... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 1158 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 1158 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa Alavuden kaupungin Rantatöysän kylässä. Hannu ja Tellervo Mäki Pollari Kätkäntie KÄTKÄNJOKI LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 51 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 17 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, uusi 2400 m 3 :n lietesäiliö ja uusia laakasiiloja tuorerehun varastointiin. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 90 lypsylehmää, 64 hiehoa, 40 lihanautaa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Mäki Pollari RN:o 18:29. Toimintaan kuuluva naapurin lietesäiliö sijaitsee Teuvo ja Helena Viitasaaren tilalla RN:o LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin myönnetty Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupa ja kaupungin rakennustoimen rakennuslupa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. Eläinsuojan lähistöllä ei ole pohjavesialueita. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Kätkänjoen kylässä noin 13 km Alavuden kaupungin keskustasta pohjoiskoilliseen. Rakennettavan tuotantorakennuksen lähistöllä 300 m:n etäisyydellä on viisi vakituisessa käytössä olevaa asuinrakennusta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 95 metrin etäisyydellä uuden pihattonavetan eläinsuojaosasta ja noin 100 m etäisyydellä nykyisestä navetasta. Uusi lietesäiliö (2400 m 3 ) on suunniteltu sijoitettavaksi noin 170 m etäisyydelle sitä lähinnä olevasta naapurista. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Läntisranta (Vaasan vesija ympäristöpiiri, Alavuden pohjavesialueiden kuntakansio, pohjavesialueen nro ) ja Housunkylä ( ) ovat noin 4 km:n etäisyydellä. Eläinsuojan käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen navetan yhteyteen uusi 90 lehmän pihattonavetta, johon sijoittuu myös 19 hiehopaikkaa ja 45 vasikkapaikkaa. Vanha tuotantorakennus tulee jatkossa toimimaan hiehojen ja vasikoiden kasvatustilana. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 90 lypsylehmää, 64 hiehoa, 40 lihanautaa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään välitykseen, mutta laajennuksen jälkeen voidaan osa lihanaudoista kasvattaa itse tilalla. Tuotettava maitomäärä tulee laajennuksen jälkeen olemaan noin kg vuodessa ja lihamäärä noin kg vuodessa. Lietteen ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin 1170 m 3 :n avoin lietesäiliö ja 322 m 3 lietekuilutilavuutta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 2400 m 3 :n lietesäiliö ja uuteen pihattonavettaan tulee 329 m 3 kuilutilavuutta ja hakijan käytettävissä on lisäksi naapuritilalla oleva 300 m 3 :n tilavuinen lietesäiliö, joten tilalle on suunniteltu lietteen varastotilavuutta yhteensä 4521 m 3. Urakoitsija levittää osan tilan lietteestä letkulevityskalustolla ja osa levitetään tilan omalla lietevaunulla, jossa on multauslaite. Levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 84,34 ha, josta omaa 72,83 ha ja vuokrapeltoa 11,51 ha. Lantamäärän levityksestä 80 % ajoittuu viikoille ja 10 % viikoille sekä viikoille Rakennettavan uuden pihaton ilmastointi perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon, jossa käytetään verhoseiniä, joiden kautta ilma vaihtuu vapaasti. Katolle tulevat hormit, joissa ei ole puhaltimia. Tilan eläimiä ei laidunneta, vaan ne pidetään vapaasti pihatossa.

3 3 Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu jätevesiä noin 200 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lypsyaseman pesuun käytetään pesurilta tulevia vesiä. Säilörehu tehdään tilalla esikuivattuna laakasiiloihin. Laajennuksen jälkeen valmistetaan tilalla säilörehua enintään tonnia vuodessa. Puristenesteet otetaan talteen lannoitteeksi lietteen mukana. Tilalla on peltoa viljelyksessä 84,34 ha, josta on omaa 72,83 ha. Pelloilla viljellään rehuviljaa ja säilörehunurmea. Peltolohkot sijaitsevat 2 km:n säteellä talouskeskuksesta ja kaukaisimmat 12 km:n etäisyydellä. Tilalla ei ole tällä hetkellä lannanlevityssopimuksia, mutta ympäristöstä löytyy tiloja, joiden kanssa on tulevaisuudessa mahdollisuus tehdä lannanlevityssopimus. Muut varastot Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin litraa. (3500, 1700 ja 1980) Säiliöt sijaitsevat betonilaatan päällä ja ne on varustettu lapon estolaitteilla. Tilan peltoala on laajennuksen jälkeen nurmentuotannossa, joten kasvinsuojeluaineiden käyttö on hyvin vähäistä, eikä niiden varastoinnille ole tarvetta. Säilöntäaineet hankitaan yhteisostona muiden tilojen kanssa irtosäilöön. Navetassa käytettävät pesuaineet, lääkkeet, koneiden voiteluaineet ym. säilytetään navetan yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytystiloissa. Lannoitteet hankitaan suursäkeissä, jotka varastoidaan betonipohjaiseen varastorakennukseen trukkilavojen päälle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Rehujätteet käytetään lannoitteeksi. Tilan toiminnassa syntyvät muut jätteet, mm. muovit ja akut, jäteöljyt ja loisteputket varastoidaan asianmukaisesti kaupungissa voimassaolevien jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitetaan jäteasemalle. Tuotantorakennusten ja rehuvarastojen ympäristö pyritään pitämään siistinä ja haittaeläinten esiintyminen estetään. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Tila kuuluu karjantarkkailuun, rehut analysoidaan ja ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaisesti. Yliruokinnasta johtuvia typpipäästöjä pyritään minimoimaan. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alavuden kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Alavuden kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska kyseessä on entisen toiminnan laajennus, lannankäsittely tapahtuu asianmukaisesti eikä naapureille aiheudu jätteiden ja päästöjen käsittelymenetelmät huomioon ottaen kohtuutonta rasitusta.

4 4 Alavuden ympäristölautakunta katsoo luvan myöntämisedellytysten olevan olemassa, koska toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen, lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin sekä eläinsuojan hajukaasujen poistotekniikkaan liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Muistutukset ja mielipiteet AA:n mukaan Mäki Pollarin tilan läheisyydessä olevan kaivon, josta myös Pihlajakosken lomatalo ottaa vetensä, säilyminen käyttökunnossa on kyseenalaista, koska Mäki Pollari levittää lietettä noin 10 metrin etäisyydelle kaivosta. Haju ja ympäristöhaitat koskevat myös Pihlajakosken asiakaskuntaa ja liiketoimintaa sekä Pihlakosken ja Myllykosken luonnosta nauttivien matkailijoiden viihtyvyyttä. BB:n mukaan hänen maallaan olevasta kaivosta ottaa vettä kolme taloutta. Kaivostä etäisyys Mäki Pollarin rajalle, johon levitetään lietettä on noin 10 metriä, kartta liitteenä. Salonjoen luonnoneliöstö häiriintyy lietesäiliöstä ja ne tulisi siirtää kauemmaksi virkistysalueesta. Lietteenlevitys haittaa luonnonvesikaivon käyttökunnossa pysymistä. Liete on aurattava 24 tunnin sisällä, koska hajuhaitat ovat merkittäviä kaikille ympäristön asukkaille. CC:n mukaan Mäki Pollarien tilan läheisyydessä on alle 200 metrin päässä 3 taloutta ja uusi 2400 m 3 :n (muutos hakemukseen 25.4.: 2700 m 3 ) lietesäiliö on 150 metrin päässä talostamme ja siitä on takapihallemme vain reilu 100 metriä. Lupaa myönnettäessä toivomme, että mietitte erityisesti naapureihin kohdistuvaa hajukuormitusta ja sen ennaltaehkäisyä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hannu ja Tellervo Mäki Pollari toteavat vastineessaan hajujen jakaantuvan tasaisesti ilmastointimenetelmän ansiosta ja viileän sisäilman vähentävän hajuja ja ammoniakin haihtumista. Navetassa ei ole puhaltimia, joista aiheutuisi ympäristöön melua. Lypsylaitteiston alipainepumpun aiheuttama ääni minimoidaan lisä äänenvaimentimilla ja kompressoritila äänieristetään. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja yliruokinnasta johtuvia typpipäästöjä pyritään minimoimaan. Peltojen lannoituksessa noudatetaan lannoitusmääräyksiä. Lietteen levitys tehdään multausvaunulla tai letkulevityskalustolla tehokkaasti, jolloin levitysajankohta ei veny pitkäksi, levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Inkerin kaivon läheisyydessä olevalla lohkolla on säätösalaojitus, jolla parannetaan vesitaloutta ja ravinteet tulevat tarkoin hyödynnettyä eikä kaivolle muodostu haittaa. Lietesäiliö rakennetaan lähelle tietä tyhjennysreitin järkevän ja siistin järjestämisen takia. Säiliö maisemoidaan esim. puuaidalla, katetaan turpeella ja täytetään alakautta. Toiminnasta aiheutuva liikenne tulee jonkin verran lisääntymään nykyisestä. Maitoauto käy joka toinen päivä, eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät n. kerran viikossa. Teurasauto käy kerran kuukaudessa. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa ja niiden kuljetukset painottuvat syksyaikaan. Säilörehusiilot rakennetaan talouskeskuksen alueelle, joten lisääntyvä rehuliikenne rajoittuu omalle tontille. Ympäristö pidetään siistinä ja haittaeläinten esiintyminen estetään. Karjatalous on alueelle tyypillistä toimintaa.

5 Tarkastus 5 Ympäristölupahakemuksen johdosta on maastossa suoritettu tarkastuskäynnit ja , joissa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja uuden pihattonavetan sijoittumista maastossa, nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan lietesäiliön ja sijaintipaikan ympäristöä ja naapurin talousvesikaivon sijoittumista lietteenlevityspeltoon nähden. Tarkastuksesta laaditut muistiot on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Hannu ja Tellervo Mäki Pollarille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alavuden kaupungin Rantatöysän kylän tilalle Mäki Pollari RN:o 18:29 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Toimintaan kuuluva naapurin lietesäiliö sijaitsee Teuvo ja Helena Viitasaaren tilalla RN:o (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa ja muistutuksissa sekä vastineessa esitetyt asiat lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 90 lypsylehmää, 64 hiehoa, 40 lihanautaa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Uusi eläinsuoja ja uudet rehujen laakasiilot sijoitetaan hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet sekä laakasiilojen puristenesteet on varastoitava vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden ja pesuvesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4490 m 3 ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet on johdettava lietesäiliöihin. Naapuritilalla olevan säiliön käyttämisestä on esitettävä sopimus Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään uuden pihattonavetan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi noin 2400 m 3 :n lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Olemassa oleva 1170 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa kiinteällä katteella. Kiinteänä katteena voidaan pitää betonikatetta, peltikatetta ja pvc muovikatetta, jossa on kiinteä runko tai muuta vastaavaa kiinteästi säiliön päällä olevaa katetta. Uusi 2400 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa kiinteällä katteella tai sijoittaa vähintään 300 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista. Kiinteänä katteena pidetään edellä mainittuja katetyyppejä.

6 6 Mikäli uusi säiliö sijoitetaan vähintään 300 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista, voidaan se kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Yli 300 metrin etäisyydelle sijoitettaessa säiliön täyttöputki tulee sijoittaa lietepinnan alapuolelle mahdollisuuksien mukaan. Uuden pihaton yhteyteen rakennettava pumppauskaivo tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Mikäli uusi 2400 m 3 :n lietesäiliö sijoitetaan muualle kuin asemapiirroksen osoittamaan paikkaan, on hakijan esitettävä siitä suunnitelma vähintään kuukautta ennen säiliön rakentamisen aloittamista. Suunnitelmassa tulee esittää säiliön rakenne täyttöputkineen, sijaintipaikka, lähimpien naapurien sijainti ja säiliön katemateriaali sekä lietteen siirtotapa ja kalusto. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 92 hehtaaria. Hakemuksesta puuttuvasta peltoalasta (noin 8 ha) tulee esittää peltokartta ja levityssopimus tai muu vastaava asiakirja viimeistään uuden pihattonavetan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 50 metriä leveä lietteellä käsittelemätön suojavyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on määrätty lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä. Liete on levitettävä multausvaunuilla ainakin niille lohkoille, jotka sijaitsevat alle 300 metrin etäisyydellä naapureiden asuinrakennuksista tai lomakäyttöön soveltuvista rakennuksista. Muilla lohkoilla voidaan käyttää letkulevitystekniikkaa tai kasvuston sisään lietteen sijoittavaa tekniikkaa. Mikäli lietettä levitetään pellon pinnalle sellaiselle lohkolle, joka kynnetään tai äestetään, on liete mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteiden levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa.

7 7 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteitä ei saa polttaa. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään ja varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä navetassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä.

8 8 Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta enintään viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran viimeistään mennessä. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Lietteen säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navettarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Määräys on tarpeen eläinsuojan toiminnan laajuuden määrittelemiseksi. Uuden eläinsuojan ja laakasiilojen rakentami

9 9 sesta asemapiirroksen mukaisesti on annettu määräys sijoituspaikkojen täsmentämiseksi. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräykset olemassa olevan 1170 m 3 :n lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kiinteällä katteella sekä uuden 2400 m 3 :n säiliön kattamisesta kiinteällä katteella tai sijoittamisesta vähintään 300 m etäisyydelle naapurista ovat tarpeen toimintakokonaisuuden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen estämiseksi toiminnan laajentuessa merkittävästi naapurien läheisyydessä. Etäämmällekin sijoitettaessa on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys säiliön kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja varustamisesta lietepinnan alapuolelle ulottuvalla täyttöputkella. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Määräykset levitystekniikasta on annettu naapureille aiheutuvien hajuhaittojen välttämiseksi. Multausvaunun käyttäminen on myös hakijan esittämä tekniikka ja se on lupamääräyksessä yksilöity käytettäväksi naapureiden lähistöllä lietteen levityksestä mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen välttämiseksi. Määräystä ei voida pitää hakijan kannalta kohtuuttomana ja sitä voidaan pitää tarpeellisena mm. lähinaapurin harjoittaman majoitusliiketoiminnan kannalta. Liete, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa (laitumet), maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (50 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Maastotarkastuksen perusteella etäisyyttä lietteenlevityspellolta Pirkko Liisa Inkerin maalla olevaan kaivoon tulee noin 50 m ja kaivo sijaitsee ylem

10 10 pänä kuin levityspelto valtaojan takana eikä ennalta arvioiden lietteenlevityksestä aiheudu haittaa kaivoveden käytölle. Määräys lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteen polttamiseen ei ole käytettävissä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen mukaisia laitteita. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos pääs

11 11 töjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28,29,31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1,3,6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa

12 12 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja / tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.

13 13 Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.