PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 777 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee emolehmä ja nautakasvattamotoiminnan laajentamista. Markku ja Kaisa Maja Majantie ALAVUS SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyinen ja uusi eläinsuoja sijoittuvat Alavuden kaupungin Alavuden kylään tilalle Maja RN:o 17:17. Tilalla on nykyisin eläinsuoja, jossa on 70 emolehmää ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Hiehot ja lihanaudat ovat tilan ulkopuolella vuokranavetassa, joka jää pois käytöstä laajennuksen myötä. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalle uusi emolehmäpihatto ja muuttamalla nykyinen eläinsuoja lihanautakasvattamoksi. Laajennuksen jälkeen toiminnan laajuus on yhteensä 150 emolehmää, 150 vasikkaa (alle 6 kk), 60 hiehoa ja 90 lihanautaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle tai eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa lihasian eläinsuojaa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Alavuden kaupungin Alavuden kylässä n. 7,5 km Alavuden keskustasta lounaaseen. Tila sijaitsee pääosin metsäisellä ja puustoisella alueella, vain eläinsuojien itäpuolella on tilan peltoa. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee tilan koillispuolella nykyisestä eläinsuojasta n. 180 m:n etäisyydellä ja rakennettavasta emolehmäpihatosta n. 340 m:n etäisyydellä. Muut asuinrakennukset sijaitsevat metsän takana yli 700 m:n etäisyydellä eläinsuojista. Eläinsuojat sijaitsevat Edesjärvien valuma alueella nro Tilan länsipuolella n. 200 m:n etäisyydellä eläinsuojista on kosteikko, jota osittain on ruopattu avovedeksi. Edesjärvi sijaitsee tilan kaakkoispuolella n. 620 m:n etäisyydellä eläinsuojista. Tila ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta tilalla käsittää 70 emolehmää ja 50 vasikkaa. Toiminnan laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyisen eläinsuojan lounaispuolelle n. 105 m päähän uusi emolehmäpihatto ja sen lounaispäähän uusi katettu kuivalantala. Nykyinen eläinsuoja muutetaan lihanautakasvattamoksi. Laajennuksen jälkeen emolehmäpihatossa on tilat 150 emolehmälle sekä 150 vasikalle ja lihanautapihatossa on tilat 60 hieholle sekä 90 lihanaudalle. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan vuodessa n kg naudanlihaa. Emolehmät poikivat kerran vuodessa yleensä keväällä. Vasikat ovat emojensa hoivissa 6 7 kk, josta kesäajan (4 5 kk) laitumella. Vasikat kasvatetaan tilalla lihanaudoiksi. Lihanautoja kasvatetaan kk:n ikäisiksi, jonka jälkeen ne menevät teuraaksi. Eläimistä laidunnetaan kesäisin kaikki emolehmät vasikoineen 4 5 kk ja 70 hiehoa 2 kk niin, että ne ovat yöt ulkona. Tilan laidunala on 25 ha, joka osaksi rajoittuu tilan länsipuolella olevaan kosteikkoon. Eläinten pääsy veteen on estetty aidalla. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty eläinsuojan lähellä vesiletkulla ja kauempana eläinsuojasta pyörillä varustetulla vesisäiliöllä. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittelymenetelmänä on kuivikelanta. Kuivitettuja alueita ovat nykyisen pihaton makuualue 240 m 2 ja rakennettavan pihaton karsina alue 900 m 2. Kuivikepohjien reunojen korkeus on molemmissa 1 m. Nykyisessä pihatossa kuivikelantaa kertyy myös lantakäytäville 187 m 2 :n alueelle. Rakennettavassa pihatossa on lisäksi 252 m 2 :n säännöllisesti kolattava ruokinta alue ja 168 m 2 :n kuivituskäytävä, jota käytetään myös poikima ajan lisätilana ja vasikkapiiloina. Kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivikepohjat tyhjennetään maakuupuolelta suoraan pellolle suurimmaksi osaksi keväällä ja loput syksyllä. Lantakäytäviltä kuivikelanta tyhjennetään lantalaan kerran viikossa.

3 3 Kuivalantavarastona on nykyisin tilalla sijaitseva betoninen 864 m 3 :n avoin kuivalantala, joka katetaan sen jälkeen, kun eläinsuojan laajennus on saatu valmiiksi. Lantalan pinta ala on 216 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 3 m:n reunat sekä 50 cm:n ajoluiska. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan emolehmäpihaton yhteyteen uusi katettu kaksiosainen betoninen m 3 :n kuivalantala, jonka pinta ala on 2 x 232 m 2 ja siinä on kolmella sivulla 3 m:n betoniset reunat. Pihaton ja katetun lantalan väliin rakennetaan niihin rajoittuva avoin kaksiosainen m 3 :n kuivalantala vesitiiviistä asfaltista. Sen pinta ala on 2 x 313 m 2 ja siinä on kahdella sivulla 1,5 m:n betoniset reunat, joissa on kulkuaukot sekä 60 cm:n ajoluiska. Sinne kertyvät nesteet johdetaan betoniseen 77 m 3 :n kattamattomaan umpisäiliöön. Kuormauslaatat lantaloihin tehdään asfaltista. Lantalatilavuutta on myös kuivikevarastona käytettävissä katetun lantalan osissa 468 m 3, katetun lantalan osien välitilassa 249 m 3, nykyisen pihaton makuualueella 240 m 3 ja lantakäytävällä 55 m 3 sekä uuden pihaton karsina alueilla 900 m 3. Yhteensä lantavarastotilavuutta tulee m 3. Uuden emolehmäpihaton huoltotilaan tulee pesupiste käsien ja kenkien pesua varten. Pesuvesien määrä on vähäinen, ja ne johdetaan yhden saostuskaivon kautta imeytyskaivoon. Säilörehua varastoidaan esikuivattuna laakasiiloon t/v ja pyöröpaaleihin t/v. Tilalle rakennetaan vesitiiviistä asfaltista uusi m 3 :n laakasiilo, josta nesteet johdetaan 20 m 3 :n umpisäiliöön. Laakasiilon kuormauslaatta rakennetaan asfaltista. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on lannan levitykseen käytettävissä 131,27 ha peltoa, josta omaa on 82,26 ha, vuokrapeltoa 49,01 ha ja sopimuspeltoa 10 ha. Lannasta levitetään 60 % viikoilla 19 20, 20 % viikoilla ja 20 % viikoilla Muut varastot Tilalla on l:n maanpäällinen polttoainesäiliö, joka siirretään katoksen alle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia ympäristöön. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (1 t/v) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Akut toimitetaan Alavuden jäteasemalle, metallit Kuusakoski Oy:n keräykseen ja muut jätteet keräyspisteisiin. Toiminnasta aiheutuva liikenne Eläinkuljetuksia on kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi tilalla on omaa liikennettä mm. rehun ja lannan ajoa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa katettu lantala ja tarkkuuslevitin lannan levityksessä.

4 4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alavuden kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Alavuden kaupungin ympäristötoimella. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Viiskunta lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alavuden kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Alavuden kaupungin ympäristölautakunta katsoo lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Etäisyyttä lähimmän naapurin asuinrakennukseen on olemassa olevasta eläinsuojasta n. 180 m ja rakennettavasta emolehmäpihatosta n. 260 m. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset. Alavuden kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska kyseessä on entisen toiminnan laajennus, lannan ja jätevesien käsittely tapahtuu asianmukaisesti eikä naapureille aiheudu jätteiden ja päästöjen käsittelymenetelmät huomioon ottaen kohtuutonta rasitusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu päivätyllä kirjeellä annettujen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut määräpäivään mennessä vastinetta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

5 5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Markku ja Kaisa Majalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan emolehmä sekä nautakasvattamotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alavuden kaupungin Alavuden kylässä tilalla Maja RN:o 17:17 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Uusi emolehmäpihatto ja kuivalantala tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 2, 4 ja 10. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 150 emolehmää, 150 vasikkaa (alle 6 kk), 60 hiehoa ja 90 lihanautaa. Nykyisessä pihatossa voidaan pitää enintään 60 hiehoa ja 90 lihanautaa. Rakennettavassa pihatossa voidaan pitää enintään 150 emolehmää ja 150 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Emolehmäpihatossa ja lihanautapihatossa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lantaloissa ja lantanesteet umpisäiliössä niin, että lantaa tai lantavesiä ei pääse ympäristöön. Lannan 12 kuukauden varastotilavuutta tulee laskennallisesti olla yhteensä vähintään m 3, kun ei huomioida laitumelle jäävää lantaa. Nykyisessä 864 m 3 :n lantalassa tulee olla 3 m:n reunat ja vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Rakennettavassa katetussa m 3 :n lantalassa tulee olla 3 m:n reunat. Rakennettavassa m 3 :n avolantalassa tulee olla 1,5 m:n reunat ja vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Rakennettavasta avolantalasta tulee nesteet ohjata erilliseen umpisäiliöön, jonka tilavuus on vähintään 77 m 3. Kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan nykyisen pihaton makuualueen kuivikepohja 240 m 3 ja rakennettavan pihaton karsina alueen kuivikepohja 900 m 3. Lannan varastointitiloiksi hyväksytään lisäksi hakijan esittämät kuivikevarastona käytettävät katetun lantalan osat 468 m 3, katetun lantalan osien välitila 249 m 3 ja nykyisen pihaton lantakäytävä 55 m 3. Ennen nykyisen lantalan kattamista tulee tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen lisätä 22 m 3 :n sadevesivara. Uuden emolehmäpihaton pohjarakenteet, lantalat sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käsien ja kenkien pesusta tulevat vähäiset jätevedet voidaan johtaa hakijan esityksen mukaisesti yhden saostuskaivon kautta imeytyskaivoon.

6 6 Uudet lantalat ja lantanestesäiliö tulee olla valmiina ennen uuden emolehmäpihaton käyttöönottoa. Lannan ja lantavesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön ja tilan länsipuolella olevaan kosteikkoon rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja nesteiden levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta, lantaneste ja puristeneste tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 106,25 ha peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lanta tai puristenesteitä, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Lanta ja puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

7 7 Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Kuivikkeena tulee käyttää hakemuksen mukaisesti turvetta. Eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.

8 8 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa emolehmäpihaton ja nautakasvattamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, lannan toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta. Lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta enintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan ja lantanesteiden säilytystilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden emolehmäpihaton ja siihen liittyvän kuivalantalan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

9 9 Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla nautakarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Uusi emolehmäpihatto rakennetaan lähimmästä naapurista poispäin. Muita häiriintyviä kohteita ei eläinsuojien vaikutusalueella ole. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uusien lantaloiden ja lantanestesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen uuden emolehmäpihatonkäyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Kuivalannan ja lantanesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto.(lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys kosteikkoon ja vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa tai lihanautaa (yli 8 kk) kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa vasikkaa (alle 8 kk) kohden. Lannan ja pesuvesien levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät.

10 10 Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja nesteiden levittämisestä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojien kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Lannan ja lantanesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9)

11 11 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, kuivitettujen alueiden pinta alat, käytössä olevien lantavarastojen tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

12 12 LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Alavuden kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Viiskunta lehdessä.

13 13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.