YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit"

Transkriptio

1 Ylempien ammattikorkeakoulujen kehittämisverkosto Laadunvarmistustyörengas 5 Riitta Paasivuori (toim.) YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI Koulutusohjelman arviointikriteerit YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON ARVIOINTI OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUSTA JA LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄÄ

2 SISÄLLYS ARVIOINTIALUEIDEN JA ARVIOINTIKRITEERISTÖN PERUSTA 3 ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT 6 1 YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty Yleiset lähtökohdat ja kytkös ammattikorkeakoulun strategiaan, profiiliin ja painoaloihin sekä toimintatapoihin Koulutusohjelman tarpeiden määrittely Koulutusohjelman profiili ja tavoitteet Koulutusohjelman arviointimenetelmät 6 2 YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty Koulutusohjelman kohderyhmä ja markkinointi Koulutusohjelmaan hakeutuminen ja valinta Haun ja valinnan oikaisumenettely 7 3 YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä Sidosryhmäyhteistyö Opettajien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus Opinnäytetyö Opetussuunnitelma Koulutusohjelman resursointi ja henkilöstön osaaminen 8 4 YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista Koulutusohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan Opiskelun edellytykset Opintojen edistyminen 9 5 YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti Tavoitteiden arviointi Sisällön arviointi Prosessien arviointi Mittarit Jatkuva parantaminen 10 6 YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus

3 ARVIOINTIALUEIDEN JA ARVIOINTIKRITEERISTÖN PERUSTA Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisverkoston laadunvarmistustyörengas (TR5) laati arviointimallin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisarviointia varten. Arviointimallin avulla hahmottui ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laatuvaateet sekä laadunhallintaan ja -varmistukseen liittyvät reunaehdot. Tämän kokonaisuuden jäsennys selkiytti arviointimallin ja -kriteereiden laadintaa. Kuvio 1. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisarvioinnin arviointimalli. R. Paasivuori Kokonaisarvioinnin arviointimalli (kuvio 1.) koostuu ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvistä toimintatavoista: ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjaus ja johtaminen, tutkinnon strategiset linjaukset, tutkinnon toteuttava henkilöstö, tutkinnon taloudelliset resurssit ja kumppanuudet, ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa (Koulutusohjelma) ja tuloksekas toiminta: asiakkaat, prosessit, henkilöstö, talous, yhteiskunta ja suorituskyky. Tässä kriteeristössä on esillä koulutusohjelman arviointiin liittyvät kriteerit, jotka kuviossa 1 on esitetty Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa (Koulutusohjelma). Arviointikriteeristön laadintaa ohjasi analyysien ohjaamiseksi laadittu työskentelymalli. Työskentelymalli on laadittu yhteenvedoksi ja arvioinnin tarkastelun kokonaisuudeksi (kuvio 2.). Lähtökohtien ja arviointialueiden määrittely konkretisoitui ja jäsentyi yksilöidyiksi koulutusohjelman arviointialueiksi ja -kriteereiksi

4 LÄHTÖKOHDAT Eurooppalainen / Kansainvälinen taso Bolognan prosessi EHEA EQF Dublin Descriptors Tuning-hanke ENQA Euroopan parlamentin ja Euroopan unioinin neuvoston suositukset Kansallinen taso NQF Ammattikorkeakoululaki ja asetukset KKA ARVIOINTIALUEET YAMK- KOULUTUKSELLE Toiminta Erinomainen toiminta tavoitteena Ylempi ammattikorkeakoulututkinto toimintaprosesseissa koulutusohjelman arviointi Tutkinnon strategiset linjaukset Tutkinnon toteuttava henkilöstö Tutkinnon taloudelliset resurssit ja kumppanuudet Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjaus ja johtaminen Tulokset Tuloksekas toiminta tavoitteena Opiskelija asiakastulokset Prosessitulokset Henkilöstötulokset Taloudelliset tulokset Yhteiskunnalliset tulokset Suorituskykytulokset Vertailtavuus TULOKSET Tuloksien jaottelu ja arviointi Tavoitteellinen ja kehityssuunnan osoittava tuloskunto, joka perustuu vertailtavuuteen sekä kattavuuteen ja on seurausta toimintatavoista. YAMK koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Kansainväliset Master-tason mittarit (EQF) Kansalliset YAMK-mittarit (Strategia) Opetusministeriön tuloksellisuusmittarit (OPM TASO) Opiskeluprosessin mittarit Opinnäytetyöprosessin mittarit EFQM jaottelu ja arviointi: Asiakas, henkilöstö, yhteiskunta, suorituskyky BSC jaottelu ja arviointi : Omistaja, asiakas, prosessit, oppiminen Hyvien ja parhaiden käytänteiden tunnistaminen, kehittämiskohteiden priorisointi ja jatkuva parantaminen Kuvio 2. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen arvioinnin tarkastelun kokonaisuus. R. Paasivuori Määritellyt arviointialueet ovat: Koulutusohjelman arviointialueessa on kuusi arviointikohdetta ja niille laaditut tarkennetut tarkastelukohdat. Nämä tarkastelukohdat on esitetty kysymysmuodossa arvioinnin helpottamiseksi. Kyseessä on arviointikriteeristö, joka parhaimmillaan myös auttaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rakentamisessa. 1. YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty 2. YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty 3. YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä 4. YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista 5. YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti 6. YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus

5 Laadunvarmistustyörengas TR5 työsti arviointikriteereitä kevään 2008 ja syksyn 2008 ajan. Arviointikriteeristö pilotoitiin ja testattiin benchmarkingmenetelmällä keväällä Benchmarkingiin osallistui yksitoista koulutusohjelmaa (11 kpl) eri ammattikorkeakouluista. Benchmarkingin tulosten perusteella tehtiin korjauksia arviointikriteeristöön. Arvioinnin kehittämistyössä mukana olleet ammattikorkeakoulut ja niiden edustajat sekä työrenkaan jäsenet olivat: ARCADA Nylands svenska yrkeshögskola, yliopettaja Åsa Rosengren Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), yliopettaja Annikki Kluukeri-Jokinen Hämeen ammattikoreakoulu (HAMK), laatupäällikkö Riitta Hakulinen ja yliopettaja Hanna Maijala Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (KPAMK), yliopettaja Pekka Nokso-Koivisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KYAMK), yliopettaja Arjaterttu Hintsala, koulutuskordinaattori Pirjo-Liisa Vaittinen Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), yliopettaja Päivi Huotari Metropolia-ammattikorkeakoulu, lehtori Satu Aittomäki, koulutuspäällikkö Erja Pihkala-Bäckström, yliopettaja Pia Koskenoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), yliopettaja Ari Pappinen Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), koulutusjohtaja, yliopettaja Sirpa Sandelin Savonia-ammattikorkeakoulu, laatupäällikkö, laadunvarmistustyörenkaan TR5 vetäjä Riitta Paasivuori

6 ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT 1 YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat, tarpeet, profiili ja tavoitteet, arviointimenettelyt ja toimintatavat on määritelty 1.1 Yleiset lähtökohdat ja kytkös ammattikorkeakoulun strategiaan, profiiliin ja painoaloihin sekä toimintatapoihin Miten YAMK-koulutusohjelman lähtökohdat on määritelty (lait ja asetukset, kansalliset ja kansainväliset sopimukset sekä laatustandardit on huomioitu)? Miten tutkinnon lähtökohdissa on otettu huomioon ja määritelty ammattikorkeakoulun strategia, profiili ja painoalat? Miten ammattikorkeakoulussa ja koulutusalalla on määritelty yhtenäiset toimintatavat? 1.2 Koulutusohjelman tarpeiden määrittely Mihin työelämän, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun tarpeisiin koulutusohjelma vastaa? Miten aluevaikuttavuus on otettu huomioon koulutusohjelman tarpeiden määrittelyssä? Millä menetelmillä osaamistavoitteet ja -tarpeet on selvitetty ja miten erilaiset tarpeet on sovitettu yhteen ja huomioitu suunnittelussa (esim. tutkimukset, ennakoinnit, opiskelijakyselyt, alumnitoiminta, työelämäverkostot, neuvottelukunnat, tilastot )? Miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja opinnäytetyön tulokset saadaan hyödynnettyä työelämässä? 1.3 Koulutusohjelman profiili ja tavoitteet Miten koulutusohjelman profiili on määritelty (esim. ydinosaaminen, opetusmenetelmät, työelämälähtöisyys, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö)? Millaisia tietoja, taitoja ja kompetensseja koulutus tuottaa ja mitä osaamisia opiskelijoilta voidaan edellyttää heidän valmistuessaan? Miten ydinosaaminen (ammatillinen erityisosaaminen) profiloi koulutusohjelman? Miten koulutusohjelman tavoitteet on määritelty ja dokumentoitu? 1.4 Koulutusohjelman arviointimenetelmät Miten laatukriteerit, seurannan ja arvioinnin menetelmät ja niihin liittyvät toimintatavat on valittu (esim. laatujärjestelmä, seurannan ja arvioinnin menettelyt)? Miten mittarit ja niiden käyttöönottomenettelyt on valittu?

7 2 YAMK- koulutusohjelman kohderyhmä, markkinointi ja opiskelijoiden haku-, valinta- ja oikaisumenetelmät on määritelty 2.1 Koulutusohjelman kohderyhmä ja markkinointi Miten koulutusohjelman kohderyhmä on määritelty? Miten koulutusohjelmaa markkinoidaan työelämälle ja opiskelijoille? Miten koulutusohjelmaan valittavien opiskelijoiden valintakriteerit on määritelty? 2.2 Koulutusohjelmaan hakeutuminen ja valinta Millainen on haku- ja valintaprosessi? 2.3 Haun ja valinnan oikaisumenettely Millainen on oikaisumenettely? 3 YAMK- koulutusohjelman suunnittelu on järjestelmällistä 3.1 Sidosryhmäyhteistyö Miten koulutusohjelman suunnittelussa otetaan huomioon ja hyödynnetään eri sidosryhmien (muun muassa tukihenkilöstö, yritykset, yhteisöt, yhteistyökumppanit, omistajat, OPM) odotukset ja osaaminen? Miten opiskelijoiden työyhteisön tarpeet huomioidaan opiskelun suunnittelussa (esim. opetuksen aikataulut, opetusajat, oppimisympäristöt)? Miten on järjestetty uusien koulutusohjelman ennakkoarviointi ja/tai pilotointi sekä vanhojen koulutusohjelmien benchmarking ja palautteen hyödyntäminen? 3.2 Opettajien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus 3.3 Opinnäytetyö Miten opiskelijoiden ja alumnien osallistuminen koulutusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen on järjestetty (eri vuorovaikutusfoorumit)? Miten kouluttajien osaaminen hyödynnetään suunnittelussa? Miten viestintä ja tiedotus on suunniteltu toteutuvaksi opiskelijoiden ja henkilöstön kesken? Miten opiskelijoiden opinnäytetyön kytkeminen kohdetyöyhteisön kehittämiseen ja työelämämuutoksiin vastaamiseen on varmistettu? Miten opinnäytetyö on kytketty koulutusohjelman omaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön? Miten opinnäytetyön laadinta on ohjeistettu? Miten opinnäytetyön ohjaamisen osaaminen on varmistettu?

8 3.4 Opetussuunnitelma Miten opinnäytetyön ohjeistus ja ohjaus tukee koulutusohjelman painoalaa ja profiilia? Miten varmistetaan, että opinnäytetyökriteeristö vastaa eurooppalaista Master-opinnäytetyön tasoa? Miten tutkinnon ja sen edellyttämän osaamisen taso ja laatu varmistetaan? Miten pedagogiset valinnat on määritelty? Miten opetussuunnitelman sisältö, rakenne, laajuus ja aikataulu on määritelty? Opetussuunnitelman sisäinen integraatio Opetusmenetelmät, -materiaalit ja oppimisympäristöt ECTS-kuormittavuus (seurantamenetelmät) Kompetenssimatriisi (tiedot, taidot ja kompetenssit) HOPSin rakenne ja määrittely, opetussuunnitelman henkilökohtaistaminen Suoritusten arviointi (opiskelijan oppiminen ja oppimisen arviointimenetelmät, opintojaksopalaute ja niiden käsittely ) Miten opetussuunnitelma hyväksytään? Miten opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön yhdistäminen on hoidettu? Miten opetussuunnitelmassa on otettu huomioon kansainvälisyys? Miten opintosuunnitelmaan sisältyvien metataitojen oppiminen on suunniteltu? Miten kestävä kehitys, esteettömyys ja turvallisuus on otettu huomioon? Miten aiempien opintojen ja osaamisen hyväksilukemisen periaatteet on määritelty? Miten oikaisumenettely on määritelty? Miten kurinpitomenettelyt on määritelty? 3.5 Koulutusohjelman resursointi ja henkilöstön osaaminen Miten koulutusohjelma resursoidaan (muun muassa henkilöstömäärä, tilat, laitteet, tukipalvelut)? Millaiset ovat kouluttajien valinnan kriteerit (kouluttajan suorittaman tutkinnon taso, työelämäkokemus, aikuispedagogiset taidot, tutkimus-, kehitysja innovaatio-osaaminen, opinnäytetyön ohjaamisen osaaminen)? Miten kouluttajien resursoinnissa on otettu huomioon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämä koulutuksen vaativuustaso? Miten kouluttajien rekrytointi, valinta ja perehdytys organisoidaan? Millaiset ovat kouluttajien sitouttamisen menetelmät ja miten sitouttaminen hoidetaan? Miten koulutusohjelman tukipalvelujen saatavuus, toimivuus ja osaaminen on varmistettu (esim. kirjasto- ja tietopalvelut, opintotoimiston-, ravintolaja kiinteistöpalvelut)?

9 4 YAMK-koulutusohjelman toteutus on suunnitelmallista 4.1 Koulutusohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan 4.2 Opiskelun edellytykset 4.3 Opintojen edistyminen Miten toteutusprosessin vastuut, valtuudet ja eri toimijoiden roolit ja tehtävät on määritelty, kuvattu, dokumentoitu ja miten ne ovat kaikkien saatavilla? Miten koulutusohjelman toteutuksen aikaiset toiminnot, menettelyt sekä koulutukseen liittyvät järjestelyt toteutuvat? Miten yllättäviin muutoksiin ja riskeihin on varauduttu (muun muassa perhetilanteet, työelämämuutokset, terveydelliset seikat )? Miten koulutusohjelman toteutuksen aikana opiskelijoiden palautteen perusteella korjataan ja tarvittaessa muutetaan koulutusohjelman toteutusta? Miten työelämäyhteistyö toteutuu? Miten tukipalvelut toteutuvat? Miten perustoimintojen toteutuminen hoidetaan, tarkistetaan ja laatu varmistetaan? Miten henkilökohtainen opintosuunnitelma toteutuu? Miten opintojen edistymistä seurataan? Miten opetussuunnitelman sisäinen integraatio toteutuu? Miten tuutorointi on organisoitu? Miten turvataan aikuisopiskelijan opiskelun eteneminen muuttuvissa olosuhteissa? Mitä korjaavia toimenpiteitä opiskelun edistymisen varmistumiseksi on käytettävissä? 5 YAMK-koulutusohjelman vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti 5.1 Tavoitteiden arviointi Miten tulevia työelämän (esim. työelämä, sidosryhmät, kumppanit, alumnit) tarpeita ennakoidaan? Miten koulutusohjelman osaamistavoitteet määritellään? Miten koulutusohjelmalle asetettuja tavoitteita arvioidaan?

10 5.2 Sisällön arviointi 5.3 Prosessien arviointi 5.4 Mittarit 5.5 Jatkuva parantaminen Miten tavoitteiden ja sisällön keskinäinen yhteys toteutuu? Miten opetussuunnitelmaa arvioidaan koulutusohjelman toteutuksen aikana? Miten koulutusohjelmaa kehitetään osaamistavoitteiden muuttuessa? Miten opiskelijoiden osallistuminen opetuksen kehittämiseen mahdollistuu? Miten opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön integraatio toteutuu? Miten oppimisen arviointi toteutuu (esim. oppimisen tulokset ja vaikuttavuus)? Miten opinnäytetyöt on linkitetty koulutusohjelman tavoitteisiin? Miten koulutusohjelmaan liittyvät prosessit on määritelty, kuvattu ja dokumentoitu? Miten kehittämis- ja parantamisprosessi toimii? Millainen on seurantajärjestelmä ja miten palautteen käsittely on järjestetty? Miten aikuispedagogiikka tukee päivittäistä ohjausta ja neuvontaa? Miten toimintaa koskevien valitusten käsittely on järjestetty? Miten tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan? Miten mittarit muodostetaan ja valitaan? Miten tavoitetasot määritellään? Millainen on kehittämisen ja jatkuvan parantamisen kokonaisprosessi? Miten vahvuuksia ja parantamisalueita tunnistetaan ja mitkä ovat tunnistamisen menettelyt ja menettelyjen valinnan perusteet? Miten kehittämisen menettelyjä käytetään koulutusohjelman sisällön, menetelmien ja toteutuksen kehittämiseen Miten seuranta- ja arviointitietoa kerätään, tuloksista raportoidaan ja saatuja tietoja hyödynnetään? Miten seuranta- ja arviointi- ja palautejärjestelmää parannetaan? Miten hyvät/parhaat käytänteet tunnistetaan, valitaan ja otetaan käytäntöön?

11 6 YAMK-koulutusohjelman vertailtavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmia voidaan seurata ja arvioida erilaisin mittarein. Mittarit voidaan jaotella eri tavoin. Jaottelussa on huomioitu kansainvälinen vertailtavuus, kansallinen vertailtavuus, strategiakytkennät sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutuminen perustehtävän osalta tutkinnolle asetettujen vaateiden täyttymiseksi. Alla olevan jaottelun lisäksi voidaan käyttää myös muita jaotteluja, esimerkiksi Balanced Scorecard (BSC )ja Euroopan laatupalkinto (EFQM). A. Kansainväliset Master-tason mittarit (EQF, Bolognan prosessi, ammattikorkeakoulun kansainvälinen vertailu) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman kansainvälisen vertailun. Arviointi tuo näkyväksi millä tasolla koulutusohjelma on kansainvälisiin vertailukohteisiin nähden. B. Kansalliset YAMK-mittarit (ammattikorkeakoulun strategia ja kansallinen koulutuspolitiikka ja strategia ja sen toteutus amk:n strategiassa, painoaloissa, profiileissa)) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman arvioinnin kansallisen koulutuspolitiikan toteuttajana. Arviointi ja mittarit mahdollistavat koulutusohjelman ja ammattikorkeakoulun strategian kytkeytymisen arvioinnin kansallisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. C. Opetusministeriön tuloksellisuusmittarit (ammattikorkeakoulun kansallinen vertailu) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelmien kansallisen vertailun. Arviointi tuo esille koulutusohjelmien tuloskunnon ja samalla se tuo näkyväksi millä tasolla koulutusohjelma on kansallisiin vertailukohteisiin nähden. D. Opiskeluprosessin mittarit (OPS, HOPS, Opintojen ohjaus, opiskelun vaikuttavuus, työelämäläheisyys, kansainvälisyys) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman opiskeluprosessin vertailun. Arviointi tuo esille prosessin sujuvuuden, sen vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeasuuntaisen prosessin kehitystyön. Lisäksi arviointi tuo koulutusohjelmien opiskeluprosessin hyvät ja parhaat käytänteet esille. E. Opinnäytetyöprosessin mittarit (opinnäytetyön kriteerit, työelämäläheisyys ja työelämän kehittäminen ja vaikuttavuus, koulutusalojen kehittäminen) Jaottelu mahdollistaa koulutusohjelman opinnäytetyöprosessin vertailun. Arviointi tuo esille prosessin sujuvuuden, sen vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se mahdollistaa oikea-aikaisen ja oikeasuuntaisen prosessin kehitystyön. Lisäksi arviointi tuo koulutusohjelmien opinnäytetyöprosessin hyvät ja parhaat käytänteet esille

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas YHTEISTYÖFOORUMI 19.1.2006 Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas 2. Ohjausjärjestelmät työrenkaan tavoitteet Ohjausjärjestelmät Ohjausjärjestelmien osa-alueet Ohjausjärjestelmien caset Palautejärjestelmä

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö

KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen pedagogiset strategiat. Regina Nurmi

Ammattikorkeakoulujen pedagogiset strategiat. Regina Nurmi Ammattikorkeakoulujen pedagogiset strategiat Regina Nurmi 4.11.2015 Esitys perustuu Regina Nurmen ja Seija Mahlamäki-Kultasen artikkeliin Ammattikorkeakoulujen pedagogiset strategiat Artikkeli on julkaistu

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 14.12.2012 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintoihin siirtymisen nopeuttaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen, sähköisten

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

LAMK Master School. AMKpedaverkosto Päivi Huotari, yliopettaja March 21,

LAMK Master School. AMKpedaverkosto Päivi Huotari, yliopettaja March 21, LAMK Master School AMKpedaverkosto 10.3.2016 Päivi Huotari, yliopettaja paivi.huotari@lamk.fi March 21, 2016 1 Liiketoiminnan kehittäminen liiketalous YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTA Parviyrittäjyys Muotoiluyrittäjyys

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS. KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2018 LAAJUUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 240 op KUVAUS Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa opit kehittämään maaseutua ja maaseutuelinkeinoja

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot