PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 238 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotannon laajentamista Alahärmän kunnan Mäkipään kylässä. Pitkämäki Jari ja Raili Bramsintie HÄRMÄ SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuojan toiminta ja sen laajennus sijoittuu Alahärmän kunnan Mäkipään kylään tilalle Kuoppa RN:o 13:4. Tällä hetkellä tilalla on 80 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyiseen navettaan laajennusosa. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee 99 lypsylehmää, 79 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Alahärmän kunnan ympäristölautakunta myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan Toiminta sijaitsee haja asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Alahärmän kunnan Mäkipään kylässä n. 10 km etäisyydellä Alahärmän keskustasta länteen. Tilan ympäristö on pohjoisessa kyläasutusta ja etelässä avointa peltomaisemaa. Tilan koillispuolella n. 165 etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsee kaksi sikalaa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat koillisessa n. 83 m (hakijan vanhemmat), 98 m (sikalan omistaja), 98 m, 169 m, 198 m sekä 278 m etäisyydellä eläinsuojasta ja n. 106 m, 133 m, 142 m, 216 m, 245 m sekä 324 m etäisyydellä eläinsuojan laajennusosasta, pohjoisessa n. 114 m (hakijan sisar), 167 m sekä 198 m etäisyydellä eläinsuojasta ja n. 161 m, 218 m sekä 245 m etäisyydellä eläinsuojan laajennusosasta ja luoteessa n. 202 m, 215 m sekä 236 m etäisyydellä eläinsuojasta ja n. 244 m, 246 m sekä 274 m etäisyydellä eläinsuojan laajennusosasta. Kaakossa lähin asuinrakennus sijaitsee n. 330 m etäisyydellä eläinsuojan laajennusosasta. Tilalla sijaitsee laajennettavan eläinsuojarakennuksen lisäksi mm. lietesäiliöt, virtsasäiliö ja kuivalantala, konesuojia, aitta sekä vanha navettarakennus, joka toimii varastona ja tarvittaessa eläinten karanteenitilana. Lisäksi tilalla on hakijan oma asuinrakennus. Eläinsuoja sijaitsee Ekoluoman valuma alueella nro Etäisyyttä eläinsuojasta tilan pohjoispuolella alkunsa saavaan Ekoluomaan on n. 900 m. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Saunakankaan II luokan pohjavesialueen raja on tilan kaakkoispuolella n. 550 m etäisyydellä eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 80 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminnan laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan eteläpäähän laajennusosa. Laajennuksen jälkeen navetassa on tilat 99 lypsylehmälle, 79 hieholle ja 16 vasikalle (alle 6 kk) sekä poikima ja sairaskarsinat, lypsyrobotti, valvonta ja sosiaalitilat sekä tuorerehun välivarasto. Tuotantorakennuksen ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti ja poistohormit ovat katolla. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan vuodessa kg maitoa ja kg naudanlihaa. Lehmät ruokitaan täysrehulla kioskeista ja lypsetään kahdella robotilla. Sonnivasikat myydään välitykseen. Kesällä lypsylehmät pääsevät vapaasti ulos laiduntamaan. Eläimiä laidunnetaan 4 kk vuodessa niin, että ne ovat yöt sisällä. Tilan laidunala on 2,5 ha, joka ei rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Eläimet juotetaan navetassa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittelymenetelmänä on kaikilla eläimillä lietelanta. Pihatossa on ritilälattia ja pintaraappa. Tilalla on m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt sekä 200 m 3 lietekuilutilavuutta. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan lisää lietekuilutilavuutta 250 m 3. Yhteensä

3 3 lietetilavuutta tulee m 3. Lietekuilut toimivat padotuksella ja lietelantalat täytetään alakautta. Lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella, esim. turpeella. Lisäksi tilalla on 330 m 3 :n peltikatteella katettu virtsasäiliö, johon johdetaan maitohuoneen pesuvesiä sekä 487,5 m 3 :n betoninen kuivalantala, jota käytetään pilaantuneen tuorerehun varastointiin. Kuivalantalan pinta ala on 195 m 2 ja siinä on 150 cm:n betonireunat, 40 cm:n ajoluiska sekä betoninen kuormauslaatta. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy hakemuksen mukaan n. 400 m 3 vuodessa, johdetaan virtsasäiliöön ja lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet ja WC vedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin n tonnia vuodessa. Paalit tehdään tilan omalla kalustolla. Paaleja varastoidaan sekä peltolohkoilla että tuotantorakennuksen läheisyydessä. Paalit puretaan eläinsuojan sisällä olevassa tuorerehun välivarastossa ja puristenesteet johdetaan 10 m 3 :n keräilykaivon kautta lietesäiliöön. Lietteen levitykseen käytettävissä oleva peltoala on ha, josta omaa peltoa on 81,41 ha, vuokrapeltoa 61,03 ha ja sopimuspeltoa 29,35 ha. Peltoalasta pohjavesialueella sijaitsee 30,63 ha, mille alalle ei levitetä lietettä. Lietteestä levitetään 40 % viikoilla 19 20, 30 % viikoilla ja 30 % viikoilla Lietteen levitys tapahtuu urakoitsijan toimesta. Tilan hallinnassa olevasta pellosta suurin osa sijaitsee 3 km:n säteellä. Pelloilla viljellään pääosin nurmea ja hieman rehuviljaa tilan omaan käyttöön. Muut varastot Tilalla on l:n polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella. Tilalla on lisäksi enintään 400 l muita öljytuotteita, jotka säilytetään konehallissa tynnyreissä. Pyöröpaalit tehdään biologisella säilöntäaineella. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen tarvittavien kasvinsuojeluaineiden kulutus on vähäistä. Tarvittavat aineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilalla aineet säilytetään omissa pakkauksissaan lukitussa paikassa. Lannoitteet hankitaan talvella suursäkeissä, jotka varastoidaan konehallissa. Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan suunniteltu tuotannon lisäys ei moninkertaista jo olemassa olevaa tuotantoa. Tuotantorakennus sijoittuu alueelle, joka on maatalousvaltaista ja kotieläinten pito on kylässä luontaista toimintaa. Alueella ei ole julkisia rakennuksia tai toimintaa, joka häiriintyisi karjatilan pidosta. Rakennettavan tuotantorakennuksen laajennusosa sijoittuu tontille siten, että se on asutuksesta ja naapureista poispäin. Lietesäiliöt jäävät rakennusten suojaan, ainoastaan yhdestä naapurista on siihen näköyhteys. Rakennukset estävät myös mahdollisten hajujen kulkeutumista tuulen mukana naapureiden suuntaan. Tarvittaessa lietesäiliöiden ympäristöön voidaan istuttaa esim. puita näkösuojaksi. Rehuvarastot sijaitsevat tuotantorakennuksen eteläpäässä, jolloin toiminta

4 4 traktoriliikenteen osalta on etäämmällä asutuksesta. Lietesäiliön pinnalle levitetään turvetta hajuhaittojen estämiseksi. Rakennuksen ilmanvaihto perustuu koneelliseen ilmanvaihtoon. Poistohormien määrä mitoitetaan siten, että pistekuormitus olisi mahdollisimman vähäistä. Tila kuuluu karjantarkkailuun, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Lietteen levityksen hoitaa urakoitsija. Lietettä ajetaan 3 4 pv/levityskerta. Lietteen levityksen aikaan pyritään lietesäiliöiden ympäristö ja kulkureitit pitämään mahdollisimman siistinä. Lietteen levitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset ja noudatetaan nitraattiasetuksen mukaisia lannanlevitysmääräyksiä. Pohjavesialueella oleville lohkoille ei ole levitetty lietelantaa. Rehujätteet varastoidaan kuivalantalaan ja käytetään pellolle lannoitteeksi. Tilan säilörehut tehdään pyöröpaaleihin omalla kalustolla. Säilörehua tehdään n. viikko/sato. Traktoriliikenne rehunteossa keskittyy peltolohkoille. Syntyvät muovijätteet varastoidaan tilalla asianmukaisesti ja toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet toimitetaan jäteasemalle. Tuotannossa syntyvät raadot ym. toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tuotantorakennus, sen ympäristö ja kulkureitit pyritään pitämään siistinä, etteivät haittaeläimet pääse lisääntymään. Tarvittaessa haittaeläimiä torjutaan. Tilan tuotantorakennusten laitteiden ja rakenteiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimintojen yhteydessä ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi. Hakijan mielestä em. toimenpiteillä edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät eikä tuotantorakennuksen toiminta aiheuta naapurustolle kohtuutonta haittaa. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan tilalle aiotaan hankkia aggregaatti, jolloin pystytään tuotantorakennuksen toiminta takaamaan sähkökatkostenkin aikana. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa. Tuotantorakennuksessa on alkusammutuskalustoa. Tilalla on valvontakamera. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (15 kpl/v) toimitetaan raadonkeräilyn toimesta Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, akut ym. toimitetaan jäteasemalle. Muovit toimitetaan muovinkeräyksen toimesta Kuusakoski Oy:lle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Rehujätteet välivarastoidaan lantalaatalla ja käytetään pellolla lannoitteena. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tuotannon laajentumisesta johtuen liikennemäärät tulevat jonkin verran lisääntymään. Rehukuljetuksia tulee olemaan n. kerran kuukaudessa. Eläinlääkäri käy kerran viikossa. Teurastamon kuljetuksia tulee olemaan n. kerran viikossa. Maitoauto käy joka toinen päivä.

5 5 Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan mukaan rakentamisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään paras mahdollinen tekniikka. Lannan levityksessä käytetään letkulevityskalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alahärmän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Alahärmän kunnantalolla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Härmät lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alahärmän kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Alahärmän kunnan ympäristölautakunta puoltaa suunnitellun laajennuksen ympäristöluvan hyväksymistä hakemuksessa esitetyn mukaisena ja tarvittavin lupamääräyksin. Perusteluna luvan puollolle ympäristölautakunta esittää seuraavaa: Suunniteltu navetan laajennus suuntautuu nykyisen navetan eteläpuolelle poispäin lähimmistä naapureista. Lietesäiliöiden kattamisella turpeella estetään ammoniakin haihtumista ja hajuhaittoja. Lietesäiliöt sijaitsevat tuotantorakennuksen takana lähimpiin naapureihin nähden. Ruokinnan optimoinnilla vähennetään hajuhaittoja. Hakemuksen mukaisella ilmastoinnin mitoituksella, sijoittelulla ja ilmastoinnin optimikäytöllä vähennetään hajuhaittoja. Suunniteltu laajennus kohtuullinen olemassa olevaan toimintaan nähden. Eläinyksikkökertoimilla laskettuna tuotanto laajenee n. 30 %. Nykyisestä toiminnasta ei ole tullut valituksia tai huomautuksia ympäristölautakunnalle. Alahärmän kunnanhallitus yhtyy ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon asiassa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan kuulemista annettujen lausuntojen johdosta ei pidetty tarpeellisena. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

6 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Jari ja Raili Pitkämäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alahärmän kunnan Mäkipään kylässä tilalla Kuoppa RN:o 13:4 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Eläinsuojan laajennus tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää laajennuksen jälkeen yhteensä enintään 99 lypsylehmää, 79 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja purettujen tuorerehupaalien puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä, virtsasäiliössä sekä puristenesteiden keräilykaivossa siten, että lantaa, lantavesiä tai puristenestettä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu ja sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Maitohuoneen pesuvesiä voidaan lisäksi johtaa nykyiseen 330 m 3 :n virtsasäiliöön. Nykyiset m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt tulee olla käytössä. Ne tulee täyttää alakautta sekä kattaa ja pitää huolellisesti katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Nykyinen 330 m 3 :n virtsasäiliö tulee pitää katettuna peltikatteella. Eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteet ja lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantavarastot ja pesuvesisäiliönä toimiva virtsasäiliö tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mahdollisia vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja puristeneste tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan

7 7 laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 87,75 ha peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä tai jätevesiä, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Puristenesteiden ja jätevesilietteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Navettarakennusten ja lantaloiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden

8 8 eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta. Lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

9 9 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla nautakarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Eläinsuojan laajennus rakennetaan lähimmistä naapureista poispäin. Eläinsuojan yhteyteen ei rakenneta lisää lantaloita. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietteen ja pesuvesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto.

10 10 Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä virtsasäiliön pitämisestä katettuna peltikatteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys mahdollisten vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja nesteiden levittämisestä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista

11 11 ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi

12 12 ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Alahärmän kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

13 13 Jäljennös päätöksestä Alahärmän kunnanhallitus Alahärmän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Alahärmän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Härmät lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros

14 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 14