LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000"

Transkriptio

1 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

2 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma Liikenneministeriö Helsinki, 2000

3 ISBN ISSN OY EDITA AB Pikapaino, Annank. 44 Helsinki 2000

4 Julkaisija Tekijät Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT, Jari Oinas/ Traficon, Tomi Ristola/Traficon, Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini Julkaisun nimi KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) hanke on osa Liikenneministeriön vuosina toteutettavaa Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk hankkeesta on laadittu kaksi loppuraporttia: Arkkitehtuurikuvaus ja Kehittämissuunnitelma sekä lisäksi Tiivistelmä -raportti, jossa esitetään hankkeen tärkeimmät tulokset. Käsillä oleva raportti on Kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman kolme päätavoitetta ovat: 1. Huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään. 2. Ohjata liikennetelematiikan kehitystä Suomessa. 3. Huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi. Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus. Lisäksi arkkitehtuuri tehostaa organisaatioiden omaa toimintaa, edesauttaa eri liikennemuodot kattavien telematiikkapalveluiden syntymistä, nopeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista, lisää järjestelmien yhteiskäyttöisyyttä, tukee organisaatioiden strategista suunnittelua sekä auttaa tunnistamaan uusia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Arkkitehtuurin käyttäjiä ovat liikennetelematiikan kehittäjät ja Liikenneministeriö. Kehittäjät voivat käyttää arkkitehtuuria järjestelmiensä nykytilan selvittämiseen ja lähtökohtana kehittämishankkeilleen. Liikenneministeriö käyttää arkkitehtuuria liikennetelematiikan kehityksen ohjaamiseen ja hankkeiden arviointiin. Ohjaaminen tapahtuu resursseja suuntaamalla. Määritellyissä liikennetelematiikan toimintoprosesseissa on nykytilassa puutteita ja kehitystarpeita. Niistä tärkeimmät ja kiireellisimmät muutettiin toimenpideehdotuksiksi jatkotyötä varten. Ehdotukset jakautuvat prosesseja koskeviin kehittämistehtäviin, prosessien välisten yhteyksien ja tiedonvaihdon harmonisointitehtävään sekä erillistehtäviin. Hankkeen välittömänä jatkotoimenpiteenä järjestetään lausuntokierros, jossa kerätään palautetta, korjausehdotuksia ja mielipiteitä arkkitehtuurista ja kehittämissuunnitelmasta sekä jaetaan käyttäjille tietoa hankkeesta. Lausuntojen perusteella päätetään arkkitehtuurin korjaamisesta tai täydentämisestä ja toimenpiteistä, joilla alan organisaatiot voivat ottaa arkkitehtuurin käyttöön omassa työssään. Tätä käyttöönottoa edistetään järjestämällä seminaareja ja työpajoja, joissa käyttäjät perehtyvät arkkitehtuuriin ja sen soveltamiseen. TelemArkin aikajänne on asetettu 5 10 vuoden päähän. Arkkitehtuurin eri osa-alueet muuttuvat tuona aikana erilaisin syklein. Muuttumiseen vaikuttavat tekijät jaetaan muutoksiin toimintaympäristössä ja teknologiassa. Ylläpitotarpeen arvioimiseksi esitetään, että arkkitehtuurille nimetään vastuullinen, joka käynnistää tarvittaessa arkkitehtuurin päivityksen. Avainsanat (asiasanat) Liikennetelematiikka, järjestelmäarkkitehtuuri, kehittämissuunnitelma, toimintoprosessi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B 2 / 2000 Kokonaissivumäärä 52 Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

5 The publisher Authors Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT, Jari Oinas/ Traficon, Tomi Ristola/Traficon, Kristian Appel/Traficon, DESCRIPTION Date of publication Type of publication Report Assigned by Pasi Mäkinen/Cap Gemini Name of the publication The Finnish National System Architecture of Transport Telematics. The Development Plan. Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Abstract There are two final reports drawn up on the Finnish National System Architecture of Transport Telematics project. The reports are The Description of the Architecture and The Development plan. In addition, there is an Abstract report, where the main results of the work is described. The present document is The Development Plan. TelemArk project is a part of Finnish national research & development programme on transport telematics infrastructure (TETRA). The three main objectives of the development plan are as follows: 1. To ensure that the national system architecture of transport telematics will be used 2. To control the development of transport telematics in Finland 3. To take care that the architecture is kept up-to-date and is developed more comprehensive and more accurate The main benefit of the system architecture is better compatibility of different systems. In addition, the architecture makes the functions of organisations more effective, assists the generation of multimodal transport telematics services, precipitates the implementation of new systems, increases the integrated use of the systems, supports the strategic planning of the organisations, and allows to recognise new possibilities for development and co-operation. The users of the architecture are developers of transport telematics and the Ministry of Transport and Communications Finland. The developers can use the architecture to assess the present state of their systems and as starting point to their development projects. The Ministry uses the architecture transport telematics development and for the evaluation of the projects. The diversion is made by directing the resources to projects which comply with and promote the architecture development. At the present state, there are different deficiencies and development needs in the defined function processes. The most important and urgent ones have been converted into proposals for action for the further work. The proposals are divided into the process related development tasks, the harmonisation task of the connections and data exchange between processes, and additional tasks. As a direct further measure of the project, the final reports will be circulated for comments. The aim of the circulation is to collect feedback, suggestions for corrections, and opinions related to the final reports. In addition, information about the project is delivered to the users. Based on the comments, decisions about the corrections or supplements of the architecture will be made. Also measures needed for the implementation of the architecture by the different actors will be defined. The implementation is supported by organising seminars and workshops, where users can orientate to the architecture and its application. The TelemArk time scale is 5 10 years in the future. During this period, the different areas of the architecture are changing in different cycles. The changes are affected by the different factors that can be divided into changes in the operational environment and technology. In order to evaluate the needs of maintenance, it is proposed to appoint an administrator that will initiate the updating of the architecture when necessary. Keywords Transport telematics, system architecture, development plan, function process Miscellaneous Serial name and number Reports and memoranda of the Ministry of Transport and Communications B 2 / 2000 Pages, total 52 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price Published by Ministry of Transport and Communications ISBN Confidence status Public

6 Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA TOTEUTUS ARKKITEHTUURIN HYÖDYT ARKKITEHTUURIN KÄYTTÖ Liikennetelematiikkaa kehittävän organisaation kannalta Arkkitehtuurin lukeminen Käyttötapaukset Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä Arkkitehtuurin omistajan eli Liikenneministeriön kannalta Käyttötapaukset Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä hankkeen arviointiin PUUTTEET JA TARPEET PROSESSEITTAIN Yleistä Tiedotus autoilijoille Tiedotus julkisesta liikenteestä Liityntäpysäköinti Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Pääsyn säätely Maksun perintä Liikenteen ohjaus Riskikuljetusten hallinta Häiriönhallinta, yksilöliikenne Häiriönhallinta, julkinen liikenne Liikenteen valvonta ARKKITEHTUURIN MARKKINOINTI JA VIEMINEN KENTÄLLE Lausunnot Laajamittainen esittely ARKKITEHTUURIN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Toimintaympäristön muutokset Vaatimusten muuttuminen Arkkitehtuurin rajauksen muuttuminen Muutokset toimijoissa Toimintoprosessien muuttuminen Teknologian muutos Teknisten edellytysten parantuminen Uudet standardit LIITTEET 1) Liikenteen telematiikan ja liikenteen hallinnan toiminnot ja niiden liittyminen TelemArk -toimintoprosesseihin 2) Esimerkkejä eri aktoreina toimivista organisaatioista 5 TOIMENPITEET Yleistä Prosessit Tiedon tuottaminen Tiedon jalostus ja toimintojen toteutus Prosessien väliset yhteydet Tavoite Harmonisoitavat yhteydet Toteutus Erillistehtävät Julkisen vallan tehtäväkuvaus Ohjelma liikennetiedotuksen kehittämiseen Standardisointi Lainsäädäntö, säädökset ja ohjeet Muut tehtävät Yhteenveto...44

7 ESIPUHE TelemArk henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on syntynyt osana Liikenneministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk on TETRA-ohjelman osahanke numero 8: Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen. TelemArk työ käynnistyi kesällä 1998 ja on nyt päättynyt ensimmäisen vaiheensa osalta. Liikenneministeriö päättää jatkotyöstä. Tämä TelemArk kehittämissuunnitelma on laadittu täydentämään kansallista liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen telematiikan tulevaisuuden palvelut Suomessa, palveluita tuottavat, välittävät ja käyttävät toimijat ja näiden väliset suhteet. Kehittämissuunnitelma toimii ensisijaisesti arkkitehtuurin käyttöönottosuunnitelmana, jota toteuttaen voidaan raivata kansallisen arkkitehtuurin käyttöönoton tiellä olevia esteitä. Kehittämissuunnitelma kertoo, miten organisaatiot voivat käyttää järjestelmäarkkitehtuuria ja perustelee arkkitehtuurin tarpeen järjestelmien yhteentoimivuuden paranemisen myötä saavutettavilla hyödyillä. Kehittämissuunnitelma osoittaa, mitä puutteita tai kehitystarpeita liikennetelematiikan toimintoprosesseissa tällä hetkellä on. Tärkeimmät ja kiireellisimmät tarpeet on muutettu toimenpide-ehdotuksiksi jatkotyön valmistelua varten. Lisäksi raportti sisältää ehdotuksen, kuinka arkkitehtuuri saataisiin alan organisaatioiden käyttöön ja miten sitä tulisi jatkossa ylläpitää. Kehittämissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Cap Gemini Oy Pasi Mäkinen. Työtä on ohjannut TelemArk johtoryhmä, johon kuuluivat: Pekka Leviäkangas VR-Yhtymä Oy Petri Jalasto Liikenneministeriö Seppo Öörni Liikenneministeriö Anne Herneoja YTV Maritta Polvinen Tielaitos Nina Nizovsky Taksiliitto Martti Kerosuo Ratahallintokeskus Mikko Melasniemi Teollisuus ja työnantajat Pekka Hongisto Oy Matkahuolto Ab sekä edellä mainitut konsultit Liikenneministeriössä Petri Jalasto Liikenneneuvos

8 1 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Seuraavassa on esitetty kehittämissuunnitelman kolme päätavoitetta. Lisäksi on kuvattu, miten tavoitteet aiotaan saavuttaa. 1. Huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään Motivoidaan osapuolet käyttämään arkkitehtuuria kertomalla, mitä hyötyä arkkitehtuurista on Kerrotaan, miten arkkitehtuuria käytetään Ehdotetaan, miten arkkitehtuuri tulisi esitellä eri tahoille 2. Ohjata liikennetelematiikan kehitystä Suomessa Listataan puutteita ja kehittämistarpeita nykyjärjestelmissä ja arkkitehtuurin toteutumista estäviä ongelmia tai avoimia kysymyksiä Ehdotetaan tärkeimpiä tehtäviä arkkitehtuurin kuvaaman tavoitetilan toteuttamiseksi 3. Huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi Esitetään, miten arkkitehtuuria tulisi jatkossa ylläpitää ja kehittää 2 ARKKITEHTUURIN HYÖDYT Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Arkkitehtuurin soveltamisen seurauksena saavutetaan liikennetelematiikan käytön hyödyt. Liikennejärjestelmän käyttö tehostuu ja sen kapasiteetin käyttöaste nousee, liikenneturvallisuus paranee, ympäristöhaitat vähenevät ja liikkujat kokevat saavansa parempaa palvelua. Arkkitehtuuri palvelee myös organisaatioiden sekä julkisten että yksityisten - strategista suunnittelua, koska tiedonjalostusketjut ovat selkeästi kuvatut ja organisaatiot voivat asemoitua jalostusketjuun sopivaksi katsomallaan tavalla. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan, miten jokin palveluprosessi liittyy kokonaisuuteen. Julkinen sektori tunnistaa helpommin hankkeet, joita sen kannattaa tukea. Julkinen sektori voi määritellä selkeämmät pelisäännöt palvelujen tuottamiselle ja asettaa selkeät laatuvaatimukset erilaisille palveluille. Yhteinen arkkitehtuuri mahdollistaa toimintojen ulkoistamisen, jos niin halutaan, koska erillisten toimintojen rooli on helpommin tunnistettavissa. Yksityisten investointien riski pienenee, kun on yhtenäinen perusta, jolle palvelut rakentuvat. Tällöin yksityinen sektori investoi herkemmin ja pienemmällä tuottovaateella. Järjestelmien toiminnan luotettavuus ja joustavuus kasvaa ja toteuttaminen nopeutuu, kun on olemassa selkeä perusta, jolle järjestelmää voidaan ryhtyä rakentamaan. Lisäksi voidaan helposti tunnistaa ne yhteydet, joiden avulla järjestelmä mahdollisesti voi saada tietoja muista järjestelmistä. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan tärkeimmät prosessiin ja yhteyksiin liittyvät standardit. Arkkitehtuurin myötä alalle kehittyy yhteistä terminologiaa ja se tukee yhteistä kehityssuuntaa. Arkkitehtuuri tukee eri toimijoille yhteisen käsityksen syntymistä siitä, miten liikennetelematiikan toiminnot pitäisi toteuttaa. TelemArk -järjestelmäarkkitehtuurin laatimisprosessi on lähtenyt liikenteen hallinnan toiminnoista (liite 1) ja toimijoiden liiketoimintaprosesseista. Nämä toiminnot ja liiketoimintamallit ovat jäljitettävissä arkkitehtuurissa, joten toimintojen sisällön ja liiketoimintavaatimusten muuttuessa siitä aiheutuvat muutokset arkkitehtuuriin on helposti jäljitettävissä. Arkkitehtuurin hyödyt realisoituvat vain, jos arkkitehtuuri otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa, että yleistä tavoitearkkitehtuuria käytetään tarkempien toimija- ja järjestelmäkohtaisten arkkitehtuurien pohjana, osallistutaan standardien laatimisprosessiin ja tuetaan arkkitehtuurin mukaisia järjestelmäratkaisuja. Englannissa Transport Research Laboratory vertasi moottoritien liikenteenhallintajärjestelmien hyöty-kustannussuhteita, kun järjestelmät toteutetaan joko erillisinä tai käyttäen yhtenäisen arkkitehtuurin pohjalta yhteistä infrastruktuuria. Arvion mukaan yhteiskäyttöisyys parantaa hyötykustannussuhdetta kaksin-kolminkertaiseksi. (J.W. Tierolf, KAREN 1st Forum, 1997) Järjestelmäarkkitehtuurilla saavutettavat hyödyt realisoituvat mm. seuraavien näkökohtien perusteella: Arkkitehtuuri auttaa tehostamaan organisaatioiden omaa toimintaa ja edistää eri liikennemuodot kattavien telematiikkapalveluiden syntymistä. Arkkitehtuuri auttaa organisaatioita näkemään uusia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Kun muiden organisaatioiden toiminta tai kehittämissuunnitelmat ymmärretään, voidaan omaa toimintaa parantaa ja saada siihen uusia näkökulmia. 8

9 3 ARKKITEHTUURIN KÄYTTÖ 3.1 Liikennetelematiikkaa kehittävän organisaation kannalta Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen Arkkitehtuurin lukeminen Lähtökohta Liikennesektorin organisaatioilla on erilaisia tehtäviä liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisessa. Joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta vastaava organisaatio saattaa olla kiinnostunut alueellisesti kattavan joukkoliikenteen tiedotusjärjestelmän toteuttamisesta ja lisäarvopalvelun n kiinnostus voi liittyä joukkoliikennetiedon jalostamiseen ja välittämiseen. Järjestelmäarkkitehtuurin tehtävänä on auttaa erilaisia organisaatioita näkemään oma roolinsa liikennetelematiikan palveluiden tuottamisessa. Arkkitehtuurikuvauksen ylimpänä tasona toimii liikennetelematiikan toimintoprosessien yhteenvetokaavio. Yhteenvetokaaviosta selviävät sekä arkkitehtuuriin kuuluvat toimintoprosessit että toimintoprosessien liittyminen toisiinsa. Yhteenvetokaavion tehtävänä on auttaa organisaatiota tunnistamaan ne toimintoprosessit, jotka ovat sen oman toiminnan kannalta relevantteja. Käsitteellinen arkkitehtuuri Liikennetelematiikan palvelut kuvataan käsitteellisessä arkkitehtuurissa prosessikaavioiden avulla. Prosessikaavioista selviävät eri palveluiden tavoitetilat sekä palveluiden toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit ja niiden väliset yhteydet. Prosessikaavioissa kuvataan lisäksi suunniteltu työnjako eli eri komponenttien toteutuksesta vastaavat aktorit. Liitteessä 2 on esimerkki siitä, mitä liikennesektorin organisaatioita prosessikaavion aktorit vastaavat. Arkkitehtuuria lukevan organisaation tulee tunnistaa oma roolinsa arkkitehtuurista. Organisaation tulee tunnistaa toimintansa kannalta olennaiset toimintoprosessit sekä niistä edelleen minä aktorina se toimii ja mistä prosessikomponenteista se vastaa. Kun organisaatio on tunnistanut roolinsa tietyssä prosessissa, se pystyy prosessikuvauksen pohjalta selvittämään, mitä yhteyksiä muihin organisaatioihin tarvitaan. Lisäksi organisaatio pystyy arvioimaan, kuinka hyvin organisaation nykyinen toiminta vastaa tavoitetilaa, ja mitkä ovat toiminnon kannalta tärkeimmät kehittämistehtävät. Prosessikaavion lukemista voidaan tarkastella esim. liityntäpysäköintiprosessin avulla. Liityntäpysäköintitiedotuksen kannalta välttämätön aktori on liityntäpysäköintipalvelun. Olennaisia aktoreita ovat lisäksi pysäköintipalvelun, liikennetiedon, julkisen liikenteen palvelun, ympäristötiedon ja kartta-aineiston t sekä tienkäyttömaksun perijä. Liityntäpysäköintipalvelun n vastuulla on prosessin keskeisimmät prosessikomponentit Tiedon keruu, Tiedon jalostaminen ja Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen (kuva 1). Kuva 1. Liityntäpysäköintiprosessin keskeisimmät prosessikomponentit. Liityntäpysäköintiprosessin Tiedon keruu prosessikomponentin tehtävänä on yhdistää eri lähteistä tulevat tiedot, kuten ajantasaiset pysäköinti- ja liikennetiedot, joukkoliikenteen vuorotiedot, teiden ja katujen käyttömaksutiedot, ympäristötiedot sekä paikkatiedot. Kuvan 2 osaprosessikuvauksessa on esitetty Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyviä tietovirtoja. Karttatiedot Ajantasaiset pysäköintitiedot Ajantasaiset liikennetiedot Joukkoliikenteen vuorotiedot Teiden ja katujen käyttömaksut Ympäristötiedot Kuva 2. Liityntäpysäköintiprosessin Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyvät tietovirrat. Liityntäpysäköintiprosessin Tiedon jalostaminen prosessikomponentin tehtävänä on jalostaa tiedot tosiaikaisiksi liityntäpysäköintitiedotteiksi seuraamalla liikenteen sujuvuutta kaupungin sisääntuloväylillä ja katuverkolla, keskustan pysäköintilaitosten täyttöastetta sekä keskustan ympäristötietoja. Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen prosessikomponentin tehtävänä on muokata tiedot sopivaan muotoon, jotta ne voidaan välittää edelleen Tiedotus autoilijoille toimintoprosessiin. Tiedon keruu 9

10 Looginen arkkitehtuuri Looginen arkkitehtuuri kuvaa tietojärjestelmätoiminnot, jotka toteuttavat liikennetelematiikan toimintoprosessit. Looginen arkkitehtuuri kuvaa ratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet, mutta ei ota kantaa ratkaisun tekniseen toteutukseen. Arkkitehtuuria lukeva organisaatio tunnistaa tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta, mitkä tietoteknisesti toteutetut toiminnot kuuluvat kuhunkin prosessikomponenttiin. Näitä tietojärjestelmätoimintoja ovat mm. tietojen keruusta, tallentamisesta tai esittämisestä vastaavat palvelimet tai muut laitteet. Lisäksi tietojärjestelmien hajautuskaavioista organisaatio näkee, miten toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa esimerkiksi laajan alueen verkossa tai lähiverkossa. Kuvassa 3 on esitetty, miten muutamat liityntäpysäköintiprosessin tietojärjestelmätoiminnot ovat yhteydessä toisiinsa. Liikenneseuranta Tieverkon tietojen Työasema Karttatiedon Työasema Pysäköintitietojen hallinta Pysäköintitilojen seuranta Liikennetiedon Työasema Laajan alueen verkko Työasema Ajoneuvon paikannus palvelin Työasema Vuorotietojen hallinta Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Ajoneuvon seuranta Reittitietojen hallinta Kuva 3. Yleistetty esimerkki tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta. infopalvelun palvelin tiedon keruun ja käsittelyn hallinta tiedon ja käyttäjien profiilien hallinta Faxpalvelin Tienvarsi-info palvelin Kuvan 3 esimerkissä liityntäpysäköintipalvelun n tietojärjestelmä kokoaa karttatietoa, tietoa tosiaikaisesta liikennetilanteesta, julkisen liikenteen reiteistä ja vuoroista sekä tosiaikaisesta etenemisestä ja vapaista pysäköintipaikoista laajan alueen verkon välityksellä. Omalla palvelimellaan liityntäpysäköintipalvelun käsittelee tiedon niin, että se voidaan välittää eri välineillä käyttäjälle. Loogiseen arkkitehtuuriin kuuluvat myös tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviot. Ne kuvaavat yhden tai useamman toimintoprosessin prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot komponenteiksi hajautettuina. Tietojärjestelmätoimintojen komponentteja ovat havainnointi, tiedon varastointi, tiedon looginen käsittely, tietoliikenneyhteyksien hoitaminen ja tiedon esittäminen Käyttötapaukset Liikennetelematiikan toimintoja toteuttavan organisaation kannattaa hyödyntää kansallista järjestelmäarkkitehtuuria oman järjestelmänsä nykytilan selvittämiseen vertaamalla nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle Kansallinen arkkitehtuuri tukee erityisesti organisaation yleisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin käsittelyä ja kehittämistä, mutta antaa myös rajoitetusti suuntaviivoja yksittäisille järjestelmille. Nykytilan selvitys tapahtuu seuraavasti 1. Organisaatiolla on kuvaus tai käsitys omasta telematiikkaa soveltavasta toiminnosta, jota halutaan verrata kansalliseen arkkitehtuuriin 2. Valitaan TelemArk-prosessikuvaus, joka käsittelee tätä toimintoa 3. Pelkistetään organisaation toiminto vastaamaan TelemArkin prosesseja 4. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet toiminto kattaa ja arvioidaan, puuttuuko toiminnosta prosessikomponentteja, tai ovatko prosessikomponentit puutteellisia 5. Verrataan, mihin muihin organisaatioihin TelemArk-prosessikuvauksen mukaan tarvitaan yhteydet. Arvioidaan, mitkä yhteydet ovat olemassa tai puuttuvat, sekä onko yhteyksissä joitakin puutteita. 6. Arvioidaan, mikä on muiden organisaatioiden prosessikomponenttien nykytila. Selvitetään, ovatko muiden organisaation prosessikomponentit riittäviä, jotta yhteys voisi toimia. Tässä apuna toimivat kehittämissuunnitelmassa tunnistetut prosessien puutteet ja kehittämistarpeet. Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin käyttäminen organisaation kehitystyön lähtökohtana tapahtuu seuraavasti: 1. Valitaan TelemArk-prosessikuvaus tai kuvaukset, jotka käsittelevät suunniteltavaa toimintokonseptia (organisaation, jonkin alueen tai tiettyjen palveluiden liikennetelematiikka-arkkitehtuuria) tai yksittäistä liikennetelematiikan toimintoa 2. Mikäli kehittämissuunnitelma tehdään organisaation olemassa olevalle toiminnalle, tehdään nykytilaselvitys edellä esitetyllä tavalla 3. Kehitystyö aloitetaan valitsemalla TelemArk-prosessikuvauksesta ne prosessikomponentit, jotka organisaatio haluaa toteuttaa toiminnon aikaansaamiseksi 4. Nostetaan arkkitehtuurista esille tarvittavat yhteydet muihin organisaatioihin 5. Arvioidaan, mikä on muiden organisaatioiden prosessikomponenttien nykytila. Selvitetään, ovatko muiden organisaation prosessit sillä tasolla, että yhteys voisi toimia. 6. Katsotaan TelemArk-kehittämissuunnitelmasta tarve noudattaa kansainvälisiä tai kansallisia standardeja prosesseissa tai yhteyksissä. Mikäli kehittämissuunnitelmassa on todettu standardin tarve, mutta sitä ei ole olemassa, tulisi organisaation suunnitelmassa ottaa kantaa mahdollisuuteen hyödyntää uuden hankkeen tuloksia kansallisen standardin luomisessa. 7. Arvioidaan TelemArk-kehittämissuunnitelman perusteella mahdollisia esteitä tai ongelmia toimintojen toteuttamiselle. Ongelmat voivat olla esimerkiksi hallintoon, markkinoihin tai 10

11 lainsäädäntöön liittyviä. Kehittämissuunnitelmassa on myös esitetty mahdollisia ratkaisumalleja tai jatkotoimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 8. Kootaan TelemArkin loogisen arkkitehtuurin kuvauksista tarkasteltavia prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden määritykset. Rajataan kootut tietojärjestelmätoiminnot hajautuskaaviosta. Tästä saadaan yleiskuva kehitettävästä järjestelmästä. 9. Kootaan tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon avulla tietojärjestelmätoimintoihin liittyvät tietojoukot. Tietojoukkoja voidaan käyttää järjestelmäkehityksen käsitemallinnuksen pohjana. 10. Kootaan tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tietojärjestelmäkomponentit ja rajataan löydetyt komponentit tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviosta. Näin saadaan pohja järjestelmän rakenteelle. 11. Tarkistetaan prosessikomponenteille annetut tärkeys-, tietoturva- ja telematiikkariippuvuusluokitukset. Niiden avulla voidaan tarkentaa kehitettävän järjestelmän tietoturva- ja järjestelmähallintatarpeita Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä Tässä kuvataan yksinkertaisella esimerkillä, miten telematiikkaa uuden palvelun tuottamisessa käyttävä organisaatio voi hyödyntää TelemArk arkkitehtuuria oman järjestelmänsä kehitystyössä. Esimerkissä on käsitelty kappaleessa uuden järjestelmän kehitystyöhön liittyvän tarkistuslistan kohdat 1 9. Esimerkiksi on valittu liikenteen tiedotus tien varrella olevan muuttuvan tiedotustaulun avulla. Tiedotuspalvelun n tavoitteena on antaa liikenneinformaatiota autoilijoille tien varteen sijoitettavan vapaasti ohjelmoitavan tiedotustaulun avulla. Taulu sijoitetaan keskustaan johtavan pääväylän eritasoliittymän yhteyteen. Eritasoliittymästä pääsee toiselle väylälle, joka johtaa myös keskustaan. Tämän vaihtoehtoisen reitin varrella on lisäksi tarjolla liityntäpysäköintipalvelu. Taulussa on tarkoitus antaa informaatiota mahdollisista liikenteen häiriöistä (ruuhkat, onnettomuudet, tietyöt jne.) vaarallisesta kelistä matka-ajasta keskustaan eri reiteillä keskustan ruuhkista ja pysäköintipaikkatilanteesta liityntäpysäköinnistä Suunnitteltavaan toimintoon liittyvä TelemArk-prosessi on Tiedotus autoilijoille. Prosessi ja sen komponentit on esitetty käsitteellisellä tasolla arkkitehtuurikuvauksen kappaleessa 2.7. Prosessista valitaan ne prosessikomponentit, joiden avulla tiedotustaululla toteuttava palvelukonsepti saadaan aikaan. Tässä tapauksessa Tiedotus autoilijoille -prosessista poimitaan taulukossa 1 esitetyt komponentit. Taulukko 1. Tiedotustaulupalvelun toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit. Prosessikomponentti Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Tietopalvelun tarjoaminen Kuvaus Kerätään tietoja eri lähteistä jalostettavaksi ja tarjottavaksi edelleen autoilijoille. Jalostetaan tietoa esim. yhdistelemällä eri lähteistä kerättyä tietoa käyttäjäryhmittäin tai käyttötarpeittain. Tarjotaan tiedotuspalvelua autoilijoille. Autoilija voi vastaanottaa tietoa tiedotuskanavien kautta tai hakea itse haluamaansa tietoa interaktiivisten kanavien kautta esim. autossa olevien tai henkilökohtaisten laitteiden välityksellä. Suunniteltujen toimintojen toteuttamiseksi poimitaan Tiedotus autoilijoille -prosessista tarvittavat yhteydet tiedon tuottajien prosessikomponentteihin (taulukko 2). Taulukko 2. Tarvittavat yhteydet tiedon tuottajien prosessikomponentteihin. Aktori Prosessikomponentti Kuvaus Ajantasaisen liikennetiedon keruu Liikennetiedon Ympäristötiedo n Kunnossapitop alvelun Pysäköintipalvelun Tienpitäjä Ajantasaisen ympäristötiedon keruu Ajantasaisen kunnossapitotiedon keruu Kunnossapitotietojen Ajantasaisen pysäköintitiedon keruu Kerätään ja pidetään yllä ajantasaista tietoa liikennetilanteesta (liikenteen määrä, nopeus, ruuhkautuminen jne.) tie- ja katuverkolla. Liikennetiedon keruu voi tarkoittaa risteyskohtaista saapuvan liikenteen havaitsemista tai koko verkon tasolla tapahtuvaa laajempaa liikennetiedon keräämistä. Ympäristötietoja tarjoava palvelun ylläpitää tietoa säästä, kelistä ja niiden ennustettavista muutoksista. Tiedon piiriin kuuluu myös muut ympäristötekijät kuten päästöt (ja niiden tilanne) sekä mahdolliset häiriöt ympäristössä kuten esim. hirvet jne. Ylläpidettävän tiedon piiriin kuuluu myös historiatieto ja raja-arvot ym. Ajantasaisen kunnossapitotyön seurannan tietojen keruu. Esimerkiksi aura-auton tarkka sijainti. Tie- ja katuverkon kunnossapitotöihin liittyvien tietojen. Kerätään ja pidetään yllä ajantasaista tietoa pysäköintipaikkojen tarjonnasta (esim. vapaista paikoista). Pysäköintitiedon Pidetään yllä hitaasti muuttuvia pysäköintitietoja kuten pysäköintipaikkoja ja niiden sijaintia, kapasiteettia jne. Tien ja tieverkon tietojen Pidetään yllä tietoja teistä sekä tie- ja katuverkosta, mukaan lukien rajoitustiedot kuten nopeusrajoitus, yksisuuntaisuudet, kääntymiskiellot jne. Järjestelmän ensimmäisessä toteuttamisvaiheessa ei tarvita yhteyksiä yleisötapahtumatietojen, matka- ja oheistiedon sekä kartta-aineiston prosesseihin. Niitä saatetaan kuitenkin tarvita myöhemmin järjestelmän toimintoja laajennettaessa, joten järjestelmässä tulee olla niihin valmius. 11

12 Tiedon keruu -osaprosessista tarvitaan yhteydet myös Häiriönhallinta, Liikenteen ohjaus, Liityntäpysäköinti ja Tiedotus julkisesta liikenteestä prosesseihin sekä muihin tiedotuspalvelun tuottajiin (taulukko 3). TelemArk arkkitehtuurin kehittämissuunnitelman (kappale 5.3.2) mukaan yhteydet näihin prosesseihin tulee toteuttaa kansallisten standardien mukaan. Taulukko 3. Yhteydet Tiedotus autoilijoille prosessin ulkopuolisiin prosesseihin. Prosessi Yhteys Tunnus Tietovirran kuvaus Standardi yhteystarve (onko käytettävissä) kansallinen EI Häiriönhallinta F-HäHa_Ta Tiedot häiriöstä liikenteessä: mitä, missä, milloin, vaikutukset, suositukset Liikenteen ohjaus F-O_Ta Voimassa oleva ohjaustieto esim. ympäristöolosuhteista johtuva paikallinen nopeusrajoituksen muutos: ohjaustieto ja vaikutusalue. Liityntäpysäköinti F-KYS1_Ta Liityntäpysäköinnin Tiedotus julkisesta liikenteestä Toinen tiedotuspalvelun suositteleminen autoilijoille erilaisten ehtojen täyttyessä. Tiedot jatkoyhteyksistä, vapaista liityntäpysäköintipaikoista ja niiden sijainnista. F-Tj_Ta_LP Hakutietoja liityntäpysäköinnistä kansallinen EI Hakuehtojen mukaiset tiedot kansallinen EI => voidaanko hankkeen pohjalta kehittää kansallista standardia kansallinen EI kansallinen / EU EI / Datex Taulukkoon 5 on kerätty tiedotustaulupalveluun liittyvät tietojoukot. Kursivoidut tietojoukot eivät ole välttämättömiä järjestelmän ensimmäisessä toteutusvaiheessa mutta ne on oltava mahdollista ottaa käyttöön myöhemmissä vaiheissa. Taulukko 4. Tiedotustaulupalvelun n tarvitsemat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden kuvaukset. Tietojärjestelmätoiminto Kuvaus AccessService Yhteyspalvelun toimittajan palvelu, joka mahdollistaa yhteydet valinnaisen verkon (puhelinverkon) kautta pakettikytkentäiseen alueverkkoon. InfoColl&Norm Kerättyjen tietojen normalisointi tietopalvelun käyttöön InfoProfileMgmt Normalisoidun tiedon jalostaminen tiedon käyttäjien tarpeisiin: käyttäjäprofiileittain, tietoalueittain jne. InfoServ Tietopalvelun tarjoaminen tiedon käyttäjille tai toisille tietopalveluille. Käyttäjä voi hakea tietoa hakuehtojen perusteella tai tietoa voidaan välittää suoraan käyttäjälle. RoadSideInfoServ Tiedotuspalvelun tarjoaminen tienvarsilaittein (-tauluin) WirelessCommDevice Langaton päätelaite WirelessCommServ Langaton tiedonsiirtokanava Tiedon tuottajien prosesseihin mahdollisesti liittyvät puutteet (tärkeimpiä on listattu tämän raportin kappaleessa 4.2) on syytä kartoittaa. Kartoitettavia puutteita ovat, onko pysäköintitietoa saatavissa, ja onko se riittävän ajantasaista, jotta sitä kannattaa järjestelmän toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa käyttää. Tiedotuspalvelun toteuttamiseen liittyviä mahdollisia hallinnollisia ongelmia, jotka pitää selvittää ennen järjestelmän toteuttamista, ovat: Jos tiedotustaulussa annetaan reittisuosituksia, niin kuka vastaa tiedon oikeellisuudesta ja siitä mille reitille liikennettä ohjataan? Kuka päättää, milloin autoilijoille suositellaan liityntäpysäköintiä (yhteys Liityntäpysäköinti prosessiin)? Kun tiedotustaulu-järjestelmä on käsitteellisellä tasolla määritetty, selvitetään TelemArkin loogisen arkkitehtuurin tietojärjestelmien hajautuskaavioiden (TelemArkin arkkitehtuurikuvaus, kappale 3.2) avulla ko. järjestelmässä tarvittavat tietojärjestelmätoiminnot. Taulukkoon 4 on koottu tiedotustaulujärjestelmässä tarvittavat tietojärjestelmät. Tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon (TelemArkin arkkitehtuurikuvaus, kappale 3.2) avulla selvitetään, mitkä tietojoukot ko. palvelun tietojärjestelmätoiminnoissa tarvitaan. 12

13 Taulukko 5. Tiedotustaulupalvelun n tarvitsemat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden kuvaukset. Tietojoukot Nimi Kuvaus Ajantasaisuus CarParkEvents Pysäköintipalvelun käyttötiedot (kapasiteettitilanne) <1m CarParks Pysäköintipalveluiden perustiedot <1d s Sähköpostiviestit <1h EnvInformation Jalostettu ympäristötieto <1h Events Liikenneverkkoon vaikuttavat yleisötapahtumat <1d Faxes Telefaxviestit <1m Incidents Havaitut liikennehäiriöt <1m Information Liikennetieto <1m InformationUsageProfiles Liikennetiedon käyttöprofiilit <1h Maps Karttatiedot <1w Park&RideInformation Liityntäpysäköinnin palvelutiedot <1m PubTRDepartures Vakiovuoroisen joukkoliikenteen vuorotiedot <1h PubTRRoutes Vakiovuoroisen joukkoliikenteen reittitiedot <1h RiskTransports Riskikuljetukset <1d RiskTrLocations Riskikuljetusten seuranta- ja paikkatiedot <1d RoadMaintTasks Tie- ja katuverkon toimenpiteiden tiedot <1d Routes Tie- ja katuverkosto <1w Terminals&Stops Tiedot joukkoliikenteen terminaaleista ja pysäkeistä <1w TrafficCtrlAreas Liikenteen ohjauksen aluetason tiedot <1m TrafficData Tiedot liikennetilanteesta <1m VehicleLocations Ajoneuvojen paikkatiedot <1s (Taulukossa käytettyjen yksiköiden selitykset: s = sekunti, m = minuutti, h = tunti, d = vuorokausi, w = viikko) 3.2 Arkkitehtuurin omistajan eli Liikenneministeriön kannalta Käyttötapaukset Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenneministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista Liikennetelematiikan kehityksen tukeminen Järjestelmäarkkitehtuurista voidaan tunnistaa olemassa olevan järjestelmäkokonaisuuden puutteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Lisäksi järjestelmäarkkitehtuurista voidaan tunnistaa esimerkiksi kehitystä estävät hallinnolliset tai organisatoriset ongelmat. Tämän perusteella voidaan suunnitella ja käynnistää tärkeimmät tehtävät liikennetelematiikan kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on tehty edellä esitetyt toimenpiteet liikennetelematiikan kehityksen tukemiseksi. Luvussa 4 puutteet ja kehittämiskohteet on määritelty prosessikohtaisesti. Puutteet on tunnistettu vertaamalla toteutettujen järjestelmien nykytilannetta arkkitehtuurissa määriteltyyn tavoitetilanteeseen. Luvussa 5 on esitetty tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä telematiikkaprosessien kehittämiseksi ja esimerkiksi organisatoristen ja hallinnollisten kysymysten ratkaisemiseksi. Yksittäisten hankkeiden arviointi Liikenneministeriö käyttää järjestelmäarkkitehtuuria arvioidessaan ja ohjatessaan yksittäisiä hankkeita, joihin ministeriö osallistuu. Yksittäisten organisaatioiden järjestelmien ja omien arkkitehtuurien kehitystyötä ohjataan, jotta ne olisivat yhdenmukaisia kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kanssa. Järjestelmäarkkitehtuurin avulla ministeriö arvioi miten hyödyllinen hanke on järjestelmäarkkitehtuurin osoittaman tavoitetilan toteutumisen kannalta miten hyvin hanke toteuttaa järjestelmäarkkitehtuurin vaatimukset eli, että toteutettavat järjestelmät ovat avoimia ja perustuvat standardoituihin rajapintoihin, jotta järjestelmien tuottama tieto olisi yhteiskäyttöistä ja tiedonvaihto järjestelmien välillä mahdollista. Kehitystyön ohjaaminen tapahtuu vertaamalla kehityshanketta kansalliseen arkkitehtuuriin. 1. Kehityshankkeesta on kuvaus tai käsitys 2. Valitaan TelemArk prosessikuvaus, joka käsittelee tätä hanketta 3. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet hanke kattaa 4. Arvioidaan, miten hyvin hanke toteuttaa tärkeimpiä puuttuvia osia prosessissa tai ratkaisee prosessissa esille nousseita ongelmia. Tämän perusteella voidaan arvioida hankkeen merkitystä kansalliselle kehitykselle. 5. Katsotaan, missä prosessin osissa tulisi noudattaa kansainvälisesti tai kansallisesti sovittuja ratkaisuja, kuten esimerkiksi standardisoituja rajapintoja prosessikomponenttien välisissä yhteyksissä. Arvioidaan, miten hyvin hankkeessa on otettu huomioon standardisoitujen ratkaisujen käyttö, tai miten hyvin hanke edistää niiden kehittymistä. Vertailun perusteella hankkeille annetaan palautetta siitä, kuinka hyvin ne toteuttavat arkkitehtuurin vaatimuksia, ja kuinka hyödyllisiä ne ovat kokonaisjärjestelmän kannalta. Lisäksi hankkeille esitetään toimenpide-ehdotuksia, joilla niiden kehitystä ohjataan kohti arkkitehtuurin kuvaamaan tavoitetilaa. Resurssien suuntaaminen Liikenneministeriö ohjaa kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toteuttamista resursseja suuntaamalla. Resursseja panostetaan niiden hankkeiden käyttöön, jotka ovat arkkitehtuurin kannalta tärkeitä, ja joiden toteuttaminen tapahtuu arkkitehtuurissa mainittuja periaatteita noudattamalla Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä hankkeen arviointiin Tässä kappaleessa kuvataan, miten arkkitehtuuria voidaan käyttää silloin, kun arvioidaan, kuinka hyvin tietty hanke noudattaa arkkitehtuurin periaatteita. 13

14 Arvioitava hanke Esimerkkihankkeeksi on valittu Oy Matkahuolto Ab:n aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuri (Oy Matkahuolto Ab:n aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuri, versio 1.0). Järjestelmäarkkitehtuurissa esitetään Matkahuollon pääkonttorissa sijaitsevan reitti- ja aikataulupalvelimen periaatekaavio (kuva 4) sekä järjestelmän tietokannan tietomalli. Tietomalli määrittelee tietokannan luokat, tietolajit ja näiden esitysmuodon. Kun lähdetään arvioimaan Matkahuollon aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuria, haetaan ensin TelemArk-arkkitehtuurista vastaava toimintoprosessi. Tässä tapauksessa se on Tiedotus julkisesta liikenteestä. Kun Matkahuollon arkkitehtuuria arvioidaan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kannalta, kiinnostuksen kohteena ovat järjestelmän yhteydet muihin organisaatioihin. Kuvan 4 yhteyksiin on liitetty arvio, mitä TelemArk arkkitehtuurin tietovirtoja Matkahuollon järjestelmän yhteydet muihin organisaatioihin vastaavat. Kuvassa 4 on käytetty TelemArkin tietovirtojen tunnuksia, jotka on selitetty taulukossa 6. TJF001, TJF005 TJF002, TJF003 (TJF004, FHäHj_Tj) Tiedonvaihtojärjestelmä Internet TJF011 Asiakas Taulukko 6. TelemArk-tietovirtojen selitykset. Tietovirran tunnus TJF001 TJF002 TJF003 (TJF004) TJF005 TJF011 FHäHj_Tj Yhteenveto Selitys Karttatietoa Joukkoliikenteen reittitietoa Joukkoliikenteen vuorotietoa: aikataulut, hinnat yms. Tosiaikaista tietoa linjalla etenemisestä (Matkahuollon arkkitehtuuri sisältää tiedot liikennevälineen sijainnista sekä vuoron lähtö ja tuloajoista) Terminaali- ja pysäkkitietoa Tiedonvaihto asiakkaan kanssa Tietoa joukkoliikenteen häiriötilanteista (Matkahuollon arkkitehtuuri sisältää tiedot liikennevälineen sijainnista sekä vuoron lähtö ja tuloajoista) Matkahuollon arkkitehtuuri ottaa hyvin huomioon yhteydet muihin organisaatioihin. Järjestelmä kattaa Tiedotus julkisesta liikenteestä -toimintoprosessin tärkeimmät yhteydet. Sen sijaan Matkahuollon arkkitehtuuri kattaa vain osittain Eteneminen linjalla - prosessikomponentin ja häiriötilanteiden tiedot. Matkahuollon arkkitehtuurista on lisäksi rajattu pois TelemArkissa tunnistettuja vähemmän tärkeitä tietovirtoja yleisötapahtumista, matkailu- ja oheispalveluista, tieliikenteestä tai liikenteen ohjauksesta. Matkahuollon arkkitehtuuri ei myös ota kantaa tiedon välittämiseen loppukäyttäjille. MH asiamies Webpalvelin Bussiyhtiöt TJF002, TJF003 (TJF004, FHäHj_Tj) Pääkonttorin lähiverkko Kun Matkahuollon järjestelmään haetaan muista järjestelmistä kartta- sekä terminaali- ja pysäkkitietoja, siinä tulee ottaa huomioon standardisoidut rajapinnat, joita määritellään parhaillaan DIGIROAD ja DigiStop -hankkeissa GDF-standardin perusteella. Matkahuollon arkkitehtuuri tarjoaa erinomaisen lähtökohdan joukkoliikenteen reitti- ja vuorotietojen (yhteydet TJF002 ja TJF003) kansallisen, standardisoidun rajapinnan määrittelylle. Tässä tulee kuitenkin ottaa huomioon kansainvälinen kehitys, kuten DATEmäärittelyjen käynnissä oleva laajennus koskemaan joukkoliikennettä. Kansallisen rajapinnan kehittäminen tulisi ottaa huomioon myös linja-autoyritysten ja Matkahuollon välisessä tietojen välityksessä. Reitti- ja aikataulupalvelin Kartta Ei spatiaaliset Reitti- ja aikataulupalveluiden Kuva 4. Periaatekuva Matkahuollon reitti- ja aikataulupalvelimesta sekä siihen liittyvistä TelemArkin tietovirroista. 14

15 4 PUUTTEET JA TARPEET PROSESSEITTAIN 4.1 Yleistä Liikennetelematiikan toimintoprosesseista selvitettiin puutteet prosessikomponenteissa tai yhteyksissä, mahdollisuudet prosessien kehittämiseen sekä kehittämisen esteet ja ongelmat. Prosessista poimittiin kaikki selvitettävät asiat käyttäen apuna taulukon 7 tarkistuslistaa. Tärkeimmät puutteet ja tarpeet koottiin prosesseittain kappaleisiin Taulukko 7. Tarkistuslista prosessien puutteiden, mahdollisuuksien ja tarpeiden arviointia varten. Prosessit ja yhteydet Puuttuvat tai puutteelliset prosessit tai yhteydet Kansainväliset yhteydet ja integraatio Standardit rajapinnat tai prosesseja koskevat standardit Hallinto tai organisaatio Työnjako Toimintatavat ja vastuut eri tahoille Päätöksenteko välitettävän tiedon muodosta Julkisen palvelun velvoitteet Työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä Ylläpito ja huolto Toteutusvaiheen organisointi Käytännöt ja sopimukset Viranomaisyhteityö Vaiheittainen toteutettavuus Sitoutuminen Talous ja markkinat Kaupalliset mahdollisuudet Kilpailuttaminen ja toimintojen ulkoistaminen Rahoitus Maksut Budjettitalous Markkinoiden kehittyminen Korvaukset tiedon käytöstä vs. korvaukset tiedon välittämisestä Lainsäädäntö Tietojen oikeellisuus Tuotevastuu Palveluiden minimivaatimukset Intimiteettisuoja Tekijänoikeus- ja liikesalaisuus Palveluiden sisällön sääntely Tekniikka Teknisessä kehityksessä mukana pysyminen Tekniikan saavutettavuus ja kehitysaste Riippuvuus muista järjestelmistä Teknisten ratkaisujen riskit 15

16 4.2 Tiedotus autoilijoille Tiedotus autoilijoille (Ta: T1, T2, T3, T4, T5) Autoilija Liittymät Tiedotus julkisesta liikenteestä F-Tj_Ta F-Tj_Ta_LP 7 F-KYS1_Ta F-HÄHa_Ta, F-HÄHj_Ta F-KAL_Ta Liityntäpysäköinti Häiriönhallinta Riskikuljetusten hallinta 6 6 Liikenteen ohjaus Tiedon haku/ vastaanot to Tiedotuskanavaoperaattori F-O_Ta Tiedon välittäminen TAF016 Tiedotuspalvelun TAF003 Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Tietopalvelun tarjoaminen TAF014 TAF015 TAF016 Ympäristötiedon Tienpitäjä Tien ja tieverkon tietojen TAF002 Ympäristötiedon TAF004 Ajantasaisen ympäristötiedon keruu TAF005 2 TAF011 Tietovirta toiselle tietopalvelulle Liikennetiedon 1 3 Ajantasaisen liikennetiedon keruu OF026 TAF010 (Tien/ kadun) kunnossapit o-palvelun TAF002 Kunnossapitotietojen Ajantasaisen kunnossapitotiedon keruu 10 Pysäkointipalvelun 4 Pysäköintitiedon TAF006 Ajantasaisen pysäköintitiedon keruu Yleisötapahtumien järjestäjä TAF012 Yleisötapahtumatietojen TAF008 TAF007 Matkailu- ja oheispalvelun TAF001 Matkailu- ja oheistiedon 5 Karttaaineiston Karttaaineiston 16

17 1. Tien ja tieverkon tietojen ja yhteys Kartta-aineiston on. Nykyisellään prosessi on puutteellinen. Myös kartta-aineiston n ja tienpitäjän välinen yhteys on useissa tapauksissa puutteellinen. Tietojen tarkkuustaso, ajantasaisuus ja muoto vaihtelee hyvin paljon toimijoittain. Tähän on osittain syynä se, ettei ole yhteisiä periaatteita ja standardeja siitä, mitä tie- ja katuverkon tietoja tienpitäjän (Tielaitos, kunnat) tulisi ylläpitää ja missä muodossa. Tietojen voidaan osittain hoitaa kaupallisten yritysten toimesta mutta myös tienpitäjien vastuut ja velvoitteet tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa tulisi määrittää ja sopia. Tie- ja katuverkon kansallisen tietokannan kehittämishanke (DIGIROAD) on käynnistynyt TETRA 7:n alla. 2. Ajantasaisen liikennetiedon keruu. Tiedon keruussa on ongelmana pieni kattavuus. Lisäksi liikennetiedon tuottajien väliset yhteydet ja toimintatavat ovat vielä osittain puutteellisia. Tietoja kerätään pistekohtaisesti ja ne kattavat hyvin pienen osan tie- ja katuverkosta. Liikenteen tiedotuksen tavoitteet saavutetaan vain, jos on käytettävissä riittävän kattavat, luotettavat ja ajantasaiset tiedot päätieverkon ja kaupunkialueiden liikennetilanteesta. Mittauspisteiden verkostoa tulee tihentää kaupunkialueilla ja liikenteellisesti merkittävillä pääväylillä. Tiedon keruun kattavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tulisi kehittää erityisesti 1) tiedon keruuta liikkuvan mittausyksikön avulla 2) yhteiskäyttöisiä havaintoasemia 3) niiden tiedonsiirtoratkaisuja, 4) liikenteen seurantakameroiden hyödyntämistä liikennetiedon keruussa ja 5) ennustetekniikoita ja -menetelmiä, joiden avulla pistekohtaisesta tiedosta saadaan muokattua tiejakso- ja aluetietoa. Toimijoiden ja eri järjestelmien välisiä yhteyksiä ja tietojen välitystä tulisi automatisoida ja standardisoida. 3. Yhteys Tie- / katukunnossapitotietojen ylläpidosta Ajantasaisen liikennetiedon keruuseen ja Tiedotuspalvelun n Tiedon keruu prosessiin. Tällä hetkellä yhteydet ovat puutteellisia tai ne puuttuvat kokonaan. Myös tiedon tarkkuudessa ja ajantasaisuudessa on paljon kehittämistä erityisesti liikkuvien työmaiden / töiden (lumenauraus, asfalttityömaat ) osalta. Tulevaisuudessa päivittäistä tilanneraportointia voitaisiin kehittää hyödyntämällä nykyistä enemmän GPSpaikannusta ja langatonta tiedonsiirtoa. Kunnossapitäjän roolia liikennetiedon na tulee korostaa. 4. Pysäköintitiedon ja Ajantasaisen pysäköintitiedon keruu ja yhteydet Tiedotuspalvelun n Tiedon keruu -prosessiin. Tällä hetkellä yhteydet ovat puutteellisia sekä välitettävän tiedon sisältö ja muoto epäyhtenäistä. Pysäköintiohjausta voitaisiin tehostaa välittämällä ajantasaista tietoa (sijainti, paikkamäärä, aukioloajat, hinnat, tilaa / täynnä jne.) autossa oleviin ja kuljettajan omiin laitteisiin. Tästä syystä on tarvetta kehittää standardisoitu rajapinta, jonka avulla tiedotuspalvelun voi kerätä tarvitsemaansa tietoa laitos- ja aluekohtaisista järjestelmistä. paikasta, ajankohdasta sekä niiden liikenteelle aiheuttamista haitoista ja rajoituksista. Yhteyksiä ja tietojen välitystä tulisi automatisoida ja standardisoida. Luvanvaraisen tapahtuman järjestäjän ja luvan myöntävän viranomaisen keskinäinen työnjako, velvoitteet ja rutiinit mm. tapahtumaan liittyvän tiedon ylläpidosta ja sen jakelusta eri osapuolille (esim. liikennetiedon ja tiedotuspalvelun ) tulee määrittää. 6. Yhteys Häiriönhallinnasta ja Liikenteen ohjauksesta Tiedon keruu -prosessiin. Nykyisellään yhteydet ovat puutteellisia. Häiriönhallinnalla pyritään havaitsemaan häiriöt nopeasti mutta myös minimoimaan niiden vaikutukset. Tämä edellyttää tehokasta yhteydenpitoa häiriönhallinnan ja tiedotuspalvelun n kesken. Häiriönhallinta vaikuttaa myös liikenteen ohjaustoimenpiteisiin. Poikkeavista ohjaustoimenpiteistä on tarpeen tiedottaa autoilijoita, mikä edellyttää tehokasta yhteydenpitoa liikenteen ohjauksen ja tiedotuspalvelun n kesken. Nämä yhteydet ja rajapinnat tiedotuspalvelun an tulee automatisoida ja standardoida esim. Datexia hyväksi käyttäen. 7. Yhteys Liityntäpysäköinnistä Tiedon keruu -prosessiin. Tähän mennessä tehdyissä kokeiluissa joukkoliikenteen vuorotiedot ovat olleet aikatauluperusteisia eikä pysäköinnin tietoja (tilaa/täynnä) ole otettu huomioon. Uusissa järjestelmissä tietojen tulee perustua ajantasaisiin (dynaamisiin) vuoro- ja pysäköintitietoihin. 8. Yhteydet tiedotuspalvelun lta toiselle tiedotuspalvelun lle. Nykyisellään yhteydet ovat puutteellisia sekä tiedon sisältö ja muoto epäyhtenäistä. Toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja rajapintojen yhtenäistämistä kehitetään TETRAohjelmaan sisältyvässä KALKATI-hankkeessa (TETRA 7). 9. Tietopalvelun tarjoamiseen liittyvät julkisen palvelun velvoitteet. Julkisen ja yksityisen sektorin roolien selventämiseksi tulee määrittää, mitkä tiedotuspalvelut ovat käyttäjille maksuttomia peruspalveluita ja mitkä maksullisia lisäarvopalveluita. 10. Tiedotuspalvelun n ja eri tiedontuottajien välillä tarvittavasta viranomaisyhteistyöstä, tiedonvaihtokäytännöistä ja vastuista sopiminen edellyttää yhteisten pelisääntöjen määrittämistä. 11. Tietopalvelun tarjoaminen. Tiedotuspalveluiden tarjoajan tulee huolehtia siitä, että uusien tiedotuspalveluiden toteuttamisessa katsotaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita ja niiden tuottamiseen käytettäviä järjestelmiä ei saa perustaa tietyn tekniikan varaan vaan järjestelmien tulee perustua rajapinta-ajattelulle, joka mahdollistaa eri tekniikoiden soveltamisen tiedon jakelussa. Näin vältytään koko järjestelmän uusimiselta joka kerta, kun uutta tekniikkaa tulee markkinoille. 5. Yhteydet Yleisötapahtumatietojen ylläpidosta Ajantasaisen liikennetiedon keruuseen ja Tiedotuspalvelun n Tiedon keruu prosessiin. Tällä hetkellä yhteydet ja toimintatavat ovat puutteellisia. Välitettävän tiedon sisältö ja muoto on epäyhtenäistä. Liikenteen tiedotuksessa tarvitaan tietoja yleisötapahtumien 17

18 4.3 Tiedotus julkisesta liikenteestä Tiedotus julkisesta liikenteestä (Tj: T6) Liittymät Liikenteen ohjaus Häiriönhallinta, julkinen liikenne Tiedotus autoilijoille Potentiaalinen liikkuja F-Ta_Tj TJF016 Tiedon haku ja vastaanotto Matkan tilaaja / maksaja Kevyen liikenteen käyttäjä 10 F-HÄHj_Tj F-Tj_Ta TJF017 TJF018 Tiedon haku ja vastaanotto Tiedon haku ja vastaanotto Autoilija 7 F-O_Tj F-Tj_HÄH f-tj_ta_lp TJF019 Tiedon haku ja vastaanotto Julkisen liikenteen käyttäjä TJF020 Tiedon haku ja vastaanotto Julkisen liikenteen ajoneuvo Eteneminen linjalla Tiedotuskanavaoperaattori 5 Tiedon välittäminen Tiedotuspalvelun TJF004 Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Tietopalvelun tarjoaminen TJF008 TJF009 TJF011 TJF021 Julkisen liikenteen tilaaja/ palvelun Terminaali/ pysäkkioperaattori Yleisötapahtumie n järjestäjä Matkailu- / oheispalvelu n Karttaaineiston TJF001 Tiedon jakelu matkailu-/ oheispalvelupisteessä Karttaaineiston Reittitietojen Terminaali-/pysäkkitietojen Yleisötapahtuma tietojen Matkailu-/ oheistiedon 1 TJF002 TJF005 Vuorotietojen TJF003 TJF006 TJF TJF015 TJF013 TJF014 Tiedon jakelu kulkuvälineessä Tiedon jakelu terminaalissa/ pysäkillä TJF022 TJF023 TJF024 18

19 1. Kartta-aineiston -prosessi ja yhteydet muihin prosesseihin. Julkisen liikenteen tiedotusta varten tarvitaan yhtenäinen digitaalinen paikkatietojärjestelmä. Tällä hetkellä monet organisaatiot ylläpitävät omaan toimintaansa liittyviä paikkatietoaineistoja, mutta eri organisaatioiden järjestelmät eivät aina ole yhteensopivia ja niiden tietosisältö vaihtelee. Digitaalisten paikkatietoaineistojen siirtoa varten tulee lisäksi määrittää standardimuotoiset rajapinnat esim. GDF (Geographical Data Files) standardin pohjalta. Eri organisaatioiden roolit palveluketjussa kartta-aineiston tuottajilta sekä terminaali- ja pysäkkioperaattoreilta yhtenäisen tietojärjestelmän ylläpitäjään ovat jäsentymättömät. Kysymystä selvitetään DIGIROAD-hankkeessa. 2. Matkailu- ja oheistietojen -prosessi. Tietoja on runsaasti olemassa, mutta ongelmia aiheuttavat tietojen hajanaisuus ja useat erilaiset järjestelmät. Tällä hetkellä laajin matkailutietokanta on MEKin ylläpitämä PROMIS, joka on kuitenkin tarkoitettu lähinnä ammattilaiskäyttöön. Julkisen liikenteen tiedotuksessa tarvittavia tietolajeja ei PROMISjärjestelmässä ole eritelty. Hyödynnettävien tietojen tulee olla standardimuotoisia perustuen kansainvälisiin sopimuksiin ja esimerkiksi PROMIS-arkkitehtuuriin. 3. Yleisötapahtumatietojen prosessi. Julkisen liikenteen tiedotuksen yhteydessä tarvittavia tietoja yleisötapahtumista, kuten minkälaisesta yleisötapahtumasta on kysymys ja mitä tietoja tarvitaan, ei ole määritelty. Yleisötapahtumien järjestäjillä ei ole systemaattista käsitystä tarpeellisten tietojen lähettämisestä tiedotuspalveluiden tuottajille. Yhteistyöstä yleisötapahtumien järjestäjien ja tiedotuspalveluiden tuottajien välillä tarvitaan toimintamallit ja tapauskohtaiset sopimukset. 4. Terminaali- ja pysäkkitietojen -prosessi. Tietoja terminaaleista ja pysäkeistä puuttuu. Olemassa olevat tiedot eri organisaatioiden järjestelmissä eivät ole yhdenmukaisia. DIGIROADprojektissa kehitetään yhtenäistä tietojärjestelmää terminaali- ja pysäkkipaikkojen on. Myös järjestelmien tietosisältöä terminaalien ja pysäkkien palvelutasosta tulisi harmonisoida. Eri organisaatioiden roolit palveluketjussa kartta-aineiston tuottajilta sekä terminaali- ja pysäkkioperaattoreilta yhtenäisen tietojärjestelmän ylläpitäjään ovat jäsentymättömät. Näitä kysymyksiä selvitetään DIGIROAD-hankkeessa. 5. Reitti- ja vuorotietojen ja välitys -prosessit. Erityisesti linja-autoliikenteessä kaikki reitti- ja vuorotiedot eivät ole tietojärjestelmissä. Tiedot ovat järjestelmissä, jotka eivät kommunikoi keskenään, ja joiden tietosisältö vaihtelee. Tietosisällön minimitason määrittelyyn ja harmonisointiin on tarvetta. Pienillä ja keskisuurilla liikennöitsijöillä on heikot edellytykset ja työkalut reitti- ja vuorotietojen atkpohjaiseen on. Käsitys eri organisaatioiden vastuulla olevan tiedon ylläpitämisestä on jäsentymätön. Tietosisällön minimitason määrittelyyn ja harmonisointiin on tarvetta. Lisäksi olisi tarvetta määritellä organisaatiot, joilla on vastuu tietosisällön tuottamisesta ja palveluketju tietojen ylläpidossa. 6. Yhteydet Tietojen -prosesseista Tiedon keruu -prosessiin. Tiedonsiirtoa varten tarvitaan standardisoidut rajapinnat, joiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon kansainvälinen kehitys ja Suomessa jo tehty työ. 7. Eteneminen linjalla -prosessi ja yhteys Tiedon keruu -prosessiin. Erityisesti linjaautoliikenteen automaattinen seuranta on vähäistä. Paikallisliikenteen osalta seuranta rajoittuu tällä hetkellä muutamiin yksittäisiin järjestelmiin. Myöskään junaliikenteessä ei ole prosessia, jolla automaattinen seurantatieto hyödynnettäisiin järjestelmällisesti. Yhteydessä häiriön havaitsemisesta häiriön hallintaan tulee olla standardisoitu rajapinta, jotta eri organisaatioiden järjestelmät voivat kommunikoida Hhäiriönhallinta, julkinen liikenne -prosessin kanssa. 8. Tiedon keruu, Tiedon jalostaminen ja Tietopalvelun tarjoaminen -prosessikomponentit. Nykyiset järjestelmät pystyvät keräämään ja hyödyntämään ainoastaan oman organisaation tuottamaa tietoa. Aineistojen yhdistäminen vaatii tapauskohtaista räätälöintiä. Eri lähteistä saatavan tiedon kokoamista vaikeuttaa yhteistyökäytäntöjen ja sopimusmallien puuttuminen. Työnjako ja yhteistyö tiedotuspalveluiden tuottajien välillä on jäsentymätöntä, koska Käyttäjille maksuttomien peruspalveluiden ja maksullisten lisäarvopalveluiden rajat ovat epäselvät. Organisaatiolla ei ole selvää käsitystä omasta roolistaan tiedotuspalvelun na; erityisesti suhteessa muiden tuottamien tietojen välittämiseen. Alalle ei ole löytynyt lisäarvopalveluiden tuottajia, jotka kokoaisivat eri liikennemuotojen tietoja. Toimijoiden roolien epäselvyys ja tästä johtuva tiedon tuottajina toimivien organisaatioiden haluttomuus sitoutua lisäarvopalveluiden toteuttamiseen ei ole luonut liiketoimintamahdollisuuksia lisäarvopalveluiden tuottajille.. Talouden ja markkinoiden osalta voidaan tunnistaa seuraavia puutteita ja tarpeita: Tällä hetkellä julkisen liikenteen palvelun t toimivat usein myös tiedotuspalveluiden tuottajina, vaikka tämä ei ole heidän ydinosaamisaluettaan. Toimijoiden roolien epäselvyys ja tästä johtuva tiedon tuottajina toimivien organisaatioiden haluttomuus sitoutua lisäarvopalveluiden toteuttamiseen ei ole luonut liiketoimintamahdollisuuksia lisäarvopalveluiden tuottajille. Julkisen liikenteen tilaajien/palveluiden tuottajien toimiminen tiedotuspalveluiden tuottajina on usein kallista. Tiedon välittäminen pelkästään oman organisaation tarjoamista palveluista ei ole kustannustehokasta verrattuna siihen, että saman palvelun kautta tarjotaan paljon erilaista tietoa. Kaikkia tiedotuspalveluiden rahoitusmahdollisuuksia, kuten mainosrahan käyttämistä, ei ole hyödynnetty Tiedonvaihtoketjun roolien selkiytyessä kaupallisille tietopalveluiden tuottajille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun tiedon t ulkoistavat tiedotuspalveluja ja sitoutuvat osaksi suurempia palvelukokonaisuuksia. 9. Tiedon välittäminen ja jakelu -osaprosessi. Tiedon välittäminen ja tietopalvelun tarjoaminen erilaisissa telemaattisissa päätelaitteissa on vielä kehitysasteella. Tiedon välitysprosessia on tarve kehittää siten, että joukkoliikennetietoa on entistä kattavammin saatavilla. Tiedon välitykseen käytetään jo tällä hetkellä monipuolisia laitteistoja, mutta alan nopean kehityksen vuoksi uusia ratkaisuja (esim. henkilökohtaiset päätelaitteet) tulee markkinoille jatkuvasti. Tiedonvaihto perustuu lähinnä kansainvälisiin standardeihin, joiden kehitystä tulee seurata. 10. Yhteydet Liikenteen ohjaus, Häiriönhallinta, julkinen liikenne ja Tiedotus autoilijoille prosesseihin. Muiden prosessien kanssa vaihdettavien tietojen tulee olla vakiomuotoista. Tiedonvaihtoa varten tulee kehittää standardimuotoiset rajapinnat ja niiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon kansainvälinen kehitys. 19

20 4.4 Liityntäpysäköinti Kysynnän ohjaus - liityntäpysäköinti (KYS1) 5 20 Karttaaineiston Ympäristötiedon Tienkäyttömaksun perijä Julkisen liikenteen palvelun Liikennetiedon Pysäköintipalvelun Liityntä- Tiedotuspysäköintipalvelukanavaoperaattori Tiedotuskanavaoperaattori Autoilija Liittymät 2 Ajantasaisen pysäköintitie-don keruu Ajantasaisen liikennetiedon keruu Vuorotietojen Tariffien KYS1F001 Ajantasaisen ympäristötiedon keruu Karttaaineiston 1 KYS1F002 Häiriönhallinta, julkinen liikenne F-HÄHj_KYS1 Tiedon keruu KYS1F003 KYS1F004 KYS1F005 KYS1F006 KYS1F007 KYS1F008 3 Tiedotus autoilijoille F-KYS1_Ta Tiedon jalostaminen Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen KYS1F009 4 Paikan varaaminen KYS1F009 Tiedon välittäminen

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Versio 2.03 Final Draft Liikenneministeriö Helsinki, 2000

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Versio 2.03 Final Draft Liikenneministeriö Helsinki, 2000 LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR Versio 2.03 Final Draft 3.1.2000 Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki 2000 Julkaisija Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Luonnos

LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR. Luonnos LIIKENNEMINISTERIÖN JULKAISUJA /00 TETR /LLNHQQHWHOHPDWLLNDQNDQVDOOLQHQMlUMHVWHOPl DUNNLWHKWXXUL 7LLYLVWHOPlUDSRUWWL Luonnos 30.12.99 Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri viitearkkitehtuuri Yhteenveto 10.11.2015 Versio: 1.99 viitearkkitehtuurin yhteenveto 10.11.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.

JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi. Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Matti Pesu / Liikennevirasto 9.4.2014 Esityksen sisältö Mikä on Digiroad? Suosituksen tausta ja tavoitteet Valmistelussa

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Risto Kulmala 22.4.2002 Tekijät >VTT/RTE Risto Kulmala Juha Luoma Pirkko Rämä >Strafica Oy Hannu Pesonen

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä

Kansallinen palveluväylä Kansallinen palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Kuntatalo 3.11.2015 Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK Suomi.fi-palveluväylä 1 Mikä on palveluväylä? Infrastruktuuria kansallisessa palveluarkkitehtuurissa.

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 2.3.2016 Kreetta Simola VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden 2015

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2

Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin?

Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin? Suomi.fi Palvelutietovaranto (PTV) Mitä, miksi, miten ja milloin? Annette Hotari, PTV-käyttöönottojen projektipäällikkö, Väestörekisterikeskus KaPA-info 16.8.2016 Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen

Lisätiedot

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa

Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettavuus tietojärjestelmien hankinnoissa Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö (Stivi) - suosituksen julkaisuseminaari 31.03.2014 Jani Ruuskanen / Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Pilottimuseoiden tapaaminen Leena Furu 14.11.2013 Luetteloinnin kehittäminen Luettelointityöryhmä 16 museoammattilaista ympäri Suomen Päätavoite:

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot