Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö

Transkriptio

1 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet arviointi haasteena, tasot ja kriteerit? kakkuajattelu : arvioidaanko kakkua vai jauhoja? aikaperspektiivi yhteinen ymmärrys koulutuksen johtaminen ja yhteisöllisyys anna opettajille aikaa ajatella osaamisperustaisen OPS:n monenlaisuus, mahdollinen alasta riippumatta (myös alueellinen näkökulma; paikallinen työelämä) resurssit henkilökohtaistamiseen prosessinomaisuus HOPS vs. kehityskeskustelut Ryhmätyöskentelyn tulokset ryhmittäin Mitä tarkoittaa osaamisperustainen opetussuunnitelma? oppimistavoitteet /osaamistavoitteet konkreettinen kuvaus tutkintotaso opintokokonaisuus opintojakso 1. osaamisen tavoitteet ja tulokset kuvaillaan ja määritellään 2. arviointi mietitään myös osaamisperustaisesti 3. mitä opiskelija osaa esim. 3 tai 5 vuoden jälkeen? tutkinnon tavoitteet määriteltynä mitä jokainen opiskelija osaa? (kurssit-, moduulit-, tutkinnot-taso) 4. mindset 5. abstraktien taitojen opettaminen ja huomioiminen ja arviointi 6. linjakas opetus oppimiskäsitysten muuttuminen 7. ei mitä opetetaan, vaan mitä osataan sen jälkeen (input output), oppimissuunnitelma 8. kakkuajattelu

2 oppimiskäsitys opetustavoitteista osaamiseen osaamisen selkeä kuvaaminen kompetenssien kuvaaminen ja ydinainesanalyysit tiedot, taidot, kompetenssit osaamisen pitää olla arvioitavissa o mitä on keskimääräinen osaamisen taso? tavoitteet ja arviointi käsi kädessä ennakoimattoman osaamisen arviointi? koulutuksen ulkopuolella hankittu osaaminen vs. tavoitteet tietääkö opiskelija kurssin alkaessa, mitä ja miten arvioidaan? opettajan sitouttaminen ja hiljaisen tiedon kirjaaminen itsestäänselvyydet näkyviksi! osaamistavoite aukikirjoitettuna mitä opiskelija osaa tutkinnon suoritettuaan? ei vain kursseja, vaan taitoja! ammatilliset ja yleiset kompetenssit arviointi sisältää ammatilliset kompetenssimäärittelyt yleisten kompetenssien lisäksi (YDINAINESANALYYSIN POHJALTA) EQF NQF (osaamistaso) tutkinnon/opintokokonaisuuden/opintojaksojen OSAAMISTAVOITTEET osaamisen kumuloituminen linjakas opetussuunnitelma: osaamistavoitteet & arviointikriteerit & opetusmenetelmät yhteistyö korostuu: oppiaine/laitos/yksikkö/teematiimi jne. osaamisen arviointi keskiössä kriteerit oppilaitoslähtöinen sertifikaatti osaamisen kertymisestä (opiskelijan oppimistyö) asenne & taito: opiskelija pitää osaamista yllä tutkinnon jälkeen alan vaihto (liikkuvuus) AHOT - aiemman osaamisen näyttömahdollisuus opiskelijan itsearviointi osaamisesta opiskelijapalautelomakkeelle (opsin tavoitteet) kuvaa sitä, millaista osaamista tavoitellaan, ei lähtökohtana ala, vaan osaaminen tutkinnon suorittaneen osaamisprofiili osaamisprofiili rakennetaan kompetenssien kautta jalkautetaan opintojaksoihin ja lukuvuosisuunnitteluun arvioinnin tulee kohdistua osaamiseen osaamisperustainen opetussuunnitelma käsittää prosessin suunnittelusta arviointiin tulee ottaa huomioon, mitä opetetaan, miten ja mitä opitaan osa prosessia onko keskiössä opetus vai opiskelija? painopiste oppimisessa?

3 osaamisen taso opetussuunnitelman taustalla! organisaation näkökulmasta: OPS vie haluttuihin tavoitteisiin top-down vai bottom-up? kuka määrittelee tarvittavan osaamisen? Erot yo- ja amk-puolella opetushenkilöstön osaamisesta vai osaamisen tarpeesta? opetussuunnitelman osaamistavoitteet kytkeytyy vahvasti laatijaan työelämän näkemyksiä OPS-työhön ja osaamisen profilointiin oppimispolku mihin johtaa? osaamisalueet ammatillinen kasvu vuositeemat kompetenssin käsite: yleis- ja substanssikompetenssi arviointi osaamisen pohjalta + näkyviksi KAIKKI YMMÄRTÄVÄT MITÄ VAADITAAN OSATAAN o OPISKELIJAT o TYÖNANTAJAT o OPETTAJAT Miten voidaan edistää osaamisperustaisuutta opetussuunnitelmatyössä? opettajille aikaa ajatella tiedetään mihin opiskelijoita koulutetaan vuorovaikutusta työelämän kanssa (myös yliopisto on työelämää!) työelämän mukanaolo opettajien työelämäjaksot neuvottelukunnat, alumnit, työelämäkummit opettajien koulutus koulujen välinen yhteistyö + sisäinen yhteistyö kiinnostus ops-työhön työvälineiden hyödyntäminen vanhat tutkintovaatimukset pois arvioinnin suunnittelu opettajat, opiskelijat ja työelämä pohtivat yhdessä opsit ydinosaamisanalyysi yhdessä työelämän kanssa mitä osaamista tarvitaan? mitä osaamisella tarkoitetaan?

4 arviointi keskiössä: osaamisen kriteerien suhde siihen miten arviointi toteutetaan arvioinnin kohteet opiskelijoiden osaamisen mittaamiseen arvioinnissa tarkastellaan myös oppimis-/opetusprosessia pidemmällä aikavälillä jatkuvan (näytön) arvioinnin mahdollisuus opsiin mukaan itse- ja vertaisarviointi vastuunottaminen omasta osaamisesta (asenteellinen / asennetason oppiminen) työelämäyhteistyö: neuvottelukunnat, kyselyt, yhteistyöpäivät, tulevaisuusfoorumit opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö opettajien yhteistyö valmistuneiden palaute opettajien työelämäjaksot tekniset järjestelmät / valmiit pohjat arvioinnin aukikirjoittaminen (oikean mittarin valinta) mitä olinkaan opettamassa ja kenelle? henkilöstön osaaminen ja ymmärrys osaamisperustaisuutta kohtaan tulee lähteä tarpeesta tulee olla mielekästä yhteinen keskustelu ja suunnittelu opetushenkilöstöllä varataan aikaa prosessimaisuus, työn aikataulutus miksi, mitä, miten? korkeakoulun ymmärrys tulevaisuuden osaamistarpeesta - otetaan huomioon elinikäinen oppiminen johdon sitoutuminen tärkeää opiskelijoiden tietoisuus osaamistavoitteistaan opiskelijan palaute opintojaksoilla arviointi vaikeaa, etenkin abstraktissa osaamisessa osaamisperustaisuus suhteessa opettajien autonomiaan osallistava opetussuunnitelmatyö koko yhteisön asia sitomalla se näkyvämmäksi osaksi HOPSia henkilökunnan kouluttaminen tutkintokaaren huomioiminen reflektointi osana HOPSia/portfoliota käsitteenä vielä epäselvä!

5

6 Missä määrin osaamisperustaisuus ohjaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadintaa? opiskelijan omat tavoitteet / urasuunnittelu suhteessa tutkinnon tavoitteisiin aiemmin hankittu osaaminen korostuu ammatillisella puolella generalistipuolella HOPS painottuu eteenpäin oppilaitos- vai opiskelijalähtöisyys tasapaino? minimiosaamistaso vs. huippuosaaminen / kutsumus ideaalitapauksessa: mistä tulen missä olen mihin olen menossa HOPS peilinä tutkinnon rakentuessa opiskelijalle opiskelijoiden tarve AHOT liittyy kiinteästi opettaja seuraa, täyttyykö osaamistavoitteet tutkinnossa kokonaisvaltaista

7 HOPS osaamisen näkökulmasta hälventää yksittäiseen kurssiin katsomista o lisää valinnaisuutta: katsotaan osaamista eikä kursseja o kurssien pakollisuudesta pois kunhan osaaminen täyttyy opiskelija tulee tietoiseksi kompetensseista ja vuositavoitteista tekee opintopolusta henkilökohtaisempaa rohkaisee opiskelijaa liikkuvuuteen ja monialaisuuteen kompetenssit lähtökohtana opiskelun suunnittelulle tutkinnon tavoitteet ahotointi alussa kehityskeskustelut o opiskelija & opinto-ohjaaja tms. o säännöllisesti o tarkistaminen osaamisen näytöt, todistaminen, työssä, erilaisia tapoja + aikataulu osaaminen vai todistus?