Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Transkriptio

1 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos

2

3 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT ETUKÄTEISVALMISTELU Työpajojen tarjoaminen ja valinta Hankekohtainen työpajan valmistelu TYÖPAJAN AGENDA TYÖPAJOJEN SISÄLTÖ JA KUTSUTTAVAT TAHOT TELEMARK-YLEISESITTELY Järjestelmäarkkitehtuurin sisältö Järjestelmäarkkitehtuurin lukeminen Järjestelmäarkkitehtuurin käyttö Järjestelmäarkkitehtuurin käyttö ministeriön näkökulmasta Kalvot PALVELUN SUUNNITTELU ARKKITEHTUURI LÄHTÖKOHTANA Prosessikuvauksen tekeminen Loogisen arkkitehtuurin tekeminen Standardit Liikennetietokirjasto Kehittämissuunnitelma Yhteenveto Palvelun toteuttamiseksi tarvittavien tehtävien arviointi Jatkotoimenpiteet RAPORTOINTI...16

4 1 LÄHTÖKOHDAT Työpaja on apuvälinen FITS-ohjelman liikennetelematiikan palveluita ja järjestelmiä kehittävälle hankkeelle. Työpajan tavoitteena on 1) antaa yleiskuva arkkitehtuurista 2) tehdä arkkitehtuuriin perustuva kuvaus ja työsuunnitelman runko hankkeesta 3) kerätä hankkeen palaute arkkitehtuurin kehittämiseksi 4) sopia jatkotoimenpiteistä arkkitehtuurin käytöstä tai kehittämisestä hankkeessa Työpajan ohjelmaa voidaan tarvittaessa tapauskohtaisesti muuttaa yleisempään suuntaan. Syksyn 2000 yleisten työpajojen jälkeen todettiin kuitenkin, että jatkossa tarvitaan erityisesti tapauskohtaisempia työpajoja todellisille hankkeille. Tämä dokumentti kuvaa työpajan toteuttamisen yleiset ohjeet ja ohjelman, jotka tarkennetaan aina kunkin hankkeen tarpeisiin.

5 2 ETUKÄTEISVALMISTELU 2.1 Työpajojen tarjoaminen ja valinta HelpDesk seuraa FITS-ohjelmaan tulevia hankkeita ohjelman koordinaattorilta saatavien hankelistojen avulla. Ehdotukset hankkeista, joille työpajoja ehdotetaan esitellään liikenne- ja viestintäministeriön FITS 1 hankealueen HelpDeskistä vastaavalle yhteyshenkilölle. Tämän kanssa sovitaan hankkeista, joille työpajaa ehdotetaan. HelpDesk ottaa yhteyttä sovittujen hankkeiden yhteyshenkilöihin ja ehdottaa työpajaa. Mikäli hanke haluaa työpajan järjestettävän, sovitaan siitä vielä FITS 1 yhteyshenkilön kanssa. Samassa yhteydessä sovitaan konsulttien työnjaosta työpajan osalta. 2.2 Hankekohtainen työpajan valmistelu Työpaja valmistellaan seuraavasti 1. Hankkeeseen tutustutaan palaverissa hankkeen yhteyshenkilön kanssa. Palaverissa käydään läpi seuraavat asiat käydään läpi hankkeen suunnitelmat ja tilanne, kerätään tarvittavat dokumentit hankkeesta sovitaan työpajan sisällöstä ja järjestelyistä, kuten työpajaan kutsuttavista henkilöistä 2. Tehdään hankekohtaiset muutokset työpajan ohjelmaan Arkkitehtuurin kautta välitettävät vaatimukset hankkeelle (sähköpostilla / puhelimella FITS yhteyshenkilön kanssa) 3. Työpajan käytännön valmistelut osapuolien kutsuminen työpajaan hankekohtaisen materiaalin tuottaminen tilojen varaaminen ja järjestelyt

6 3 TYÖPAJAN AGENDA TelemArk-yleisesittely Sisältö, lukeminen, käyttö Tauko Palvelun suunnittelu arkkitehtuuri lähtökohtana Prosessikuvauksen tekeminen Loogisen arkkitehtuurin tekeminen Standardien käyttö Tauko Palvelun suunnittelu arkkitehtuuri lähtökohtana Liikennetietokirjaston käyttö Kehittämissuunnitelma Tauko Yhteenveto prosessista Kriittiset kohdat ja tehtävät Jatkotoimenpiteet Yhteenveto päivästä Ohjelman kellonajat ovat ohjeellisia.

7 4 TYÖPAJOJEN SISÄLTÖ JA KUTSUTTAVAT TAHOT TP nro Pvm Sisältö Kutsuttavat tahot Työpajan pitäjät

8 5 TELEMARK-YLEISESITTELY 5.1 Järjestelmäarkkitehtuurin sisältö Esitellään yleisesti Liikennetelematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin tavoitteet, toteutus ja sisältö. 5.2 Järjestelmäarkkitehtuurin lukeminen Esitellään, miten järjestelmäarkkitehtuuria lähdetään lukemaan. Arkkitehtuurin lukuohjeet on kuvattu Kehittämissuunnitelman luvussa Arkkitehtuurin lukeminen. Kaikkia arkkitehtuuriraportteja ei ole tarkoitus lukea aina tarkasti kannesta kanteen vaan arkkitehtuuria voidaan lukea tarkoituksen perusteella valikoiden. Lukeminen on perusteltua aloittaa Arkkitehtuurikuvauksen sivulla 15 olevasta yleiskuvasta liikennetelematiikan prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä. Yleiskuvasta lukija voi siirtyä suoraan niihin Arkkitehtuurikuvauksen kappaleen 3 Käsitteellinen arkkitehtuuri prosessikuvauksiin, jotka häntä kiinnostavat. Prosessikuvauksiin tutustumisen jälkeen lukija voi siirtyä katsomaan samojen prosessien tietojärjestelmien hajautuskaavioita Arkkitehtuurikuvauksen lukuun 4 Looginen arkkitehtuuri. Tämän jälkeen lukija voi tutustua prosesseissa tunnistettuihin puutteisiin ja kehitystarpeisiin Kehittämisuunnitelman luvussa 4 ja tärkeimmiksi katsottuihin jatkotoimenpiteisiin luvussa Järjestelmäarkkitehtuurin käyttö Esitellään, miten eri organisaatioit voivat käyttää kansallista järjestelmäarkkitehtuuria oman työnsä lähtökohtana. Tätä on kuvattu Kehittämisuunnitelman luvussa Järjestelmäarkkitehtuurin käyttö ministeriön näkökulmasta Esitellään, miten ministeriö voi käyttää arkkitehtuuria hankearvioinnin lähtökohtana ja liikennetelematiikan kehityksen ohjaamiseen. Tätä on kuvattu Kehittämissuunnitelman luvussa Kalvot 1. Tavoitteet yms yleistä ja arkkitehtuurikuvauksen sisältö ITS strategia Karen/FRAME Kokoomakalvo T9 Liikennetietokirjasto

9 iteratiivisesti kehittyvä kokonaisuus, johon hanke voi vaikuttaa 2. (Kehittämissuunnitelma ja arkkitehtuurin käyttö (kehit_käyttö.ppt) esimerkki LVM:n käytöstä (myös kaavio TelemArk Karen vertailusta) standardien ja liikennetietokirjaston käyttö

10 6 PALVELUN SUUNNITTELU ARKKITEHTUURI LÄHTÖKOHTANA 6.1 Prosessikuvauksen tekeminen Etukäteisvalmistelun perusteella tiedetään palvelu, jota ryhdytään kuvaamaan. Työpajan seinällä on riittävän suurena TelemArkin toimintoprosessi, joka kattaa palvelun. Pyydetään hankkeen projektipäällikkö esittemään hanke 5 10 min. Keskustellaan palvelusta. Esitellään TelemArkin toimintoprosessi kuvaustapa miten prosessikuvaus on syntynyt työpajassa varsinainen prosessi (prosessikomponentit, mitä niissä tapahtuu sekä komponenttien väliset yhteydet) Tietoturva- ja telematiikkariippuvuusluokitukset Tämän jälkeen tehdään hankekohtainen prosessikuvaus seuraavasti: Rajataan toimintoprosessista komponentit ja yhteydet, jotka palvelu kattaa. Selvitetään todelliset organisaatiot, jotka palvelussa olisivat mukana. Merkitään todelliset organisaatiot muistilapuilla prosessikuvauksen arkkitehtuuriin oikeiden aktoreiden kohdalle. Mikäli saman aktorin kohdalla on useampia todellisia toimijoita tehdään kullekin toimijalle oma prosessikomponentti. Täydennetään/muutetaan prosessikomponenttien nimiä tarpeen mukaan. Merkitään muutokset prosessikuvaan oikeille kohdilleen muistilapuilla. käyttäjä toinen prosessi haku/ vastaanotto palvelun joku muu käsittely palvelun tarjonta liikenneinfon liikenne YTV MH joukkoliikenneinfon reitti ja vuoro tieverkon tieverkon

11 Keskustellaan jatkotoimenpiteistä, joita hankkeessa täytyisi tehdä palvelun tarkemmaksi kuvaamiseksi. Jatkotoimenpiteet listataan erilliselle paperille ja kiinnitetään prosessikuvan viereen. Keskustellaan TelemArkin toimintoprosessin oikeellisuudesta ja kattavuudesta sekä listataan mahdolliset jatkokehityssuositukset. Jatkokehityssuositukset voivat olla hankkeelle tai TelemArkille tarkoitettuja. 1) Hanke tekee tarkemman kuvauksen jostakin TelemArkin osasta, joka ehdotetaan liitettäväksi osaksi kansallista arkkitehtuuria. 2) TelemArkin päivityksen yhteydessä muutetaan tai tarkennetaan kuvausta jatkosuositusten mukaisesti. Näiden tarkistusten huomioiminen hankkeen työsuunnitelmassa ja resursseissa. 6.2 Loogisen arkkitehtuurin tekeminen Seinällä on ko. palvelun kattava tietojärjestelmätoimintojen ja tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaavio. Hajautuskaavion esitystapa esitellään Looginen arkkitehtuuri tarkennetaan hankkeen kannalta seuraavasti: Rajataan tietojärjestelmätoiminnot ja yhteydet, joita palvelussa tarvitaan. Selvitetään palvelussa mukana olevien organisaatioiden olemassa olevat järjestelmät ja sijoitetaan niiden nimet loogiseen arkkitehtuuriin oikeille paikoilleen muistilapuilla. Katsotaan tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviosta osat, joita palvelun toteutuksessa tarvittaisiin. location location JORE location location WAN LK- TIETO location location location other

12 Arvioidaan jatkotoimenpiteet, joita palvelun loogisen arkkitehtuurin kuvaamiseksi/tarkentamiseksi tarvitaan. Jatkotoimenpiteet listataan erilliselle paperille ja kiinnitetään loogisen arkkitehtuurikuvauksen viereen. Listataan mahdolliset Telemarkin jatkokehitystarpeet. 6.3 Standardit Esitellään yleisesti 1) sovellettavat kansainväliset standardit työssä tehtyjä toimintoprosessikuvauksia, joihin on merkitty eri standardien vaikutusalueet ja 2) T9 web sivuja Esittely kalvoilla ja mahdollisuuksien mukaan käydään myös web sivuilla Seinällä hankkeeseen liittyvä prosessikuvaus. Poimitaan standardit, jotka hankkeessa olisi huomioitava. Tehdään muistilapuilla prosessikuvauksen viereen lista huomioitavista standardeista. Esitellään standardit T9-kuvausten perusteella ja mahdollisuuksien mukaan selaillaan varsinaisia standardeja työpajassa. Käydään läpi tärkeimmän standardin sisältöä karkeasti. Keskustellaan standardeista ja standardoinnin välitysmekanismista sekä listataan mahdolliset suositukset. käyttäjä palvelun toinen prosessi käsittely palvelun tarjonta haku/ vastaanotto GDF RDS- TMC liikenneinfon joukkoliikenneinfon liikenne reitti ja vuoro ISO RDS-TMC tieverkon tieverkon ISO GDF 6.4 Liikennetietokirjasto

13 Esitellään yleisesti liikennetietokirjasto kalvoilla ja käydään mahdollisuuksien mukaan web-sivuilla. Nostetaan esille seinällä olevasta prosessikuvauksesta hankkeelle olennaiset yhteydet. Selvitetään liikennetietokirjastosta löytyykö sieltä näiden yhteyksien standardeja rajapintakuvauksia. Tehdään muistilapuilla prosessikuvauksen viereen lista huomioitavista rajapinnoista. Listataan vastaavasti palvelussa tarvittavat rajapinnat, joille siirtoformaattia ei ole yhteisesti sovittu. Tutustutaan liikennetietokirjaston sisältöön hanketta koskevien yhteyksien osalta. Web-sivujen kautta tai etukäteisvalmistelussa tehdyllä aineistolla. Sovitaan jatkotoimenpiteistä liikennetietokirjaston hyödyntäminen hankkeessa hankkeen aikana annettavasta palautteesta rajapintakuvauksiin hankkeessa tehtävistä ehdotuksista uusiksi rajapintakuvauksiksi muista suosituksista liikennetietokirjaston kehittämiseksi jos tarpeen sovitaan jatkopalaverista ja työstä liikennetietokirjaston hyödyntämiseksi tai uusien ehdotusten tekemiseksi käyttäjä toinen prosessi haku/ vastaanotto palvelun liikenneinfon olennainen rajapinta liikenne käsittely palvelun tarjonta standardi rajapinta puuttuu joukkoliikenneinfon tieverkon tieverkon reitti ja vuoro olennainen rajapinta 6.5 Kehittämissuunnitelma Kerrataan kehittämissuunnitelman sisältö ja tarkoitus lyhyesti. Kohdeprosessi(e)n puute- ja tarveanalyysikuva(t) selityksineen suuressa koossa seinällä.

14 Esitellään puutteet, tarpeet ja kehitysehdotukset. Keskustellaan havaintojen ja ehdotusten oikeellisuudesta ja tärkeydestä. Listataan muutosehdotukset ja kehittämissuositukset kehittämissuunnitelman osalta. 6.6 Yhteenveto Palvelun toteuttamiseksi tarvittavien tehtävien arviointi Arvioidaan mitkä ovat suunnitteilla olevan palvelun kannalta suurimmat puutteet nykyjärjestelmissä, oleellisimmat ja kiireellisimmät tehtävät, jotka palvelun toteuttamiseksi pitäisi toteuttaa, kenen tehtäviä nämä olisivat, suurimmat riskit palvelun totuttamisessa. Merkitään asiat muistilapuilla oikeille paikoilleen prosessiin. käyttäjä palvelun liikenneinfon joukkoliikenneinfon tieverkon tieverkon Tiedon vienti JP:hen (VR) liikenne reitti ja vuoro toinen prosessi käsittely Tiedon haku JOREsta (YTV) haku/ vastaanotto palvelun tarjonta Tiedon välitys WAPiin (...) Jatkotoimenpiteet Kerätään työpajan kaikista vaiheista jatkotoimenpiteet, joita täytyisi tehdä palvelun tarkemman kuvauksen ja toteutussuunnitelman aikaansaamiseksi. Palveluprosessin kuvaus Looginen arkkitehtuuri Standardit Rajapinnat

15

16 7 RAPORTOINTI Jokaisesta työpajasta tehdään lyhyt muistio, jossa käsitellään seuraavia asioita Yhteenvedossa käsitellyt jatkotoimenpiteet Miten osanottajat kokivat työpajan (hyödyt/haitat) Palaute arkkitehtuurin sisältöön ja on