LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti"

Transkriptio

1 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiivistelmäraportti Liikenneministeriö Helsinki, 2000

2 ISSN OY EDITA AB Pikapaino, Annank. 44 Helsinki 2000

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät Pekka Leviäkangas, VR Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT Jari Oinas/Traficon, Tomi Ristola/Traficon Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, tiivistelmäraportti Tiivistelmä Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) hanke on osa Liikenneministeriön vuosina toteutettavaa Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk arkkitehtuurityö jakaantuu kahteen osaan: TelemArk arkkitehtuurikuvaukseen ja TelemArk kehittämissuunnitelmaan. Arkkitehtuurikuvaus sisältää käsitteellisen ja loogisen arkkitehtuurin kuvaukset sekä alustavan tietoturva- ja järjestelmänhallintastrategian. Käsitteellinen arkkitehtuuri muodostuu 11 toimintoprosessista, jotka on laadittu telematiikan alueella toimivien asiantuntijoiden ja päättäjien yhteisissä työpajoissa. Prosessit ovat 1) tiedotus julkisesta liikenteestä, 2) tiedotus autoilijoille, 3) liityntäpysäköinti, 4) kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely, 5) pääsyn säätely, 6) maksun perintä (julkinen liikenne ja yksilöliikenne), 7) liikenteen ohjaus, 8) riskikuljetusten hallinta, 9) häiriönhallinta, yksilöliikenne, 10) häiriönhallinta, julkinen liikenne ja 11) liikenteen valvonta. Prosesseissa tunnistetaan eri toimijat, pääjärjestelmät tai toiminnot sekä päätietovirrat järjestelmien ja/tai toimijoiden välillä. Prosessien osat on luokiteltu niiden arvon (palvelun tuottamisen kannalta), telematiikkariippuvuuden ja tietoturvavaatimusten mukaan. Looginen arkkitehtuuri kuvaa tarkemmin rakenteen, joka täyttää käsitteellisen tason määrittelemät ja mallintamat tarpeet, kuvaten toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet. Looginen arkkitehtuurikuvaus muodostuu prosessien mukaan luokitelluista tietojärjestelmätoiminnoista, tietojoukoista ja tietojärjestelmätoimintojen komponenteista. Tietojärjestelmätoiminnot ja niiden väliset suhteet on kuvattu hajautuskaavioilla. Arkkitehtuuri on avoin, riippumaton teknologioista tai yksittäisistä palvelukonsepteista ja sen oletetaan palvelevan noin vuoteen 2010 saakka. Arkkitehtuurille on järjestettävä säännöllinen ylläpito ja päivitystarve on arvioitava 1-2 vuoden välein.. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on 1) huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään; 2) tukea liikennetelematiikan kehitystä Suomessa; 3) huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy ajan tasalla. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan arkkitehtuurin mukaisten hankkeiden aktiivisella tukemisella, markkinoinnilla ja koulutuksella, erilaisten kehittämishankkeiden ja ohjelmien toteuttamisella sekä organisoimalla arkkitehtuurin ylläpito. Kehittämissuunnitelmassa tunnistetaan lukuisia puutteita ja kehittämistarpeita telemaattisten palveluiden tuotantoprosesseissa. Kriittisimmät kehittämiskokonaisuudet ovat julkisen sektorin roolin täsmentäminen sekä useat liikennemuodot kattavien tiedotuspalveluiden luominen. Muita tärkeitä kehittämiskohteita ovat eri toimijoiden tietojärjestelmien välisen tiedonvaihtostandardien määritteleminen sekä lainsäädännön ja viranomaismääräysten tarkistaminen niin, että esteet järjestelmien monikäyttöisyydelle ja uusien palveluiden syntymiselle madaltuvat. Avainsanat (asiasanat) Liikenteen telematiikka, järjestelmäarkkitehtuuri, telemaattiset palvelut Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita Kokonaissivumäärä 22 Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors Pekka Leviäkangas/VR-Group Ltd Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT Jari Oinas/Traficon, Tomi Ristola/Traficon Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini, Keijo Ruoti/Cap Gemini Type of publication Report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The Finnish National System Architecture for Transport Telematics, Executive Summary Report Abstract The Finnish National Architecture for Transport Telematics, TelemArk, is divided into two main parts: TelemArk Architecture and TelemArk Development Plan. The TelemArk Architecture consists of the conceptual and logical levels of systems architecture as well as strategies for system management and system security. The conceptual architecture is modelled in 11 primary processes, which have been drafted in workshops with relevant experts and decision makers. These processes are 1) public transport information, 2) information to drivers, 3) park & ride, 4) demand-responsive public transport and travel broking, 5) access control, 6) payment for transport (both public transport and road pricing), 7) road traffic management, 8) hazardous goods management, 9) incident management, private transport, 10) incident management, public transport, and 11) traffic enforcement. The processes identify different actors, main telematic systems and main information and data flows between the actors and systems. The process components are classified according to their importance (how critical the component is with regard to service production), dependence on telematics or automation (how critical automation is in the service production) and system security requirements. The logical architecture describes the structure that fulfills the requirements established at the conceptual level of the architecture, describing the functional, interfacing and storage componentsand data flows between them. The functions and their relationships are described in separate distribution maps. The TelemArk architecture is open, independent of specific technologies and it is assumed to be of use until the year However, the need to update the architecture must be validated with 1-2 year intervals. The TelemArk Development Plan aims at 1) ensuring that the TelemArk Architecture will be implemented in practice; 2) promoting the development of telematic services in Finland; 3) up-dating the architecture when necessary. To ensure that the aims are met, projects in conformance with architecture are actively supported, TelemArk is marketed and training is organised for relevant organisations, programmes and projects that back up TelemArk implementation are launched, and the updating of TelemArk is organised. The Development Plan identifies several shortcomings and barriers of implementation in the processes of conceptual architecture, especially in view to telematic services production. The most critical points are the definition of the role of the public sector in the service production and the creation of multi-modal information services for drivers and passengers. Other important areas are the standardisation work and the legislation and regulation framework, which need to be reviewed so that the prerequisites for the launch of new telematic services are created. Keywords Transport telematics, systems architecture, telematic services Serial name and number ISSN Reports and memoranda of the Ministry of Transport and Communications B / 2000 Pages, total 22 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Liikennetelematiikasta kilpailukykyä Suomelle Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk TETRA liikenteen telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin edut sovelluskehityksestä kokonaisuuden hallintaan Kansallinen ja kansainvälinen arkkitehtuurityö TelemArkkitehdit...10 OSA A: ARKKITEHTUURIKUVAUS Arkkitehtuurityö Käsitteellinen arkkitehtuuri Yleistä Prosessikaaviot Looginen arkkitehtuuri Yleistä Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot Tietoturva ja tietotekniikkariippuvuus...14 OSA B: KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tavoitteet ja toteutus Arkkitehtuurin hyödyt Arkkitehtuurin käyttö Palveluja toteuttava taho arkkitehtuurin käyttäjänä Liikenneministeriö arkkitehtuurin käyttäjänä Liikennetelematiikan kehityksen suuntaaminen Puutteet ja tarpeet prosesseissa Toimenpiteet Arkkitehtuurin markkinointi ja vieminen kentälle Lausuntokierros Esittely Arkkitehtuurin ylläpito ja kehittäminen Toimintaympäristön muutokset Teknologian muutos...22

6 ESIPUHE Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri, TelemArk, on syntynyt osana Liikenneministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk on osa TETRA-ohjelman osahanketta numero 8: Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen. TelemArk työ käynnistyi kesällä 1998 ja on nyt päättynyt ensimmäisen vaiheensa osalta. Tämä tiivistelmä laadittu täydentämään TelemArk työn kahta päädokumenttia: TelemArk -arkkitehtuurikuvausta ja TelemArk kehittämissuunnitelmaa. TelemArk arkkitehtuurikuvaus on kuvaus henkilöliikenteen telematiikan alueen toimijoista, heidän järjestelmistään sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Arkkitehtuuri on suunniteltu palvelemaan toimijoita noin vuoteen 2010 saakka. Se on kuvattu kahdella tasolla, käsitteellisellä ja loogisella, jolloin se on avoin eikä rajaa eri teknologioita tai palvelukonsepteja. Kehittämissuunnitelma toimii arkkitehtuurin käyttöönottosuunnitelmana, jota toteuttaen voidaan raivata kansallisen arkkitehtuurin käyttöönoton tiellä olevia esteitä. Siinä kerrotaan myös, miten organisaatiot voivat käyttää järjestelmäarkkitehtuuria. Kehittämissuunnitelma osoittaa, mitä puutteita tai kehitystarpeita liikennetelematiikan toimintaprosesseissa tällä hetkellä on. Lisäksi suunnitelma sisältää ehdotuksen, kuinka arkkitehtuuri saataisiin alan organisaatioiden käyttöön ja miten sitä tulisi jatkossa ylläpitää. Sekä arkkitehtuurin että kehittämissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: Cap Gemini Oy Pasi Mäkinen ja Keijo Ruoti VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Työtä on ohjannut TelemArk ohjausryhmä, johon kuuluivat: Pekka Leviäkangas (pj.) VR-Yhtymä Oy Petri Jalasto Liikenneministeriö Seppo Öörni Liikenneministeriö Anne Herneoja YTV Maritta Polvinen Tielaitos Nina Nizovsky Taksiliitto Martti Kerosuo Ratahallintokeskus Mikko Melasniemi Teollisuus ja työnantajat Pekka Hongisto Oy Matkahuolto Ab sekä edellä mainitut konsultit Liikenneministeriössä Petri Jalasto Liikenneneuvos

7 JOHDANTO 1. LIIKENNETELEMATIIKASTA KILPAILUKYKYÄ SUOMELLE Suomi on harvaanasuttu, mutta sekä tieto- että fyysiseltä infrastruktuuriltaan kehittynyt maa. Pitkät välimatkat merkitsevät sitä, että liikenteen tehostaminen on kansantaloudellinen etu. Liikennetelematiikalla pyritään juuri tähän. Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan nykyaikaisen tieto- ja tiedonsiirtoteknologian käyttöä osana liikennejärjestelmää. Telemaattisilla järjestelmillä voidaan esimerkiksi ohjata ruuhkaliikennettä tai tuottaa tietoa bussi- ja junamatkustajille. Erityisesti tieto- ja tietoliikenneinfrastruktuurin edistyksellisyys sekä elektroniikkateollisuuden vahvuus tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden kehittää televiestintään perustuvia palveluja. Osittain näillä palveluilla voidaan tehostaa fyysistä liikennettä ja osittain korvata sitä. Tällöin myös ympäristökuormitus vähenee. Palveluiden ja niitä tuottavien järjestelmien kehittäminen on vasta alkanut. Suotuisan kehityksen varmistamiseksi, turhien virheiden välttämiseksi sekä Suomen vauhdittamiseksi tietoyhteiskuntaan ja tulevaisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi Liikenneministeriö käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. 2. LIIKENTEEN TELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄ- ARKKITEHTUURI TELEMARK Liikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) on kuvaus liikennetelematiikan toimijoista, toimijoiden tietojärjestelmistä sekä toimijoiden ja järjestelmien välisistä suhteista. Liikenteen telematiikan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen telematiikan tulevaisuuden palvelut. Lisäksi arkkitehtuurissa kuvataan palveluita tuottavat, välittävät ja käyttävät toimijat sekä niiden väliset suhteet. TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on avoin eli se mahdollistaa järjestelmien yhteentoimivuuden, mutta ei sido toimijoita ennalta määrättyihin teknologioihin. TelemArk keskittyy henkilöliikenteeseen, kattaen Arkkitehtuuri on joukko ohjeita, periaatteita, sääntöjä ja tie-, juna-, lento- ja vesiliikenteen. standardeja, joita organisaatio Arkkitehtuurikuvauksen lisäksi laadittiin kehittämissuunnitelma edistämään arkkitehtuurin käyttää sen prosessin ohjaamiseen, jolla organisaatiossa käyttöönottoa. Kehittämissuunnitelmassa on hankitaan, rakennetaan ja modifioidaan tietotekniikkaresurs- kuvattu liikennetelematiikan toimintoprosessien nykyiset puutteet ja kehitystarpeet. Lisäksi esitettiin ehdotus tärkeimmistä lähitulevaisuuden seja tai liitytään niihin. toimenpiteistä, joita tulisi tehdä liikennetelematiikan palveluiden toteuttamiseksi. 8

8 3. TETRA LIIKENTEEN TELEMATIIKAN RAKENTEIDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on toteutettu osana Liikenneministeriön TETRAohjelman ydinhanketta TETRA 8. TelemArkin kannalta olennaisimmat TETRA-ohjelman hankkeet ovat liikenteen telematiikan tietojärjestelmiin ja niiden integrointiin keskittyvä TETRA 7 sekä TETRA 9, joka kohdentuu telematiikan sovelluksiin liittyviin standardeihin. Muut TETRA hankkeet keskittyvät eri liikennemuotojen telemaattisiin sovelluksiin ja telemaattisten järjestelmien vaikutusarviointeihin. 4. KANSALLISEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIN EDUT SOVELLUSKEHITYKSESTÄ KOKONAISUUDEN HALLINTAAN Liikenteen telematiikkaa on aikaisemmin kehitetty lähinnä toimijakohtaisesti yksittäisissä ja useimmiten suljetuissa järjestelmissä.. Viime aikoina alan organisaatiot ovat yhä enenevässä määrin todenneet tarpeen tehdä yhteistyötä ja siitä saatavat hyödyt. Telemaattiset palvelut ja järjestelmät toimivat tässä erinomaisesti apuna, kun lisätään järjestelmien yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttö mm. tiedonvaihdon, tiedonsiirron ja tietojen säilytyksen osalta. TelemArk järjestelmäarkkitehtuuri määrittelee kansallisella tasolla sovittavat asiat, jotta eri toimijoiden järjestelmien yhteentoimivuus ja tehokkuutta lisäävä yhteiskäyttö saavutettaisiin. Tällä hetkellä liikenteen telematiikkaa kehitetään pääsääntöisesti julkisen sektorin toimesta. Tulevaisuuden järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa uusien, mahdollisesti yksityisten toimijoiden tuottamien palvelujen tunnistamisen. Arkkitehtuurin avulla voidaan myös tukea mielekästä toimialarakennetta, jossa julkisen ja yksityisen sektorin toiminnot tukevat toisiaan ja vastuut on ennalta selkeästi määritelty. Tällöin turha ja päällekkäinen työ vähenee. Hyödyn korjaa viime kädessä palveluiden käyttäjä, joka saa laadukkaan ja edullisen palvelun. Näin yhteisk unnan resurssit tulevat tehokkaasti käytetyksi. Arkkitehtuurista saadaan ratkaisevia etuja Järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Tukee alan organisaatioiden kehittämishankkeita ja auttaa näkemään yhteistyömahdollisuuksia. Järjestelmien toiminnan luotettavuus ja joustavuus kasvaa ja toteuttaminen nopeutuu, kun on olemassa selkeä perusta, jolle järjestelmää voidaan ryhtyä rakentamaan TelemArk-järjestelmäarkkitehtuuri on avoin, joten se ei estä teknologian ja palveluiden sisällön kehittämistä. Innovatiivisuus ja markkinakysynnän tarpeiden täyttäminen palkitaan. 9

9 5. KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN ARKKITEHTUURITYÖ TelemArk toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansainvälisten järjestelmäarkkitehtuurihankkeiden kanssa. Tärkein näistä on KAREN (EU Framework Architecture for ITS). KAREN on EU:n Komission käynnistämä hanke, jossa luodaan eurooppalaista liikennetelematiikan puitearkkitehtuuria. KAREN puitearkkitehtuuri pyrkii varmistamaan palveluiden yhteiskäyttöisyyden Euroopan eri maiden välillä. KAREN keskittyy pääasiassa tieliikenteeseen ja sen edustus tulee pääasiassa teollisuudesta ja elinkeinoelämästä. TelemArk ohjausryhmän jäsen Appel on Suomen Tielaitoksen edustajana KARENin neuvoa-antavassa elimessä. TelemArk-hankkeen aikataulu on laadittu siten, että vuorovaikutus KARENin kanssa on mahdollisimman hedelmällistä. Kaikki liikennemuodot kattavan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin laatiminen palveluiden kehittämissuunnitelmineen on ainutlaatuinen hanke maailmassa. Tähän asti merkittävin järjestelmäarkkitehtuurityö on toteutettu USA:ssa, jossa on laadittu tieliikenteeseen keskittyvä kansallinen arkkitehtuuri. 6. TELEMARKKITEHDIT TelemArk-ohjausryhmään kuuluvat Liikenneministeriö, Petri Jalasto ja Seppo Öörni Teollisuus ja Työnantajat, Mikko Melasniemi YTV, Anne Herneoja ja Juhani Bäckström Tielaitos, Maritta Polvinen Ratahallintokeskus, Martti Kerosuo Matkahuolto, Pekka Hongisto Taksiliitto, Nina Nizovsky VR-Yhtymä Oy, Pekka Leviäkangas (pj.) VTT, Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy, Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Cap Gemini Oy, Pasi Mäkinen (siht.) ja Keijo Ruoti. Kolme viimemainittua edustavat konsulttikonsortiota. Tämä tiivistelmäraportti perustuu Arkkitehtuurikuvaukseen ja Kehittämissuunnitelmaan, jotka konsulttikonsortio on laatinut. TelemArk-hanketta ovat auditoineet Peter Jesty Leedsin yliopistosta ja Yrjö Pilli-Sihvola Tielaitoksesta. 10

10 OSA A: ARKKITEHTUURIKUVAUS 1. ARKKITEHTUURITYÖ TelemArk -arkkitehtuuri koostuu käsitteellisestä ja loogisesta arkkitehtuurista. Käsitteellisen arkkitehtuurin laatiminen käsitti toimijakohtaisen tietojen keräämisen, liikennetelematiikan toimintoprosessien kuvaamisen työpajoissa ja arkkitehtuurin vaatimusten jalostamisen. Loogisen arkkitehtuurikuvauksen teki Cap Gemini käsitteellisen kuvauksen pohjalta. Kuva 1 näyttää työn kulun. toimijakohtainen tiedon keräys järjestelmäarkkitehtuurin lähtökohdat liikennetelematiikan toimintoprosessit prosessikohtainen tiedon keräys tietojärjestelmä kuvaukset Kuva 1. Arkkitehtuurityön kulku. Arkkitehtuurin vaatimukset kerättiin työpajoissa. Toimijakohtaisissa työpajoissa keskityttiin henkilöliikenteen telematiikkaan vaikuttaviin muutostekijöihin, toimijan strategioihin ja nykyjärjestelmiin. Toimijatyöpajoihin osallistuivat seuraavat tahot: Oy CR- NET Ltd, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Ilmailulaitos, Karttakeskus Oy, Koiviston Auto Oy, Liikenneministeriö, Linja-autoliitto, Matkailun edistämiskeskus, Matkahuolto Oy, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Ratahallintokeskus, Sisäministeriön poliisiosasto, Suomen Matkain Oy Iternet Ltd, Taksiliitto, Tielaitos, Tuusulan kaupunki ja VR. Liikennetelematiikan toimintoprosessit kuvattiin kukin omassa työpajassaan. Konsulttikonsortio valmisteli työpajat tekemällä alustavan version toimintoprosessista. Työpajassa kyseisen prosessin asiantuntijat korjasivat ja täydensivät prosessikuvausta. Liikennetelematiikan toimintoprosessien kuvausten perusteella tehtiin loogisen arkkitehtuurin kuvaukset. Nämä kertovat, millaisia tietojärjestelmiä ja tiedonsiirtoyhteyksiä tarvitaan, jotta liikennetelematiikan toiminnot mahdollistuisivat. Järjestelmät on esitet- ty loogisen tason kuvauksina, joissa ei sitouduta mihinkään tiettyihin teknologioihin. 11

11 2. KÄSITTEELLINEN ARKKITEHTUURI 2.1 Yleistä Käsitteellinen arkkitehtuuri sisältää seuraavat kuvaukset: Nykyjärjestelmien luettelot ja lyhyet kuvaukset Arkkitehtuurin vaatimukset, jotka perustuvat ympäristötekijöistä ja toimijoiden strategiatiedoista kerättyyn tietoon. Vaatimukset liittyvät pääosin arkkitehtuurin toiminnallisuuteen, standardeihin ja avoimuuteen. Toimintoprosessien yhteyskaavio, josta selviävät kaikki arkkitehtuuriin kuuluvat toimintoprosessit sekä toimintoprosessien liittyminen toisiinsa. Yhteyskaavio toimii arkkitehtuurin ylimpänä kuvauksena. Prosessikaaviot, joissa on kuvattu prosessin komponentit, aktorit, tietovirrat sekä komponenteille annetut arvo-, telematiikkariippuvuus- ja tietoturvaluokitukset. Aktorit, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä, laitteita tai järjestelmiä. Aktorit on määritetty siten, että arkkitehtuuri on voitu laatia mahdollisimman riippumattomaksi toimijoiden nykyisistä rooleista ja organisaatioista. Prosessien, prosessikomponenttien ja tietovirtojen kuvaukset. 2.2 Prosessikaaviot Liikennetelematiikan palvelut kuvataan käsitteellisessä arkkitehtuurissa prosessikaavioiden avulla. Prosessikaavioista selviävät eri liikennetelematiikan toimintoprosessien tavoitetilat sekä toimintojen toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit ja niiden väliset yhteydet. Prosessikaavioissa on kuvattu myös tavoitteellinen työnjako eli eri komponenttien toteutuksesta vastaavat aktorit. Liikennetelematiikan toimintoprosessit, jotka arkkitehtuuri kattaa ovat: 1) tiedotus julkisesta liikenteestä 2) tiedotus autoilijoille 3) liityntäpysäköinti 4) kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely 5) pääsyn säätely 6) maksun perintä (sekä julkinen liikenne että yksilöliikenne) 7) liikenteen ohjaus 8) riskikuljetusten hallinta 9) häiriönhallinta, yksilöliikenne 10) häiriönhallinta, julkinen liikenne 11) liikenteen valvonta. Prosessikaavion lukemista voidaan tarkastella esimerkiksi liityntäpysäköintiprosessin avulla. Liityntäpysäköintitiedotuksen kannalta välttämätön aktori on liityntäpysäköintipalvelun tuottaja. Olennaisia aktoreita ovat lisäksi pysäköintipalvelun, liikennetiedon, julkisen liikenteen palvelun, ympäristötiedon ja kartta-aineiston tuottajat sekä tienkäyttömaksun perijä. 12

12 Tiedon keruu prosessikomponentin tehtävänä on yhdistää eri lähteistä tulevat tiedot, kuten ajantasaiset pysäköinti- ja liikennetiedot, joukkoliikenteen vuorotiedot, teiden ja katujen käyttömaksutiedot, ympäristötiedot sekä paikkatiedot. Näiden perusteella voidaan tuottaa tosiaikaista tiedotusta. Kuvan 2 osaprosessikuvauksessa on esitetty Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyviä tietovirtoja. Liityntäpysäköintipalvelun tuottaja Tiedon keruu Pysäköintipalvelun tuottaja Ajantasaiset pysäköintitiedot Liikennetiedon tuottaja Ajantasaiset liikennetiedot Julkisen liikenteen palvelun tuottaja Joukkoliikenteen vuorotiedot Tienkäyttömaksun perijä Teiden ja katujen käyttömaksut Ympäristötiedon tuottaja Ympäristötiedot Kartta-aineiston tuottaja Karttatiedot Kuva 2. Yksinkertaistettu esimerkki prosessikaavion osasta. 3. LOOGINEN ARKKITEHTUURI 3.1 Yleistä Looginen arkkitehtuuri kuvaa tietojärjestelmätoiminnot ja -komponentit, jotka toteuttavat liikennetelematiikan toimintoprosessit. Looginen arkkitehtuuri kuvaa ratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet, mutta ei ota kantaa ratkaisun tekniseen toteutukseen. Looginen arkkitehtuuri sisältää seuraavat kuvaukset: Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot, jotka kuvaavat liikennetelematiikan prosessit toteutuksen tietojärjestelmätoiminnoilla ja tietojärjestelmien väliset tietoliikenneyhteydet. Tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviot, jotka kuvaavat tietojärjestelmätoiminnot komponenteiksi hajautettuina. Tietojärjestelmätoimintojen komponentteja ovat havainnointi, tiedon varastointi, tiedon looginen käsittely, tietoliikenneyhteyksien hoitaminen ja tiedon esittäminen. Tietojoukot, jotka sisältävät tietyn prosessin osan tarvitsemat loogisesti yhteen kuuluvat tiedot. 13

13 3.2 Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviot Tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta nähdään, mitkä tietoteknisesti toteutetut toiminnot toteuttavat kunkin liikennetelematiikan prosessikuvauksen komponentin. Näitä tietojärjestelmätoimintoja ovat mm. tietojen keruusta, tallentamisesta tai esittämisestä vastaavat palvelimet tai muut laitteet. Lisäksi tietojärjestelmien hajautuskaavioista nähdään, miten toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa esimerkiksi laajan alueen verkossa tai lähiverkossa. Kuvassa 3 on esitetty, miten muutamat liityntäpysäköintiprosessin tietojärjestelmätoiminnot ovat yhteydessä toisiinsa. Liikenneseuranta Tieverkon tietojen ylläpito Työasema Karttatiedon ylläpito Työasema Pysäköintitietojen hallinta Pysäköintitilojen seuranta Liikennetiedon ylläpito Työasema Laajan alueen verkko Työasema Ajoneuvon paikannus palvelin Työasema Ajoneuvon seuranta Vuorotietojen hallinta Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Reittitietojen hallinta infopalvelun palvelin tiedon keruun ja käsittelyn hallinta tiedon ja käyttäjien profiilien hallinta Faxpalvelin Kuva 3. Yleistetty esimerkki tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta. Tienvarsi-info palvelin Kuvan 3 esimerkissä liityntäpysäköintipalvelun tuottajan tietojärjestelmä kokoaa karttatietoa, tietoa tosiaikaisesta liikennetilanteesta, julkisen liikenteen reiteistä ja vuoroista sekä tosiaikaisesta etenemisestä ja vapaista pysäköintipaikoista laajan alueen verkon välityksellä. Omalla palvelimellaan liityntäpysäköintipalvelun tuottaja käsittelee tiedon niin, että se voidaan välittää eri välineillä käyttäjälle. 4. TIETOTURVA JA TIETOTEKNIIKKARIIPPUVUUS Toimintotyöpajoissa kartoitettiin toimintoprosessien komponenttien yleinen tietoturvan vaatimustaso. Vaatimustaso luokiteltiin kolmiportaisesti: julkinen, luottamuksellinen ja salainen. Lisäksi TelemArk työpajoissa kartoitettiin toimintoprosessien komponenttien riippuvuus tietotekniikasta luokittelulla: ei hyötyä automatisoinnista, automaatiolla voidaan tehostaa toimintaa ja automatisointi välttämätön. TelemArkissa on tunnistettu vain yleinen tietoturvan vaatimustaso ja tietotekniikkariippuvuus. Arkkitehtuuria sovellettaessa on vaatimuksia tarkennettava. 14

14 OSA B: KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kehittämissuunnitelmalla on kolme päätavoitetta. Ensinnäkin kehittämissuunnitelman avulla pyritään huolehtimaan, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään. Tämä tapahtuu motivoimalla osapuolet käyttämään arkkitehtuuria kertomalla arkkitehtuurin hyödyistä kertomalla miten arkkitehtuuria käytetään ehdottamalla miten arkkitehtuuri tulisi esitellä eri tahoille Kehittämissuunnitelma tukee liikennetelematiikan kehitystä Suomessa listaamalla puutteita ja kehittämistarpeita nykyjärjestelmissä ja arkkitehtuurin toteutumista estäviä ongelmia tai avoimia kysymyksiä ehdottamalla tärkeimpiä tehtäviä arkkitehtuurin kuvaaman tavoitetilan toteuttamiseksi Kehittämissuunnitelma huolehtii, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi esittämällä, miten arkkitehtuuria tulisi jatkossa ylläpitää ja kehittää. 2. ARKKITEHTUURIN HYÖDYT Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Tätä oletusta tukevat myös useat tutkimukset. Arkkitehtuuri tarjoaa yhteisen alustan, jolle eri toimijat voivat rakentaa yhteentoimivia palveluita. Yhteinen alusta auttaa organisaatioita tehostamaan omaa toimintaansa, nopeuttamaan järjestelmien toteuttamista ja synnyttämään eri liikennemuodot kattavia telematiikkapalveluita. Samalla vähenee virheinvestointien riski, jolloin yksityinenkin sektori investoi herkemmin ja pienemmällä tuottovaateella. Arkkitehtuuri palvelee sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden strategista toiminnan suunnittelua. Arkkitehtuuri kuvaa selkeästi tiedonjalostusketjut ja prosessit, mikä helpottaa organisaatioita asemoitumaan jalostusketjuun sopivaksi katsomallaan tavalla.. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan, miten jokin palveluprosessi liittyy kokonaisuuteen ja mitkä ovat prosessiin liittyvät standardit. Julkinen sektori tunnistaa helpommin hankkeet, joita sen kannattaa tukea. Julkinen sektori voi määritellä selkeämmät pelisäännöt palvelujen tuottamiselle ja asettaa selkeät laatuvaatimukset erilaisille palveluille. Arkkitehtuurin myötä alalle kehittyy yhteistä terminologiaa ja se tukee yhteistä kehityssuuntaa. Arkkitehtuuri tukee eri toimijoille yhteisen käsityksen syntymistä siitä, mi- 15

15 ten liikennetelematiikan toiminnot pitäisi toteuttaa. Esimerkiksi joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta vastaava organisaatio saattaa olla kiinnostunut alueellisesti kattavan joukkoliikenteen tiedotusjärjestelmän toteuttamisesta ja lisäarvopalvelun tuottajan kiinnostus voi liittyä joukkoliikennetiedon jalostamiseen ja välittämiseen. Arkkitehtuurin avulla nämä löytävät helpommin oman roolinsa palvelun toteuttamisessa. Arkkitehtuurin soveltamisen seurauksena saavutetaan liikennetelematiikan käytön hyödyt. Liikennejärjestelmän käyttö tehostuu ja sen kapasiteetin käyttöaste nousee, liikenneturvallisuus paranee, ympäristöhaitat vähenevät ja liikkujat kokevat saavansa parempaa palvelua. 3. ARKKITEHTUURIN KÄYTTÖ 3.1 Palveluja toteuttava taho arkkitehtuurin käyttäjänä Liikennetelematiikan toimintoja toteuttavan organisaation kannattaa hyödyntää kansallista järjestelmäarkkitehtuuria 1) oman järjestelmänsä nykytilan selvittämiseen vertaamalla toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta tai 2) lähtökohtana oman toiminnan, arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Nykytilan selvityksessä voidaan erottaa seuraavat vaiheet: 1. Laaditaan kuvaus omasta telematiikan toiminnosta, jota halutaan verrata kansalliseen arkkitehtuuriin. 2. Valitaan TelemArk prosessikuvaus, joka käsittelee tätä toimintoa. 3. Pelkistetään toiminto vastaamaan TelemArkin prosesseja. 4. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet toiminto kattaa ja arvioidaan puuttuuko toiminnosta prosessikomponentteja tai ovatko ne puutteellisia. 5. Verrataan, mihin muihin prosesseihin ja toimijoihin TelemArkin mukaan tarvitaan yhteydet ja arvioidaan, mitkä näistä yhteyksistä ovat olemassa ja onko yhteyksissä puutteita. 6. Arvioidaan muiden prosessien ja toimijoiden prosessikomponenttien nykytila ja selvitetään, ovatko ne riittäviä toimivan yhteyden aikaansaamiseksi. Toimija voi hyödyntää TelemArk -järjestelmäarkkitehtuuria omien toimintojensa ja järjestelmiensä kehitystyön lähtökohtana seuraavasti: 1. Valitaan TelemArk prosessi tai prosessit, jotka käsittelevät suunnittelun kohteena olevaa toimintokonseptia tai yksittäistä liikennetelematiikan toimintoa 2. Mikäli kehittämissuunnitelma tehdään olemassa olevalle toiminnalle, tehdään nykytilaselvitys edellä esitetyllä tavalla. 3. Valitaan TelemArk prosesseissa ne prosessikomponentit, jotka organisaatio haluaa toteuttaa toiminnon aikaansaamiseksi. 4. Valitaan tarvittavat yhteydet muihin toimijoihin tai prosesseihin. 5. Arvioidaan muiden prosessien tai toimijoiden prosessikomponenttien nykytila ja selvitetään ovatko ne riittäviä toimivan yhteyden aikaansaamiseksi. 6. Katsotaan TelemArk kehittämissuunnitelmasta tarve noudattaa kansainvälisiä tai kansallisia standardeja prosesseissa tai yhteyksissä. Jos tarvittavaa standardia ei 16

16 ole olemassa, tulisi toimijan arvioida mahdollisuudet hyödyntää hankkeen tuloksia kansallisen standardin luomisessa. 7. Arvioidaan TelemArk kehittämissuunnitelman perusteella mahdolliset esteet tai ongelmat toimintojen toteuttamiselle. 8. Kootaan tarkasteltavia prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot TelemArk loogisen arkkitehtuurin kuvauksista ja tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaavioista. 9. Kootaan TelemArkin tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon avulla tietojärjestelmätoimintoihin liittyvät tietojoukot järjestelmäkehityksen käsitemallinnuksen pohjaksi. 10. Kootaan tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tietojärjestelmäkomponentit TelemArk loogisen arkkitehtuurin kuvauksista ja tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaavioista järjestelmän rakenteen pohjaksi. 11. Tarkistetaan prosessikomponenteille annetut tärkeys-, tietoturva- ja telematiikkariippuvuusluokitukset, joiden avulla voidaan tarkentaa tietoturva- ja järjestelmähallintatarpeita. 3.2 Liikenneministeriö arkkitehtuurin käyttäjänä TelemArk -järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla lliikenneministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista TelemArkin avulla voidaan tunnistaa olemassa olevien järjestelmien tai prosessien puutteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Lisäksi voidaan tunnistaa kehitystä estävät hallinnolliset tai organisatoriset ongelmat. Tämän perusteella voidaan suunnitella ja käynnistää tärkeimmät tehtävät liikennetelematiikan kehittämiseksi. Liikenneministeriö käyttää TelemArk -arkkitehtuuria arvioidessaan ja ohjatessaan yksittäisiä hankkeita, joihin ministeriö osallistuu. Yksittäisten organisaatioiden järjestelmien ja omien arkkitehtuurien kehitystyötä tuetaan, jotta ne olisivat yhdenmukaisia kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kanssa. TelemArkin avulla ministeriö arvioi miten hyödyllinen hanke on järjestelmäarkkitehtuurin osoittaman tavoitetilan toteutumisen kannalta miten hyvin hanke toteuttaa järjestelmäarkkitehtuurin vaatimukset avoimuuden ja standardisoitujen rajapintojen suhteen, jotta järjestelmien tuottama tieto olisi yhteiskäyttöistä ja tiedonvaihto järjestelmien välillä mahdollista. Liikenneministeriö voi arvioida ja ohjata liikennetelematiikan kehitystyötä ja yksittäisiä hankkeita TelemArkin avulla seuraavasti:: 1. Tutustutaan kehityshankkeesta laadittuun kuvaukseen. 2. Valitaan TelemArk prosessi tai prosessit, jotka käsittelevät hankkeen toimintoja ja prosesseja. 3. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet hanke kattaa. 4. Arvioidaan, miten hyvin hanke poistaa TelemArkin kehittämissuunnitelmassa todettuja prosessien puutteita ja ongelmia. Tämän perusteella voidaan arvioida hankkeen merkitystä kansalliselle kehitykselle. 17

17 5. Katsotaan, missä prosessin osissa tulisi noudattaa kansainvälisesti tai kansallisesti sovittuja ratkaisuja ja/tai standardisoituja rajapintoja. Näin voidaan arvioida, miten hyvin hankkeessa on otettu huomioon standardien ratkaisujen käyttö ja miten hyvin hanke edistää niiden kehittymistä. Liikenneministeriö tukee kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toteuttamista resursseja suuntaamalla. Resursseja panostetaan niiden hankkeiden käyttöön, jotka ovat arkkitehtuurin kannalta tärkeitä, ja joiden toteuttaminen tapahtuu arkkitehtuurissa mainittuja periaatteita noudattamalla. 4. LIIKENNETELEMATIIKAN KEHITYKSEN SUUNTAAMINEN 4.1 Puutteet ja tarpeet prosesseissa Liikennetelematiikan prosesseista selvitettiin puutteet prosessikomponenteissa ja yhteyksissä, mahdollisuudet prosessien kehittämiseen sekä kehittämisen esteet ja ongelmat. Apuna käytettiin oheista tarkistuslistaa (taulukko 1). Taulukko 1. Tarkistuslista prosessien puutteiden, mahdollisuuksien ja tarpeiden arvioimiseksi. Prosessit ja yhteydet Puuttuvat tai puutteelliset prosessit tai yhteydet Kansainväliset yhteydet ja integraatio Standardit rajapinnat tai prosesseja koskevat standardit Hallinto tai organisaatio Työnjako Toimintatavat ja vastuut eri tahoille Päätöksenteko välitettävän tiedon muodosta Julkisen palvelun velvoitteet Työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä Ylläpito ja huolto Toteutusvaiheen organisointi Käytännöt ja sopimukset Viranomaisyhteistyö Vaiheittainen toteutettavuus Sitoutuminen Talous ja markkinat Kaupalliset mahdollisuudet Kilpailuttaminen ja toimintojen ulkoistaminen Rahoitus Maksut Budjettitalous Markkinoiden kehittyminen Korvaukset tiedon käytöstä vs. korvaukset tiedon välittämisestä Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 18

18 Lainsäädäntö Tietojen oikeellisuus Tuotevastuu Palveluiden minimivaatimukset Intimiteettisuoja Tekijänoikeus- ja liikesalaisuus Palveluiden sisällön sääntely Tekniikka Teknisessä kehityksessä mukana pysyminen Tekniikan saavutettavuus ja kehitysaste Riippuvuus muista järjestelmistä Teknisten ratkaisujen riskit 4.2 Toimenpiteet Taulukossa 2 esitetään tärkeimmät toimenpiteet, joihin liikennetelematiikan prosessien toteuttamiseksi olisi ryhdyttävä. Lisäksi ehdotetaan, miten Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelman (TETRA) ydinhankkeita tulisi kehittää toteuttamaan tarpeellisia toimenpiteitä, keiden tulisi toimia aloitteentekijöinä jatkotoimenpiteissä ja keiden tulisi toimia aloitteentekijöinä siinä tapauksessa, että toimenpiteet eivät sovi TETRA-ohjelman puitteisiin. Toimenpide-ehdotukset on tarkoitettu lähtökohdiksi, kun valmistellaan esimerkiksi TETRA-ohjelman jatkoa. Toimenpiteet on määritelty valitsemalla toimintoprosessien puutteista ja tarpeista tärkeimmät ja kiireellisimmät kehittämiskohteet. Nämä on yhdistelty ja ryhmitelty uudelleen laajemmiksi tehtäväkokonaisuuksiksi. Toimenpiteiden priorisointi ja tehtävien määrittely perustuu TelemArk-ohjausryhmän tekemiin linjauksiin. Toimenpiteet on jaettu Prosesseja koskeviin kehittämistehtäviin Prosessien välisten yhteyksien ja tiedonvaihdon harmonisointitehtävään Erillistehtäviin eli organisaatiota ja hallintoa, taloutta ja markkinoita, standardointia, lainsäädäntöä tai tekniikkaa käsitteleviin tehtäväkokonaisuuksiin Taulukon 2 vastuutaho(t) sarakkeessa on ehdotettu organisaatioita, jotka sopisivat aloitteentekijöiksi toimenpide-ehdotusten toteuttamisessa. Liikenneministeriö vastuutahona huolehtii tehtävän eteenpäin viemisestä, mutta vastuu telematiikan prosessien toteuttamisesta on alueen toimijoilla. Kukin toimenpide on kuvattu tarkemmin TelemArkin kehittämissuunnitelmassa. 19

19 Taulukko 2. Yhteenveto tärkeimmistä kehittämistehtävistä ja toteuttajista. Kehittämistehtävä Vastuutaho(t) Muut osalliset Tie- ja katuverkon tietojen yhdenmukaistaminen TETRA 7:n osahanke Tiedontuottajat (kunnat, ja laajentaminen kansalliseksi tie- ja katuverkon DIGIROAD Tielaitos, Maanmittaus- tietojärjestelmäksi laitos, metsäala) Reitti- ja vuorotietojen tuottaminen TETRA 7:n pilotti Liikennöitsijät, YTV, MH Liikennetiedon ajantasaisuuden ja kattavuuden TETRA 1(keruu) Tielaitos, kaupungit, lisääminen keruu- ja ennustetekniikoita kehittämällä TETRA 7 (hallinta) yritykset Joukkoliikenteen tosiaikaisen seurannan laajentaminen YTV kaupungit, liikennöitsijät, ja tietojen tuottaminen julkisen liiken- Tielaitos, poliisi, hätä- teen häiriötilanteista keskukset Liikennetelematiikan prosessit Tiedon tuottaminen Tiedon jalostus ja toimintojen toteutus Prosessien väliset yhteydet Yksilöliikenteen häiriötietojen tuottaminen ja hallinta TETRA 7:n pilotti Tielaitos, poliisi, hätäkeskukset Eri kulkumuodot kattavien tiedotuspalveluiden Liikenneministeriö FIST-ohjelman ja kehittäminen TETRA 7:n osallistujat Matkojen välitys prosessikomponentin kehittäminen kutsujoukkoliikenteessä Liikenneministeriö läänit, kunnat, YTV, liikennöitsijät, Taksiliitto Liityntäpysäköinnin tiedotuksen toimintamallit ja Liikenneministeriö, kaupungit, Tielaitos, VR pilottihanke pääkaupunkiseudulla sekä soveltamisohjeet YTV ja muut liikennöitsijät, muille kaupunkiseuduille pysäköintipalv. tuottajat Riskikuljetusten hallinnan kehittäminen. Kuljetusten Liikenneministeriö kuljetusyritykset, Tielaitos, seurannan ja hallinnan organisaatio- ja hallintomalli. satamat, RHK, VR, poliisi, tulli Julkisen liikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. YTV kaupungit, VR ja muut Häiriötilanteiden esimerkki-toimintamalli ja liikennöitsijät, Tielaitos, suunnitelma sen yleistämisestä poliisi ja hätäkeskukset Yksilöliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen Tielaitos poliisi, hätäkeskukset, kaupungit Standardisoitujen rajapintojen määrittely rajatuille liikennetietoyhteyksille Standardisoitujen rajapintojen käyttöönotto organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa TETRA 7:n DIGIROAD ja KALKATI-tulkki TETRA 7:n pilottihankkeet ko. TETRA-hankkeisiin osallistujat ko. tiedonvaihtoon osallistuvat tahot Erillistehtävät Julkisen vallan tuottamien tietojen ja tietopalveluiden kuvaaminen TETRA 7:n työn pohjalta Eri liikennemuodot kattavien tiedotuspalveluiden liiketoimintamalleja kehittävä ja toteuttava ohjelma FIST-ohjelman ja TETRA 7:n pohjalta Kansainvälisten standardien vaikutusalueiden osoittaminen kansallisessa arkkitehtuurissa Joukkoliikenteen ajoneuvolaitteiden omistuksen kansallisen tason periaatteet Toimintamallit liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirron tehostamiseksi Liikenteen valvonnan työnjaon ja valvontainfrastruktuurin yhteiskäytön toimintamallit Lainsäädännön, säädösten ja ohjeiden kehittäminen Liikenneministeriö LM:n alaiset laitokset ja TETRA 7:n osallistujat Liikenneministeriö FIST-ohjelman ja TETRA 7-pilottien osallistujat TETRA 9 Liikenneministeriö Tielaitos YTV, kaupungit, liikennöitsijät poliisi, kaupungit Sisäasiainministeripungit poliisi, Tielaitos, kau- Liikenneministeriö Eri kehittämistehtävien vastuutahot ja muut osallistujatahot 20

20 5. ARKKITEHTUURIN MARKKINOINTI JA VIEMINEN KENTÄLLE 5.1 Lausuntokierros Arkkitehtuurista ja kehittämissuunnitelmasta järjestetään lausuntokierros, jonka tavoitteena on 1) saada palautetta, korjausehdotuksia tai mielipiteitä ja; 2) tutustuttaa tulevat käyttäjät arkkitehtuuriin ja kehittämissuunnitelmaan. Lausuntokierroksen aluksi järjestetään seminaari, jonka tavoitteena on auttaa lausunnon antajia paneutumaan arkkitehtuuriin. TelemArk-ohjausryhmä käsittelee lausunnot ja tekee päätökset 1) arkkitehtuurin korjaamisesta tai täydentämisestä ja 2) arkkitehtuurin laajemmasta esittelystä. 5.2 Esittely Toteutetaan arkkitehtuurin käyttäjille työpajoja, joissa perehdytään arkkitehtuuriin sisältöön ja siihen, miten organisaatiot voivat arkkitehtuuria käyttää omassa työssään. Tavoitteena on saada organisaatiot ottamaan arkkitehtuuri käyttöön omassa työssään. Työpajat räätälöidään seuraaville ryhmille: Arkkitehtuurin omistaja eli Liikenneministeriö Liikennesektorin tiedon ylläpitäjät ja jalostajat Tietopalveluiden tuottajat Työpajoihin pyritään saamaan näiden tahojen lisäksi heidän apunaan toimivia konsulttitoimistoja, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Ennen työpajojen käynnistämistä järjestetään toinen seminaari, joka on suunnattu erityisesti liikennetelematiikan alan organisaatioiden johtotasolle. Seminaarin tavoitteena on antaa yleiskuva järjestelmäarkkitehtuurin sisällöstä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Työpajojen valmistelun ja käynnistämisen aikana kirjoitetaan tai pyritään saamaan alan ammattilehtiin artikkeleja järjestelmäarkkitehtuurista sekä esitellään järjestelmäarkkitehtuuria alan tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Suomen arkkitehtuurin ajatuksia pyritään saamaan mukaan eurooppalaiseen kehitystyöhön (lähinnä KAREN). Järjestelmäarkkitehtuurin käyttöönottoa toteuttamaan tarvitaan TETRA 8 hankesihteeri vuodeksi Hankesihteerin tehtävänä on organisoida lausuntokierros ja arkkitehtuurin esittely. 21

21 6. ARKKITEHTUURIN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN TelemArkin tavoitetilan aikajänne on asetettu 5-10 vuotta tulevaisuuteen. Arkkitehtuurin eri osa-alueet muuttuvat erilaisin syklein tuona aikana. Arkkitehtuurilla tulisi olla tunnistettu ylläpitovastuullinen, joka on vastuussa ylläpitotarpeen arvioinnista. Organisointimalli voisi olla esimerkiksi Liikenneministeriön ohjaama arkkitehtuurityöryhmä, joka vuosittain tai joka toinen vuosi tekisi arkkitehtuurin päivitystarpeen arvioinnin. Arkkitehtuurin päivittäminen voidaan tarpeen mukaan tehdä joko työryhmän toimesta tai tilata konsulttityönä. Vaihtoehtoinen organisointimalli olisi TETRA 9 pohjalle perustettava pysyvä arkkitehtuurityöryhmä. 6.1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat TelemArkin käsitteelliseen arkkitehtuuriin. Käsitteellisen arkkitehtuurin muuttuminen vaikuttaa pääsääntöisesti myös loogiseen arkkitehtuuriin. Käsitteellinen arkkitehtuuri voi muuttua: Arkkitehtuurivaatimusten osalta Arkkitehtuurin kattavuuden osalta (uusia palveluita arkkitehtuurin piiriin) Toimijakentän muutosten johdosta Toimintoprosessin muuttuessa. 6.2 Teknologian muutos Kaikki muutokset käsitteelliseen arkkitehtuuriin edellyttävät loogisen arkkitehtuurin päivitystarpeen arviointia. Suoraan loogiseen arkkitehtuuriin ohi käsitteellisen arkkitehtuurin vaikuttavia tekijöitä ovat teknisten edellytysten huomattava parantuminen ja uudet standardit. 22

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus

B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus

B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus

TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Version 1.0 Cap Gemini Oy Keijo Ruoti Traficon Oy Kristian Apple Jari Oinas Tomi Ristola VTT Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin. Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665

Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000 Reijo Savola Johtava tutkija VTT FORUM 2013, 30.10.2013 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa Liikennelabra-päivä 01.04.2016 Thomas Casey, VTT Englanninkielinen raportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/t255.pdf Mitä

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu

Infra TM -hanke. KuntaGML laajennus IM-KuntaGML yhteensovitus paikka-, johto-, maasto- tietopalvelu Hankekoordinointi infran substanssiosaaminen asennemuokkaus, viestintä Infra TM -hanke Teknologia-asiantuntija tuotemalliosaaminen kv-standardointiin vaikuttaminen Lähtötiedot Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:24/98 Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus Liikenneministeriö Helsinki, 1998 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot