RISKINARVIOINTI OSANA HOTELLIN TYÖTURVALLISUUTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKINARVIOINTI OSANA HOTELLIN TYÖTURVALLISUUTTA"

Transkriptio

1 Tarja Pönniö-Kanerva RISKINARVIOINTI OSANA HOTELLIN TYÖTURVALLISUUTTA Tapaustutkimus Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tarja Pönniö-Kanerva Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Nimeke Riskinarviointi osana hotellin työturvallisuutta Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan itäsuomalaisessa hotellissa X tehtyä riskinarviointia sekä havainnollistetaan tilastollisen analyysin keinoin hotellissa viiden vuoden ajalta kirjattuja, turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia. Työssä kuvataan majoitus- ja ravitsemisalan yrityksen yleistä työturvallisuustilannetta sekä selvitetään riskienhallintaprosessin osa-alueita. Tutkimus koostuu kahdesta hotellissa X kerätystä turvallisuuteen liittyvästä aineistosta. Hotellissa on käytössä ongelma- ja vaaratilanteita varten tapahtumaraportti lomake, johon henkilöstö kirjaa olennaiset asiat tapahtumaan liittyen. Tarkasteltavat raportit ovat ajalta tammikuu 2003 heinäkuu 2008, yhteensä 243 raporttia. Toisena aineistona on seitsemän hotellissa vuonna 2007 henkilöstön täyttämää Sosiaali- ja Terveysministeriön laatimaa riskien arviointi -työkirjaa. Aineiston käsittelyssä käytettiin tilastointimenetelmiä. Tutkimuksen perusteella riskit hotellin X päivittäisessä toiminnassa ovat kasvamassa. Tapahtumat painottuvat selvästi hotellin yhteydessä toimivaan yökerhoon. Väkivalta ja häiriköinti muodostavat yli puolet raportoiduista tapahtumista. Hotellin yökerhon henkilökunta tiedostaa vaaran, luokitellen kuitenkin henkisen kuormittumisen riskin pääosin merkityksettömäksi. Opinnäytetyössä tehtyjen havaintojen perusteella hotellin X henkilöstön mielestä henkisen kuormittumisen ohella riskeinä työturvallisuudelle ovat puutteellinen perehdyttäminen työhön sekä tapaturman vaara etenkin yökerhossa. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla kyseinen hotelli pystyy tarkentamaan riskinhallintatoimenpiteitään. Tutkimus myös osaltaan herättää keskustelua hotellissa vallitsevasta turvallisuuskulttuurista. Asiasanat (avainsanat) majoitusala, ravitsemisala, työturvallisuus, riskienhallinta, riskinarviointi Sivumäärä Kieli URN URN:NBN:fi:mamkopinn liitteet Huomautus (huomautukset liitteistä) Suomi Ohjaavan opettajan nimi Päivi Lahikainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Salainen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 28, 2008 Author(s) Tarja Pönniö-Kanerva Degree programme and option Hospitality Management Name of the bachelor's thesis Risk assessment as part of occupational safety in a hotel Abstract This bachelor`s thesis described the risk analysis of a hotel X located in eastern Finland. Statistical analysis was used to illustrate the events for the last five year period affecting occupational safety. The general situation of occupational safety in the field of hotel and restaurant was described as well as the different aspects of generic risk management process. The material used in this study consisted of the safety related data from the hotel X. The hotel used special event report forms with which the employees report problem and hazard situations. The reports used are dated from January 2003 to July The total number of reports was 243. Another source was a risk assessment workbook filled in by the employees of the hotel. This workbook was filled in in year The data was analysed by using the basic methods of statistical analysis. Based on the findings the risks of daily operations of hotel X were increasing. The main source of events was the night club of the hotel. Over half of the reports included events of violence and troublemaking. The employees of the night club seemed to realize the hazard, but did not seem find it a major risk. The biggest risks in the employees` opinion appeared to be insufficient introduction to work as well as mental well-being and accidents. Based on the findings the hotel X should be able to refine its risk management related operations. The study should also stir conversation about the work safety culture in the hotel. Subject headings, (keywords) hotel sector, restaurant sector, occupational safety, risk assessment, risk management Pages 45 + appendices Language Finnish URN URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Päivi Lahikainen Bachelor s thesis assigned by Confidential

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TURVALLISUUS JA RISKIENHALLINTA HOTELLI- JA RAVINTOLAYMPÄRISTÖSSÄ Majoitus- ja ravitsemisala Euroopassa Turvallisuuslainsäädäntö hotelli- ja ravintolaympäristössä Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Elintarvikelaki Alkoholilaki Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Pelastuslaki Työturvallisuuslaki Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Työterveyshuoltolaki Yritysturvallisuuden osatekijät Riskit ja riskienhallinta majoitus- ja ravitsemisalalla Riski Riskien tunnistaminen Riskien luokittelu Riskityypit yritystoiminnassa Riskienhallintaprosessi Alalle tyypilliset riskit TYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS Toimeksiantaja Työn tavoite Aineiston hankinta Aineiston analyysi Tapahtumaraportit Riskien arviointi työpaikalla -työkirjat HOTELLIN X RISKIENHALLINTA Aineiston yhteenveto Aineisto 1: Tapahtumaraportit... 31

5 4.1.2 Aineisto 2: Riskien arviointi-työkirjat Tulosten tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 44 LIITTEET 1 Tapahtumaraportti lomake 2 Riskien arviointi työpaikalla -työkirja

6 1 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun tavoitteena on, että opinnäyteyöt ovat työelämälähtöisiä. Mahdollisuus opinnäytetyön tekemiseen hotellin turvallisuuteen liittyen tarjoutui kyseissä hotellissa esimiesharjoittelua suorittaessani. Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto on nimennyt vuodet 2008 ja 2009 riskinarvioinnin kampanja vuosiksi, joiden tarkoituksena on edistää riskinarvioinnin toteuttamista työpaikoilla ja korostaa riskinarvioinnin ennaltaehkäisevää merkitystä. Tällä opinnäytetyöllä on tarkoitus selventää ja havainnollistaa itäsuomalaisessa hotellissa X tehtyä työturvallisuutta parantavaa riskinarviointia. Opinnäytetyö on tapaustutkimus, joka jakaantuu teoriaosaan ja tutkimusosaan. Teoriaosassa käsitellään yleisesti hotelli- ja ravintolaympäristön turvallisuutta ja riskienhallintaa alan kirjallisuuten pohjautuen. Tutkimusosa koostuu hotellissa X työntekijöiden tekemistä riskikartoituksista sekä työntekijöiden täyttämistä tapahtumaraporteista ongelma- tai vaaratilanteissa. Tutkimusaineistosta tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä käsitellään luvussa viisi. 2 TURVALLISUUS JA RISKIENHALLINTA HOTELLI- JA RAVINTOLAYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 Majoitus- ja ravitsemisala Euroopassa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHA on selvittänyt hotelli- ja ravintola-alaa Euroopassa ja tuottanut julkaisun hotelli-, ravintola- ja catering-alan työntekijöiden suojaamisesta. Selvityksen mukaan vuonna 2004 Euroopan unionin puitteissa ala työllisti jo 7,8 miljoonaa henkilöä ja alan vahvana jatkunut kasvu on EU:n jäsenvaltioiden talouden kannalta merkittävää. Siitä huolimatta, että suuria hotelliketjuja sekä ketju- ja pikaruokaravintoloita perustetaan paljon, yli 90 % yrityksistä on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät alle 10 työntekijää. Selvityksessä mainittujen tilastojen mukaan alalla työskentelevät ovat pääasiassa nuoria alle 35- vuotiaita (48 %) ja yli 55-vuotiaita on yhteensä alle 10 % työvoimasta. Tulevaisuudessa väestörakenteen muutoksen myötä yli 55-vuotiaiden osuus tulee

7 2 kasvamaan. Koko EU:n alueella alan työntekijöistä 54 % on naisia. Latvian, Liettuan, Viron ja Suomen osalta naistyöntekijöitten osuus alalla työskentelevistä on 70 %. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHA:n selvityksen mukaan ala tarjoaa nuorille ja henkilöille, joilla on vähän ammattitaitoa, hyvän väylän työelämään. Vierastyöläiset hakeutuvat alalle kausi- tai väliaikaistöihin. Vierastyöläiset työskentelevät paikallisia useammin kyseenalaisissa ja arveluttavissa työtehtävissä ja usein koulutustasoaan alemmissa töissä. Raportoidut esteet turvalliselle ja terveelliselle työntekemiselle ovat johtuneet muun muassa kielitaidottomuudesta, tietämättömyydestä työntekijän oikeuksista, alhaisesta palkasta ja avun saannista ongelmatilanteessa. (Dienstbühl ym. 2008, ) Alan naisvaltaisuuden ja alalla toimivien kokemattomien työntekijöiden, lisäksi hotellien majoitustoiminnassa on joukko erityispiirteitä, jotka asettavat turvallisuuden hallinnalle erityishaasteita. Vuonna 2004 Suomen hotelli- ja ravintolaliitto (nykyisin majoitus- ja ravitsemisalan liitto), kuluttajavirasto sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitos (2004, 15-17) määrittelivät erityispiirteet neljään luokkaan: 1) asiakkaat eivät tunne rakennusta ja sen poistumisteitä 2) asiakkaat nukkuvat 3) huoneiden ja tilojen suuri lukumäärä sekä todennäköisesti suuri paikalla oleva ihmismäärä 4) erikoistilanteet, esimerkiksi tilaisuudet juhlakerroksissa tai ravintolatiloissa. Edellä mainittujen erityispiirteiden huomioon ottaminen on tärkeää yrityksen pelastussuunnitelmaa ja kokonaisvaltaista turvallisuutta mietittäessä. Hotellin eri osastoille kuten yökerhoon, saunaosastolle, ravintola- ja juhlatilaan, olisi laadittava omat, toimipaikkakohtaisesti laaditut pelastussuunnitelmansa. Yrityksen on varmistettava, että henkilökunta tuntee ja tietää toimenpiteet onnettomuus- ja vaaratilanteessa ja toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. 2.2 Turvallisuuslainsäädäntö hotelli- ja ravintolaympäristössä Menestyäkseen yrityksen on huolehdittava hyvin turvallisuudesta ja riskienhallinnasta. Valtiontasolla on säädetty lakeja ja asetuksia, joiden tarkoitus on velvoittaa yrityksen ja yhteisön johto ottamaan vastuu turvallisuusasioista, mutta myös jokaisen yksilö ja

8 3 työntekijä velvoitetaan ottamaan henkilökohtaisesti vastuu turvallisuudesta parhaansa mukaan Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Majoitus- ja ravitsemistoiminan harjoittamista säätelee laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006). Lakia sovelletaan kaikkeen ammattimaista majoittamista harjoittavaan sekä elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa harjoitettavaan toimintaan. Laissa säädetään ravitsemisliikkeen aukioloajoista ja siitä kuinka tulee toimia aukioloaikoja pidennettäessä. Tällöin toiminnan harjoittajan on muun muassa kiinnitettävä huomiota ja selvitettävä poliisille järjestyksen ja turvallisuuden huomioiminen liikkeen toiminnassa. Lain mukaan majoitus- ja ravitsemistoimintaa harjoittavalla ja liikkeen henkilökunnalla on oikeus kieltäytyä ottamasta asiakkasta liikkeeseen perustellusta syystä. Kieltäytymisen täytyy kuitenkin noudattaa yhdenvertaisuuslain (21/2004) henkeä. Järjestyksen ylläpitämiseksi majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittaja voi käyttää laissa (533/1999) mainittuja järjestyksenvalvojia. Myös poliisi voi tarvittaessa järjestyshäiriöiden ilmetessä määrätä järjestyksenvalvojia huolehtimaan turvallisuudesta. Majoitustoiminnan harjoittaja määrätään tekemään matkustajailmoitus, josta ilmenee majoittuvan lisäksi myös mukana olevan puolison ja lasten täydelliset nimet, henkilötunnukset ja kotiosoitteet. Turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi majoitustoiminnan harjoittaja voi ylläpitää rekisteriä matkustajista. Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien matkustajien matkustajakortit toimitetaan poliisille (7.) Elintarvikelaki Elintarvikelaissa 23/2006 säädetään elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevia seikkoja. Lailla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden jäljitettävyys, turvaamaan korkealaatuinen elintarvikevalvonta ja osaltaan parannetaan elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Laissa säädetään muun muassa elintarvikealan toimijan tehtävistä ruokamyrkytysepäilyissä ja elintarvikehygieenistä osaamista osoittavasta osaamistodistuksesta (hygieniapassi). Oleellista majoitus- ja

9 4 ravitsemisliiketoiminnan turvallisuuden kannalta on, että elintarvikehuoneisto on valvontaviranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikelain 20 velvoittaa elintarvikealan toimijaa laatimaan kirjallisen suunnitelman omavalvonnasta, jossa on määritelty elintarvikkeiden käsittelyn osalta kriittiset kohdat ja niiden riskien hallinta. Valvontaviranomainen hyväksyy omavalvontasuunnitelman. Toimijalle jää myös velvoite omavalvontasuunnitelman päivittämisestä Alkoholilaki Alkoholijuoma myynnin osalta alkoholilaissa 1143/1994 säädetään, että anniskelupaikan tulee täyttää ravitsemisliikkeelle asetetut ehdot ja anniskelupaikassa tulee toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen olla riittävästi henkilökuntaa tehokkaan valvonnan ja järjestyksenpidon toteuttamiseksi. Anniskelulupaa haettaessa tulee esittää henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma. Alkoholilaissa määritellään myös, kenelle alkoholia ei saa anniskella (alle 18- vuotiaalle, päihtyneelle, väärinkäyttöä epäiltäessä) ja säädetään anniskelupaikan järjestyksestä (häiritsevästi käyttäytyvät ja päihtyneet poistettava anniskelualueelta). Anniskelulupaa koskevassa 21 b määrätään, että anniskelupaikan vastaavaksi soveltuvalla tulee olla suoritettuna alkoholipassi tai yhden vuoden opiskelu alan oppilaitoksessa, jossa opetusohjelmaan sisältyy alkoholijuomien anniskeluun liittyvää opetusta ja käytännön harjoittelua Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Ravintolassa tupakointia koskevan tupakkalain (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi, 693/1976) muutokset astuivat voimaan Lain mukaan tupakointi on kielletty kaikissa ravintoloissa ja ravitsemisliikkeissä. Lain tarkoituksena on suojata ravintolatyöntekijöitä sekä asiakkaita tahattomalta tupakansavualtistukselta ravintolassa. Hotellin ja muun majoitusliikkeen asiakkaiden majoitushuoneissa tupakointi voidaan sallia (13 ). Ravintola voi lain mukaan järjestää asiakkailleen tupakointitilat sisätiloihin. Tilan rakentaminen edellyttää rakennuslupaviranomaisen luvan ja hyväksynnän. Tupakointitila on tarkoitettu vain tupakointiin, ruoan ja juoman tarjoilu ja nauttiminen sekä muun oheistoiminnan

10 5 järjestäminen tilassa on kielletty (13 b ). Työskentely tupakointitilassa on kielletty järjestyksenpitoa, palo- ja pelastustoimintaa ja turvallisuudesta huolehtimista lukuunottamatta. Tilan siivoamisen edellytyksenä on, että tila on tyhjä, huolellisesti tuuletettu ja työntekijän turvallisuudesta on huolehdittu. Lain kohdassa 13 d elinkeinoharjoittaja velvoitetaan laatimaan omavalvontasuunnitelma, josta ilmenee miten tupakointitilan olosuhteita ja järjestystä voidaan valvoa sen ulkopuolelta ja kuinka tupakointitilan toimivuus varmistetaan. Ravintolan henkilökunnan tehtävänä on valvoa tupakkalain kieltojen noudattamista. Tupakkalain mukaan asiakkaalle on huomautettava heti tupakointisäännösten rikkomisesta. Jos huomautuksesta huolimatta rikkominen jatkuu, asiakas voidaan poistaa ravintolasta ja tuomita poliisin toimesta tupakointirikkomuksesta sakkoon Pelastuslaki Ennen liiketoiminnan käynnistämistä on liiketoimintakiinteistöä suunniteltaessa ja rakennettaessa täytynyt ottaa huomioon turvallisen toiminnan näkökohdat. Pelastuslain 468/2003 kohdassa 21 säädetään rakennusten yleisestä paloturvallisuudesta. Myös rakennus ympäristöineen on pidettävä kunnossa niin että onnettomuustilanteessa pelastustoiminta on mahdollista ja että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen. Lain kohdassa 22 on mainittu kohteet joista rakennuksen omistajan ja haltijan tulee huolehtia: 1) viranomaisten määräämistä sammutus-, pelastus- ja torjuntakalustosta, sammutus- ja pelastustyötä helpottavista laitteista, poistumisreiteistä ja niiden opasteista ja turvamerkinnöistä. Väestönsuojien varusteiden ja laitteiden on oltava toimintakuntoisia, huollettuja ja tarkastettuja. 2) Tulisijojen ja hormien nuohouksista 3) Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen huoltamisesta ja puhdistamisesta. Lain kohdassa 30 säädetään erityisistä turvallisuusvaatimuksista kohteissa, joissa toiminta ja olosuhteet aiheuttavat palo- ja henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran. Tällöin viranomainen voi määrätä kohteeseen hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa (automaattinen vesisammutus-

11 6 eli sprinklerijärjestelmä) tai muita pelastustyötä helpottavia laitteita kuten pikapalopostit. Esimerkiksi julkisissa tiloissa, kuten ravintolasalissa, on oltava yksi 6 kg:n käsisammutin ja siitä kertova opaste alkavaa 300 m 2 kohti. Pelastuslain 8 ja 9 määräävät liiketoiminnan harjoittajaa ja rakennuksen omistajaa omatoimiseen varautumiseen ja suojaamiseen vaaratilanteilta. Valtioneuvoston antamassa asetuksessa pelastustoimesta (787/2003) kohdassa 9 velvoitetaan ravitsemisliikkeet, joissa on yli 50 asiakaspaikkaa ja majoitusliikkeet, joissa yli 10 majoituspaikkaa tai jos paikalla (tapahtumassa tai yrityksessä) on samanaikaisesti yli 30 ihmistä laatimaan pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava kaikille työntekijöille. (Seppä 2006, 11.) Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on laadittu yrityksen henkilökunnalle ohjeeksi päivittäiseen turvallisuustoimintaan. Parhaiten omaan yritykseen soveltuvan pelastussuunnitelman laatii henkilöstöstä koottu ryhmä, joka tuntee ja hallitsee oman työpaikkansa erityispiirteet. Pelastussuunnitelman tulee sisältää seuraavia asioita: 1) Tiedot kohteesta lyhyesti (yhteystiedot, turvallisuusvastaavat) 2) Erityistä huomiota vaativat asiat (esimerkiksi käytössä olevat palavat nesteet ja kaasut) 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset. Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi (toimenpiteet ja vastuuhenkilöt) 4) Pohjakuva, johon on merkitty poistumisreitit, alkusammutusvälineiden sijainti sekä kokoontumispaikka. 5) Väestönsuojan sijainti, varusteet Ohjeet onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten 6) Turvallisuushenkilöstö, koulutussuunnitelma 7) Selvitys pelastussuunnitelman päivittämisestä 8) Suunnitelma, miten tiedot saatetaan työryhmän tietoon (Seppä 2006, 12, Suomen hotelli- ja ravintolaliitto, 2004, 5.)

12 7 Pelastussuunnitelmaa tulee päivittää aika-ajoin ja etenkin silloin kun toimintaan tulee muutoksia. Viranomainen tarkistaa pelastussuunnitelman palotarkastuksen yhteydessä. Suunnitelmasta on pyydettäessä toimitettava yhteenveto myös pelastusviranomaiselle. (Seppä 2006, 11. Suomen hotelli- ja ravintolaliitto 2004, 6.) Häiriöttömän liiketoiminnan varmistamiseksi turvallisuuden tarkastelu ja vaaratilanteiden ennakointi ovat yrityksen liiketoiminnan tukitoiminto ja osa sisäistä palvelua ja näin ollen kiinteä osa yrityksen laatujärjestelmää. (Suomen hotelli- ja ravintolaliitto 2004, 3.) Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Samalla tarkoitus on torjua ja ennaltaehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja ympäristöstä johtuvia niin fyysisen kuin henkisenkin terveyden haittoja. Työnantajan tulee lain 10 mukaan selvittää ja arvioida työn vaarat. Periaatteet selvityksen tekemiselle voidaan käsitellä työsuojelutoimikunnassa tai muussa työsuojelun yhteistoiminnassa. Nykytilanteen kartoitus voidaan aloittaa hankkimalla tietoja muun muassa seiraavista asioista: 1) sairauspoissaloista, arvio työperäisistä sairauksista 2) työtapaturmista ja ammattitaudeista 3) työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset 4) työsuojelun yhteistoimintajärjestelmän tekemät tarkastukset ja toimenpiteet 5) työyhteisö ja ilmapiiriselvitykset 6) väkivaltaiset ja uhkaavat asiakastilanteet 7) työsuojelupiirin tarkastuksen pöytäkirja tai tarkastuskertomukset Selvitykseen osallistuvat jäsenet päättävät kuinka haitta- ja vaaratekijät tunnistetaan esimerkiksi edellämainittujen nykytietojen ja muitten mahdollisten tietolähteitten (asiantuntijat, haastattelut) sisällön ja kokemusten perusteella. Työnantaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin haittojen ja vaarojen poistamiseksi.

13 8 Selvitykset voivat toimia myös lakisääteisen (738/ ) työsuojelun toimintaohjelman laadinnan pohjana. Toimintaohjelmaan laaditut tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa paikallisesti sovitulla tavalla. (Raudas 2007, 5-7) Laissa säädetään myös työnantajan vastuu riittävien tietojen antaminen työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden estämiseksi, perehdytettävä työntekijä riittävästi työhönsä ja turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista ja ennen uusien työvälineiden ja -menetelmien käyttöönottamista. Työturvallisuuslain kohdassa 18 määritellään työntekijän velvollisuudet noudattaa työn edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta työolosuhteiden turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työolosuhteissa tai- menetelmissä havaitsemistaan vioista tai puutteista ja oma kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti pyrittävä poistamaan havaitsemansa vaara tai puutteellisuus. Työssä, jossa väkivallan uhka on ilmeinen, tulee työ ja työskentelyolosuhteet järjestää siten, että väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tämä tarkoittaa väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen tarvittavia turvallisuusjärjestelyjä tai -laitteita sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työnanatajan on laadittava ohjeistus, jossa ennakkoon kiinnitetään työntekijän huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja väkivaltaa hillitseviin toimintatapoihin. Laissa annetaan myös tarkempia työolosuhteita koskevia säännöksiä (muunmuassa tupakansavusta, melusta, sisäilmasta, kemiallisista aineista ja valaistuksesta). Samoin valtioneuvostoston antamalla asetuksella määritellään tarkemmin työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista käsittäen muun muassa ruokailu- ja lepotilat, pukeutumistilat, peseytymis- ja käymälätilat, asuintilat ja ensiaputilat. Työsuojelulaissa otetaan myös esille onnettomuuksien vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu. Työnantaja velvoitetaan antamaan koulutusta ja tarvittaessa on järjestettävä harjoituksia menettelytavoista onnettomuuden sattuessa (44 ja 45 ). Työnantajan velvollisuus on huolehtia ensiavun järjestämisestä ja

14 9 riittävästä määrästä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Työnantajan on nimettävä ensiapu-, palontorjunta- ja pelastustoimenpiteiden täyttöönpanemiseksi yksi tai useampi työntekijä. (46-47.) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työolosuhteita ja -ympäristöä työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnalla. Viranomaisella tarkoitetaan sosiaalija terveysministeriön alaisena toimivaa työsuojelupiirin työsuojelutoimistoa sekä virkasuhteessa olevaa tarkastajaa. (2 ) Työsuojeluviranomainen tarkastaa työpaikkoja ja tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, jossa ilmoitetaan tehdyt havainnot, annetaan neuvoja, toimintaohjeita ja kehoituksia. (Raudas 2007, 43.) Lain (44/2006) luvussa 5 käsitellään työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Sen tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen turvallisuutta ja terveytta koskevien asioiden käsittelyyn (22 ). Tyypillisiä yhteistoimintatapoja ovat selvitysten tekeminen omatoimisesti tai yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Yhteistoimintaa varten työnantajan on nimettävä pätevä ja työsuojelusäännöksiin perehtynyt työsuojelupäällikkö (28 ). (Raudas 2007, 14.) Yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltutetun tehtävänä on edustaa työntekijöitä käsiteltäessä työhön kohdistuvia asioita yhteistoiminnassa työnantajan ja viranomaisten kanssa. Hän perehtyy oma-aloitteisesti työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin turvallisuutta ja terveyttä koskeviin asioihin ja osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin työpaikalla. Työsuojelu- ja varavaltuutetuille on työnantajan mahdollistettava tehtäviensä hoitamiseksi koulutusta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansionmenetystä. (31-34.)

15 10 Työsuojelutoimikunta on perustettava silloin, kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Toimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät (38 ). Toimikauden pituus on kaksi kalenterivuotta ja toimikunta laatii toimintasuunnitelman toiminnalleen Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää kustannuksellaan henkilöstölle työterveyshuolto. Työterveyshuolto jakaantuu lakisääteiseen osuuteen ja sairaanhoitopalveluihin. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää työpaikkakäynteihin perustuvien työpaikkaselvitysten tekemisen, terveystarkastukset, toimenpide-ehdotukset työnantajalle, neuvontaa ja ohjausta. Työterveyshuoltoon kuuluvat myös työntekijän kuntoustustarpeen selvittäminen, työkykytoimintaan osallistuminen sekä vajaakuntoisen työntekijän työssäselviytymisen seuranta. Työpaikan ensiaputarpeen selvittäminen ja ensiavun järjestämiseen osallistuminen työturvallisuuslain 46 (ilmoitus työtapaturmasta ja ammattitaudista) mukaisesti kuuluu myös työterveyshuoltoon. Sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen työntekijöille on vapaaehtoista. Työnantaja tekee sopimuksen työterveyshuoltopalvelun tuottajan kanssa sekä laatii kirjallisen toimintasuunnitelman, joka perustuu työpaikan olosuhteisiin. Toimintasuunnitelma voi olla osana työsuojelun toimintaohjelmaa. (Raudas 2007, ) Hotellista ja ravintolasta täytyy edellä mainittujen lakien mukaisesti löytyä seuraavat turvallisuuteen liittyvät asiakirjat: Elintarvikelain, alkoholi- ja tupakkalain mukaiset omavalvontasuunnitelmat Pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma Työsuojelulain mukainen työsuojelun toimintaohjelman sekä selvitys työn ja työolosuhteiden haitta- ja vaaratekijöistä Työterveyshuoltolain mukainen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä työterveyshuollon laatima työpaikkaselvitys

16 Yritysturvallisuuden osatekijät Yritysturvallisuus käsitteenä on hyvin laaja ja se liittyy organisaation moniin eri toimintoihin. Turvallisuuden osa-alueet ovat osittain päällekäisiä ja niinpä osaalueiden jaottelu on viitteellinen. Reiman (2008, 22) tiivistää turvallisuuden kohteiksi: henkilöstön (oman tai urakoitsijan), tuotannon ja toiminnan, käyttöomaisuuden, ympäristön ja tiedon. Yrityksen turvallisuus tarkoittaa lakisääteisen ja omaehtoisen turvallisuustoiminnan kokonaishallintaa. Eri toimialoilla korostuvat erilaiset vaarat ja siksi turvallisuustoiminnan painotukset ovat erilaiset. Levä (2003, 32-35) lähestyy turvallisuutta riskin vastakohtana. Hänen mukaansa turvallisuus on olotila, joka on vapaa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle vahinkoa aiheuttavista tekijöistä. Kaikille turvallisuudesta annetuille määritelmille yhteistä on, että turvallisuuteen pyrkiminen merkitsee reagointia uhkiin tai vaaroihin, siis riskien hallintaa. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta (2008) on jakanut yritysturvallisuuden kymmeneen osa-alueeseen, joihin yrityksen käytännön riskinhallintatoimet kohdistuvat. Osa-alueet ovat: 1) tuotannon ja toiminnan turvallisuus (tällä tarkoitetaan yrityksen häiriötöntä tuotantoa ja toimintaa sekä nopeaa toipumista mahdollisten häiriötilanteiden jälkeen) 2) toimitilaturvallisuus (yrityksen toimipaikkojen ja -tilojen suojaaminen sisältäen rakenteellisen turvallisuuden, ylläpidon sekä turvallisuusvalvonnan) 3) tietoturvallisuus (tiedon käytettävyyden, eheyden ja luottamuksellisuuden suojaaminen) 4) henkilöturvallisuus (yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden suojaaminen rikoksilta ja onnettomuuksilta) 5) rikostorjunta (yrityksen toiminnan, henkilöstön ja omaisuuden suojaaminen rikoksilta ja onnettomuuksilta) 6) valmiussuunnittelu (puolustustaloudellinen suunnittelu ja huoltovarmuuden turvaaminen poikkeusoloissa sekä toiminnan jatkuvuuden takaaminen vakavan häiriötilan aikana ja sen jälkeen)

17 12 7) ympäristöturvallisuus (ympäristövahinkojen estäminen) 8) työturvallisuus (työnteon terveydellisten haittojen ehkäiseminen mukaan lukien työntekijöiden psyykkinen hyvinvointi) 9) pelastustoiminta (ennakoiva palontorjunta ja valmistautuminen nopeaan ja asiaankuuluvaan toimintaan onnettomuustilanteessa) 10) ulkomaan toimintojen turvallisuus (henkilöstön turvallisuuden takaaminen ulkomailla työskenneltäessä) Rautiainen (2005, 261) tiivistää majoitus- ja ravitsemisalan turvallisuuden henkilöstöturvallisuuteen, asiakasturvallisuuteen ja yritysturvallisuuteen. Rautiainen määrittelee alan kontrollialaksi, jossa henkilökunnan on valvottava asiakkaiden toimintoja kieltämällä ja antamalla määräyksiä esimerkiksi alkoholin anniskelussa. 2.4 Riskit ja riskienhallinta majoitus- ja ravitsemisalalla Riski Arto Suomisen (2003, 9) mukaan suomen kielessä riski-sanan synonyyminä mainitaan vahingonvaara ja vahingonuhka. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan tämä epäedullisen tapahtuman mahdollisuutta kuvaava substantiivi on suomen kieleen kulkeutunut ruotsista (risk), mutta lähtökohtana on oletettu olleen latinan sana riscare, joka tarkoittaa karin tai karikon kiertämistä vesillä liikuttaessa. Riski tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmää. Vaaralla tarkoitetaan sellaista tekijää tai olosuhdetta, joka voi saada aikaan ei-toivotun tapahtuman. Hotelliympäristössä vaara voi esimerkiksi olla märkä sisääntuloaulan lattia ja riski se, että joku asiakkaista liukastuu märällä lattialla. Riski kuvaa, kuinka usein tietty tapahtuma on todennäköinen (esimerkiksi päivittäin) ja kuinka vakavia ovat tapahtuman seuraukset (esimerkiksi pieniä kolhuja tai omaisuusvahinko) Riskien tunnistaminen

18 13 Riskien tunnistamisella tarkoitetaan niiden riskitapatumien löytämistä ennakolta erilaisia menetelmiä hyödyntäen, joilla on merkitystä yrityksen toiminnan kannalta. (Flink 2007, 131, Lehikoinen 2005, 44.) Vaarojen, riskien ja läheltä piti -tilanteiden tunnistaminen ja analysointi luovat perustaa turvallisuuden suunnittelulle. Yrityksen johdon tulee yhdessä työntekijöiden kanssa selvittää ja löytää riskitekijät, joskin realistisille arvioille uhkana saattaa olla työpaikkasokeus. Työpaikkasokeudella tarkoitetaan työyhteisön turtumista ja tottumista tilanteisiin ja toimintatapoihin, jotka ulkopuolisesta saattavat näyttää hyvinkin riskialttiilta ja vaarallisilta. Riskienhallintaa käsittelevässä kirjallisuudessa mainitaan, että riskien tunnistamisvaiheessa käytettävien menetelmien ja -välineiden tulee olla loogisia, monipuolisia, helppokäyttöisiä ja luotettavia (Flink 2007,131, Suominen 2003, 40). Erilaisten alakohtaisten vahinkotilastojen, tutkimusten, tarkastuslistojen käyttö sekä tapaturmaraportit tarjoavat ajatuksia ja ideoita riskien tunnistamiseen. Erityisen tärkeää riskien tunnistamisessa on ottaa huomioon organisaation oman toiminnan aiheuttamat riskit. Flinkin mukaan hyvä käytäntö riskien tunnistamisen aloittamiseksi voivat olla yrityksen omien tiedonhallinta- ja keruujärjestelmien käyttö esimerkiksi asiakkuuksiin liittyen tai tietojen keräys erilaisista toteutuneista turvallisuuden poikkeamatapahtumista (tulipalot, murrot) esimerkiksi vakuutusyhtiötä varten Riskien luokittelu Tarkastelun ja vertailun helpottamiseksi vahinkotapahtumia arvioidaan joko riskin vakavuuden tai riskin esiintymistiheyden avulla. Riskin esiintymistiheydelle on tyypillistä antaa verbaalinen sekä matemaattinen kieliasu. Riskiä pidetään yleisenä, jos sen esiintymistodennäköisyys on yli 1 % ja erittäin harvinaisen esiintymistodennäköisyys on vastaavasti alle 0,0001 %. Yleisenä pidettyjä riskejä tapahtuu useita jo yhden vuoden aikana, kun taas erittäin harvinaisen riskitapatuman sattumista saadaan odottaa useita satoja vuosia. (Suominen 2003, 20, Flink 2007, 26.) Kuvassa 1 on selvennetty todennäköisyyttä kuvitteellisilla esimerkkiluvuilla.

19 14 Riskin todennäköisyys 1 = erittäin harvinainen, 1 kerta / 200 v 2 = melko harvinainen, 1 kerta / 10 v 3 = suuri, 1 kerta / vuosi KUVA 1. Riskin todennäköisyys (Suominen 2003, 20) Riskin vakavuuden mittareina pidetään adjektiiveja, jotka pyritään sitomaan johonkin konkeettiseen suureeseen (yleensä euroihin). Käytettyjä adjektiiveja ovat vähäinen, kohtalainen, suuri ja katastrofaalinen. Tai vastaavasti riskin suuruutta määriteltäessä käytetetään termejä merkityksetön, vähäinen, kohtalainen, merkittävä ja sietämätön. (Suominen 2003, 21) Adjektiivien ja suureen käyttöä selvennetty kuvassa 2. Riskin laajuus/vakavuus 1 = vähäinen riski < = kohtalainen riski > = suuri riski > KUVA 2. Riskin laajuus (Suominen 2003, 21) Riskityypit yritystoiminnassa Tässä luvussa kerrotaan Suomisen (2003, 12-19) laatimasta jaosta yritystoiminnassa esiintyvistä riskityypeistä. Suominen jakaa teoksessaan Riskienhallinta riskit vahinko- ja liikeriskeihin. Vahinkoriskeillä on vain negatiivisia vaikutuksia ja toteutuessaan ne ovat yrityksen toiminnalle haitallisia. Teoksessaan hän jakaa vahinkoriskit henkilöriskeihin, omaisuusriskeihin, vastuuriskeihin ja tietoriskeihin. Vahinkoriskejä arvioidaan riskin todennäköisyydellä suhteessa seurauksiin. Henkilöriskien merkitys korostuu erityisesti tietoyrityksissä. Yrityksen avainhenkilön siirtyminen esimerkiksi kilpailijan palvelukseen, tulee yritykselle kalliiksi. Samoin henkilöstöriskeinä pidetään henkilön vammautumista, kuolemaa, sairastumista. Myös

20 15 väärät rekrytointipäätökset ja henkilöstön työympäristöön kohdistama negatiivinen toiminta merkitsevät väliaikaista tai pysyvää menetystä liiketoiminnalle. Omaisuusriskin toteutuessa yrityksen aineelliset tuotannontekijät vahingoittuvat, tuhoutuvat tai häviävät. Vakuutusalalla omaisuusriskien suojausta tarkastellaan esinevakuutuksena. Suominen manitsee esineriskien uhkatekijöiksi muun muassa murrot, vesivahingot, tulipalot, savuvauriot, ilkivalta, rikolliset toiminnot ja homevauriot. Luonnonvoimien, kuten tuuli, salamat, lämpotilojen äkilliset vaihtelut, rankkasateet ja myrskyt, aiheuttamat riskit ovat hyvin moninaisia. Vastuuriski merkitsee toteutuessaan korvausvelvollisuutta tai tulojen menetystä yritykselle. Vastuuriskistä voidaan erotella toiminnan vastuu, tuotevastuu ja ympäristövastuu. Yritykselle voi syntyä vastuu työntekijän aiheuttamasta vahingosta (niin kutsuttu isännänvastuu). Tuotevastuuriskistä on tullut merkittävä riski esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Ympäristövahinkolain mukaan yritys on vastuussa toimintansa aiheuttamasta maaperän, ilman ja veden saastumisesta. Kuten tuotevastuu on myös ympäristövastuu luonteeltaan ankaraa vastuuta eli korvausvastuu syntyy ilman laiminlyöntiä tai huolimattomuutta. Tietoriskit liittyvät yrityksen tietojen hallinnan ja käsittelyn haavoittuvuuteen. Tietoturvallisuutta vaarantavina tekijöinä Suominen mainitsee tekniset viat, tietovuodot, tahalliset vahingonteot ja luonnonilmiöt. Internet-yhteyksien, tietoverkkojen ja elektronisen kaupankäynnin käytön yleistyminen yritystoiminnassa lisää myös tietoturvariskejä. Liikeriskit liittyvät yrityksen strategiseen päätöskentekoon ja investointeihin sekä odotettuihin ja toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin. Nämä riskit ovat liiketoimintaan liittyviä riskejä, jotka yritys päätöksenteollaan ottaa liikevoiton maksimoimiseksi. Suominen jakaa teoksessaan liikeriskit neljään ryhmään: tekniset riskit, sosiaaliset riskit, taloudelliset riskit ja poliittiset riskit. Tekniset riskit liittyvät tuotantoon, raakka-aineisiin ja tuotesuunnitteluun. Tuotteen valmistus voi osoittautua erityisen vaikeaksi aiheuttaen ylimääräisiä kustannuksia. Sosiaalisena riskinä voidaan pitää yrityksen tuotteisiin kohdistuvat ostoboikottitoimet

21 16 tai oman henkilöstön työtaistelu. Taloudellista riskiä voi edustaa tuotteen kysynnän arvaamaton muutos ja tästä aiheutuva myynnin lasku. Terroriteot, sotatoimet ja sodanuhka ovat esimerkkejä globaaleista poliittisista riskeistä. Suomisen yritystoiminnan riskien jakoa havainnollistetaan kuvassa 3. Käytännössä yrityksissä usein on tarpeen soveltaa rinnakkain erilaisia toisiaan täydentäviä ja yrityksen omaan toimintaan sovellettuja jaottelumalleja. Riskit Vahinkoriskit Omaisuusriskit Henkilöriski Vastuuriski Liikeriskit Tekniset riskit Sosiaaliset riskit Taloudelliset riskit KUVA 3. Yrityksen liikeriskien jaottelu (Suominen 2003). Flink (2007, 24-25) teoksessa Heikoin lenkki? jakaa riskit strategisiin ja operatiivisiin riskeihin. Strategisilla riskeillä tarkoitetaan yrityksen liiketoimintatavoitteisiin ja niiden toteutumiseen liittyviä riskejä. Strategiset riskit ja liiketoimintariskit voivat syntyä väärän strategian valinnasta sekä puutteellisesta johtamisesta ja seurannasta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Operatiivisillä riskeillä takoitetaan yrityksen päivittäisiin toimintoihin liittyviä, lyhyemmän aikavälin riskejä. Näitä voivat olla esimerkiksi tuotannon keskeytyminen, tapaturmat tai tarkoituksellinen vahingonteko yritykselle. Tämän opinnäytetyön tutkimusosassa käsiteltävät aineistot ovat päivittäisessä työssä havaittuja tai koettuja operatiivisiä riskejä.

22 Riskienhallintaprosessi Tässä luvussa kuvataan riskienhallintaprosessia peilaten Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston laatimaan Riskien arviointi työpaikalla - työkirjaa (liite 2). Työkirja perustuu englantilaiseen standardiin BS8800, jonka pohjalta Suomen Standardoimisliitto on kehitänyt menetelmää suomalaisia työoloja varten. Työkirja on toinen tämän opinnäytetyön tutkimusaineistosta. Työkirja koostuu tarkistuslistoista (5 kpl), toimenpidelomakkeesta, yhteenvetolomakeesta sekä toimenpidesuunnitelmasta. Riskienhallinnalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla yritystä uhkaavia vaaroja voidaan torjua ja niistä aiheutuvia menetyksiä minimoidaan. Perusajatuksena on turvata yrityksen olemassaolo ja toiminta kaikissa olosuhteissa (Suominen 2003, 27). Riskienhallinnan perustaso saavutetaan hankkimalla tarvittava suojaus yrityksen keskeisimpinä pitämien riskien varalle ja täyttämällä lakisääteiset ja viranomasten asettamat vaatimukset. KUVA 4. Yleinen riskienhallintaprosessi (Flink 2007, Murtonen 2003).

23 18 Riskienhallinta tulee käsittää systemaattisena ja järjestelmällisenä prosessina. Prosessi on yksinkertaistettuna kuvassa 4. Riskienhallinta ei ole itseisarvo, vaan sen tavoitteet nousevat yrityksen liiketoiminnallisista tavoitteista. Riskienhallintaa toteutetaan osana normaaleja prosesseja ja päätöksentekoa (Flink 2007, 125), niinpä kuvassa 4 kuvattua riskienhallinnan prosessia leimaa osittainen keinotekoisuus ja vaiheitten jyrkkärajaisuus. Järjestelmällinen ja toimiva prosessi edellyttää hyvää suunnittelua ja tavoitteiden määrittelyä. Yrityksen riskienhallinnan perustana ovat yrityksen arvot ja kokonaistavoitteet, jolloin myös riskienhallinta sisältyy yrityksen arvojärjestelmään ja riskienhallinnasta muodostuu yritykselle arvoa tuottava toiminto Riskienhallinnan onnistunut toteuttaminen edellyttää myös riskiernhallinnan vastuiden määrittelyä. Vastuu riskienhallinnasta tulee olla tarpeeksi ylhäällä organisaatiossa ja koko yrityksen johtoryhmä tai osa sitä tulisi sitoa mukaan riskienhallinnan prosessiin. (Tynkkynen 2005, ) Riskien arviointi tarkoittaa laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä. Arvioinnin tavoitteena on turvallisuuden parantaminen. Johdon sitoutuminen riskinarviointiin tarkoittaa myös riittävien resurssien varaamista arvioinnin ja toimenpiteiden toteuttamista varten sekä jatkuvuuden varmistamista varten. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös arviointiryhmän kokoonpanon määrittely. Tehokkaimmillaan riskien arviointiin osallistuvaan ryhmään kuuluu 3-5 henkilöä noudattaen päättäjä, asiantuntija ja työntekijä periaatetta. Tavoitteiden asettaminen voidaan sitoa esimerkiksi aikatauluihin tai löydettyjen riskien määrään. Riskien arviointi ei ratkaise yrityksen kaikkia turvallisuusongelmia kerralla. Arviointikohteiden rajaaminen tulee tehdä huolella, sillä huolellisesti tehty riskinarviointi vie aikaa. Arviointikohteita voidaan rajata työtehtävien, työpisteiden, tiimien tai osastojen mukaan. Etukäteen tulee myös suunnitella riskinarvioinnista tiedottaminen; ennen prosessia asian esittely henkilöstölle, riskienarvioinnin aikainen tiedottaminen ja tehdystä työstä tulosten ja tarkempien osastokohtaisten tulosten julkistaminen. Tiedottamiseen kannattaa käyttää yrityksen käytössä olevia ja toimivia tiedotuskanavia. (Murtonen 2003, )

24 19 Riskienhallintaprosessiin kuuluvaa Vaarojen ja riskien tunnistamista on käsitelty edellä luvuissa sekä Työsuojeluosaston työkirjassa on nostettu arvioitavaksi tarkastuslistan avulla seuraavat 5 riskilajia: Fysikaaliset vaaratekijät (melu, lämpötila ja ilmanvaihto, valaistus, tärinä ja säteilyt), Tapaturman vaarat (työympäristö, esineet ja aineet, henkilön toiminta, muut mahdolliset), Ergonomia (työpiste, työasento, ruumiillinen kuormitus, työvälineet ja -menetelmät ja työn muunneltavuus), Kemialliset vaaratekijät (työssä esiintyvät altisteet, kemikaalien käyttö, tulipalo- ja räjähdysvaara), Biologiset vaaratekijät sekä henkinen kuormittuminen (työn sisältö, organisointi ja toimintatavat). Jokaisesta riskilajista on nostettu esille vaaratekijää tai vaaratilannetta, jotka ovat jaettu suluissa olevien alaotsikoiden avulla ryhmiin. Listan avulla tarkastetaan, esiintyykö kyseinen vaara työssä vai ei (aiheuttaa vaaraa tai haittaa, ei vaaraa tai haittaa, ei tietoa). Kirjaamisen ohella suositellaan kirjoittamaan muistiin asiaa koskevat tarkennukset, kommentit ja kysymykset jatkokäsittelyä varten. Vaaratekijöiden tunnistamista helpottaa myös kiertely arvioitavalla työpaikalla. Havaittu aiheuttaa vaaraa tai haittaa -vaaratekijä kirjataan toimenpidelomakkeelle. Vaarojen tunnistamisessa tulee huomioida normaalin toiminnan aikaiset vaaratilanteet sekä vaaratilanteet poikeeavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi ruuhkahuiput, loma-ajat, ylityöt ja yövuorot, sijaisten ja harjoittelijoiden käyttö, remonttitilanteet. Erityisesti tulisi ottaa huomioon myös vaaralle alttiiksi joutuvat henkilöt, kuten satunnaisesti käyvät henkilöt (tavarantoimittajat, siistijät, huolto, alihankkijat) sekä vaaralle altistuvien nuorten työntekijöiden, raskaana olevien naisten, vammaisten ja ikääntyvien työntekijöiden ominaisuudet. (Murtonen 2003, ) Työsuojeluosaston työkirjassa riskin suuruuden määrittäminen tapahtuu löytämällä riskin suurutta kuvaava tunnusluku ja asettamalla vaaratekijät riskin suuruden mukaiseen järjestykseen. Riskin suuruuden arviointia helpottaa riskitaulukon (taulukko 1) käyttö. Riskitaulukossa riskin suuruus voi saada arvon yhdestä viiteen. Taulukon sarakkeet kuvaavat riskin seurauksia esimerkiksi kolmiportaisella asteikolla vähäiset, haitalliset ja vakavat seuraukset. Taulukon riveillä on riskin todennäköisyys myös kolmiportaisella asteikolla kuvattuna: epätodennäköinen, mahdollinen ja todennäköinen.

25 20 TAULUKKO 1. Riskitaulukko (Murtonen 2003, 27). Seuraukset Todennäköisyys Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen 1.Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski Mahdollinen 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski Todennäköinen 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riski Riskin suuruutta kuvaava tunnusluku saadaan arvioijan määrittäessä ensin riskin todennäköisyyden annetuista vaihtoehdoista ja sitten riskin toteutumisen seuraukset. Riskin suuruus on siten valitun todennäköisyyden ja seurauksen leikkauspisteessä. Riskin suuruuden määrittämisen jälkeen tehdään päätökset riskin käsittelystä. Riskin käsittely riippuu riskin suuruudesta. Riski voidaan pyrkiä poistamaan kokonaan, sitä voidaan pienentää soveltuvin toimenpitein tai riskiä voidaan vain seurata ilman erityisiä toimenpiteitä riskin suhteen. Sietämätön riskitason riskien poistaminen on välttämätöntä ja toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Tälle riskitasolle luokiteltu toiminta tulee keskeyttää eikä sitä saa aloittaa ennen kuin riski on poistettu. Merkittävä riskitason riskien pienentäminen on välttämätöntä. Toimenpiteitä ei ole välttämätöntä aloittaa välittömästi, mutta kuitenkin nopeasti. Kuten sietämättömän riskin tapauksessa, riskialtis toiminta tulee lopettaa nopeasti eikä sitä saa aloittaa uudelleen ennen kuin riskiä on pienennetty. Kohtalainen riskitason riskeillä on sopivaksi katsotulla aikavälillä ryhdyttävä toimenpiteisiin riskin pienentämiseksi. Toimenpiteiden mitoituksessa ja aikataulutuksessa on kuitenkin enemmän joustovaraa kuin merkitittävissä tai sietämättömissä riskeissä. Jos riskiin liittyy kuitenkin vakavia seuraksia, on syytä arvioida riskin todennäköisyys tarkemmin.

26 21 Vähäisen riskitason riskeille ei välttämättä tarvita muita toimenpiteitä kuin riskin seuraaminen. Seuraaminen on välttämätöntä jotta riski pysyy hallinnassa. Merkityksettömän riskitason riskeille ei tarvita minkäänlaisia toimenpiteitä riskin pienuuden takia Alalle tyypilliset riskit Rautiainen ja Siikonen (2005, ) mainitsevat hotellialan riskitekijöiksi seuraavat: 1) Asiakkaiden ja henkilöstön sekä omaisuuden turvallisuuteen liittyvät riskit 2) Asiakassuhteisiin liittyvät riskit 3) Henkilöstöön liittyvät riskit 4) Sopimusriskit 5) Toimitiloihin liittyvät riskit Edellä mainitut alan riskitekijät voidaan luokitella operationaalisiin ja vahinkoriskeihin. Rautiaisen ja Siiskosen riskilistauksesta puuttuvat liiketoimintaan ja strategiaan liittyvät riskit. Oedewalt ja Reimanin (2006, 48-49) mukaan organisaation riskien havaitsemiseen vaikuttaa se, mitä työntekijä kyseisessä organisaatiossa tekee ja missä osastossa ja työroolissa hän työskentelee. Eri toimijat havainnoivat organisaationsa riskejä systemaattisesti eri tavalla. Vaikka työntekijät ymmärtäisivät yleisellä tasolla toimintaa sisältyvät riskit, voi heidän olla vaikea mieltää oman työnsä ja työryhmänsä vaikutusta niihin. Oedewaltin ja Reimanin mukaan turvallisuuteen voidaan olla hyvin tunteenomaisesti sitoutuneita ilman selvää kuvaa siitä, mitä se käytännössä merkitsee ja mitä toimia turvallisuuden varmistaminen omassa työssä edellyttää Hotelli- ja ravitsemisalan työntekijöiden näkökulman työn tekemisen turvallisuuten tuovat EUROFOUND:n (European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditons) ja OSHA:n tekemät eurooppalaiset työssäolotutkimukset. Tutkimuksen perusteella on löydetty tekijät, joista aiheutuvat suurimmat riskit hotellija ravintola-alan työntekijöille:

27 22 1) Työ on fyysisesti vaativaa. Pitkäkestoinen seisominen ja paikallaanolo, kantaminen ja nostaminen sekä toistuvat liikeradat tapahtuvat usein epäsuotuisissa ja puutteellisesti suunnitelluissa työskentelytiloissa. 2) Työssä altistuu kovalle melulle. 3) Työskentely tapahtuu kuumassa tai kylmässä ympäristössä. Erityisesti korkea lämpötila yhdistettynä vetoisuuteen ja avoimiin oviin tai työolojen muuttuminen lämpimästä ja kosteasta kylmäksi, kuten varastohuoneissa. 4) Haavat ja palovammat 5) Kompastumiset, liukastumiset ja putoamiset märkien ja liukkaiden pintojen vuoksi sekä putoamiset korkealta tasolta. 6) Vaarallisten aineiden, kuten puhdistusaineiden lisääntynyt käyttö sekä ruokien sisältämät biologiset aineet. Suurimmat psykososiaaliset riskit tutkimuksen mukaan ovat seuraavat: 7) Pitkät ja normaalista poikkeavat työajat. Työtä tehdään paljon silloin, kun muut ihmiset eivät ole töissä eli ilta- ja yöpainotteisesti. 8) Vaikeus pitää työ ja yksityiselämä tasapainossa erityisesti työaikojen ennakoimattomuuden, työpäivien keston ja työn hallitsemattomuuden vuoksi. 9) Suuri työmäärä ja kiire. 10) Työn vähäinen hallittavuus: työ on yksitoikkoista, eikä anna mahdollisuutta luovuuteen eikä edellytä aloitteellisuutta. 11) Vähäinen yhteydenpito työtovereiden ja päällikön kanssa: työperäinen stressi voi lisääntyä, jos tuki on puutteellista; noin 70 prosenttia työvoimasta katsoo voivansa pyytää tukea työtovereilta, ja vain 53 prosenttia katsoo voivansa pyytää tukea työnjohdolta 12) Jatkuva kontakti asiakkaisiin, mikä voi aiheuttaa stressiä tai johtaa pahimmissa tapauksissa ahdisteluun tai jopa väkivaltaan. 13) Puutteellinen koulutus. Joissakin työtehtävissä ei edellytetä lainkaan virallista koulutusta tai niissä edellytetään vain vähäistä koulutusta tai kokemusta. Työntekijöitä ei ole aina asianmukaisesti koulutettu tehtäviinsä, mikä saattaa aiheuttaa lisää stressiä. (Euroopan työterveys ja - turvallisuusvirasto, 2008.)

28 23 Suomessa työn tekemisen turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota lainsäädännön sekä tutkimustoiminnan osalta että tapaturmatorjuntatyönä viranomaisten, asiantuntijalaitosten kuin yritysten omana- ja yhteistyönä. Työtapaturmien määrät eivät kuitenkaan ole laskusuuntaisia. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastojulkaisussa (2008) mainitaan, että vuonna 2006 yhteensä palkansaajien työtapaturmaa ja ammattitautia, joista tapausta oli tapahtunut työpaikalla ja työmatkalla. Vuoteen 2005 verrattuna tapaturmien määrässä tapahtui kasvua lähinnä lievissä, alle 4 päivää työstä poissaoloon johtaneissa tapaturmissa, joiden määrä kasvoi 6,9 %. Työpaikalla tapahtuneista tapaturmista eniten tapaturmia tapahtui ikäryhmässä vuotta ( tapausta). Lähes yhtä paljon ( tapaturmaa) sattui palkansaajille ikäryhmässä vuotta. Seuraava ikäryhmä olivat vuotiaat (14 116). Palkansaajista miehille sattui työtapaturmia ja ammattitautiin sairastumista , kun taas naisille tapausta. Päätoimialana majoitus- ja ravitsemistoimintaa harjoittavia palkansaajia tästä työtapaturmaan tai ammattitautiin sairastuneista oli yhteensä 3 675, joista tapausta oli tapahtunut työpaikalla. Ammattitautiin sairastuneita oli 131. Tilaston mukaan eniten työtapaturmia tapatuu maatalousyrittäjien työssä. (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2008.) 3 TYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS 3.1 Toimeksiantaja Tässä työssä tarkastelun kohteena on liiketoimintakiinteistö, jossa samassa yhteydessä toimii hotellin lisäksi yökerho sekä ruokaravintola. Hotelli X sijaitsee Itä-Suomessa, pienen kaupungin keskustassa. Kiinteistössä on elämää ja toimintaa vuorokauden ympäri. Tämä asettaa turvallisuudelle suuria haasteita. Huolehdittavana on asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus, tilojen turvallisuus sekä toiminnan turvallisuus. Hotelli kuuluu kansainväliseen hotelliketjuun. Suurin sallittu henkilömäärä hotellissa on kohteen pelastussuunnitelman mukaan 1300 henkeä. Majoitushuoneita hotellissa on tällä hetkellä 176. Hotelli laajeni vuonna 2006

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka

Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle Mikko Parikka Tuotantolaitoksen turvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtamisen arjen tavoitteet Henkilöstön ja ympäristön turvallisuuden

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Liite 2 Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Suunnittelu osallistujat/ opiskelijat aikataulutus tilat turvallisuuden osa-alueet Turvakävelyjen toteuttaminen ohjatusti opiskelijoiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot