... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 209 (113) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh , telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 209 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoiminnan laajennusta Lapuan kaupungin Tiistenjoen kylässä. Kimmo ja Leena Ilkka Vasunmäentie MÄKI PAAVOLA SIJAINTI JA TOIMINTA Toiminta sijoittuu tilalla Ilkka Sipilä RN:o 8:64 kahteen eri tuotantopaikkaan, entisiin Korpelan ja Ilkan tilaan, joiden keskinäinen etäisyys on n. 500 m. Tilojen eläinsuojissa on nykyisin 50 lypsylehmää, 20 hiehoa, 45 lihanautaa ja 25 nuorkarjaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo ja uusi pihattonavetta Ilkan tilalle ja Korpelan tilan lypsykarjanavetta muutetaan lihanautakasvattamoksi. Ilkan tilalla toimiva nykyinen navetta poistuu eläinsuojakäytöstä, kun pihattonavetta valmistuu. Laajennuksen jälkeen toiminnan laajuus on yhteensä 65 lypsylehmää, 30 hiehoa, 310 lihanautaa ja 34 nuorkarjaa (alle 6 kk). Uusien eläinsuojien yhteyteen rakennetaan 2500 m 3 ja 2200 m 3 kattamattomat lietesäiliöt. Laajennuksen jälkeen kaikkien tuotantorakennusten lannankäsittelymuoto on lietelanta lukuun ottamatta pihattonavetan poikimiskarsinoista tulevaa kuivikelantaa.. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai vähintään 200 lihanaudalle.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on muutettu eläinmäärien osalta tarkastuskäynnin yhteydessä TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin myönnetty ympäristölupaa. Korpelan tilan eläinsuojan peruskorjaukselle on myönnetty rakennuslupa v Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Lapuan kaupungin Tiistenjoella n. 15 km Lapuan keskustasta kaakkoon Kuortaneen suuntaan. Korpelan ja Ilkan tilojen välimatka on n. 500 m. Tilan Korpela ympäristö on avointa peltoa. Tilan Ilkka ympäristö on pohjoiseen ja länteen avointa peltoa, idässä ja etelässä on metsää. Alue on maatalousvaltaista, ja naapurustossa on navettoja sekä sikala. Suurin osa naapureista on karja tai sikatilallisia tai heidän lähisukulaisiaan. Korpelan tilan lähimmän naapurin oma navetta sijaitsee alle 50 m päässä eläinsuojasta ja asuinrakennus n. 50 m päässä eläinsuojasta. Ilkan tilan lähimmällä naapurilla on sikala n. 150 m päässä rakennettavista eläinsuojista ja asuinrakennus sijoittuu sikalan taakse n. 200 m päähän rakennettavista eläinsuojista. Alueella on yksi lomarakennus, joka sijaitsee n. 200 m päässä rakennettavista eläinsuojista metsäsaarekkeen takana. Eläinsuojat, nykyiset lantalat, lietesäiliöt tai lannanlevitysalueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Hakijalla tai lähinaapureilla ei ole lähistöllä käytössä olevia talousvesikaivoja. Tila kuuluu Tiistenjoen vesiosuuskuntaan. Eläinsuoja sijaitsee Tiistenjoen valuma alueella nro Eläinsuojien länsipuolella, lähimmillään n. 150 metrin etäisyydellä virtaa Tiistenjoki. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta keskittyy kahteen eläinsuojaan Korpelan ja Ilkan tiloilla, joissa on kaikkiaan 50 lypsylehmää, 20 hiehoa, 45 lihanautaa ja 25 nuorkarjaa (alle 6 kk). Laajentaminen toteutetaan vaiheittain niin, että lopullinen tilanne saavutetaan hakijan arvion mukaan v Ensimmäisenä rakennetaan Ilkan tilalle 90 m nykyisestä eläinsuojarakennuksesta koilliseen uusi kerrosalaltaan 1127 m 2 lämmin lihakarjarakennus ja lietesäiliö sen pohjoispuolelle. Rakennuksessa on tilat 222 lihanaudalle (yli 5 kk). Seuraavassa vaiheessa rakennetaan Ilkan tilalle 25 m nykyisestä eläinsuojarakennuksesta pohjoiseen uusi kerrosalaltaan 1364 m 2 lämmin makuuparsipihatto ja lietesäiliö sen itäpuolelle. Rakennuksessa on tilat 65 lypsylehmälle, 30 hieholle ja 34 nuorkarjalle (alle 6 kk). Kun pihattonavetta valmistuu, Ilkan tilalla sijaitseva nykyinen eläinsuoja poistuu eläinsuojakäytöstä ja se saneerataan rehukeskukseksi. Samalla Korpelan tilalla sijaitsevasta eläinsuojasta lypsylehmät poistuvat. Viimeisenä peruskorjataan Korpelan tilalla sijaitseva eläinsuoja, minkä jälkeen siellä on tilat 88 lihanaudalle (yli 5 kk). Peruskorjaus toteutetaan rakennuksen sisäisillä järjestelyillä. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan l maitoa ja kg lihaa vuodessa.

3 3 Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan 4 kk vuodessa, jolloin ne ovat yöt ulkona. Laidunalaa on tilalla käytössä 22 ha, joka osaksi rajoittuu Tiistenjokeen. Eläinten pääsy jokeen on estetty aidalla n. 5 m etäisyydeltä joen reunasta. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Laitumelle on vedetty vesijohtolinja eläinten juottamista varten. Tilalla tehdään pyöröpaaleihin n. 2 milj. kg esikuivattua säilörehua. Tilalla on kaksi litran ja kolme 3000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lukituksella. Lisäksi korjaamossa metallitynnyreissä varastoidaan muita öljytuotteita enintään litraa. Lannan ja jätevesien käsittely Nykyään Korpelan tilalla pidettävät 18 lypsylehmää ovat kuivalannalla ja 45 lihanautaa lietelannalla. Eläinsuojan yhteydessä on 480 m 3 kuivalantala ja 140 m 3 sekä 210 m 3 katetut lietelantalat. Ilkan tilan eläinsuojan yhteydessä on 516 m 3 kuivalantala ja 600 m 3 sekä 140 m 3 katetut lietelantalat. Lihakarjarakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi 2500 m 3 avonainen lietesäiliö ja pihattonavetan yhteyteen rakennetaan uusi 2200 m 3 avonainen lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen kaikki eläimet siirtyvät lietelannalle, ainoastaan pihattonavetan poikimiskarsinoista tulee Ilkan tilan kuivalantalaan maksimissaan 100 m 3 kuivikelantaa vuodessa. Lietetilavuutta on nykyisten eläinsuojien lietesäiliöissä yhteensä 1090 m 3, rakennettavissa lietesäiliöissä yhteensä 4700 m 3 ja lietekuiluissa 777 m 3. Yhteensä lietetilavuutta on laajennuksen jälkeen 6567 m 3. Lietesäiliöihin mahdollisesti mahtumaton liete imeytetään turpeeseen ja varastoidaan Ilkan tilalla kuivalantalassa. Kuivalantaloita käytetään lisäksi pilaantuneen rehun kompostointialustoina. Kuivalantalatilavuutta on yhteensä 996 m 3. Lihakarjarakennuksessa on syvät lietekuilut joista liete valuu lietesäiliöön vapaalla pudotuksella. Pihattonavetassa liete kuljetetaan avokouruista raapalla kokoomakuiluun, mistä se valuu kokoomakaivoon ja sieltä lietesäiliöön. Peruskorjauksen jälkeen Korpelan tilan eläinsuojassa liete kuljetetaan raapalla ritilöiden alta kokoomakuiluun, mistä se valuu kokoomakaivoon ja sieltä lietesäiliöön. Korpelan tilan lietesäiliön täyttyessä lietettä siirretään Ilkan tilalla sijaitseviin toiminnasta poistuvan eläinsuojan olemassa oleviin lietesäiliöihin. Liete ja lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 132,7 ha peltoa, josta omaa on 125 ha ja vuokrapeltoa 7,7 ha. Lannasta 40 % levitetään viikoilla 17 21, 30 % viikoilla ja 30 % viikoilla Maitohuoneen jätevedet (150 m 3 /v) johdetaan nykyisin lietekuiluihin, mutta jatkossa Lapua Kuortane siirtoviemäriputkeen, joka saadaan käyttöön syksyllä Eläinsuojan muut pesuvedet (20 m 3 /v) johdetaan lietesäiliöön. Uuden pihattonavetan WC vedet johdetaan yleiseen viemäriin yhdessä maitohuonevesien kanssa. Muissa eläinsuojarakennuksissa ei ole WC:tä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja pinta pääsee kuorettumaan estäen hajuja. Ainoastaan lannan ajon yhteydessä syntyy lyhytaikaista lannan hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun toiminnasta. Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa. Lähialueilla ei ole pohjavesialueita, ja alueen taloudet kuuluvat Tiistenjoen vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Tuotannossa syntyvät valumat ja lietteet johdetaan kaikki tiiviisiin säiliöihin. Lannan ajossa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Lannan ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Pidetään piha alueet siistinä. Toiminnasta ei synny päästöjä ilmaan.

4 4 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa. Hakemuksen mukaan tilalla huolehditaan ennaltaehkäisevästi paloturvallisuudesta sammuttimilla (5 kpl) ja sammutuspeitteellä, jotka sijaitsevat talouskeskuksen eri kohteissa. Tilalla on oma aggrekaatti sähkökatkoksien varalle. Vierailuja kasvattamoon sallitaan rajoitetusti ja aina suojavaatetuksesta huolehtien. Tilalla on laatulihasopimus ja eläinlääkäri käy vuosittain terveydenhuoltokäynnillä. Tilalla toimitaan ennaltaehkäisevästi kaikissa tilanteissa ja mahdollisessa tautiepäilyssä otetaan yhteys kunnan eläinlääkäriin. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (10 kpl /v) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Rehujäte (1000 kg/v) kompostoidaan kuivalantalassa. Jäteöljy sekä muut ongelmajätteet lajitellaan ja toimitetaan kaupungin jätehuollon keräilypisteeseen sekä Ekokem Oy:lle. Muovit (4000 kg/v) lajitellaan ja toimitetaan Kuusakoskelle sekä 4H järjestön keräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy joka toinen päivä, välitysvasikoita tuodaan ja teuraita haetaan joka neljäs viikko, rehunkuljetus 6 8 viikon välein. Säilörehun ja lannan ajo tapahtuu traktorilla. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lapuan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lapuan kaupunginvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Lapuan Sanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lapuan kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Lapuan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että mikäli tilalle Korpela rakennetaan pohjapiirroksen mukaisesti WC, niin jätevedet tulee johtaa asianmukaiseen käsittelyyn. Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Lapuan kaupungin tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen suhteen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle annettiin sähköpostitse mahdollisuus antaa vastine ympäristölautakunnan lausunnosta. Hakija vastasi vastinepyyntöön sähköpostilla eikä kommentoinut lausuntoa.

5 Tarkastus 5 Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisten ja uusien eläinsuojien sekä lantaloiden sijaintia ja tehtiin hakemukseen sekä pohjapiirroksiin eläinmäärien osalta korjauksia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Kimmo ja Leena Ilkalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Lapuan kaupungin Tiistenjoen kylään tilalle Ilkka Sipilä RN:o 8:64 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Eläinsuojat sekä lantalat tulee sijoittaa tähän päätökseen liitettyjen ja päivättyjen asemapiirrosten osoittamaan paikkaan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Hakemuksen ja hakijan ilmoituksen mukaan Korpelan tilalle ei rakenneta wc:tä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 65 lypsylehmää, 30 hiehoa, 310 lihanautaa ja 34 vasikkaa (alle 6 kk). Niistä uudessa lihanautakasvattamossa voidaan pitää enintään 222 lihanautaa (yli 5 kk) ja uudessa pihattonavetassa enintään 65 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 34 nuorkarjaa (alle 6 kk). Ilkan tilalla sijaitseva nykyinen eläinsuoja tulee poistaa eläinsuojakäytöstä ja Korpelan tilalla sijaitsevasta eläinsuojasta tulee lypsylehmät poistua uuden pihattonavetan käyttöönottoon mennessä. Korven tilalla sijaitsevassa eläinsuojassa voidaan peruskorjauksen jälkeen pitää enintään 88 lihanautaa (yli 5 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Uusien eläinsuojien pohjarakenteet, rakennettavat lietesäiliöt sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Rakennettavista lietesäiliöistä tulee toimittaa uudet pohja ja leikkauspiirustukset ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Uudet lietesäiliöt tulee olla valmiina ennen eläinsuojien käyttöönottoa. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietelannan ja eläinsuojan pesuvesien 12 kuukauden varastointitilaa tulisi laskennallisesti olla käytettävissä vähintään 6850 m 3. Kun otetaan huomioon laidunkauden ja poikimiskarsinoiden vähennys lietteen määrään sekä se, että kuivalantalan tilavuus riittää tarvittaessa turpeeseen imeytetyn lietteen varastoimiseen, on hakemuksen mukainen 6567 m 3 varastointitila riittävä lietteen sekä jäte ja sadevesien varastointiin. Ilkan tilalla syntyvät maitohuoneen pesuvedet ja WC vedet tulee johtaa yleiseen viemäriin hakemuksen mukaisesti heti, kun viemäriverkosto on alueelle rakennettu. Sopimus viemäriin liittymisestä tulee toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle.

6 3. Laidunnus 6 Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 132,58 hehtaaria. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee säännöllisesti poistaa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhyt

7 7 aikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja tiiviillä alustalla. Toiminnanharjoittajan on varauduttava öljyvuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliön läheisyyteen. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta. Lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen säilytystiloja tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Ilkan tilalla sijaitsevien uuden nautakasvattamon ja siihen liittyvän lietesäiliön, uuden pihattonavetan ja siihen liittyvän lietesäiliön sekä Korpelan tilalla sijaitsevan peruskorjatun nautakasvattamon käyttöönottoajankohdat viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

8 RATKAISUN PERUSTELUT 8 Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Korpelan tilalle ei rakenneta uusia tuotantorakennuksia eikä lantaloita, ainoastaan tuotantosuunta muuttuu kokonaan lihakarjan kasvattamiseksi. Ilkan tilalla laajennus kohdistuu poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Määräyksessä on otettu huomioon toiminnan laajentamisen tapahtuminen vaiheittain. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys uusien lietesäiliöpiirustusten toimittamisesta valvontaviranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista on tarpeen ympäristöluvan valvonnan kannalta. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen ja lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys viemäriinliittymissopimuksen toimittamisesta valvontaviranomaiselle on tarpeen ympäristöluvan valvonnan kannalta. (Lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen vält

9 9 tämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete ja lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä tai lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lietelannan ja lannan levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavan

10 10 omaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava 7 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

11 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28,29,31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1,3,6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lapuan kaupunginhallitus Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Lapuan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Lapuan Sanomissa.

12 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Luparyhmän päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Maria Takala LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirrokset Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.