Yhtymän osoite: Korkiamäki Maatalousyhtymä, Kuusinevantie 21, Ylistaro as.

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax: YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 251 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa Ylistaron kunnan Kainastonkylässä. Korkiamäki maatalousyhtymä / Juhani Korkiamäki Västilänkuja Ylistaro Yhtymän osoite: Korkiamäki Maatalousyhtymä, Kuusinevantie 21, Ylistaro as. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 30 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta ja rakennettava pihattonavetta sijaitsevat tilalla Mäkirinne RN:o 10:94 Ylistaron kunnan Kainastonkylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnasta on tehty ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä. Eläinsuojalla ei ole aikaisemmin myönnettyä ympäristölupaa. Se sijaitsee haja asutusalueella maaja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ylistaron kunnan Kainastonkylässä noin 4 km Ylistaron kunnan keskustasta etelään. Etäisyys Ylistaron aseman taajamaan on noin 2 km. Lähimmät viisi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisestä navetasta noin 35 metrin, noin 100 metrin, noin 180 metrin, noin 260 metrin ja noin 310 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 315 metrin etäisyydellä. Rakennettava pihattonavetta sijoittuu lähinaapureista poispäin. Lähimmät viisi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta pihattonavetasta noin 160 metrin, noin 210 metrin, noin 290 metrin, noin 350 metrin ja noin 370 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Uusi avoin lietesäiliö sijoittuisi noin 215 m etäisyydelle lähimmästä naapurista. Eläinsuojien ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäaluetta. Rakennettava pihattonavetta ja lietesäiliö sijaitsevat maastollisesti nykyistä navettaa ja lähinaapureiden tiloja alempana. Maaperä on savimaata. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue, Kivistönmäen pohjavesialue, sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 30 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta. Lisäksi nykyisen ja uuden navetan väliin rakennetaan kaksi 326 m 2 betonista laakasiiloa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavaan pihattonavettaan tulee tilat 60 lypsylehmälle, 30 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Vanha navettarakennus jää tuossa vaiheessa tyhjilleen. Toisessa vaiheessa (noin vuonna 2012) toimintaa laajennetaan siten, että tilalle tulee yhteensä 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Mikäli toiminnan toisen vaiheen laajennus toteutuu, hakijalla on tarkoitus peruskorjata nykyinen navetta 20 hieholle ja ummessa oleville lehmille sekä vasikoille. Uudessa pihattonavetassa pidettäisiin tuolloinkin lehmät ja vasikat. Tuotettava maitomäärä tulee toisen vaiheen jälkeen olemaan noin kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta poikimakarsinoita, jotka ovat kuivikepohjalla. Tilalla on nykyisin noin 850 m 3 :n avoin lietesäiliö, jossa on kannatintolpat katetta varten. Säiliön täyttö tapahtuu lietepinnan alle letkulla, joka on mahdollista korvata kiinteällä putkiyhteydellä. Lisäksi tilalla on noin 350 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö, josta liete siirretään 850 m 3 :n säiliöön. Lietekuilutilavuutta on nykyisellään 55 m 3. Rakennettavan pihattonavetan yhteyteen tulee uusi noin m 3 :n avoin lietesäiliö. Lietekuilutilavuutta pihattonavettaan tulee noin 155 m 3, joten yhteensä tilalle tulee lietteen varastointitilavuutta m 3. Uudesta pihattonavetasta lietteet siirretään kahden pudotuskaivon kautta alakautta uuteen lietesäiliöön. Toisen vaiheen laajennusvaihetta varten on tarkoitus rakentaa suunnitteilla oleva säiliö hieman nyt suunniteltua suurempana tai rakentaa myöhemmin uusi riittävän suuri lietesäiliö uuden

3 3 pihattonavetan yhteyteen tai etäsäiliönä. Asemapiirroksessa (muutospiirros pvm ) on esitetty myöhemmin rakennettavalle lietesäiliölle kaksi vaihtoehtoista sijoitusta. Tilalla on nykyisen navetan yhteydessä noin 113 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantalan pohja ja reunat ovat betonia ja kuivalantalassa on kolmella reunalla noin 0,8 metrin reunat sekä 0,2 metrin ajoluiska. Kuivalantalassa ei ole kuormauslaattaa. Lantalassa varastoitava lanta peitetään turpeella. Kuivalantala jää pois käytöstä uuden pihaton käyttöönoton yhteydessä. Rakennettavaan pihattonavettaan tuleva poikimakarsina toimii kestokuivikepohjalla, jonka pinta ala on noin 44 m 2. Kuivikepohja on varustettu noin metrin korkuisilla betonisilla reunoilla ja kuivikemateriaalina käytetään haketta, olkea ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään kerran vuodessa suoraan pellolle. Hakemuksen mukaan tilalla muodostuu maitohuoneen pesuvesiä noin 250 m 3 vuodessa. Puristenesteitä syntyy noin 100 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet, eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet ja puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 62,28 ha, josta omaa peltoa noin 36,36 ha ja vuokrapeltoa noin 25,92 ha. Toisen vaiheen laajentamista varten hakija on esittänyt sopimuspeltoa 126,67 ha, joten toisen vaiheen toteutusta varten hakijalla on käytettävissä peltoalaa yhteensä 188,95 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu keväällä viikkojen aikana (noin 50 %), kesällä viikkojen aikana (noin 25 %) ja syksyllä viikon 39 aikana (noin 25 %). Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 700 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteitä syntyy noin 35 m 3 vuodessa ja ne johdetaan laakasiiloista noin 3 m 3 :n betoniseen umpisäiliöön ja siirretään sieltä edelleen lietesäiliöön. Muut varastot Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 300 litraa tynnyreissä konesuojassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 4 kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Vanhat torjunta aineet, akut, paristot ja loisteputket toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:lle. Metalliromu toimitetaan metallin keräykseen ja pilaantuneet rehut levitetään lannanlevityksen yhteydessä pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran laajennuksen jälkeen. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä, eläin ja teuraskuljetusauto kerran kuukaudessa ja eläinlääkäri kerran kuukaudessa. Lisäksi rehua kuljetetaan joka toinen kuukausi, säilörehua tehdään noin 4 vrk/säilörehusato ja lietettä ajetaan noin 3 4 vrk/levitysjakso. Maatilatoimintaan liittyvä liikennöinti tapahtuu uuden ja vanhan navetan välistä tilan eteläpuolta kulkevaa tietä pitkin, jolloin häiriö lähinaapureille on vähäisempää.

4 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta 4 Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön. Rakennettava pihattonavetta on suunniteltu siten, että rakennus ja sen laitteet ovat parhaat ympäristölle ja eläimille. Rakennuksessa käytetään uusinta teknologiaa. Ilmastointi järjestetään luonnollisella ilmanvaihdolla, jolloin ilma vaihtuu tasaisesti koko harjan mitalta. Rakennuksen sisälle asennetaan kaksi ilman kierrätyspuhallinta, jotka liikuttavat ilmaa rakennuksen sisällä lämpiminä aikoina. Lypsy hoidetaan lypsyroboteilla. Liete johdetaan pihattonavetasta pintaraapoilla kokoojakuiluun ja kuilusta alakautta lietesäiliöön. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Tilalle on laadittu laatujärjestelmä, jossa on ohjeet poikkeustilanteiden varalle. Tilalle tullaan jatkossa laatimaan pelastussuunnitelma. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ylistaron kunnan, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Pohjankyrö sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ylistaron kunnanhallitukselta ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalta. Ylistaron kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että rakennusvalvontaviranomaisen mukaan rakennusluvan myöntämiselle esillä olevalle hankkeelle ei ole estettä sen jälkeen, kun sille on myönnetty ympäristölupa. Kunnassa on käymättä perusteellinen keskustelu ja toteuttamatta yleiskaavatasoinen tarkastelu siitä, mille alueille kunta mm. hajuhaittojen minimoimiseksi voisi osoittaa rakennettavaksi maatalouden suuria tuotantoyksiköitä. Valtuusto on päättänyt laadittavaksi pääsääntöisesti oikeusvaikutteisen Ylistaron yleiskaavan 2020 noin 6300 ha suuruiselle alueelle. Päätöstä tehtäessä todettiin mm. että yleiskaavassa selvitetään myös maatalouden suurtuotantoyksiköiden sijoittuminen tarkoituksen mukaisille alueille kunnassa. Ylistaron kunnalla ei ole huomauttamista haetun ympäristöluvan myöntämisen suhteen, koska alue, jolle uusi lypsykarjapihatto sijoittuu, on kaavoittamatonta haja asutus sekä maatalousaluetta, koska ympäristöluvan myöntämisen edellytykset kunnanhallituksen käsityksen mukaan ovat olemassa ja koska kysymys on jo olemassa olevan lypsykarjatoiminnan laajentamisesta. Uusinta käyttökelpoista tekniikkaa sovellettaessa lypsykarjatoiminta ei aiheuttane laajentuneenakaan kohtuutonta haittaa tai naapuruussuhdelain 17 :n 1.mom. tarkoitettu kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että tila sijaitsee maaja metsätalousvaltaisella alueella. Etäisyys lähimpään naapuriin on nykyisestä navetasta alle 50 metriä. Tuleva laajennus suuntautuu kuitenkin poispäin lähimmästä naapurista ja etäisyyttä tulee olemaan arviolta noin 150 metriä. Laajennuksen yhteydessä rakennettava lietetilavuus on riittävä 12 kk:n varastointia varten. Lietesäiliössä on myös tilaa muille jätevesille. Kun tilalla on 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa, tulee tilalla olla käytettävissä noin 99 ha peltoa lannan levitykseen. Tilan polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Ylistaron kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan

5 5 tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy ja polttoainesäiliöt tulee varustaa sulkulaitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee saattaa määräysten mukaiselle tasolle kolmen vuoden kuluessa ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta, mennessä. Kuolleiden eläinten käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Ne tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Lyhytaikaistakin kuolleiden eläinten varastointia varten tulee huolehtia, että tilalla on tarkoitukseen varattu tiivispohjainen varastointiin soveltuva paikka, jossa raadot ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Ympäristölautakunnalla ei edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä lypsykarjapihaton laajennukselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistuttaja A toteaa saapuneessa muistutuksessaan, että hakemuksessa suunniteltu navettarakennus tulisi aivan liian lähelle muistuttajan asuintaloa ja jos lietesäiliö on ilman kattoa purkuaikana, hajut ovat sietämättömät. Perhe on aikaisemminkin altistunut eläinsuojan hajuille. Muistuttajalla on aikomus rakentaa uusi kesäasunto ym. tontilleen. Päättäjien tulisi harkita navetan siirtoa kauemmaksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastineen mukaan uusi tuotantolaitos ja sen lietesäiliö tulevat olemaan kauimmaiset rakennukset tontillamme. Lietesäiliö sijaitsee navetan takana kauimmaisena. Lietesäiliö ei ole muistuttaja A:n tontin kohdalla. Säiliöön tulee kelluva kate ja säiliö täytetään alatäyttönä. Jos lietettä pitää siirtää etäsäiliöön, liete pumpataan putkea pitkin katteen alapuolelle hajuhaittojen välttämiseksi. Lietteen ajoa on tilallamme noin 2 viikkoa vuodessa yhteenlaskettuna. Muistuttaja A suunnittelee muistutuksen perusteella rakentavansa vapaa ajan asunnon vanhan talon paikalle, jossa on todettu homeitiöitä ja talo on asumiskelvoton A:n oman kertomuksen perusteella. Lannan sekoitusta on vuodessa noin 2 viikkoa eli 50 viikkoa jää vielä hajutonta oleskeluaikaa vapaa ajan asunnolla. Voimme ilmoittaa muistuttaja A:lle koska aiomme lietettä sekoittaa. Yhteistä yksityistietämme ei käytetä lietteen ajoon. Kaikki liete ajetaan uudelle tuotantorakennukselle tulevaa tietä pitkin. Lietteen sekoituksessa ja ajossa käytetään viimeisintä saatavilla olevaa tekniikkaa. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi muun muassa tulevan eläinsuojan sijoittumista alueella, nykyisiä säiliöitä ja naapurien sijoittumista hankkeen kannalta. Hakijalta pyydettiin lisäselvitys 1. ja 2. vaiheen eläinmääristä vanhassa ja uudessa navetassa sekä eläinten laiduntamisesta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakijan lisäselvitys Hakija toimitti selvityksen tuotannon laajentamisesta. Tuotannon laajentaminen toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa uudessa tuotantorakennuksessa ovat kaikki tilan eläimet. Lypsylehmiä on maksimissaan 66 kpl, siemennettyjä/siemennysikäisiä hiehoja 35 kpl ja nuorkarjaa 20 kpl. Sonnivasikat myydään välitykseen. Laajennuksen toisessa vaiheessa (ehkä 2012), jos peltopinta alaa ja maitokiintiötä on saatu hankittua tarvittava määrä, ovat maksimieläinmäärät 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 nuorkarjayksilöä. Sonnivasikat myydään välitykseen. Tällöin vanhaan navettaan sijoittuu osa nuorista eläimistä ja uu

6 6 teen navettaan jää lypsylehmät ja vasikat. Vanhaan navettaan tulee paikat 25 vasikalle ja 20 siemennysikäisille hieholle. Laajennuksen toisessa vaiheessa rakennetaan tarvittavan kokoinen uusi lietesäiliö. Uudessa tuotantorakennuksessa otetaan huomioon laidunnuksen mahdollisuus kaikille eläimille. Hiehoja on tarkoitus laiduntaa kesällä viikkoa ja lypsylehmille annetaan antaa mahdollisuus jaloitella ulkona. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Korkiamäen maatalousyhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ylistaron kunnan Kainastonkylään tilalle Mäkirinne RN:o 10:94 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat ja antanut määräykset lähimpien lietesäiliöiden kattamisesta ja alakautta täyttämisestä, vanhan navetan käytöstäpoistamisesta, uusien lietesäiliöiden sijoittamisesta, lannan varastoinnista ja levityksestä sekä määräyksen, että toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Kaikki eläimet tulee sijoittaa uuteen pihattonavettaan ja vanha navetta tulee poistaa käytöstä kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Mikäli uuteen pihattonavettaan tehdään muutoksia ennen toisen vaiheen käyttöönottoa, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle eläinsuojan pohjapiirros vähintään 2 kk ennen muutosten toteuttamista. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviissä lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiiviissä kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuus voidaan rakentaa vaiheittain ottaen huomioon eläinmäärän edellyttämä 12 kuukauden varastotilavuus. Ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa (eläinmäärä 66 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 20 vasikkaa) on tilalla kuitenkin oltava vähintään 3900 m 3 lietteiden varastotilavuutta. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietteen kokoojakuilujen tilavuus. Lietteiden, puristenesteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4480 m 3, kun eläinsuojan toinen vaihe on käytössä ja eläinmäärä on enintään 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa. Mikäli lisäsäiliö rakennetaan pihattonavetan yhteyteen, tulee se sijoittaa vähintään 230 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta asemapiirroksen (muutos ) osoittamaan paikkaan (kaksi vaihtoehtoista sijoitusta). Mikäli säiliö toteutetaan etäsäiliönä, sen sijoittaminen tulee hyväksyttää kunnan rakennusvalvontaviranomaisella.

7 7 Rakennettavat uudet lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa niiden käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Mikäli nykyinen noin 850 m 3 :n avoin lietesäiliö jää käyttöön, tulee se kattaa tiiviillä betonikannella ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa ja nykyinen noin 350 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. Säiliöt tulee muuttaa alakautta täytettäviksi viimeistään , mikäli ne jäävät käyttöön. Nykyinen noin 3 m 3 :n puristenestesäiliö tulee pitää katettuna betonikannella ja rakennettavien laakasiilojen yhteyteen tuleva uusi noin 1,5 m 3 :n puristenestesäiliö tulee kattaa betonikannella. Pumppukaivot tulee kattaa betonikansilla. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettavat uudet lietesäiliöt sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Mikäli kuivalantala on tarkoitus jättää käyttöön vuoden 2008 jälkeen, tulee se kunnostaa mahdollisimman pian ja viimeistään mennessä ja sen varastotilavuuden on oltava vähintään 20 m 3. Vanhan navetan katon sadevesien päästy kuivalantalaan tulee estää riittävän tehokkaasti tai kuivalantala tulee kattaa. Kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisilla reunoilla ja vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Tarvittaessa lantalan ulkopuolelle tulee rakentaa tiivispohjainen kuormauslaatta. Kuivalantalaan kertyvät sadevedet tulee johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa lisälietesäiliöstä (II vaiheesta puuttuva 580 m 3 :n tilavuus) ja kuivalantalasta sijainti ja asemapiirros sekä pohja ja leikkauspiirrokset ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään kuukausi ennen niiden rakentamisen aloittamista. Rakennettava uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan toisen vaiheen käyttöönottoa. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laidunnus Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lietteen ja lannan levitys Lietteen, puristenesteen sekä lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete, puristeneste ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla, mutta niitä voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös ympäristölu

8 8 van omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen, puristenesteen ja lannan levitykseen vähintään 55,3 hehtaaria ennen ensimmäisen vaiheen (eläinmäärä 66 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 20 vasikkaa) käyttöönottoa ja vähintään 98,75 hehtaaria toisen vaiheen käyttöönoton jälkeen (eläinmäärä 120 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa). Lietteen, puristenesteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete, puristeneste ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete, puristeneste ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.

9 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi 9 Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa katoksella ja suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään. Säiliön lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden pihattonavetan käyttöönottoajankohta sekä toisen vaiheen käyttöönottoajankohta vähintään 30 vrk ennen kunkin vaiheen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

10 10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, lähinnä naapuria olevan vanhan navetan nykyistä pienempi eläinmäärä tai sen poistuminen eläinsuojakäytöstä, eläinsuojien yhteiseläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä ja edellytetty valvonnassa tarvittavia piirroksia. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuiset reunat, vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella tulee tarvittaessa olla tiivispohjainen kuormauslaatta. Rakennettavasta kuivalantalasta tarvitaan piirrokset ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle valvonnan toteuttamista varten. Määräys lietesäiliöiden sijoittamisesta, täyttämisestä alakautta sekä nykyisen lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella ja rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja nykyisen lietesäiliön pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty katettavaksi myös hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Mahdolliset lietteen pumppukaivot tulee kattaa betonikansilla hajupäästöjen vähentämiseksi. Uusien lietesäiliöiden ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2)

11 11 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 3) Lietteen, puristenesteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete, puristeneste ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen, puristenesteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6)

12 12 Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportin (vuosiraportti) toimittamisella ympäristökeskukselle varmistetaan, että viranomainen voi valvonnan avulla tarkastella lupamääräysten toteutumista. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastukset ovat tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalannan varastointitilan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Eläinsuojan toisen vaiheen laajennus (kuu

13 13 destakymmenestä lypsylehmästä sataankahteenkymmeneen lypsylehmään) tulee kuitenkin olla aloitettuna viimeistään 7 vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ylistaron kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

14 14 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella, Ylistaron kunnan ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Pohjankyrö. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.