetaan jätevesiä siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piip polas ta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Kestilässä, Piip po las sa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä ja Py hän nällä ja Rantsilassa viemäriverkkoon johdetaan myös elin tar vi ke teol lisuu den jätevesiä. Viemäröinnin piirissä on noin asukasta. Siika lat val la ja Pyhännällä on asukkaita noin Puh dis ta mo pro sessis sa on bioroottori, jälkisaostus, jälkiselkeytys ja kos teik ko puh dis tus. Käsitellyn jäteveden määrä oli m3 eli keskimäärin m3/vrk. Määrä oli noin m3 pienempi kuin edellisvuonna. Puhdis ta mo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle m3/vrk ja suurin vrk-virtaama mitattiin huhtikuussa, m3, ja pie nin maaliskuussa, 790 m3. Orgaanisen aineksen lupaehto (BOD7A- TU<17 mg/l, puhd.teho >95 %), kokonaisfosforin lupaehto (kok.fosfori<0,7 mg/l, puhd.teho >95 %), kiintoaineen lupaehto (kiinto aine<35 mg/l, puhd.teho>90 %) ja kemiallisen hapenkulutuksen lupa eh to (CODCr<125 mg/l, puhd.teho >75 %) saavutettiin mo lem mil la vuosipuoliskoilla. Kiintoaineen keskimääräinen tulokuormitus oli 100 %, BOD:n 90 % ja fosforin 74% mitoituksesta. Tulokuormitus pie ne ni hieman lähes kaikkien kuormitteiden suhteen vuoteen 2012 ver rat tuna. Puhdistusprosessin ohituksia tehtiin 54 m3 koko vuonna. Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen sekä Pohjolan Peruna Oy:n jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailut Paavolan Vesi Oy:n Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamot saavut ti vat niille asetetut puhdistusvaatimukset molemmilla puo li vuo sijak soil la. Ruukin jätevesiviemärin pituus on noin 82 km ja käsitellyn jä te ve den määrä oli m3. Siikajoen puhdistamon viemärin pituus on noin 43 km ja käsitellyn jäteveden määrä m3. Myös Poh jo lan Peruna Oy:n Vihannin tehdas saavutti sille asetetut puh distus vaa ti muk set kaikilla vuosineljäksillä. Jätevesiä käsiteltiin yhteensä m3.

6 Oheismateriaali: -Siikajoen yhteistarkkailu. Osa I. Vesistötarkkailu 2013, Ahma Ym päris tö Oy, , , käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu. Osa II. Kalataloustarkkailu 2013, Ahma Ym pä ris tö Oy, 10577, , käsittelykansiossa -Siikajoen yhteistarkkailu 2013, Osa I. Käyttö- ja päästötarkkailu, Ahma Ympäristö Oy, Projektinro 10642, , käsittelykansiossa -Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013/Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky. Pöyry Fin land Oy, 16UEC0110, , käsittelykansiossa Ympäristöpalvelupäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. MERK. Ympäristösihteeri Eeva Heiska oli kokouksessa läsnä tämän py kä län käsittelyn aikana.