SUU NNITTELU JA TEKNIIKKA

Transkriptio

1 PELLON KUNTA SUU NNITTELU JA TEKNIIKKA

2 Asemakaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS): esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. Pelln kunta suunnittelee Ritavaaran alueelle asemakaavaa. Asemakaavalla mahdllistetaan täydentävää laajennus- ja uudisrakentamista Ritavalkean laskettelukeskuksen ympäristöön. Osa rakentamisesta n ratkaistu / ratkaistavana vuden 2016 aikana suunnittelutarveratkaisuilla. Tältä sin asemakaavassa tdetaan ja vahvistetaan suunnittelutarveratkaisujen mukainen tilanne. Asemakaavan taustalla n alueelle laadittu Ritavaaran kehittämissuunnitelma SUUNNITTELUN TAVOITTEET Pelln kunta n määritellyt Ritavaaran alueen kehittämisen tärkeäksi matkailun ja kunnan asukkaiden näkökulmasta. Ritavaaran alue mnipulisena ympärivutisena vapaa-ajan keskuksena n tdettu mahdllistavan myös matkailullisten palveluiden kehittämisen sana Länsi-Lapin aluetta. Asemakaava laaditaan Ritavaaran Master Plan 2020 tavitteita hyödyntäen. Master Planissa Ritavaaran kehittämiseksi laadittiin tavitetila vuteen 2020 mennessä, jllin Ritavaara tunnetaan seudullisesti merkittävänä lapsiystävällisenä ja viihtyisänä kk perheen hiiht- ja luntliikuntakhteena, jssa järjestetään ympärivuden innstavia tapahtumia. Kehittyäkseen seudullisesti tunnetuksi matkailu- ja vapaa-ajan viettkhteeksi Ritavaara tarvitsee parannusta nykytilaan ja puitteisiin. Strategisina tavitteina vat mm. kestävä ja hallittu rakentaminen, lemassa levien timijiden timintaedellytysten parantaminen, kesä- ja talviaktiviteettien lisääminen ja mahdllistaminen sekä lemassa levien rakenteiden ja puitteiden mnipulinen hyödyntäminen. Lma-asumisen salta tavitteena n yhteensä nin 70 uuden lmamökin ja paritaln kaavittaminen alueelle. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Kaava-alue sijittuu Pelln kuntaan, nin 7 kilmetrin päähän kuntakeskuksesta itään kantatie 83 varrelle. Kaava-alueen laajuus n nin 77 hehtaaria. Ritavaaran nykyinen käyttö perustuu ensisijaisesti paikkakuntalaisten ulkilu- ja virkistyskäyttöön kesällä ja talvella. Lähiympäristössä n mainit hiiht-, laskettelu-, patikinti-, suunnistus- ja marjamaastt. Ritavaaran alueella n myös ampumarata ja hiihtstadin, jtka vat aiemmin lleet kilpailukäytössä. Laskettelukeskuksessa n tällä hetkellä mahdllisuus harrastaa murtmaahiihta 3 ja 5 km valaistuilla laduilla. Ritavalkean laskettelukeskuksessa n viisi rinnettä, jiden pituus n m ja krkeuser nin 120m. Ritavaaran leirikeskuksen majitustilat sijittuvat rinteiden välittömään läheisyyteen. Leirikeskuksessa n majituskapasiteettia 26 henkilölle. Rinteiden alasassa n kirkasvetinen Valkeajärvi, jnka rannalla n hiekkaphjainen uimaranta, vunna 2013 uusittu puulaituri, grillikats ja käymälät. Järvestä vi pienimutisesti kalastaa. Järven rannalla n rakennettuna muutama yksityisten mistama mökki. Ritavaaran alueella timiva yritys n Pelln Laskettelurinteet Oy (rinnetiminta, kahvila, leirikeskus). Pellssa timii Ritavaaran laskettelurinteiden lisäksi muutamia pieniä matkailuyrityksiä, kuten Htelli Pellnhvi, Ruskalinna, Lempeä Suvant, Lehksen Lmamökit sekä yksittäisiä mökki- /majitusvukraajia. Muita Pelln kunnan salta merkittäviä matkailunähtävyyksiä tai -khteita vat Pelln Vihreä Pysäkki, Jaipaljukka lunnnnähtävyys, Knttakönkään putus, Lankjärvi, Miekjärvi sekä Juksenki. Kalastajille mielenkiintisia khteita vat Trnijki ja Kalixjki. 2

3 Ritavaaran kaava-alue sisältyy Trninjen ja Muninjen vesistön Natura-alueeseen. Muita lunnnsujelualueita, sujeluhjelmien khteita tai niitä vastaavia alueita alueelle ei sijitu. Ritavaaran kaava-alueella sijaitsee kaksi tunnettua muinaisjäännöstä, Ritavalkea 1 ja Ritavalkea 2. Ritavalkean phjavesialue ( A) sijittuu kaava-alueelle. Phjavesialue n lukiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi. Kuva 1. Ritavaaran kaava-alueen sijainti. Kuva 2. Kartalla Ritavalkean phjavesialue (ulmmalla) ja phjaveden mudstumisalue (sisemmällä) mustalla rajauksella. 3

4 Kuva 3. Kaavituksen lähtökhtana timiva Pelln Ritavaaran masterplan

5 ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtinneuvstn päätöksellä vimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n tettava humin ja niiden tteuttamista n edistettävä kaikessa kaavituksessa. Yleistavitteet vat periaatteellisia linjauksia. Erityistavitteet vat suunnittelua kskevia velvitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet välittyvät kaavitukseen maakuntakaavan ja sayleiskaavan kautta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kknaisuuksiin: Timiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Timivat yhteysverkstt ja energiahult Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Suunnittelualueelle n vimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen Länsi-Lapin maakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriössä ja tullut lainvimaiseksi krkeimman ikeuden päätöksellä Kuva 4. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Ritavaaran kaava-alueen sijainti n sitettu punaisella rajuksella. 5

6 PELLON KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritavaaran kaava-alueelle n sitettu maakuntakaavassaa seuraavat merkinnät: Kaava-alue sisältyy matkailun vetvima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealueeseen. Kaavamerkinnällä nn sitettu matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, jihin khdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensvittamista. Khde: mv 8415 Ylitrni-Pell järvialueet Aluekuvaus: Matkailun vetvimavyöhyke sisältää Ylitrnin ja Pelln kuntakeskukset sekä Ainivaaran, Aavasaksan, Ylitrnin ja Pelln järvialueet ja Pelln vihreän pysäkin. Vyöhykkeellä n runsaasti matkailun vetvimatekijöitä ja matkailupalv eluja. Kehittämisperiaate: Kehitetään kknaisuudenn matkailullista vetvimaa. Kehitetään matkailu- ja hjelmapalveluita kuntakeskuksiin, kyliin sekä Aavasaksalle jaa Ritavaaraan. Kehitetään ylivaltakunnallista lunt-, kalastus-, metsästys- ja kulttuurimatk tkailun yhteistyötä Rutsin kanssa. Kaava-alueella sijaitsee matkailupalvelujen khde. Merkinnällä sitetaan seudullisesti merkittäviää matkailupalveluiden alueita, kuten matkailu- ja lmakeskuksia, lmakyliä, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua ja majitusta palvelevia timintja. Khde: RM 1412 Ritavalkea Aluekuvaus: Ritavaaraa sijaitsee Pelln kunnassa, n. 7 km k kirknkylästä itään. Ritavalkealla n kahvila sekä viisi rinnettä, jiden pituus n mm ja krkeuser 120m. Laskettelukeskuksessa n myös Snwpark ja lastenrinne. Ritavalkean leirikeskuksessa n majitustilja. Leirikeskus sijaitsee Ritavalkean laskettelukeskuksenn vieressä, järven rannalla. Lähiympäristössä n mainit hiiht-, laskettelu-, patikinti-, suunnistus- ja marjamaastt. Myös ampumarata n läheisyydessä. Laskettelukeskuksessa n mahdllisuus harrastaa myös murtmaahiihta 3 ja 5 km valaistuillaa laduilla. Kauniissa metsämaisemassa kiertää Salmilmpln 30 km: n reitti. Khde kuuluu Ylitrni Pell järvialueet matkailunn vetvima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealueeseen (mv 8415) ja sijaitsee virkistysalueella (V 827). Kehittämisperiaate: Kehitetään alueen matkailullista vetvimaa ja ympärivutisuutta. Kaava-alue sijittuu virkistysalu ueelle. Merkinnällä sitetaan pääasiassa ulkilu- ja retkeily sekä urheilu- ja virkistystiminnann alueita. Alueen virkistys-, maisema- ja luntarvt humin ttava metsätalus n sallittua. Virkistysalueella n vimassa MRL 33 :n mukainen ehdllinen rakentamisrajitus. Khde: V 870 Ritavaara Aluekuvaus: Ritavaara sijaitsee Pelln kuntakeskuksesta 7 km itään. Alueella sijaitsee Ritavalkean hiiht- ja laskettelukeskus. Ritavalkealla n 5 rinnettä, jiden pituus n m ja krkeuser 120 m. Ritavalkealla n mm. 3 km ja 5 km valaistut ladut. Alue sisältyy Ylitrni Pell järvialueiden matkailun vetvima-alueeseen, matkailun m jaa virkistyksen kehittämisen khdealueeseen (mv 8415). Alueella n phjavesialue sekä matkailupalvelukhdee (rm 1412). Kehittämisperiaate: Kehitetään matkailu- ja virkistyskäytt töä ympärivutisesti sana matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealuetta. Kehitetään yhteistyötä yli rajan Rutsiin. Kaava-alueelle sijittuu tärkeä tai vedenhankintaann sveltuva phjavesialue. Aluetta kskevat timenpiteett n suunniteltava siten, että phjaveden laatu ja määrä eivät niiden vaikutuksesta heikkene. Vedenhankitaan sveltuvilla phjavesialueilla n vimassa MRL 333 :n mukainen ehdllinen akentamisrajitus. Alueen sivuitse kulkeee kantatie 83 sekä mttrikelkkailureitti. Reitti n mttrikelkkailun runkreitti, jlta n jatkyhteydet alueen ulkpulisiin päätaajamiin jaa matkailukeskuksiin. Ritavaaran kaava-alueen lähistöllee n merkitty maakuntakaavassa myös seuraavat timinnt: Kaava-aluetta ympyröi maa- ja metsätalusvaltainen alue (M 4509 Pelln maa- ja metsätalusvaltaiset alueet). Merkinnällä sitetaan pääasiassa maa- ja metsätaluskäyttöön tarkitettuja alueita, jita vidaan käyttää pääasiallista käyttötarkitusta santtavasti haittaamatta ja lunnetta muuttamatta myös muihin tarkituksiin. Kaava-alue sijittuu kknaisuudessaan myös prnhitalueelle. 6

7 PELLON KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaava-alueen itäpulelle n merkitty maaseudun kehittämisenn khdealue (mk 8034 Saukkriipi-Knttajärvi-Rattsjärvi). Merkinnällä sitetaan maaseutuvyöhykkeitä, jihin khdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensvitty tamista. YLEIS- JA ASEMAKAAVAT Ritavaaran kaava-alueella ei le vimassa levaa ikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaava n hjeena muutettaessa tai laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutin timenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Js asemakaava laaditaan alueelle, jlla ei le ikeusvaikutteista yleiskaavaa, n asemakaavaa laadittaessa tettava humin sveltuvin sin yleiskaavan sisältövaatimukset. Ritavalkealle tehty ikeusvaikutuksetn yleiskaava n hyväksytty RAKENNUSJÄRJESTYS Pelln kunnan rakennusjärjestys n astunut vimaan MAANOMISTUS JA HALLINTA Kaava-alueen laajuus n nin 77 hehtaaria. Suunnittelualueen maanmistajana n kunta. LAADITUT SELVITYKSETT Selvitystarpeet ja niiden laajuus tarkentuvat prsessin edetessä yhteistyössä viranmaisten kanssa. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaissa nn säädetty vaikutusten selvittämines en kaavaa laadittaessa. Kaa- van tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä n määritelty tar- kemmin, että vaikutuksia selvitettäessä tetaan humin kaavan tehtävä ja tarkitus, aikai- n annettava riittävät tiedt, jtta vidaan arviida suunnitelman tteuttamisen merkittävät välit- semmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten tömät ja välilliset vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: 1. ympäristövaikutukset, 2. yhdyskuntataludelliset, 3. ssiaaliset, 4. kulttuuriset ja 5. muut vaikutukset. Selvityksett tehdään kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan merkittäviä vaiku- tuksia. Arviinnin perusteella vidaan arviida suunnitelman tteuttamisen merkittävät välittömät ja vä- kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, lemassa levaan perustietn, maastkäynteihin, sallisilta ja viranmaisilta saataviin lähtötietihin ja palautteeseen, sekä laa- lilliset vaikutukset: ihmisten elinlihin ja elinympäristöön; maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn; kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen; dittavien suunnitelmienn ympäristöää muuttavien minaisuuksien analysintiin. 7

8 PELLON KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisella tarkitetaan alueen maanmistajiaa ja niitä, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä viranmaisia jaa yhteisöjä, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ) Osallisia vat OSALLISTUMINEN kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhönn tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humatta- käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat vasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden viranmaiset, jiden timialaaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintkunnat jaa lautakunnat Lapin elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Lapinn liitt, Lapin pelastuslaits, Lapin aluehallintvirast (AVI), Musevirast ja Trninlaaksn maakuntamuse yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat; elinkeinnharjittajia, yrityksiä, tiettyä intressiää tai väestöryhmää edustavat yhteisöt ja yritykset; Valkea Arctic Experience, Sulmate Huskies, H Pelln Pnsi (suunnistusjast), Pelln Pnsi (hiihtjast), Pelln Yrittäjät ry, Pelln Kehitys Oy, Pelln Laskettelurin- teet Oy, Digita, Pelln jakkunta, Orajärven paliskunta, Pelln erä ry, Ritaerä ry, Met- sähallitus ja Yhteismetsää muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja ve- siensujeluyhdistykset; Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä sallis- kaavaehdtuksen nähtäville asettamista (MRL 64 tumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen ). Kuva 5. Asemakaavituksen vaiheet sekä sallistumismahdllisuudet.. 8

9 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU Aikataulu n suuntaa antava. Se n riippuvainen kaavaprsessin etenemisestä sekä viranmaisten lausunnista ja aikatauluista. KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU 2016) Pelln kunnanhallitus n kkuksessaan päättänyt laittaa Ritavaaran alueen kaavituksen vireille sekä asettaa sallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) laitetaan nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä. OAS n saatavilla Pelln kunnan kunnantallta ja kunnan internetsivuilla sitteessa: Vireilletulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtävillälsta n kuulutettu Meän Trninlaaks - lehdessä. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavitusprsessin aikana. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n saatavilla kunnasta kk kaavaprsessin ajan, jllin sallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHE (LOKAKUU JOULUKUU 2017) Asemakaavasta järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu. Pelln kunnanhallitus päättää valmisteluvaiheen aineistn asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedtetaan julkisesti Meän Trninlaaks -lehdessä sekä Pelln kunnan ilmitustaululla ja kunnan internetsivuilla. Nähtävilläln yhteydessä järjestetään tiedtus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavalunnksesta nähtävillälaikana jk kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet n timitettava Pelln kaupunginhallitukselle ennen nähtävilläln päättymistä. Kaavan valmisteluvaiheen aineist n alustavan aikataulun mukaan nähtävillä julukuussa Valmisteluvaiheessa asemakaava-alueen maanmistajille lähetetään pstitse tiedte kunnassa tiedssa levien sitteiden mukaisesti. Valmisteluvaiheen aineiststa pyydetään lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi ja siihen laaditaan vastineet. ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHE (TAMMIKUU MAALISKUU 2017) Asemakaavaehdtus valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuussa Pelln kunnanhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta. Nähtäville asettamisesta tiedtetaan julkisesti Meän Trninlaaks -lehdessä sekä Pelln kunnan ilmitustaululla ja kunnan internetsivuilla. Osallisilla ja kuntalaisilla n ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta. Muistutus n timitettava kirjallisena Pelln kunnanhallitukselle ennen nähtävilläln päättymistä. Ehdtusvaiheessa asemakaava-alueen maanmistajille lähetetään pstitse tiedte kunnassa tiedssa levien sitteiden mukaisesti. Kaavaehdtusvaiheessa pidetään tarvittaessa 2. viranmaisneuvttelu. Asemakaavaehdtuksesta pyydetään ehdtusvaiheessa lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi ja siihen laaditaan vastineet. ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (HUHTIKUU 2017) Pelln kunnanvaltuust päättää asemakaavan hyväksymisestä Pelln kunnanhallituksen esityksen perusteella. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä tiedtetaan ELY-keskusta, muita lausunnn antaneita ja tiedttamista erikseen pyytäneitä sekä kunnan ilmitustaululla ja internetsivuilla. Asemakaavan saatua lainviman siitä ilmitetaan vimaantulkuulutuksella. 9

10 YHTEYSTIEDOT Asemakaavan valmistelusta saa lisätietja Pelln kunnan internetsivuilta sekä seuraavilta henkilöiltä: Pelln kunta Kunnantie 4, PELLO Sami Baas Kunnanjhtaja puh Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu D, OULU Janne Tlppanen Arkkitehti, kaavituksen ja maankäytön Phjis-Sumen tiiminvetäjä puh