Selvitys vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuudesta, vaikutuksista ja muutostarpeesta

Transkriptio

1 Selvitys vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuudesta, vaikutuksista ja muutostarpeesta Vuoden 2010 AOYL:n tavoite on taloyhtiömuotoisen asumisen järjestää osakkaiden kannalta tehokkaasti, turvallisesti ja ennakoitavasti OM selvitti avoimilla kyselyillä kansalaisten kokemuksia ja käsityksiä AOYL:n toimivuudesta, miten lain täytäntöönpano ja tavoitellut vaikutukset ovat toteutuneet Kyselyillä selvitettiin, onko tarpeen kehittää lainsäädäntö- ja/tai hallinnollisin toimin tai viestinnällä asunto-osakeyhtiöiden toimintaan ja yhtiöiden piiriin kuuluvien välisiin suhteisiin vaikuttavia seikkoja (mm. viestintä, hyvä käytäntö suositukset ja riidanratkaisu)

2 Kyselyiden toteutus Kyselyt toteutettiin yleisölle avoimina internetkyselyinä Kyselyt valmisteltiin yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kiinteistönvälitysalan keskusliiton kanssa Kyselyihin voi vastata osakkaan (asukas tai sijoittaja), hallituksen jäsenen, isännöitsijän ja kiinteistönvälittäjän roolissa Yli vastaajasta yli haluaa osallistua myös jatkoselvityksiin

3 Yhteenvedon toteutus Yhteenveto vastauksista on laadittu virkatyönä oikeusministeriössä Vastausaineisto on yleistetty tilastotieteen menetelmin siten, että yhteenvedossa on otettu huomioon vastaajien ikä ja asunto-osakevarallisuuden jakautuminen eri ikäluokille sekä asunto-osakeyhtiöiden sijainti, koko ja rakentamisajankohta Osakkaiden vastauksissa ei merkittäviä eroja alueellisesti eikä ikäryhmittäin Hallituksen jäsenten vastauksissa joitakin vähäisiä alueellisia eroja

4 Kyselyiden tuloksia Viestintä Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä yhtiökokousviestintään Toisaalta erityisesti osakkaat ovat tyytymättömiä tilikauden aikaiseen viestintään Tilikauden aikaista tiedottamista kaivattiin erityisesti seuraavista asioista: Tulevat remontit ja uudistukset, yllättävät vahingot, huoneiston käyttö ja kulut, isännöitsijän vaihdos, yhtiön taloustilanne

5

6 Sovittelu ja riidan ratkaisu Huomattavassa osassa taloyhtiöistä on toistuvia erimielisyyksiä tai riitoja osakkaiden kesken Suurin osa vastaavista ilmoitti, että Asunto-osakeyhtiölakiin ja/tai yhtiöjärjestykseen liittyvät erimielisyydet eivät ole vähentyneet tai lisääntyneet kesän 2010 jälkeen Puolet osakkaista ja neljännes hallituksen jäsenistä piti tarpeellisena viranomaisen ylläpitämää sovittelu- tai riidanratkaisuelintä Erityisesti osakkaiden yhdenvertaisuuteen ja kunnossapitovastuun jakoon sekä isännöitsijän ja hallituksen virheelliseen toimintaan liittyviin erimielisyyksiin ja riitoihin

7

8 Yhtiön rakennusten kunnossapito Osakkaista 62 % ja hallituksen jäsenistä 91 % on sitä mieltä, että hallitus ja isännöitsijä tuntevat kunnossapitovastuun jaon Isännöitsijöistä 46 % on sitä mieltä, että asiakasyhtiöiden hallituksen jäsenet tuntevat kunnossapitovastuun jaon Suurin osa vastaajista ilmoitti, että ei ole toistuvia riitoja korjauskustannusten jaosta taloyhtiön ja osakkaiden kesken Osakkaista 54 % ja hallituksen jäsenistä 87% pitää kunnossapitotarveselvitystä riittävänä ja että 5 vuoden selvitys riittää (osakkaat 77 %, hall.j. 85 % ja isännöitsijät 81 %) Suuri osa vastaajista (69 % osakkaista, 50 % hallituksen jäsenistä, 41 % isännöitsijöistä) on sitä mieltä, että selvityksen pitäisi aina olla rakennusalan asiantuntijan tekemä.

9 Osakkaiden remontti-ilmoitusta koskevat vaatimukset ovat pääosin riittävän selkeät (73 % osakkaista) ja osakkaat yleensä ilmoittavat remonteistaan lain mukaisesti yhtiölle (82 % hallituksen jäsenistä, 86 % isännöitsijöistä) Remontti-ilmoitusten käsittelymaksujen ja valvonnan kustannuksien arvioitiin pääosin säilyneen ennallaan Osakkaan ilmoitusvelvollisuus ja remonttien valvonta ovat hieman vähentäneet osakkaan remonteista taloyhtiölle ja osakkaille aiheutuneita vahinkoja (n. 10 % hallituksen jäsenistä, n. 25 % isännöitsijöistä)

10 Asunto-osakeyhtiön hallinto Osakkaista 53 % arvioi johtamisen säilyneen ennallaan Toisaalta 25 % arvioi taloyhtiön johtamisen huonontuneen ja 10 % johtamisen parantuneen Hallituksen jäsenet olivat useammin samaa kuin eri mieltä siitä, että uusi laki on helpottanut hallituksen toimintaa ja yhteistyö isännöitsijän kanssa on parantunut

11 Hallituksen jäsenistä 58 % ja isännöitsijöistä 87 % ilmoitti työmäärän kasvaneen jossain määrin Kolmannes hallituksen jäsenistä ja 62% isännöitsijöistä (62 %) arvioi hallitustyön vievän enemmän aikaa työmäärää kasvattivat myös yhtiöiden remontit ja yhtiöissä tapahtuneet vahingot. 39% hallituksen jäsenistä arvioi isännöintipalvelujen tarpeen kasvaneen ja 53% isännöitsijöistä palvelun kysynnän lisääntyneen kesäkuun 2010 jälkeen

12 Tilintarkastus ja toiminnantarkastus Suurin osa vastaajista (57 % osakkaista, 75 % hallituksen jäsenistä, 58 % isännöitsijöistä) arvioi, että toiminnantarkastuksesta on hyötyä taloyhtiöille ja se lisää luottamusta yhtiön johtoa kohtaan

13 Isännöitsijäntodistus Isännöitsijäntodistuksen saamisen arvioitiin jossain määrin hidastuneen ja isännöitsijäntodistuksen hinnan jossain määrin nousseen sekä kesäkuun 2010 jälkeen että vuoden 2013 varainsiirtoverolain uudistuksen jälkeen Energiatodistus- ja varainsiirtoverolain muutoksen merkitys?

14 CASE: ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN TÄYTÄNTÖÖNPANON SEURANTA JA MUUTOSTARPEEN ARVIOINTI Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan heinäkuun 2010 alussa, tavoitteena edistää asuntoosakeyhtiömuotoista asumista Laille asetettujen tavoitteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita päätettiin kartoittaa vuosien aikana Tavoitteena yhtäältä saada tietoa hallituskauden lainsäädäntösuunnitelmia varten, toisaalta tehdä tunnetuksi nykyistä lakia Toimijat Oikeusministeriö Valmistelijat Viestintä Osallisuussuunnittelija Sidosryhmät AOYL-liitännäiset järjestöt Osakkeenomistajat Isännöitsijät Hallituksen jäsenet Tutkijat Muut viranomaiset Menetelmät Horisontaalinen kumppanuusverkosto kattojärjestöjen kanssa Laajat taustakyselyt Joukkoistaminen Yhteistyö tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa Viestintä ja resurssit Jatkuva ja uskottava viestintä kumppanuusverkostoa hyödyntäen Erilaisia viestintämuotoja ja -kanavia Tietoiskut ja artikkelit lehdissä, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Suorat jäsentiedotteet ja - uutiskirjeet Ministeriön virallinen tiedote ja näkyminen otakantaa-palvelussa Resurssit Valmistelijoiden, osallisuussuunnittelijan ja viestinnän virkatyö Kumppanuusverkoston tarjoamat viestintä- ja henkilöresurssit Tutkijayhteistyö Tulokset ja hyödyt Saadaan tarkempaa tietoa muutosja kehitystarpeista (lainsäädäntö, viestintä jne.) Luodaan kaikkia toimijoita hyödyttävä toimintamalli ja keskusteluyhteys Tuotetaan aineistoa kaikille asiasta kiinnostuneille Jatkuva seuranta- ja arviointityö kehittyy ja helpottuu laajemman tietopohjan ja verkostomaisen yhteistyön johdosta Yhteistyön tuomat muut hyödyt kaikille osapuolille (resurssit, näkyvyys, uskottavuus jne.)

15 AOYL-hankkeen valmisteluprosessi ja aikataulu Kyselylomakkeiden luominen kumppanuusverkoston toimesta Webropol-kysely, johon yli vastausta Viestintätoimet jatkuvia läpi kyselyiden aukioloajan Lehtijuttuja Järjestöjen uutiskirjeet ja jakelulistat Ministeriön tiedote ja otakantaa-hanke Vaihe 1: Vuoden 2013 lopussa selvitettiin laajoilla kyselyillä uuden lain toimivuutta ja vaikutuksia VAIHE 2: Kyselyiden analysointi ja tulosten julkaiseminen alkuvuodesta 2014 Valmistelijat analysoivat aineiston yhteistyössä kumppanuusverkoston ja tutkijoiden kanssa Ministerin tiedotustilaisuus ja raportin julkistaminen Kyselyaineiston arkistoiminen Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD) Joukkoistamisen suunnittelu Viestintä tuloksista, datan arkistoimisesta ja jatkotoimista Arviointi tapahtuu valmistelijoiden toimesta. Tieto muutoskehitystarpeista Selvitäänkö viestintätoimilla, vai tarvitaanko lainsäädännön muuttamista? Päätökset jatkotoimista Tiivis yhteydenpito kumppanuusverkoston kanssa VAIHE 4: Selvitysten ja tutkimusten tulosten arviointi hallituskauden lainsäädäntösuunni telmia varten VAIHE 3: Kyselyiden tulosten pohjalta toteutettu joukkoistaminen keväällä/kesällä 2014 Yli kyselyihin vastaajaa on ilmoittanut olevansa kiinnostunut jatkotyöstöstä. Joukkoistamisen toteuttaminen verkkoosallistumisena. Jatkuva viestintä, kuten 1. vaiheessa Fasilitointi- ja moderointivastuu jaettu kumppanuusverkoston kesken.