YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit

Transkriptio

1 Ylempien ammattikorkeakoulujen kehittämisverkosto Laadunvarmistustyörengas 5 Riitta Paasivuori (toim.) YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ARVIOINTI OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUSTA JA LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄÄ

2 SISÄLLYS ARVIOINTIALUEIDEN JA ARVIOINTIKRITEERISTÖN PERUSTA 3 ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT 6 1 YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty Yleiset lähtökohdat ja kytkös ammattikorkeakoulun strategiaan, profiiliin ja painoaloihin sekä toimintatapoihin Koulutusohjelman tarpeiden määrittely Koulutusohjelman profiili ja tavoitteet Koulutusohjelman arviointimenetelmät 6 2 YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty Koulutusohjelman kohderyhmä ja markkinointi Koulutusohjelmaan hakeutuminen ja valinta Haun ja valinnan oikaisumenettely 7 3 YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä Sidosryhmäyhteistyö Opettajien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus Opinnäytetyö Opetussuunnitelma Koulutusohjelman resursointi ja henkilöstön osaaminen 8 4 YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista Koulutusohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan Opiskelun edellytykset Opintojen edistyminen 9 5 YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti Tavoitteiden arviointi Sisällön arviointi Prosessien arviointi Mittarit Jatkuva parantaminen 10 6 YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus

3 ARVIOINTIALUEIDEN JA ARVIOINTIKRITEERISTÖN PERUSTA Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisverkoston laadunvarmistustyörengas (TR5) laati arviointimallin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisarviointia varten. Arviointimallin avulla hahmottui ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laatuvaateet sekä laadunhallintaan ja -varmistukseen liittyvät reunaehdot. Tämän kokonaisuuden jäsennys selkiytti arviointimallin ja -kriteereiden laadintaa. Kuvio 1. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisarvioinnin arviointimalli. R. Paasivuori Kokonaisarvioinnin arviointimalli (kuvio 1.) koostuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvistä toimintatavoista: ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjaus ja johtaminen, tutkinnon strategiset linjaukset, tutkinnon toteuttava henkilöstö, tutkinnon taloudelliset resurssit ja kumppanuudet, ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa (Koulutusohjelma) ja tuloksekas toiminta: asiakkaat, prosessit, henkilöstö, talous, yhteiskunta ja suorituskyky. Tässä kriteeristössä on esillä koulutusohjelman arviointiin liittyvät kriteerit, jotka kuviossa 1 on esitetty Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa (Koulutusohjelma). Arviointikriteeristön laadintaa ohjasi analyysien ohjaamiseksi laadittu työskentelymalli. Työskentelymalli on laadittu yhteenvedoksi ja arvioinnin tarkastelun kokonaisuudeksi (kuvio 2.). Lähtökohtien ja arviointialueiden määrittely konkretisoitui ja jäsentyi yksilöidyiksi koulutusohjelman arviointialueiksi ja -kriteereiksi

4 LÄHTÖKOHDAT Eurooppalainen / Kansainvälinen taso Bolognan prosessi EHEA EQF Dublin Descriptors Tuning-hanke ENQA Euroopan parlamentin ja Euroopan unioinin neuvoston suositukset Kansallinen taso NQF Ammattikorkeakoululaki ja asetukset KKA ARVIOINTIALUEET YAMK- KOULUTUKSELLE Toiminta Erinomainen toiminta tavoitteena Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa koulutusohjelman arviointi Tutkinnon strategiset linjaukset Tutkinnon toteuttava henkilöstö Tutkinnon taloudelliset resurssit ja kumppanuudet Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjaus ja johtaminen Tulokset Tuloksekas toiminta tavoitteena Opiskelija asiakastulokset Prosessitulokset Henkilöstötulokset Taloudelliset tulokset Yhteiskunnalliset tulokset Suorituskykytulokset Vertailtavuus TULOKSET Tuloksien jaottelu ja arviointi Tavoitteellinen ja kehityssuunnan osoittava tuloskunto, joka perustuu vertailtavuuteen sekä kattavuuteen ja on seurausta toimintatavoista. YAMK koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Kansainväliset Master-tason mittarit (EQF) Kansalliset YAMK-mittarit (Strategia) Opetusministeriön tuloksellisuusmittarit (OPM TASO) Opiskeluprosessin mittarit Opinnäytetyöprosessin mittarit EFQM jaottelu ja arviointi: Asiakas, henkilöstö, yhteiskunta, suorituskyky BSC jaottelu ja arviointi : Omistaja, asiakas, prosessit, oppiminen Hyvien ja parhaiden käytänteiden tunnistaminen, kehittämiskohteiden priorisointi ja jatkuva parantaminen Kuvio 2. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen arvioinnin tarkastelun kokonaisuus. R. Paasivuori Määritellyt arviointialueet ovat: Koulutusohjelman arviointialueessa on kuusi arviointikohdetta ja niille laaditut tarkennetut tarkastelukohdat. Nämä tarkastelukohdat on esitetty kysymysmuodossa arvioinnin helpottamiseksi. Kyseessä on arviointikriteeristö, joka parhaimmillaan myös auttaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rakentamisessa. 1. YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty 2. YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty 3. YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä 4. YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista 5. YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti 6. YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus

5 Laadunvarmistustyörengas TR5 työsti arviointikriteereitä kevään 2008 ja syksyn 2008 ajan. Arviointikriteeristö pilotoitiin ja testattiin benchmarkingmenetelmällä keväällä Benchmarkingiin osallistui yksitoista koulutusohjelmaa (11 kpl) eri ammattikorkeakouluista. Benchmarkingin tulosten perusteella tehtiin korjauksia arviointikriteeristöön. Arvioinnin kehittämistyössä mukana olleet ammattikorkeakoulut ja niiden edustajat sekä työrenkaan jäsenet olivat: ARCADA Nylands svenska yrkeshögskola, yliopettaja Åsa Rosengren Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), yliopettaja Annikki Kluukeri-Jokinen Hämeen ammattikoreakoulu (HAMK), laatupäällikkö Riitta Hakulinen ja yliopettaja Hanna Maijala Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (KPAMK), yliopettaja Pekka Nokso-Koivisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KYAMK), yliopettaja Arjaterttu Hintsala, koulutuskordinaattori Pirjo-Liisa Vaittinen Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), yliopettaja Päivi Huotari Metropolia-ammattikorkeakoulu, lehtori Satu Aittomäki, koulutuspäällikkö Erja Pihkala-Bäckström, yliopettaja Pia Koskenoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), yliopettaja Ari Pappinen Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), koulutusjohtaja, yliopettaja Sirpa Sandelin Savonia-ammattikorkeakoulu, laatupäällikkö, laadunvarmistustyörenkaan TR5 vetäjä Riitta Paasivuori

6 ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT 1 YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty 1.1 Yleiset lähtökohdat ja kytkös ammattikorkeakoulun strategiaan, profiiliin ja painoaloihin sekä toimintatapoihin Miten YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat on määritelty (lait ja asetukset, kansalliset ja kansainväliset sopimukset sekä laatustandardit on huomioitu)? Miten tutkinnon lähtökohdissa on otettu huomioon ja määritelty ammattikorkeakoulun strategia, profiili ja painoalat? Miten ammattikorkeakoulussa ja koulutusalalla on määritelty yhtenäiset toimintatavat? 1.2 Koulutusohjelman tarpeiden määrittely Mihin työelämän, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun tarpeisiin koulutusohjelma vastaa? Miten aluevaikuttavuus on otettu huomioon koulutusohjelman tarpeiden määrittelyssä? Millä menetelmillä osaamistavoitteet ja -tarpeet on selvitetty ja miten erilaiset tarpeet on sovitettu yhteen ja huomioitu suunnittelussa (esim. tutkimukset, ennakoinnit, opiskelijakyselyt, alumnitoiminta, työelämäverkostot, neuvottelukunnat, tilastot )? Miten tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan ja opinnäytetyön tulokset saadaan hyödynnettyä työelämässä? 1.3 Koulutusohjelman profiili ja tavoitteet Miten koulutusohjelman profiili on määritelty (esim. ydinosaaminen, opetusmenetelmät, työelämälähtöisyys, tutkimus-, kehitysja innovaatiotyö)? Millaisia tietoja, taitoja ja kompetensseja koulutus tuottaa ja mitä osaamisia opiskelijoilta voidaan edellyttää heidän valmistuessaan? Miten ydinosaaminen (ammatillinen erityisosaaminen) profiloi koulutusohjelman? Miten koulutusohjelman tavoitteet on määritelty ja dokumentoitu? 1.4 Koulutusohjelman arviointimenetelmät Miten laatukriteerit, seurannan ja arvioinnin menetelmät ja niihin liittyvät toimintatavat on valittu (esim. laatujärjestelmä, seurannan ja arvioinnin menettelyt)? Miten mittarit ja niiden käyttöönottomenettelyt on valittu?

7 2 YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty 2.1 Koulutusohjelman kohderyhmä ja markkinointi Miten koulutusohjelman kohderyhmä on määritelty? Miten koulutusohjelmaa markkinoidaan työelämälle ja opiskelijoille? Miten koulutusohjelmaan valittavien opiskelijoiden valintakriteerit on määritelty? 2.2 Koulutusohjelmaan hakeutuminen ja valinta Millainen on haku- ja valintaprosessi? 2.3 Haun ja valinnan oikaisumenettely Millainen on oikaisumenettely? 3 YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä 3.1 Sidosryhmäyhteistyö Miten koulutusohjelman suunnittelussa otetaan huomioon ja hyödynnetään eri sidosryhmien (muun muassa tukihenkilöstö, yritykset, yhteisöt, yhteistyökumppanit, omistajat, OPM) odotukset ja osaaminen? Miten opiskelijoiden työyhteisön tarpeet huomioidaan opiskelun suunnittelussa (esim. opetuksen aikataulut, opetusajat, oppimisympäristöt)? Miten on järjestetty uusien koulutusohjelman ennakkoarviointi ja/tai pilotointi sekä vanhojen koulutusohjelmien benchmarking ja palautteen hyödyntäminen? 3.2 Opettajien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus 3.3 Opinnäytetyö Miten opiskelijoiden ja alumnien osallistuminen koulutusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen on järjestetty (eri vuorovaikutusfoorumit)? Miten kouluttajien osaaminen hyödynnetään suunnittelussa? Miten viestintä ja tiedotus on suunniteltu toteutuvaksi opiskelijoiden ja henkilöstön kesken? Miten opiskelijoiden opinnäytetyön kytkeminen kohdetyöyhteisön kehittämiseen ja työelämämuutoksiin vastaamiseen on varmistettu? Miten opinnäytetyö on kytketty koulutusohjelman omaan tutkimus-, kehitysja innovaatiotyöhön? Miten opinnäytetyön laadinta on ohjeistettu? Miten opinnäytetyön ohjaamisen osaaminen on varmistettu?

8 3.4 Opetussuunnitelma Miten opinnäytetyön ohjeistus ja ohjaus tukee koulutusohjelman painoalaa ja profiilia? Miten varmistetaan, että opinnäytetyökriteeristö vastaa eurooppalaista Master-opinnäytetyön tasoa? Miten tutkinnon ja sen edellyttämän osaamisen taso ja laatu varmistetaan? Miten pedagogiset valinnat on määritelty? Miten opetussuunnitelman sisältö, rakenne, laajuus ja aikataulu on määritelty? Opetussuunnitelman sisäinen integraatio Opetusmenetelmät, -materiaalit ja oppimisympäristöt ECTS-kuormittavuus (seurantamenetelmät) Kompetenssimatriisi (tiedot, taidot ja kompetenssit) HOPSin rakenne ja määrittely, opetussuunnitelman henkilökohtaistaminen Suoritusten arviointi (opiskelijan oppiminen ja oppimisen arviointimenetelmät, opintojaksopalaute ja niiden käsittely ) Miten opetussuunnitelma hyväksytään? Miten opetuksen ja tutkimus-, kehitysja innovaatiotyön yhdistäminen on hoidettu? Miten opetussuunnitelmassa on otettu huomioon kansainvälisyys? Miten opintosuunnitelmaan sisältyvien metataitojen oppiminen on suunniteltu? Miten kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus on otettu huomioon? Miten aiempien opintojen ja osaamisen hyväksilukemisen periaatteet on määritelty? Miten oikaisumenettely on määritelty? Miten kurinpitomenettelyt on määritelty? 3.5 Koulutusohjelman resursointi ja henkilöstön osaaminen Miten koulutusohjelma resursoidaan (muun muassa henkilöstömäärä, tilat, laitteet, tukipalvelut)? Millaiset ovat kouluttajien valinnan kriteerit (kouluttajan suorittaman tutkinnon taso, työelämäkokemus, aikuispedagogiset taidot, tutkimus-, kehitysja innovaatio-osaaminen, opinnäytetyön ohjaamisen osaaminen)? Miten kouluttajien resursoinnissa on otettu huomioon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämä koulutuksen vaativuustaso? Miten kouluttajien rekrytointi, valinta ja perehdytys organisoidaan? Millaiset ovat kouluttajien sitouttamisen menetelmät ja miten sitouttaminen hoidetaan? Miten koulutusohjelman tukipalvelujen saatavuus, toimivuus ja osaaminen on varmistettu (esim. kirjasto- ja tietopalvelut, opintotoimiston-, ravintolaja kiinteistöpalvelut)?

9 4 YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista 4.1 Koulutusohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan 4.2 Opiskelun edellytykset 4.3 Opintojen edistyminen Miten toteutusprosessin vastuut, valtuudet ja eri toimijoiden roolit ja tehtävät on määritelty, kuvattu, dokumentoitu ja miten ne ovat kaikkien saatavilla? Miten koulutusohjelman toteutuksen aikaiset toiminnot, menettelyt sekä koulutukseen liittyvät järjestelyt toteutuvat? Miten yllättäviin muutoksiin ja riskeihin on varauduttu (muun muassa perhetilanteet, työelämämuutokset, terveydelliset seikat )? Miten koulutusohjelman toteutuksen aikana opiskelijoiden palautteen perusteella korjataan ja tarvittaessa muutetaan koulutusohjelman toteutusta? Miten työelämäyhteistyö toteutuu? Miten tukipalvelut toteutuvat? Miten perustoimintojen toteutuminen hoidetaan, tarkistetaan ja laatu varmistetaan? Miten henkilökohtainen opintosuunnitelma toteutuu? Miten opintojen edistymistä seurataan? Miten opetussuunnitelman sisäinen integraatio toteutuu? Miten tuutorointi on organisoitu? Miten turvataan aikuisopiskelijan opiskelun eteneminen muuttuvissa olosuhteissa? Mitä korjaavia toimenpiteitä opiskelun edistymisen varmistumiseksi on käytettävissä? 5 YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti 5.1 Tavoitteiden arviointi Miten tulevia työelämän (esim. työelämä, sidosryhmät, kumppanit, alumnit) tarpeita ennakoidaan? Miten koulutusohjelman osaamistavoitteet määritellään? Miten koulutusohjelmalle asetettuja tavoitteita arvioidaan?

10 5.2 Sisällön arviointi 5.3 Prosessien arviointi 5.4 Mittarit 5.5 Jatkuva parantaminen Miten tavoitteiden ja sisällön keskinäinen yhteys toteutuu? Miten opetussuunnitelmaa arvioidaan koulutusohjelman toteutuksen aikana? Miten koulutusohjelmaa kehitetään osaamistavoitteiden muuttuessa? Miten opiskelijoiden osallistuminen opetuksen kehittämiseen mahdollistuu? Miten opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön integraatio toteutuu? Miten oppimisen arviointi toteutuu (esim. oppimisen tulokset ja vaikuttavuus)? Miten opinnäytetyöt on linkitetty koulutusohjelman tavoitteisiin? Miten koulutusohjelmaan liittyvät prosessit on määritelty, kuvattu ja dokumentoitu? Miten kehittämis- ja parantamisprosessi toimii? Millainen on seurantajärjestelmä ja miten palautteen käsittely on järjestetty? Miten aikuispedagogiikka tukee päivittäistä ohjausta ja neuvontaa? Miten toimintaa koskevien valitusten käsittely on järjestetty? Miten tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan? Miten mittarit muodostetaan ja valitaan? Miten tavoitetasot määritellään? Millainen on kehittämisen ja jatkuvan parantamisen kokonaisprosessi? Miten vahvuuksia ja parantamisalueita tunnistetaan ja mitkä ovat tunnistamisen menettelyt ja menettelyjen valinnan perusteet? Miten kehittämisen menettelyjä käytetään koulutusohjelman sisällön, menetelmien ja toteutuksen kehittämiseen Miten seuranta- ja arviointitietoa kerätään, tuloksista raportoidaan ja saatuja tietoja hyödynnetään? Miten seuranta- ja arviointi- ja palautejärjestelmää parannetaan? Miten hyvät/parhaat käytänteet tunnistetaan, valitaan ja otetaan käytäntöön?

11 6 YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmia voidaan seurata ja arvioida erilaisin mittarein. Mittarit voidaan jaotella eri tavoin. Jaottelussa on huomioitu kansainvälinen vertailtavuus, kansallinen vertailtavuus, strategiakytkennät sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutuminen perustehtävän osalta tutkinnolle asetettujen vaateiden täyttymiseksi. Alla olevan jaottelun lisäksi voidaan käyttää myös muita jaotteluja, esimerkiksi Balanced Scorecard (BSC )ja Euroopan laatupalkinto (EFQM). A. Kansainväliset Master-tason mittarit (EQF, Bolognan prosessi, ammattikorkeakoulun kansainvälinen vertailu) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman kansainvälisen vertailun. Arviointi tuo näkyväksi millä tasolla koulutusohjelma on kansainvälisiin vertailukohteisiin nähden. B. Kansalliset YAMK-mittarit (ammattikorkeakoulun strategia ja kansallinen koulutuspolitiikka ja strategia ja sen toteutus amk:n strategiassa, painoaloissa, profiileissa)) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman arvioinnin kansallisen koulutuspolitiikan toteuttajana. Arviointi ja mittarit mahdollistavat koulutusohjelman ja ammattikorkeakoulun strategian kytkeytymisen arvioinnin kansallisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. C. Opetusministeriön tuloksellisuusmittarit (ammattikorkeakoulun kansallinen vertailu) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelmien kansallisen vertailun. Arviointi tuo esille koulutusohjelmien tuloskunnon ja samalla se tuo näkyväksi millä tasolla koulutusohjelma on kansallisiin vertailukohteisiin nähden. D. Opiskeluprosessin mittarit (OPS, HOPS, Opintojen ohjaus, opiskelun vaikuttavuus, työelämäläheisyys, kansainvälisyys) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman opiskeluprosessin vertailun. Arviointi tuo esille prosessin sujuvuuden, sen vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeasuuntaisen prosessin kehitystyön. Lisäksi arviointi tuo koulutusohjelmien opiskeluprosessin hyvät ja parhaat käytänteet esille. E. Opinnäytetyöprosessin mittarit (opinnäytetyön kriteerit, työelämäläheisyys ja työelämän kehittäminen ja vaikuttavuus, koulutusalojen kehittäminen) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman opinnäytetyöprosessin vertailun. Arviointi tuo esille prosessin sujuvuuden, sen vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeasuuntaisen prosessin kehitystyön. Lisäksi arviointi tuo koulutusohjelmien opinnäytetyöprosessin hyvät ja parhaat käytänteet esille