YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit"

Transkriptio

1 Ylempien ammattikorkeakoulujen kehittämisverkosto Laadunvarmistustyörengas 5 Riitta Paasivuori (toim.) YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ARVIOINTI OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUSTA JA LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄÄ

2 SISÄLLYS ARVIOINTIALUEIDEN JA ARVIOINTIKRITEERISTÖN PERUSTA 3 ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT 6 1 YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty Yleiset lähtökohdat ja kytkös ammattikorkeakoulun strategiaan, profiiliin ja painoaloihin sekä toimintatapoihin Koulutusohjelman tarpeiden määrittely Koulutusohjelman profiili ja tavoitteet Koulutusohjelman arviointimenetelmät 6 2 YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty Koulutusohjelman kohderyhmä ja markkinointi Koulutusohjelmaan hakeutuminen ja valinta Haun ja valinnan oikaisumenettely 7 3 YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä Sidosryhmäyhteistyö Opettajien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus Opinnäytetyö Opetussuunnitelma Koulutusohjelman resursointi ja henkilöstön osaaminen 8 4 YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista Koulutusohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan Opiskelun edellytykset Opintojen edistyminen 9 5 YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti Tavoitteiden arviointi Sisällön arviointi Prosessien arviointi Mittarit Jatkuva parantaminen 10 6 YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus

3 ARVIOINTIALUEIDEN JA ARVIOINTIKRITEERISTÖN PERUSTA Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisverkoston laadunvarmistustyörengas (TR5) laati arviointimallin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisarviointia varten. Arviointimallin avulla hahmottui ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laatuvaateet sekä laadunhallintaan ja -varmistukseen liittyvät reunaehdot. Tämän kokonaisuuden jäsennys selkiytti arviointimallin ja -kriteereiden laadintaa. Kuvio 1. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisarvioinnin arviointimalli. R. Paasivuori Kokonaisarvioinnin arviointimalli (kuvio 1.) koostuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvistä toimintatavoista: ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjaus ja johtaminen, tutkinnon strategiset linjaukset, tutkinnon toteuttava henkilöstö, tutkinnon taloudelliset resurssit ja kumppanuudet, ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa (Koulutusohjelma) ja tuloksekas toiminta: asiakkaat, prosessit, henkilöstö, talous, yhteiskunta ja suorituskyky. Tässä kriteeristössä on esillä koulutusohjelman arviointiin liittyvät kriteerit, jotka kuviossa 1 on esitetty Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa (Koulutusohjelma). Arviointikriteeristön laadintaa ohjasi analyysien ohjaamiseksi laadittu työskentelymalli. Työskentelymalli on laadittu yhteenvedoksi ja arvioinnin tarkastelun kokonaisuudeksi (kuvio 2.). Lähtökohtien ja arviointialueiden määrittely konkretisoitui ja jäsentyi yksilöidyiksi koulutusohjelman arviointialueiksi ja -kriteereiksi

4 LÄHTÖKOHDAT Eurooppalainen / Kansainvälinen taso Bolognan prosessi EHEA EQF Dublin Descriptors Tuning-hanke ENQA Euroopan parlamentin ja Euroopan unioinin neuvoston suositukset Kansallinen taso NQF Ammattikorkeakoululaki ja asetukset KKA ARVIOINTIALUEET YAMK- KOULUTUKSELLE Toiminta Erinomainen toiminta tavoitteena Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa koulutusohjelman arviointi Tutkinnon strategiset linjaukset Tutkinnon toteuttava henkilöstö Tutkinnon taloudelliset resurssit ja kumppanuudet Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjaus ja johtaminen Tulokset Tuloksekas toiminta tavoitteena Opiskelija asiakastulokset Prosessitulokset Henkilöstötulokset Taloudelliset tulokset Yhteiskunnalliset tulokset Suorituskykytulokset Vertailtavuus TULOKSET Tuloksien jaottelu ja arviointi Tavoitteellinen ja kehityssuunnan osoittava tuloskunto, joka perustuu vertailtavuuteen sekä kattavuuteen ja on seurausta toimintatavoista. YAMK koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Kansainväliset Master-tason mittarit (EQF) Kansalliset YAMK-mittarit (Strategia) Opetusministeriön tuloksellisuusmittarit (OPM TASO) Opiskeluprosessin mittarit Opinnäytetyöprosessin mittarit EFQM jaottelu ja arviointi: Asiakas, henkilöstö, yhteiskunta, suorituskyky BSC jaottelu ja arviointi : Omistaja, asiakas, prosessit, oppiminen Hyvien ja parhaiden käytänteiden tunnistaminen, kehittämiskohteiden priorisointi ja jatkuva parantaminen Kuvio 2. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen arvioinnin tarkastelun kokonaisuus. R. Paasivuori Määritellyt arviointialueet ovat: Koulutusohjelman arviointialueessa on kuusi arviointikohdetta ja niille laaditut tarkennetut tarkastelukohdat. Nämä tarkastelukohdat on esitetty kysymysmuodossa arvioinnin helpottamiseksi. Kyseessä on arviointikriteeristö, joka parhaimmillaan myös auttaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rakentamisessa. 1. YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty 2. YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty 3. YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä 4. YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista 5. YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti 6. YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus

5 Laadunvarmistustyörengas TR5 työsti arviointikriteereitä kevään 2008 ja syksyn 2008 ajan. Arviointikriteeristö pilotoitiin ja testattiin benchmarkingmenetelmällä keväällä Benchmarkingiin osallistui yksitoista koulutusohjelmaa (11 kpl) eri ammattikorkeakouluista. Benchmarkingin tulosten perusteella tehtiin korjauksia arviointikriteeristöön. Arvioinnin kehittämistyössä mukana olleet ammattikorkeakoulut ja niiden edustajat sekä työrenkaan jäsenet olivat: ARCADA Nylands svenska yrkeshögskola, yliopettaja Åsa Rosengren Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), yliopettaja Annikki Kluukeri-Jokinen Hämeen ammattikoreakoulu (HAMK), laatupäällikkö Riitta Hakulinen ja yliopettaja Hanna Maijala Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (KPAMK), yliopettaja Pekka Nokso-Koivisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KYAMK), yliopettaja Arjaterttu Hintsala, koulutuskordinaattori Pirjo-Liisa Vaittinen Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), yliopettaja Päivi Huotari Metropolia-ammattikorkeakoulu, lehtori Satu Aittomäki, koulutuspäällikkö Erja Pihkala-Bäckström, yliopettaja Pia Koskenoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), yliopettaja Ari Pappinen Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), koulutusjohtaja, yliopettaja Sirpa Sandelin Savonia-ammattikorkeakoulu, laatupäällikkö, laadunvarmistustyörenkaan TR5 vetäjä Riitta Paasivuori

6 ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT 1 YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty 1.1 Yleiset lähtökohdat ja kytkös ammattikorkeakoulun strategiaan, profiiliin ja painoaloihin sekä toimintatapoihin Miten YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat on määritelty (lait ja asetukset, kansalliset ja kansainväliset sopimukset sekä laatustandardit on huomioitu)? Miten tutkinnon lähtökohdissa on otettu huomioon ja määritelty ammattikorkeakoulun strategia, profiili ja painoalat? Miten ammattikorkeakoulussa ja koulutusalalla on määritelty yhtenäiset toimintatavat? 1.2 Koulutusohjelman tarpeiden määrittely Mihin työelämän, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun tarpeisiin koulutusohjelma vastaa? Miten aluevaikuttavuus on otettu huomioon koulutusohjelman tarpeiden määrittelyssä? Millä menetelmillä osaamistavoitteet ja -tarpeet on selvitetty ja miten erilaiset tarpeet on sovitettu yhteen ja huomioitu suunnittelussa (esim. tutkimukset, ennakoinnit, opiskelijakyselyt, alumnitoiminta, työelämäverkostot, neuvottelukunnat, tilastot )? Miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja opinnäytetyön tulokset saadaan hyödynnettyä työelämässä? 1.3 Koulutusohjelman profiili ja tavoitteet Miten koulutusohjelman profiili on määritelty (esim. ydinosaaminen, opetusmenetelmät, työelämälähtöisyys, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö)? Millaisia tietoja, taitoja ja kompetensseja koulutus tuottaa ja mitä osaamisia opiskelijoilta voidaan edellyttää heidän valmistuessaan? Miten ydinosaaminen (ammatillinen erityisosaaminen) profiloi koulutusohjelman? Miten koulutusohjelman tavoitteet on määritelty ja dokumentoitu? 1.4 Koulutusohjelman arviointimenetelmät Miten laatukriteerit, seurannan ja arvioinnin menetelmät ja niihin liittyvät toimintatavat on valittu (esim. laatujärjestelmä, seurannan ja arvioinnin menettelyt)? Miten mittarit ja niiden käyttöönottomenettelyt on valittu?

7 2 YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty 2.1 Koulutusohjelman kohderyhmä ja markkinointi Miten koulutusohjelman kohderyhmä on määritelty? Miten koulutusohjelmaa markkinoidaan työelämälle ja opiskelijoille? Miten koulutusohjelmaan valittavien opiskelijoiden valintakriteerit on määritelty? 2.2 Koulutusohjelmaan hakeutuminen ja valinta Millainen on haku- ja valintaprosessi? 2.3 Haun ja valinnan oikaisumenettely Millainen on oikaisumenettely? 3 YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä 3.1 Sidosryhmäyhteistyö Miten koulutusohjelman suunnittelussa otetaan huomioon ja hyödynnetään eri sidosryhmien (muun muassa tukihenkilöstö, yritykset, yhteisöt, yhteistyökumppanit, omistajat, OPM) odotukset ja osaaminen? Miten opiskelijoiden työyhteisön tarpeet huomioidaan opiskelun suunnittelussa (esim. opetuksen aikataulut, opetusajat, oppimisympäristöt)? Miten on järjestetty uusien koulutusohjelman ennakkoarviointi ja/tai pilotointi sekä vanhojen koulutusohjelmien benchmarking ja palautteen hyödyntäminen? 3.2 Opettajien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus 3.3 Opinnäytetyö Miten opiskelijoiden ja alumnien osallistuminen koulutusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen on järjestetty (eri vuorovaikutusfoorumit)? Miten kouluttajien osaaminen hyödynnetään suunnittelussa? Miten viestintä ja tiedotus on suunniteltu toteutuvaksi opiskelijoiden ja henkilöstön kesken? Miten opiskelijoiden opinnäytetyön kytkeminen kohdetyöyhteisön kehittämiseen ja työelämämuutoksiin vastaamiseen on varmistettu? Miten opinnäytetyö on kytketty koulutusohjelman omaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön? Miten opinnäytetyön laadinta on ohjeistettu? Miten opinnäytetyön ohjaamisen osaaminen on varmistettu?

8 3.4 Opetussuunnitelma Miten opinnäytetyön ohjeistus ja ohjaus tukee koulutusohjelman painoalaa ja profiilia? Miten varmistetaan, että opinnäytetyökriteeristö vastaa eurooppalaista Master-opinnäytetyön tasoa? Miten tutkinnon ja sen edellyttämän osaamisen taso ja laatu varmistetaan? Miten pedagogiset valinnat on määritelty? Miten opetussuunnitelman sisältö, rakenne, laajuus ja aikataulu on määritelty? Opetussuunnitelman sisäinen integraatio Opetusmenetelmät, -materiaalit ja oppimisympäristöt ECTS-kuormittavuus (seurantamenetelmät) Kompetenssimatriisi (tiedot, taidot ja kompetenssit) HOPSin rakenne ja määrittely, opetussuunnitelman henkilökohtaistaminen Suoritusten arviointi (opiskelijan oppiminen ja oppimisen arviointimenetelmät, opintojaksopalaute ja niiden käsittely ) Miten opetussuunnitelma hyväksytään? Miten opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön yhdistäminen on hoidettu? Miten opetussuunnitelmassa on otettu huomioon kansainvälisyys? Miten opintosuunnitelmaan sisältyvien metataitojen oppiminen on suunniteltu? Miten kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus on otettu huomioon? Miten aiempien opintojen ja osaamisen hyväksilukemisen periaatteet on määritelty? Miten oikaisumenettely on määritelty? Miten kurinpitomenettelyt on määritelty? 3.5 Koulutusohjelman resursointi ja henkilöstön osaaminen Miten koulutusohjelma resursoidaan (muun muassa henkilöstömäärä, tilat, laitteet, tukipalvelut)? Millaiset ovat kouluttajien valinnan kriteerit (kouluttajan suorittaman tutkinnon taso, työelämäkokemus, aikuispedagogiset taidot, tutkimus-, kehitysja innovaatio-osaaminen, opinnäytetyön ohjaamisen osaaminen)? Miten kouluttajien resursoinnissa on otettu huomioon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämä koulutuksen vaativuustaso? Miten kouluttajien rekrytointi, valinta ja perehdytys organisoidaan? Millaiset ovat kouluttajien sitouttamisen menetelmät ja miten sitouttaminen hoidetaan? Miten koulutusohjelman tukipalvelujen saatavuus, toimivuus ja osaaminen on varmistettu (esim. kirjasto- ja tietopalvelut, opintotoimiston-, ravintolaja kiinteistöpalvelut)?

9 4 YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista 4.1 Koulutusohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan 4.2 Opiskelun edellytykset 4.3 Opintojen edistyminen Miten toteutusprosessin vastuut, valtuudet ja eri toimijoiden roolit ja tehtävät on määritelty, kuvattu, dokumentoitu ja miten ne ovat kaikkien saatavilla? Miten koulutusohjelman toteutuksen aikaiset toiminnot, menettelyt sekä koulutukseen liittyvät järjestelyt toteutuvat? Miten yllättäviin muutoksiin ja riskeihin on varauduttu (muun muassa perhetilanteet, työelämämuutokset, terveydelliset seikat )? Miten koulutusohjelman toteutuksen aikana opiskelijoiden palautteen perusteella korjataan ja tarvittaessa muutetaan koulutusohjelman toteutusta? Miten työelämäyhteistyö toteutuu? Miten tukipalvelut toteutuvat? Miten perustoimintojen toteutuminen hoidetaan, tarkistetaan ja laatu varmistetaan? Miten henkilökohtainen opintosuunnitelma toteutuu? Miten opintojen edistymistä seurataan? Miten opetussuunnitelman sisäinen integraatio toteutuu? Miten tuutorointi on organisoitu? Miten turvataan aikuisopiskelijan opiskelun eteneminen muuttuvissa olosuhteissa? Mitä korjaavia toimenpiteitä opiskelun edistymisen varmistumiseksi on käytettävissä? 5 YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti 5.1 Tavoitteiden arviointi Miten tulevia työelämän (esim. työelämä, sidosryhmät, kumppanit, alumnit) tarpeita ennakoidaan? Miten koulutusohjelman osaamistavoitteet määritellään? Miten koulutusohjelmalle asetettuja tavoitteita arvioidaan?

10 5.2 Sisällön arviointi 5.3 Prosessien arviointi 5.4 Mittarit 5.5 Jatkuva parantaminen Miten tavoitteiden ja sisällön keskinäinen yhteys toteutuu? Miten opetussuunnitelmaa arvioidaan koulutusohjelman toteutuksen aikana? Miten koulutusohjelmaa kehitetään osaamistavoitteiden muuttuessa? Miten opiskelijoiden osallistuminen opetuksen kehittämiseen mahdollistuu? Miten opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön integraatio toteutuu? Miten oppimisen arviointi toteutuu (esim. oppimisen tulokset ja vaikuttavuus)? Miten opinnäytetyöt on linkitetty koulutusohjelman tavoitteisiin? Miten koulutusohjelmaan liittyvät prosessit on määritelty, kuvattu ja dokumentoitu? Miten kehittämis- ja parantamisprosessi toimii? Millainen on seurantajärjestelmä ja miten palautteen käsittely on järjestetty? Miten aikuispedagogiikka tukee päivittäistä ohjausta ja neuvontaa? Miten toimintaa koskevien valitusten käsittely on järjestetty? Miten tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan? Miten mittarit muodostetaan ja valitaan? Miten tavoitetasot määritellään? Millainen on kehittämisen ja jatkuvan parantamisen kokonaisprosessi? Miten vahvuuksia ja parantamisalueita tunnistetaan ja mitkä ovat tunnistamisen menettelyt ja menettelyjen valinnan perusteet? Miten kehittämisen menettelyjä käytetään koulutusohjelman sisällön, menetelmien ja toteutuksen kehittämiseen Miten seuranta- ja arviointitietoa kerätään, tuloksista raportoidaan ja saatuja tietoja hyödynnetään? Miten seuranta- ja arviointi- ja palautejärjestelmää parannetaan? Miten hyvät/parhaat käytänteet tunnistetaan, valitaan ja otetaan käytäntöön?

11 6 YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmia voidaan seurata ja arvioida erilaisin mittarein. Mittarit voidaan jaotella eri tavoin. Jaottelussa on huomioitu kansainvälinen vertailtavuus, kansallinen vertailtavuus, strategiakytkennät sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutuminen perustehtävän osalta tutkinnolle asetettujen vaateiden täyttymiseksi. Alla olevan jaottelun lisäksi voidaan käyttää myös muita jaotteluja, esimerkiksi Balanced Scorecard (BSC )ja Euroopan laatupalkinto (EFQM). A. Kansainväliset Master-tason mittarit (EQF, Bolognan prosessi, ammattikorkeakoulun kansainvälinen vertailu) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman kansainvälisen vertailun. Arviointi tuo näkyväksi millä tasolla koulutusohjelma on kansainvälisiin vertailukohteisiin nähden. B. Kansalliset YAMK-mittarit (ammattikorkeakoulun strategia ja kansallinen koulutuspolitiikka ja strategia ja sen toteutus amk:n strategiassa, painoaloissa, profiileissa)) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman arvioinnin kansallisen koulutuspolitiikan toteuttajana. Arviointi ja mittarit mahdollistavat koulutusohjelman ja ammattikorkeakoulun strategian kytkeytymisen arvioinnin kansallisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. C. Opetusministeriön tuloksellisuusmittarit (ammattikorkeakoulun kansallinen vertailu) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelmien kansallisen vertailun. Arviointi tuo esille koulutusohjelmien tuloskunnon ja samalla se tuo näkyväksi millä tasolla koulutusohjelma on kansallisiin vertailukohteisiin nähden. D. Opiskeluprosessin mittarit (OPS, HOPS, Opintojen ohjaus, opiskelun vaikuttavuus, työelämäläheisyys, kansainvälisyys) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman opiskeluprosessin vertailun. Arviointi tuo esille prosessin sujuvuuden, sen vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeasuuntaisen prosessin kehitystyön. Lisäksi arviointi tuo koulutusohjelmien opiskeluprosessin hyvät ja parhaat käytänteet esille. E. Opinnäytetyöprosessin mittarit (opinnäytetyön kriteerit, työelämäläheisyys ja työelämän kehittäminen ja vaikuttavuus, koulutusalojen kehittäminen) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman opinnäytetyöprosessin vertailun. Arviointi tuo esille prosessin sujuvuuden, sen vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeasuuntaisen prosessin kehitystyön. Lisäksi arviointi tuo koulutusohjelmien opinnäytetyöprosessin hyvät ja parhaat käytänteet esille

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto - ristiinarvioinnilla koulutusohjelmien kehittämiseen

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto - ristiinarvioinnilla koulutusohjelmien kehittämiseen 1 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto - ristiinarvioinnilla koulutusohjelmien kehittämiseen Päivi Huotari 21.2.2011 2 Tiivistelmä Bolognan julistus toi kaikille sopimuksen allekirjoittaneiden maiden korkeakouluille

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Arvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ITK-konferenssi 18.4.2008 Jouni Huotari & Annu Niskanen 18.4.2008, JH/IT & AN/AOKK 1 AIKAISEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN, ARVIOINTI JA TUNNUSTAMINEN

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Selvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen (AHOT) prosesseista korkeakouluissa

Selvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen (AHOT) prosesseista korkeakouluissa Selvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen (AHOT) prosesseista korkeakouluissa Pia Mikkola Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 2.11.2017 Mitä halutaan selvittää? AHOT-prosessi

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskustelu hankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät (kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää projektinne

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas YHTEISTYÖFOORUMI 19.1.2006 Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas 2. Ohjausjärjestelmät työrenkaan tavoitteet Ohjausjärjestelmät Ohjausjärjestelmien osa-alueet Ohjausjärjestelmien caset Palautejärjestelmä

Lisätiedot

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankinta 2010 21.9.2010 Pia Kauma Laatukeskus Excellence Finland Yhdistyksen tarkoitus Laatuyhdistyksen tarkoitus on edistää laatujohtamista

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (90 op) Tradenomi (ylempi AMK) 2.3.2011 Liiketalous Kuopio 2 Koulutuksen lähtökohdat Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs.201004 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta

Lisätiedot