LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti"

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiivistelmäraportti Liikenneministeriö Helsinki, 2000

2 ISSN OY EDITA AB Pikapaino, Annank. 44 Helsinki 2000

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät Pekka Leviäkangas, VR Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT Jari Oinas/Traficon, Tomi Ristola/Traficon Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, tiivistelmäraportti Tiivistelmä Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) hanke on osa Liikenneministeriön vuosina toteutettavaa Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk arkkitehtuurityö jakaantuu kahteen osaan: TelemArk arkkitehtuurikuvaukseen ja TelemArk kehittämissuunnitelmaan. Arkkitehtuurikuvaus sisältää käsitteellisen ja loogisen arkkitehtuurin kuvaukset sekä alustavan tietoturva- ja järjestelmänhallintastrategian. Käsitteellinen arkkitehtuuri muodostuu 11 toimintoprosessista, jotka on laadittu telematiikan alueella toimivien asiantuntijoiden ja päättäjien yhteisissä työpajoissa. Prosessit ovat 1) tiedotus julkisesta liikenteestä, 2) tiedotus autoilijoille, 3) liityntäpysäköinti, 4) kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely, 5) pääsyn säätely, 6) maksun perintä (julkinen liikenne ja yksilöliikenne), 7) liikenteen ohjaus, 8) riskikuljetusten hallinta, 9) häiriönhallinta, yksilöliikenne, 10) häiriönhallinta, julkinen liikenne ja 11) liikenteen valvonta. Prosesseissa tunnistetaan eri toimijat, pääjärjestelmät tai toiminnot sekä päätietovirrat järjestelmien ja/tai toimijoiden välillä. Prosessien osat on luokiteltu niiden arvon (palvelun tuottamisen kannalta), telematiikkariippuvuuden ja tietoturvavaatimusten mukaan. Looginen arkkitehtuuri kuvaa tarkemmin rakenteen, joka täyttää käsitteellisen tason määrittelemät ja mallintamat tarpeet, kuvaten toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet. Looginen arkkitehtuurikuvaus muodostuu prosessien mukaan luokitelluista tietojärjestelmätoiminnoista, tietojoukoista ja tietojärjestelmätoimintojen komponenteista. Tietojärjestelmätoiminnot ja niiden väliset suhteet on kuvattu hajautuskaavioilla. Arkkitehtuuri on avoin, riippumaton teknologioista tai yksittäisistä palvelukonsepteista ja sen oletetaan palvelevan noin vuoteen 2010 saakka. Arkkitehtuurille on järjestettävä säännöllinen ylläpito ja päivitystarve on arvioitava 1-2 vuoden välein.. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on 1) huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään; 2) tukea liikennetelematiikan kehitystä Suomessa; 3) huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy ajan tasalla. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan arkkitehtuurin mukaisten hankkeiden aktiivisella tukemisella, markkinoinnilla ja koulutuksella, erilaisten kehittämishankkeiden ja ohjelmien toteuttamisella sekä organisoimalla arkkitehtuurin ylläpito. Kehittämissuunnitelmassa tunnistetaan lukuisia puutteita ja kehittämistarpeita telemaattisten palveluiden tuotantoprosesseissa. Kriittisimmät kehittämiskokonaisuudet ovat julkisen sektorin roolin täsmentäminen sekä useat liikennemuodot kattavien tiedotuspalveluiden luominen. Muita tärkeitä kehittämiskohteita ovat eri toimijoiden tietojärjestelmien välisen tiedonvaihtostandardien määritteleminen sekä lainsäädännön ja viranomaismääräysten tarkistaminen niin, että esteet järjestelmien monikäyttöisyydelle ja uusien palveluiden syntymiselle madaltuvat. Avainsanat (asiasanat) Liikenteen telematiikka, järjestelmäarkkitehtuuri, telemaattiset palvelut Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita Kokonaissivumäärä 22 Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors Pekka Leviäkangas/VR-Group Ltd Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT Jari Oinas/Traficon, Tomi Ristola/Traficon Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The Finnish National System Architecture for Transport Telematics, Executive Summary Report Abstract The Finnish National Architecture for Transport Telematics, TelemArk, is divided into two main parts: TelemArk Architecture and TelemArk Development Plan. The TelemArk Architecture consists of the conceptual and logical levels of systems architecture as well as strategies for system management and system security. The conceptual architecture is modelled in 11 primary processes, which have been drafted in workshops with relevant experts and decision makers. These processes are 1) public transport information, 2) information to drivers, 3) park & ride, 4) demand-responsive public transport and travel broking, 5) access control, 6) payment for transport (both public transport and road pricing), 7) road traffic management, 8) hazardous goods management, 9) incident management, private transport, 10) incident management, public transport, and 11) traffic enforcement. The processes identify different actors, main telematic systems and main information and data flows between the actors and systems. The process components are classified according to their importance (how critical the component is with regard to service production), dependence on telematics or automation (how critical automation is in the service production) and system security requirements. The logical architecture describes the structure that fulfills the requirements established at the conceptual level of the architecture, describing the functional, interfacing and storage componentsand data flows between them. The functions and their relationships are described in separate distribution maps. The TelemArk architecture is open, independent of specific technologies and it is assumed to be of use until the year However, the need to update the architecture must be validated with 1-2 year intervals. The TelemArk Development Plan aims at 1) ensuring that the TelemArk Architecture will be implemented in practice; 2) promoting the development of telematic services in Finland; 3) up-dating the architecture when necessary. To ensure that the aims are met, projects in conformance with architecture are actively supported, TelemArk is marketed and training is organised for relevant organisations, programmes and projects that back up TelemArk implementation are launched, and the updating of TelemArk is organised. The Development Plan identifies several shortcomings and barriers of implementation in the processes of conceptual architecture, especially in view to telematic services production. The most critical points are the definition of the role of the public sector in the service production and the creation of multi-modal information services for drivers and passengers. Other important areas are the standardisation work and the legislation and regulation framework, which need to be reviewed so that the prerequisites for the launch of new telematic services are created. Keywords Transport telematics, systems architecture, telematic services Serial name and number ISSN Reports and memoranda of the Ministry of Transport and Communications B / 2000 Pages, total 22 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Liikennetelematiikasta kilpailukykyä Suomelle Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk TETRA liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin edut sovelluskehityksestä kokonaisuuden hallintaan Kansallinen ja kansainvälinen arkkitehtuurityö TelemArkkitehdit...10 OSA A: ARKKITEHTUURIKUVAUS Arkkitehtuurityö Käsitteellinen arkkitehtuuri Yleistä Prosessikaaviot Looginen arkkitehtuuri Yleistä Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot Tietoturva ja tietotekniikkariippuvuus...14 OSA B: KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tavoitteet ja toteutus Arkkitehtuurin hyödyt Arkkitehtuurin käyttö Palveluja toteuttava taho arkkitehtuurin käyttäjänä Liikenneministeriö arkkitehtuurin käyttäjänä Liikennetelematiikan kehityksen suuntaaminen Puutteet ja tarpeet prosesseissa Toimenpiteet Arkkitehtuurin markkinointi ja vieminen kentälle Lausuntokierros Esittely Arkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen Toimintaympäristön muutokset Teknologian muutos...22

6 ESIPUHE Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, TelemArk, on syntynyt osana Liikenneministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk on osa TETRA-ohjelman osahanketta numero 8: Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen. TelemArk työ käynnistyi kesällä 1998 ja on nyt päättynyt ensimmäisen vaiheensa osalta. Tämä tiivistelmä laadittu täydentämään TelemArk työn kahta päädokumenttia: TelemArk -arkkitehtuurikuvausta ja TelemArk kehittämissuunnitelmaa. TelemArk arkkitehtuurikuvaus on kuvaus henkilöliikenteen telematiikan alueen toimijoista, heidän järjestelmistään sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Arkkitehtuuri on suunniteltu palvelemaan toimijoita noin vuoteen 2010 saakka. Se on kuvattu kahdella tasolla, käsitteellisellä ja loogisella, jolloin se on avoin eikä rajaa eri teknologioita tai palvelukonsepteja. Kehittämissuunnitelma toimii arkkitehtuurin käyttöönottosuunnitelmana, jota toteuttaen voidaan raivata kansallisen arkkitehtuurin käyttöönoton tiellä olevia esteitä. Siinä kerrotaan myös, miten organisaatiot voivat käyttää järjestelmäarkkitehtuuria. Kehittämissuunnitelma osoittaa, mitä puutteita tai kehitystarpeita liikennetelematiikan toimintaprosesseissa tällä hetkellä on. Lisäksi suunnitelma sisältää ehdotuksen, kuinka arkkitehtuuri saataisiin alan organisaatioiden käyttöön ja miten sitä tulisi jatkossa ylläpitää. Sekä arkkitehtuurin että kehittämissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: Cap Gemini Oy Pasi Mäkinen ja Keijo Ruoti VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Työtä on ohjannut TelemArk ohjausryhmä, johon kuuluivat: Pekka Leviäkangas (pj.) VR-Yhtymä Oy Petri Jalasto Liikenneministeriö Seppo Öörni Liikenneministeriö Anne Herneoja YTV Maritta Polvinen Tielaitos Nina Nizovsky Taksiliitto Martti Kerosuo Ratahallintokeskus Mikko Melasniemi Teollisuus ja työnantajat Pekka Hongisto Oy Matkahuolto Ab sekä edellä mainitut konsultit Liikenneministeriössä Petri Jalasto Liikenneneuvos

7 JOHDANTO 1. LIIKENNETELEMATIIKASTA KILPAILUKYKYÄ SUOMELLE Suomi on harvaanasuttu, mutta sekä tieto- että fyysiseltä infrastruktuuriltaan kehittynyt maa. Pitkät välimatkat merkitsevät sitä, että liikenteen tehostaminen on kansantaloudellinen etu. Liikennetelematiikalla pyritään juuri tähän. Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan nykyaikaisen tieto- ja tiedonsiirtoteknologian käyttöä osana liikennejärjestelmää. Telemaattisilla järjestelmillä voidaan esimerkiksi ohjata ruuhkaliikennettä tai tuottaa tietoa bussi- ja junamatkustajille. Erityisesti tieto- ja tietoliikenneinfrastruktuurin edistyksellisyys sekä elektroniikkateollisuuden vahvuus tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden kehittää televiestintään perustuvia palveluja. Osittain näillä palveluilla voidaan tehostaa fyysistä liikennettä ja osittain korvata sitä. Tällöin myös ympäristökuormitus vähenee. Palveluiden ja niitä tuottavien järjestelmien kehittäminen on vasta alkanut. Suotuisan kehityksen varmistamiseksi, turhien virheiden välttämiseksi sekä Suomen vauhdittamiseksi tietoyhteiskuntaan ja tulevaisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi Liikenneministeriö käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. 2. LIIKENTEEN TELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄ- ARKKITEHTUURI TELEMARK Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) on kuvaus liikennetelematiikan toimijoista, toimijoiden tietojärjestelmistä sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Liikenteen telematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen telematiikan tulevaisuuden palvelut. Lisäksi arkkitehtuurissa kuvataan palveluita tuottavat, välittävät ja käyttävät toimijat sekä niiden väliset suhteet. TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on avoin eli se mahdollistaa järjestelmien yhteentoimivuuden, mutta ei sido toimijoita ennalta määrättyihin teknologioihin. TelemArk keskittyy henkilöliikenteeseen, kattaen Arkkitehtuuri on joukko ohjeita, periaatteita, sääntöjä ja tie-, juna-, lento- ja vesiliikenteen. standardeja, joita organisaatio Arkkitehtuurikuvauksen lisäksi laadittiin kehittämissuunnitelma edistämään arkkitehtuurin käyttää sen prosessin ohjaamiseen, jolla organisaatiossa käyttöönottoa. Kehittämissuunnitelmassa on hankitaan, rakennetaan ja modifioidaan tietotekniikkaresurs- kuvattu liikennetelematiikan toimintoprosessien nykyiset puutteet ja kehitystarpeet. Lisäksi esitettiin ehdotus tärkeimmistä lähitulevaisuuden seja tai liitytään niihin. toimenpiteistä, joita tulisi tehdä liikennetelematiikan palveluiden toteuttamiseksi. 8

8 3. TETRA LIIKENTEEN TELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on toteutettu osana Liikenneministeriön TETRAohjelman ydinhanketta TETRA 8. TelemArkin kannalta olennaisimmat TETRA-ohjelman hankkeet ovat liikenteen telematiikan tietojärjestelmiin ja niiden integrointiin keskittyvä TETRA 7 sekä TETRA 9, joka kohdentuu telematiikan sovelluksiin liittyviin standardeihin. Muut TETRA hankkeet keskittyvät eri liikennemuotojen telemaattisiin sovelluksiin ja telemaattisten järjestelmien vaikutusarviointeihin. 4. KANSALLISEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN EDUT SOVELLUSKEHITYKSESTÄ KOKONAISUUDEN HALLINTAAN Liikenteen telematiikkaa on aikaisemmin kehitetty lähinnä toimijakohtaisesti yksittäisissä ja useimmiten suljetuissa järjestelmissä.. Viime aikoina alan organisaatiot ovat yhä enenevässä määrin todenneet tarpeen tehdä yhteistyötä ja siitä saatavat hyödyt. Telemaattiset palvelut ja järjestelmät toimivat tässä erinomaisesti apuna, kun lisätään järjestelmien yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttö mm. tiedonvaihdon, tiedonsiirron ja tietojen säilytyksen osalta. TelemArk järjestelmäarkkitehtuuri määrittelee kansallisella tasolla sovittavat asiat, jotta eri toimijoiden järjestelmien yhteentoimivuus ja tehokkuutta lisäävä yhteiskäyttö saavutettaisiin. Tällä hetkellä liikenteen telematiikkaa kehitetään pääsääntöisesti julkisen sektorin toimesta. Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa uusien, mahdollisesti yksityisten toimijoiden tuottamien palvelujen tunnistamisen. Arkkitehtuurin avulla voidaan myös tukea mielekästä toimialarakennetta, jossa julkisen ja yksityisen sektorin toiminnot tukevat toisiaan ja vastuut on ennalta selkeästi määritelty. Tällöin turha ja päällekkäinen työ vähenee. Hyödyn korjaa viime kädessä palveluiden käyttäjä, joka saa laadukkaan ja edullisen palvelun. Näin yhteisk unnan resurssit tulevat tehokkaasti käytetyksi. Arkkitehtuurista saadaan ratkaisevia etuja Järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Tukee alan organisaatioiden kehittämishankkeita ja auttaa näkemään yhteistyömahdollisuuksia. Järjestelmien toiminnan luotettavuus ja joustavuus kasvaa ja toteuttaminen nopeutuu, kun on olemassa selkeä perusta, jolle järjestelmää voidaan ryhtyä rakentamaan TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on avoin, joten se ei estä teknologian ja palveluiden sisällön kehittämistä. Innovatiivisuus ja markkinakysynnän tarpeiden täyttäminen palkitaan. 9

9 5. KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN ARKKITEHTUURITYÖ TelemArk toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansainvälisten järjestelmäarkkitehtuurihankkeiden kanssa. Tärkein näistä on KAREN (EU Framework Architecture for ITS). KAREN on EU:n Komission käynnistämä hanke, jossa luodaan eurooppalaista liikennetelematiikan puitearkkitehtuuria. KAREN puitearkkitehtuuri pyrkii varmistamaan palveluiden yhteiskäyttöisyyden Euroopan eri maiden välillä. KAREN keskittyy pääasiassa tieliikenteeseen ja sen edustus tulee pääasiassa teollisuudesta ja elinkeinoelämästä. TelemArk ohjausryhmän jäsen Appel on Suomen Tielaitoksen edustajana KARENin neuvoa-antavassa elimessä. TelemArk-hankkeen aikataulu on laadittu siten, että vuorovaikutus KARENin kanssa on mahdollisimman hedelmällistä. Kaikki liikennemuodot kattavan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin laatiminen palveluiden kehittämissuunnitelmineen on ainutlaatuinen hanke maailmassa. Tähän asti merkittävin järjestelmäarkkitehtuurityö on toteutettu USA:ssa, jossa on laadittu tieliikenteeseen keskittyvä kansallinen arkkitehtuuri. 6. TELEMARKKITEHDIT TelemArk-ohjausryhmään kuuluvat Liikenneministeriö, Petri Jalasto ja Seppo Öörni Teollisuus ja Työnantajat, Mikko Melasniemi YTV, Anne Herneoja ja Juhani Bäckström Tielaitos, Maritta Polvinen Ratahallintokeskus, Martti Kerosuo Matkahuolto, Pekka Hongisto Taksiliitto, Nina Nizovsky VR-Yhtymä Oy, Pekka Leviäkangas (pj.) VTT, Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy, Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Cap Gemini Oy, Pasi Mäkinen (siht.) ja Keijo Ruoti. Kolme viimemainittua edustavat konsulttikonsortiota. Tämä tiivistelmäraportti perustuu Arkkitehtuurikuvaukseen ja Kehittämissuunnitelmaan, jotka konsulttikonsortio on laatinut. TelemArk-hanketta ovat auditoineet Peter Jesty Leedsin yliopistosta ja Yrjö Pilli-Sihvola Tielaitoksesta. 10

10 OSA A: ARKKITEHTUURIKUVAUS 1. ARKKITEHTUURITYÖ TelemArk -arkkitehtuuri koostuu käsitteellisestä ja loogisesta arkkitehtuurista. Käsitteellisen arkkitehtuurin laatiminen käsitti toimijakohtaisen tietojen keräämisen, liikennetelematiikan toimintoprosessien kuvaamisen työpajoissa ja arkkitehtuurin vaatimusten jalostamisen. Loogisen arkkitehtuurikuvauksen teki Cap Gemini käsitteellisen kuvauksen pohjalta. Kuva 1 näyttää työn kulun. toimijakohtainen tiedon keräys järjestelmäarkkitehtuurin lähtökohdat liikennetelematiikan toimintoprosessit prosessikohtainen tiedon keräys tietojärjestelmä kuvaukset Kuva 1. Arkkitehtuurityön kulku. Arkkitehtuurin vaatimukset kerättiin työpajoissa. Toimijakohtaisissa työpajoissa keskityttiin henkilöliikenteen telematiikkaan vaikuttaviin muutostekijöihin, toimijan strategioihin ja nykyjärjestelmiin. Toimijatyöpajoihin osallistuivat seuraavat tahot: Oy CR- NET Ltd, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Ilmailulaitos, Karttakeskus Oy, Koiviston Auto Oy, Liikenneministeriö, Linja-autoliitto, Matkailun edistämiskeskus, Matkahuolto Oy, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Ratahallintokeskus, Sisäministeriön poliisiosasto, Suomen Matkain Oy Iternet Ltd, Taksiliitto, Tielaitos, Tuusulan kaupunki ja VR. Liikennetelematiikan toimintoprosessit kuvattiin kukin omassa työpajassaan. Konsulttikonsortio valmisteli työpajat tekemällä alustavan version toimintoprosessista. Työpajassa kyseisen prosessin asiantuntijat korjasivat ja täydensivät prosessikuvausta. Liikennetelematiikan toimintoprosessien kuvausten perusteella tehtiin loogisen arkkitehtuurin kuvaukset. Nämä kertovat, millaisia tietojärjestelmiä ja tiedonsiirtoyhteyksiä tarvitaan, jotta liikennetelematiikan toiminnot mahdollistuisivat. Järjestelmät on esitet- ty loogisen tason kuvauksina, joissa ei sitouduta mihinkään tiettyihin teknologioihin. 11

11 2. KÄSITTEELLINEN ARKKITEHTUURI 2.1 Yleistä Käsitteellinen arkkitehtuuri sisältää seuraavat kuvaukset: Nykyjärjestelmien luettelot ja lyhyet kuvaukset Arkkitehtuurin vaatimukset, jotka perustuvat ympäristötekijöistä ja toimijoiden strategiatiedoista kerättyyn tietoon. Vaatimukset liittyvät pääosin arkkitehtuurin toiminnallisuuteen, standardeihin ja avoimuuteen. Toimintoprosessien yhteyskaavio, josta selviävät kaikki arkkitehtuuriin kuuluvat toimintoprosessit sekä toimintoprosessien liittyminen toisiinsa. Yhteyskaavio toimii arkkitehtuurin ylimpänä kuvauksena. Prosessikaaviot, joissa on kuvattu prosessin komponentit, aktorit, tietovirrat sekä komponenteille annetut arvo-, telematiikkariippuvuus- ja tietoturvaluokitukset. Aktorit, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä, laitteita tai järjestelmiä. Aktorit on määritetty siten, että arkkitehtuuri on voitu laatia mahdollisimman riippumattomaksi toimijoiden nykyisistä rooleista ja organisaatioista. Prosessien, prosessikomponenttien ja tietovirtojen kuvaukset. 2.2 Prosessikaaviot Liikennetelematiikan palvelut kuvataan käsitteellisessä arkkitehtuurissa prosessikaavioiden avulla. Prosessikaavioista selviävät eri liikennetelematiikan toimintoprosessien tavoitetilat sekä toimintojen toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit ja niiden väliset yhteydet. Prosessikaavioissa on kuvattu myös tavoitteellinen työnjako eli eri komponenttien toteutuksesta vastaavat aktorit. Liikennetelematiikan toimintoprosessit, jotka arkkitehtuuri kattaa ovat: 1) tiedotus julkisesta liikenteestä 2) tiedotus autoilijoille 3) liityntäpysäköinti 4) kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely 5) pääsyn säätely 6) maksun perintä (sekä julkinen liikenne että yksilöliikenne) 7) liikenteen ohjaus 8) riskikuljetusten hallinta 9) häiriönhallinta, yksilöliikenne 10) häiriönhallinta, julkinen liikenne 11) liikenteen valvonta. Prosessikaavion lukemista voidaan tarkastella esimerkiksi liityntäpysäköintiprosessin avulla. Liityntäpysäköintitiedotuksen kannalta välttämätön aktori on liityntäpysäköintipalvelun tuottaja. Olennaisia aktoreita ovat lisäksi pysäköintipalvelun, liikennetiedon, julkisen liikenteen palvelun, ympäristötiedon ja kartta-aineiston tuottajat sekä tienkäyttömaksun perijä. 12

12 Tiedon keruu prosessikomponentin tehtävänä on yhdistää eri lähteistä tulevat tiedot, kuten ajantasaiset pysäköinti- ja liikennetiedot, joukkoliikenteen vuorotiedot, teiden ja katujen käyttömaksutiedot, ympäristötiedot sekä paikkatiedot. Näiden perusteella voidaan tuottaa tosiaikaista tiedotusta. Kuvan 2 osaprosessikuvauksessa on esitetty Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyviä tietovirtoja. Liityntäpysäköintipalvelun tuottaja Tiedon keruu Pysäköintipalvelun tuottaja Ajantasaiset pysäköintitiedot Liikennetiedon tuottaja Ajantasaiset liikennetiedot Julkisen liikenteen palvelun tuottaja Joukkoliikenteen vuorotiedot Tienkäyttömaksun perijä Teiden ja katujen käyttömaksut Ympäristötiedon tuottaja Ympäristötiedot Kartta-aineiston tuottaja Karttatiedot Kuva 2. Yksinkertaistettu esimerkki prosessikaavion osasta. 3. LOOGINEN ARKKITEHTUURI 3.1 Yleistä Looginen arkkitehtuuri kuvaa tietojärjestelmätoiminnot ja -komponentit, jotka toteuttavat liikennetelematiikan toimintoprosessit. Looginen arkkitehtuuri kuvaa ratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet, mutta ei ota kantaa ratkaisun tekniseen toteutukseen. Looginen arkkitehtuuri sisältää seuraavat kuvaukset: Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot, jotka kuvaavat liikennetelematiikan prosessit toteutuksen tietojärjestelmätoiminnoilla ja tietojärjestelmien väliset tietoliikenneyhteydet. Tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviot, jotka kuvaavat tietojärjestelmätoiminnot komponenteiksi hajautettuina. Tietojärjestelmätoimintojen komponentteja ovat havainnointi, tiedon varastointi, tiedon looginen käsittely, tietoliikenneyhteyksien hoitaminen ja tiedon esittäminen. Tietojoukot, jotka sisältävät tietyn prosessin osan tarvitsemat loogisesti yhteen kuuluvat tiedot. 13

13 3.2 Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta nähdään, mitkä tietoteknisesti toteutetut toiminnot toteuttavat kunkin liikennetelematiikan prosessikuvauksen komponentin. Näitä tietojärjestelmätoimintoja ovat mm. tietojen keruusta, tallentamisesta tai esittämisestä vastaavat palvelimet tai muut laitteet. Lisäksi tietojärjestelmien hajautuskaavioista nähdään, miten toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa esimerkiksi laajan alueen verkossa tai lähiverkossa. Kuvassa 3 on esitetty, miten muutamat liityntäpysäköintiprosessin tietojärjestelmätoiminnot ovat yhteydessä toisiinsa. Liikenneseuranta Tieverkon tietojen ylläpito Työasema Karttatiedon ylläpito Työasema Pysäköintitietojen hallinta Pysäköintitilojen seuranta Liikennetiedon ylläpito Työasema Laajan alueen verkko Työasema Ajoneuvon paikannus palvelin Työasema Ajoneuvon seuranta Vuorotietojen hallinta Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Reittitietojen hallinta infopalvelun palvelin tiedon keruun ja käsittelyn hallinta tiedon ja käyttäjien profiilien hallinta Faxpalvelin Kuva 3. Yleistetty esimerkki tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta. Tienvarsi-info palvelin Kuvan 3 esimerkissä liityntäpysäköintipalvelun tuottajan tietojärjestelmä kokoaa karttatietoa, tietoa tosiaikaisesta liikennetilanteesta, julkisen liikenteen reiteistä ja vuoroista sekä tosiaikaisesta etenemisestä ja vapaista pysäköintipaikoista laajan alueen verkon välityksellä. Omalla palvelimellaan liityntäpysäköintipalvelun tuottaja käsittelee tiedon niin, että se voidaan välittää eri välineillä käyttäjälle. 4. TIETOTURVA JA TIETOTEKNIIKKARIIPPUVUUS Toimintotyöpajoissa kartoitettiin toimintoprosessien komponenttien yleinen tietoturvan vaatimustaso. Vaatimustaso luokiteltiin kolmiportaisesti: julkinen, luottamuksellinen ja salainen. Lisäksi TelemArk työpajoissa kartoitettiin toimintoprosessien komponenttien riippuvuus tietotekniikasta luokittelulla: ei hyötyä automatisoinnista, automaatiolla voidaan tehostaa toimintaa ja automatisointi välttämätön. TelemArkissa on tunnistettu vain yleinen tietoturvan vaatimustaso ja tietotekniikkariippuvuus. Arkkitehtuuria sovellettaessa on vaatimuksia tarkennettava. 14

14 OSA B: KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kehittämissuunnitelmalla on kolme päätavoitetta. Ensinnäkin kehittämissuunnitelman avulla pyritään huolehtimaan, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään. Tämä tapahtuu motivoimalla osapuolet käyttämään arkkitehtuuria kertomalla arkkitehtuurin hyödyistä kertomalla miten arkkitehtuuria käytetään ehdottamalla miten arkkitehtuuri tulisi esitellä eri tahoille Kehittämissuunnitelma tukee liikennetelematiikan kehitystä Suomessa listaamalla puutteita ja kehittämistarpeita nykyjärjestelmissä ja arkkitehtuurin toteutumista estäviä ongelmia tai avoimia kysymyksiä ehdottamalla tärkeimpiä tehtäviä arkkitehtuurin kuvaaman tavoitetilan toteuttamiseksi Kehittämissuunnitelma huolehtii, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi esittämällä, miten arkkitehtuuria tulisi jatkossa ylläpitää ja kehittää. 2. ARKKITEHTUURIN HYÖDYT Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Tätä oletusta tukevat myös useat tutkimukset. Arkkitehtuuri tarjoaa yhteisen alustan, jolle eri toimijat voivat rakentaa yhteentoimivia palveluita. Yhteinen alusta auttaa organisaatioita tehostamaan omaa toimintaansa, nopeuttamaan järjestelmien toteuttamista ja synnyttämään eri liikennemuodot kattavia telematiikkapalveluita. Samalla vähenee virheinvestointien riski, jolloin yksityinenkin sektori investoi herkemmin ja pienemmällä tuottovaateella. Arkkitehtuuri palvelee sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden strategista toiminnan suunnittelua. Arkkitehtuuri kuvaa selkeästi tiedonjalostusketjut ja prosessit, mikä helpottaa organisaatioita asemoitumaan jalostusketjuun sopivaksi katsomallaan tavalla.. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan, miten jokin palveluprosessi liittyy kokonaisuuteen ja mitkä ovat prosessiin liittyvät standardit. Julkinen sektori tunnistaa helpommin hankkeet, joita sen kannattaa tukea. Julkinen sektori voi määritellä selkeämmät pelisäännöt palvelujen tuottamiselle ja asettaa selkeät laatuvaatimukset erilaisille palveluille. Arkkitehtuurin myötä alalle kehittyy yhteistä terminologiaa ja se tukee yhteistä kehityssuuntaa. Arkkitehtuuri tukee eri toimijoille yhteisen käsityksen syntymistä siitä, mi- 15

15 ten liikennetelematiikan toiminnot pitäisi toteuttaa. Esimerkiksi joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta vastaava organisaatio saattaa olla kiinnostunut alueellisesti kattavan joukkoliikenteen tiedotusjärjestelmän toteuttamisesta ja lisäarvopalvelun tuottajan kiinnostus voi liittyä joukkoliikennetiedon jalostamiseen ja välittämiseen. Arkkitehtuurin avulla nämä löytävät helpommin oman roolinsa palvelun toteuttamisessa. Arkkitehtuurin soveltamisen seurauksena saavutetaan liikennetelematiikan käytön hyödyt. Liikennejärjestelmän käyttö tehostuu ja sen kapasiteetin käyttöaste nousee, liikenneturvallisuus paranee, ympäristöhaitat vähenevät ja liikkujat kokevat saavansa parempaa palvelua. 3. ARKKITEHTUURIN KÄYTTÖ 3.1 Palveluja toteuttava taho arkkitehtuurin käyttäjänä Liikennetelematiikan toimintoja toteuttavan organisaation kannattaa hyödyntää kansallista järjestelmäarkkitehtuuria 1) oman järjestelmänsä nykytilan selvittämiseen vertaamalla toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta tai 2) lähtökohtana oman toiminnan, arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Nykytilan selvityksessä voidaan erottaa seuraavat vaiheet: 1. Laaditaan kuvaus omasta telematiikan toiminnosta, jota halutaan verrata kansalliseen arkkitehtuuriin. 2. Valitaan TelemArk prosessikuvaus, joka käsittelee tätä toimintoa. 3. Pelkistetään toiminto vastaamaan TelemArkin prosesseja. 4. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet toiminto kattaa ja arvioidaan puuttuuko toiminnosta prosessikomponentteja tai ovatko ne puutteellisia. 5. Verrataan, mihin muihin prosesseihin ja toimijoihin TelemArkin mukaan tarvitaan yhteydet ja arvioidaan, mitkä näistä yhteyksistä ovat olemassa ja onko yhteyksissä puutteita. 6. Arvioidaan muiden prosessien ja toimijoiden prosessikomponenttien nykytila ja selvitetään, ovatko ne riittäviä toimivan yhteyden aikaansaamiseksi. Toimija voi hyödyntää TelemArk -järjestelmäarkkitehtuuria omien toimintojensa ja järjestelmiensä kehitystyön lähtökohtana seuraavasti: 1. Valitaan TelemArk prosessi tai prosessit, jotka käsittelevät suunnittelun kohteena olevaa toimintokonseptia tai yksittäistä liikennetelematiikan toimintoa 2. Mikäli kehittämissuunnitelma tehdään olemassa olevalle toiminnalle, tehdään nykytilaselvitys edellä esitetyllä tavalla. 3. Valitaan TelemArk prosesseissa ne prosessikomponentit, jotka organisaatio haluaa toteuttaa toiminnon aikaansaamiseksi. 4. Valitaan tarvittavat yhteydet muihin toimijoihin tai prosesseihin. 5. Arvioidaan muiden prosessien tai toimijoiden prosessikomponenttien nykytila ja selvitetään ovatko ne riittäviä toimivan yhteyden aikaansaamiseksi. 6. Katsotaan TelemArk kehittämissuunnitelmasta tarve noudattaa kansainvälisiä tai kansallisia standardeja prosesseissa tai yhteyksissä. Jos tarvittavaa standardia ei 16

16 ole olemassa, tulisi toimijan arvioida mahdollisuudet hyödyntää hankkeen tuloksia kansallisen standardin luomisessa. 7. Arvioidaan TelemArk kehittämissuunnitelman perusteella mahdolliset esteet tai ongelmat toimintojen toteuttamiselle. 8. Kootaan tarkasteltavia prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot TelemArk loogisen arkkitehtuurin kuvauksista ja tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaavioista. 9. Kootaan TelemArkin tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon avulla tietojärjestelmätoimintoihin liittyvät tietojoukot järjestelmäkehityksen käsitemallinnuksen pohjaksi. 10. Kootaan tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tietojärjestelmäkomponentit TelemArk loogisen arkkitehtuurin kuvauksista ja tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaavioista järjestelmän rakenteen pohjaksi. 11. Tarkistetaan prosessikomponenteille annetut tärkeys-, tietoturva- ja telematiikkariippuvuusluokitukset, joiden avulla voidaan tarkentaa tietoturva- ja järjestelmähallintatarpeita. 3.2 Liikenneministeriö arkkitehtuurin käyttäjänä TelemArk -järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla lliikenneministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista TelemArkin avulla voidaan tunnistaa olemassa olevien järjestelmien tai prosessien puutteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Lisäksi voidaan tunnistaa kehitystä estävät hallinnolliset tai organisatoriset ongelmat. Tämän perusteella voidaan suunnitella ja käynnistää tärkeimmät tehtävät liikennetelematiikan kehittämiseksi. Liikenneministeriö käyttää TelemArk -arkkitehtuuria arvioidessaan ja ohjatessaan yksittäisiä hankkeita, joihin ministeriö osallistuu. Yksittäisten organisaatioiden järjestelmien ja omien arkkitehtuurien kehitystyötä tuetaan, jotta ne olisivat yhdenmukaisia kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kanssa. TelemArkin avulla ministeriö arvioi miten hyödyllinen hanke on järjestelmäarkkitehtuurin osoittaman tavoitetilan toteutumisen kannalta miten hyvin hanke toteuttaa järjestelmäarkkitehtuurin vaatimukset avoimuuden ja standardisoitujen rajapintojen suhteen, jotta järjestelmien tuottama tieto olisi yhteiskäyttöistä ja tiedonvaihto järjestelmien välillä mahdollista. Liikenneministeriö voi arvioida ja ohjata liikennetelematiikan kehitystyötä ja yksittäisiä hankkeita TelemArkin avulla seuraavasti:: 1. Tutustutaan kehityshankkeesta laadittuun kuvaukseen. 2. Valitaan TelemArk prosessi tai prosessit, jotka käsittelevät hankkeen toimintoja ja prosesseja. 3. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet hanke kattaa. 4. Arvioidaan, miten hyvin hanke poistaa TelemArkin kehittämissuunnitelmassa todettuja prosessien puutteita ja ongelmia. Tämän perusteella voidaan arvioida hankkeen merkitystä kansalliselle kehitykselle. 17

17 5. Katsotaan, missä prosessin osissa tulisi noudattaa kansainvälisesti tai kansallisesti sovittuja ratkaisuja ja/tai standardisoituja rajapintoja. Näin voidaan arvioida, miten hyvin hankkeessa on otettu huomioon standardien ratkaisujen käyttö ja miten hyvin hanke edistää niiden kehittymistä. Liikenneministeriö tukee kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toteuttamista resursseja suuntaamalla. Resursseja panostetaan niiden hankkeiden käyttöön, jotka ovat arkkitehtuurin kannalta tärkeitä, ja joiden toteuttaminen tapahtuu arkkitehtuurissa mainittuja periaatteita noudattamalla. 4. LIIKENNETELEMATIIKAN KEHITYKSEN SUUNTAAMINEN 4.1 Puutteet ja tarpeet prosesseissa Liikennetelematiikan prosesseista selvitettiin puutteet prosessikomponenteissa ja yhteyksissä, mahdollisuudet prosessien kehittämiseen sekä kehittämisen esteet ja ongelmat. Apuna käytettiin oheista tarkistuslistaa (taulukko 1). Taulukko 1. Tarkistuslista prosessien puutteiden, mahdollisuuksien ja tarpeiden arvioimiseksi. Prosessit ja yhteydet Puuttuvat tai puutteelliset prosessit tai yhteydet Kansainväliset yhteydet ja integraatio Standardit rajapinnat tai prosesseja koskevat standardit Hallinto tai organisaatio Työnjako Toimintatavat ja vastuut eri tahoille Päätöksenteko välitettävän tiedon muodosta Julkisen palvelun velvoitteet Työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä Ylläpito ja huolto Toteutusvaiheen organisointi Käytännöt ja sopimukset Viranomaisyhteistyö Vaiheittainen toteutettavuus Sitoutuminen Talous ja markkinat Kaupalliset mahdollisuudet Kilpailuttaminen ja toimintojen ulkoistaminen Rahoitus Maksut Budjettitalous Markkinoiden kehittyminen Korvaukset tiedon käytöstä vs. korvaukset tiedon välittämisestä Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 18

18 Lainsäädäntö Tietojen oikeellisuus Tuotevastuu Palveluiden minimivaatimukset Intimiteettisuoja Tekijänoikeus- ja liikesalaisuus Palveluiden sisällön sääntely Tekniikka Teknisessä kehityksessä mukana pysyminen Tekniikan saavutettavuus ja kehitysaste Riippuvuus muista järjestelmistä Teknisten ratkaisujen riskit 4.2 Toimenpiteet Taulukossa 2 esitetään tärkeimmät toimenpiteet, joihin liikennetelematiikan prosessien toteuttamiseksi olisi ryhdyttävä. Lisäksi ehdotetaan, miten Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRA) ydinhankkeita tulisi kehittää toteuttamaan tarpeellisia toimenpiteitä, keiden tulisi toimia aloitteentekijöinä jatkotoimenpiteissä ja keiden tulisi toimia aloitteentekijöinä siinä tapauksessa, että toimenpiteet eivät sovi TETRA-ohjelman puitteisiin. Toimenpide-ehdotukset on tarkoitettu lähtökohdiksi, kun valmistellaan esimerkiksi TETRA-ohjelman jatkoa. Toimenpiteet on määritelty valitsemalla toimintoprosessien puutteista ja tarpeista tärkeimmät ja kiireellisimmät kehittämiskohteet. Nämä on yhdistelty ja ryhmitelty uudelleen laajemmiksi tehtäväkokonaisuuksiksi. Toimenpiteiden priorisointi ja tehtävien määrittely perustuu TelemArk-ohjausryhmän tekemiin linjauksiin. Toimenpiteet on jaettu Prosesseja koskeviin kehittämistehtäviin Prosessien välisten yhteyksien ja tiedonvaihdon harmonisointitehtävään Erillistehtäviin eli organisaatiota ja hallintoa, taloutta ja markkinoita, standardointia, lainsäädäntöä tai tekniikkaa käsitteleviin tehtäväkokonaisuuksiin Taulukon 2 vastuutaho(t) sarakkeessa on ehdotettu organisaatioita, jotka sopisivat aloitteentekijöiksi toimenpide-ehdotusten toteuttamisessa. Liikenneministeriö vastuutahona huolehtii tehtävän eteenpäin viemisestä, mutta vastuu telematiikan prosessien toteuttamisesta on alueen toimijoilla. Kukin toimenpide on kuvattu tarkemmin TelemArkin kehittämissuunnitelmassa. 19

19 Taulukko 2. Yhteenveto tärkeimmistä kehittämistehtävistä ja toteuttajista. Kehittämistehtävä Vastuutaho(t) Muut osalliset Tie- ja katuverkon tietojen yhdenmukaistaminen TETRA 7:n osahanke Tiedontuottajat (kunnat, ja laajentaminen kansalliseksi tie- ja katuverkon DIGIROAD Tielaitos, Maanmittaus- tietojärjestelmäksi laitos, metsäala) Reitti- ja vuorotietojen tuottaminen TETRA 7:n pilotti Liikennöitsijät, YTV, MH Liikennetiedon ajantasaisuuden ja kattavuuden TETRA 1(keruu) Tielaitos, kaupungit, lisääminen keruu- ja ennustetekniikoita kehittämällä TETRA 7 (hallinta) yritykset Joukkoliikenteen tosiaikaisen seurannan laajentaminen YTV kaupungit, liikennöitsijät, ja tietojen tuottaminen julkisen liiken- Tielaitos, poliisi, hätä- teen häiriötilanteista keskukset Liikennetelematiikan prosessit Tiedon tuottaminen Tiedon jalostus ja toimintojen toteutus Prosessien väliset yhteydet Yksilöliikenteen häiriötietojen tuottaminen ja hallinta TETRA 7:n pilotti Tielaitos, poliisi, hätäkeskukset Eri kulkumuodot kattavien tiedotuspalveluiden Liikenneministeriö FIST-ohjelman ja kehittäminen TETRA 7:n osallistujat Matkojen välitys prosessikomponentin kehittäminen kutsujoukkoliikenteessä Liikenneministeriö läänit, kunnat, YTV, liikennöitsijät, Taksiliitto Liityntäpysäköinnin tiedotuksen toimintamallit ja Liikenneministeriö, kaupungit, Tielaitos, VR pilottihanke pääkaupunkiseudulla sekä soveltamisohjeet YTV ja muut liikennöitsijät, muille kaupunkiseuduille pysäköintipalv. tuottajat Riskikuljetusten hallinnan kehittäminen. Kuljetusten Liikenneministeriö kuljetusyritykset, Tielaitos, seurannan ja hallinnan organisaatio- ja hallintomalli. satamat, RHK, VR, poliisi, tulli Julkisen liikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. YTV kaupungit, VR ja muut Häiriötilanteiden esimerkki-toimintamalli ja liikennöitsijät, Tielaitos, suunnitelma sen yleistämisestä poliisi ja hätäkeskukset Yksilöliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen Tielaitos poliisi, hätäkeskukset, kaupungit Standardisoitujen rajapintojen määrittely rajatuille liikennetietoyhteyksille Standardisoitujen rajapintojen käyttöönotto organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa TETRA 7:n DIGIROAD ja KALKATI-tulkki TETRA 7:n pilottihankkeet ko. TETRA-hankkeisiin osallistujat ko. tiedonvaihtoon osallistuvat tahot Erillistehtävät Julkisen vallan tuottamien tietojen ja tietopalveluiden kuvaaminen TETRA 7:n työn pohjalta Eri liikennemuodot kattavien tiedotuspalveluiden liiketoimintamalleja kehittävä ja toteuttava ohjelma FIST-ohjelman ja TETRA 7:n pohjalta Kansainvälisten standardien vaikutusalueiden osoittaminen kansallisessa arkkitehtuurissa Joukkoliikenteen ajoneuvolaitteiden omistuksen kansallisen tason periaatteet Toimintamallit liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirron tehostamiseksi Liikenteen valvonnan työnjaon ja valvontainfrastruktuurin yhteiskäytön toimintamallit Lainsäädännön, säädösten ja ohjeiden kehittäminen Liikenneministeriö LM:n alaiset laitokset ja TETRA 7:n osallistujat Liikenneministeriö FIST-ohjelman ja TETRA 7-pilottien osallistujat TETRA 9 Liikenneministeriö Tielaitos YTV, kaupungit, liikennöitsijät poliisi, kaupungit Sisäasiainministeripungit poliisi, Tielaitos, kau- Liikenneministeriö Eri kehittämistehtävien vastuutahot ja muut osallistujatahot 20

20 5. ARKKITEHTUURIN MARKKINOINTI JA VIEMINEN KENTÄLLE 5.1 Lausuntokierros Arkkitehtuurista ja kehittämissuunnitelmasta järjestetään lausuntokierros, jonka tavoitteena on 1) saada palautetta, korjausehdotuksia tai mielipiteitä ja; 2) tutustuttaa tulevat käyttäjät arkkitehtuuriin ja kehittämissuunnitelmaan. Lausuntokierroksen aluksi järjestetään seminaari, jonka tavoitteena on auttaa lausunnon antajia paneutumaan arkkitehtuuriin. TelemArk-ohjausryhmä käsittelee lausunnot ja tekee päätökset 1) arkkitehtuurin korjaamisesta tai täydentämisestä ja 2) arkkitehtuurin laajemmasta esittelystä. 5.2 Esittely Toteutetaan arkkitehtuurin käyttäjille työpajoja, joissa perehdytään arkkitehtuuriin sisältöön ja siihen, miten organisaatiot voivat arkkitehtuuria käyttää omassa työssään. Tavoitteena on saada organisaatiot ottamaan arkkitehtuuri käyttöön omassa työssään. Työpajat räätälöidään seuraaville ryhmille: Arkkitehtuurin omistaja eli Liikenneministeriö Liikennesektorin tiedon ylläpitäjät ja jalostajat Tietopalveluiden tuottajat Työpajoihin pyritään saamaan näiden tahojen lisäksi heidän apunaan toimivia konsulttitoimistoja, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Ennen työpajojen käynnistämistä järjestetään toinen seminaari, joka on suunnattu erityisesti liikennetelematiikan alan organisaatioiden johtotasolle. Seminaarin tavoitteena on antaa yleiskuva järjestelmäarkkitehtuurin sisällöstä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Työpajojen valmistelun ja käynnistämisen aikana kirjoitetaan tai pyritään saamaan alan ammattilehtiin artikkeleja järjestelmäarkkitehtuurista sekä esitellään järjestelmäarkkitehtuuria alan tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Suomen arkkitehtuurin ajatuksia pyritään saamaan mukaan eurooppalaiseen kehitystyöhön (lähinnä KAREN). Järjestelmäarkkitehtuurin käyttöönottoa toteuttamaan tarvitaan TETRA 8 hankesihteeri vuodeksi Hankesihteerin tehtävänä on organisoida lausuntokierros ja arkkitehtuurin esittely. 21

21 6. ARKKITEHTUURIN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN TelemArkin tavoitetilan aikajänne on asetettu 5-10 vuotta tulevaisuuteen. Arkkitehtuurin eri osa-alueet muuttuvat erilaisin syklein tuona aikana. Arkkitehtuurilla tulisi olla tunnistettu ylläpitovastuullinen, joka on vastuussa ylläpitotarpeen arvioinnista. Organisointimalli voisi olla esimerkiksi Liikenneministeriön ohjaama arkkitehtuurityöryhmä, joka vuosittain tai joka toinen vuosi tekisi arkkitehtuurin päivitystarpeen arvioinnin. Arkkitehtuurin päivittäminen voidaan tarpeen mukaan tehdä joko työryhmän toimesta tai tilata konsulttityönä. Vaihtoehtoinen organisointimalli olisi TETRA 9 pohjalle perustettava pysyvä arkkitehtuurityöryhmä. 6.1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat TelemArkin käsitteelliseen arkkitehtuuriin. Käsitteellisen arkkitehtuurin muuttuminen vaikuttaa pääsääntöisesti myös loogiseen arkkitehtuuriin. Käsitteellinen arkkitehtuuri voi muuttua: Arkkitehtuurivaatimusten osalta Arkkitehtuurin kattavuuden osalta (uusia palveluita arkkitehtuurin piiriin) Toimijakentän muutosten johdosta Toimintoprosessin muuttuessa. 6.2 Teknologian muutos Kaikki muutokset käsitteelliseen arkkitehtuuriin edellyttävät loogisen arkkitehtuurin päivitystarpeen arviointia. Suoraan loogiseen arkkitehtuuriin ohi käsitteellisen arkkitehtuurin vaikuttavia tekijöitä ovat teknisten edellytysten huomattava parantuminen ja uudet standardit. 22

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Luonnos

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Luonnos LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQNDQVDOOLQHQMlUMHVWHOPl DUNNLWHKWXXUL 7LLYLVWHOPlUDSRUWWL Luonnos 30.12.99 Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus

B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus

B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin. Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus

TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Version 1.0 Cap Gemini Oy Keijo Ruoti Traficon Oy Kristian Apple Jari Oinas Tomi Ristola VTT Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Versio 2.03 Final Draft Liikenneministeriö Helsinki, 2000

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Versio 2.03 Final Draft Liikenneministeriö Helsinki, 2000 LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR Versio 2.03 Final Draft 3.1.2000 Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 2000 Julkaisija Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallinen palveluväylä JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Kansallisen palveluväylän yleiskuva Kansallinen palveluväylä on tiedonvälityskonsepti, jossa eri toimintaympäristöjen palveluiden

Lisätiedot